maanantai 19. joulukuuta 2011

Jumalan Sanan miekka - Luther

Ottakaa Hengen miekka, joka on Jumalan sana.
Ef. 6:17

Tämä toteutuu erityisesti silloin, kun sanaa julkisesti saarnastuolista opetetaan, mutta myös silloin, kun jokainen kristitty sitä joko yksin tai toisten kanssa kuulee, lukee, veisaa, siitä puhuu ja sitä tutkii.

Kun sitä näet sekoittamattomana ja puhtaana saarnataan, ahkerasti opitaan ja vakaasti mietitään, sillä on niin suuri voima, ettei perkele voi sitä kestää.

Se paljastaa nimittäin hänen valheensa, jolla hän pettää ihmisiä yrittäessään ahdistaa heitä väärään luottamukseen tai väärään uskoon, alakuloisuuteen tai epätoivoon.

Sana osoittaa Herran Kristuksen, jonka perkele ristiinnaulitsi, mutta johon hän loukkasi itsensä niin, että Kristus polki hänen päänsä rikki.

Siksi perkele pelkää ja pakenee. Sanaa sanotaan miekaksi, että osoitettaisiin, miten sitä on käytettävä perkelettä vastustettaessa.

Sitä on käytettävä ja harjoitettava saarnaamalla, kuulemalla ja oppimalla.

Sitä ei ole jätettävä virumaan penkin alle tai ainoastaan kirjoihin, aivan kuin annettaisiin miekan jäädä huotraan ruostumaan.

Siten se ei voi osoittaa mitään voimaa eikä tuottaa vahinkoa perkeleelle.

Se on vedettävä huotrasta, miekka on paljastettava ja sillä lyötävä joka taholle, toisin sanoen se on saarnaviran välityksellä ja muutoinkin suulla ja sydämellä pantava käyttöön, että se pysyisi aina terävänä.

Huolehtikaamme siis ennen kaikkea siitä, että säilytämme sanan puhtaana ja sekoittamattomana.

Rukoilkaamme Jumalaa antamaan meille uskollisia saarnaajia, jotka pitävät sen voimassa.

Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille 18.12.2011

perjantai 16. joulukuuta 2011

Herran painia Mooseksen kanssa - 2 Ms

Toinen Mooseksenkirja ei jää toiseksi Ensimmäisen Mooseksenkirjan rinnalla railakkaassa kuvauksessaan Jumalasta ja ihmisistä. Ne ovat molemmat aivan häkellyttävän suorasukaisia ja totuudellisia saavuttaen sellaisia huikeita korkeuksia ja syvyyksiä, joihin maailmankirjallisuus harvoin pystyy.

Ainoa tapa päästä todella tämän kertomussikermän makuun on lukea itse teksti Raamatusta ja sitten kärsivällisesti lukea kaikenlaista, mitä tästä tekstistä on kirjoitettu.

Kärsivällisesti, koska 2 Mooseksenkirjaa ja siinä mainittuja asioita käsitellään lukemattomissa kirjoissa - ja monissa luetuissakin - joista pelkästään saisi kokoon jo melkoisen kirjaston.

Exodus - siinä vasta aihe!

Israelin kansan historian suurimpia tapahtumia, joihin myös kristillisen uskon sydän kietoutuu - sillä Pääsiäiseen ne sydäntapahtumat sijoittuvat, Kristuksen kuolema ja ylösnousemus kolmantena päivänä kirjoitusten mukaan.

Juutalaisia on Suomessa kutsuttu myös "mooseksenuskoisiksi" koska Mooses on heidän uskontonsa varsinainen perustajahahmo. Siinailla solmittiin se liitto Jumalan ja Israelin kansan välillä, jota me kristityt kutsumme Vanhaksi liitoksi. Juutalaisilla ei muuta liittoa ole kuin tämä Siinain laki, Toora, ja siihen liittyvät määrätykset ja lupaukset Pyhästä maasta. Liiton lapsiksi tullaan ympärileikkauksessa, kuten Abrahamin liitossa sanotaan.

Voisimme näin ollen olettaa, että näin juhlava, keskeinen ja tärkeä kirja antaa todella hienostuneen, esikuvallisen ja mahtavan kuvan uskonnon keskeisestä hahmosta, Mooseksesta!

Todella yllättävää siksi on, millaisen matalan ja oudon realistisen kuvan Toinen Mooseksenkirja antaa tästä paksupäisestä ukkelista, jonka Herra melkein kiukuspäissään tappaa!


Jaakobin paini
Jaakobin painissa patriarkka otteli Penuelissa koko yön Herran kanssa ja sai matsissa Häneltä pahan iskun lonkkaansa.

Kumpi aloitti?

Samana yönä Jaakob otti mukaan molemmat vaimonsa, molemmat orjattarensa ja kaikki yksitoista poikaansa ja kulki kahlaamon kohdalta Jabbokin yli. Saatettuaan heidät ensin vastarannalle hän käski kuljettaa yli myös kaiken omaisuutensa. Vain Jaakob itse jäi toiselle rannalle.

Siellä muuan mies paini hänen kanssaan aamunsarastukseen saakka. Kun mies huomasi, ettei päässyt voitolle, hän iski Jaakobia nivustaipeeseen, niin että Jaakobin lonkka nyrjähti hänen kamppaillessaan miehen kanssa.


Mies sanoi hänelle: "Päästä minut menemään, sillä päivä valkenee." Mutta Jaakob sanoi: "En päästä sinua, ellet siunaa minua." Mies kysyi häneltä: "Mikä sinun nimesi on?" Hän vastasi: "Jaakob." Silloin mies sanoi: "Sinua ei pidä enää sanoa Jaakobiksi, vaan Israeliksi, sillä sinä olet kamppaillut* Jumalan ja ihmisten kanssa ja voittanut."


Jaakob sanoi hänelle: "Sano sinäkin nimesi." Mutta mies vastasi: "Miksi sinun pitäisi tietää minun nimeni?" Ja hän siunasi Jaakobin siellä.
1 Ms 32:23-30

Mikä se semmoinen mies on - Jumala ja ihminen samassa hahmossa?


Herran paini
Samaan tapaan täysin inhimillisellä tavalla meidän Herramme (Jeesus ennen lihaksituloa) käy henkiseen painiin Mooseksen kanssa.

Exodus kertoo, kuinka Herra pelasti faaraon tyttären kautta heprealaisen poikalapsen, joka sitten meni ja tappoi viranomaisen ja pakeni korpeen.

Sieltä Siinain karuista maisemista hiljaisten vuosikymmenten jälkeen Herra kutsui hommiinsa aikuiseksi varttuneen paimentolaisen, Jetron tyttären miehen.

Vaan semmonen paksupäinen tollo tämä oli, että Herra joutui jatkuvasti neuvottelemaan, käymään kauppaa, tinkimään, lupaamaan ja uhkaamaan ja milloin mitäkin saadakseen äijän tekemään jotain.

Miksi Hän vaivautui moiseen painiin?

Olisihan tuolle jatkuvalle kinastelulle ollut vaihtoehtoja.

Ja tiedämme kaikki, että tarinan lopussa Herran pinna kerrassaan pimahti ja Hän sanoi "sinä et pääse sinne perille Luvattuun maahan". Hautasi hänet sitten ihan itse jonnekin tuntemattomaan paikkaan Moabissa, lähellä rajaa. Siinä lepäät.

(No, kyllä he sitten Kirkastuvuorella taas turinoivat, menneitä muistellen varmaan).

Mooses nousi Moabin tasangolta Nebonvuorelle, Pisgan huipulle, joka on Jordanin itäpuolella vastapäätä Jerikoa. Herra näytti hänelle koko maan: Gileadin, Danin, Naftalin, Efraimin ja Manassen alueet ja koko Juudan maan läntiseen mereen saakka, Negevin sekä Jordanin alangon, sen syvänteen, joka ulottuu Jerikosta, Palmukaupungista, Soariin asti. Herra sanoi Moosekselle: "Tämä on se maa, josta olen puhunut Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille ja jonka olen vannonut antavani heidän jälkeläisilleen. Minä olen antanut sinun nähdä sen, mutta sinä et pääse sinne."
5 Ms 34:1-4


No lähekkö nä vai ekkönä lähe?

Ei meinannut Palavan pensaan näkijä lähteä.

Herra sai kaikkensa tehdä puhuakseen äijän yli - vastoin tahtoaan ei Mooseksen tarvinnut lähteä ja lopulta tinkaus päättyi Herran hyväksi 1-0.

Ja sittenkin vielä tiukkaa teki, ennenkuin lähti - ottaen vaimonsa Sipporan, esikoislapsensa ja aasinsa ja sauvansa mukaan. Meinasi sille tielle elämänsä heti päättyä

Matkan varrella Herra tuli Moosesta vastaan paikassa, johon hän oli perheineen yöpynyt, ja aikoi surmata hänet.


Silloin Sippora otti terävän piikiven, leikkasi pois poikansa esinahan ja kosketti sillä Moosesta jalkojen väliin sanoen: "Sinä olet minun veriylkäni."

Niin Herra jätti Mooseksen rauhaan. Sippora oli ensimmäinen, joka sanoi "veriylkä" puhuessaan ympärileikkauksesta. 
2 Ms 4:24-26



Kaislameren rannalla
No olihan se paha tilanne.

Oli toki.

Tiukka paikka.

Faraon lähestyessä israelilaiset huomasivat yhtäkkiä, että egyptiläiset olivat aivan heidän kintereillään. Israelilaiset pelästyivät kovin, huusivat apua Herralta ja sanoivat Moosekselle:

"Oliko Egyptissä niin vähän hautatilaa, että sinun piti tuoda meidät tänne autiomaahan kuolemaan? Näetkö nyt, mitä olet meille tehnyt, kun veit meidät pois Egyptistä? Mehän sanoimme sinulle jo siellä: 'Anna meidän olla rauhassa ja palvella egyptiläisiä.' Parempi meidän olisi toki palvella egyptiläisiä kuin kuolla autiomaassa!"

Mutta Mooses sanoi kansalle: "Älkää pelätkö, vaan pysykää aloillanne, niin saatte nähdä, kuinka Herra pelastaa teidät. Sellaista, mitä te tänään näette tapahtuvan egyptiläisille, ette enää milloinkaan saa nähdä. Herra sotii teidän puolestanne, olkaa te hiljaa!"

Herra sanoi Moosekselle: "Miksi sinä huudat minua avuksi? Käske israelilaisten lähteä liikkeelle. Kohota sauvasi, ojenna kätesi merta kohti ja halkaise sen vedet, niin israelilaiset voivat kulkea meren poikki kuivaa maata pitkin.

Minä kovetan egyptiläisten sydämet, niin että he lähtevät teidän peräänne. Ja se, mitä tapahtuu faraolle ja koko hänen sotajoukolleen, hänen sotavaunuilleen ja niiden ajajille, todistaa minun suuruuttani.  Kun minun suuruuteni näkyy siinä, mitä faraolle, hänen sotavaunuilleen ja niiden ajajille tapahtuu, silloin egyptiläiset ymmärtävät, että minä olen Herra."
2 Ms 14:10-18

Näemme tästä, että äijä on pinteessä. Vaikka hän niin rohkaisee omaa kansaansa, saamme käsityksen että hän siinä sydämensä pohjasta huutaa suorastaan apua Herralta.

Herran vastaus on työnjako: hoitele sinä Mosse nämä jutut ja minä hoitelen nämä.

Kummallekin riitti hommelia siinä Kaislameren rannalla, toinen auttoi omaa kansaansa ja toinen näytti farkulle kuka käskee.

The rest is history, as they say!

lauantai 3. joulukuuta 2011

Nettiruukun hermeneuttinen keskustelu

Esikoislestadiolaisuuden hengellisissä maisemissa toimiva Nettiruukku on viimeisen parin vuoden aikana sisältänyt merkittävää hermeneuttista keskustelua aiheesta "Miten ymmärrämme Raamattua oikein?"

Keskustelun merkitystä alleviivaa se, että sitä on vetänyt kaksi naista, nimimerkit Haamul ja mama. Miehet ovat lähinnä olleet kommentoijan, sivustahuutelijan asemassa. Tämä on todella merkittävää täysin julkista keskustelua, sillä esikoisuudessahan on pitkään ollut perinne, että "nainen vaietkoon seurakunnassa" kuten apostoli Paavali neuvoo. Vaan mitä mahtaisi apostoli sanoa tänään, verratessaan näiden kahden naisen syvällisiä Raamatun pohdintoja nettiruukun raamattupiirissä Suomi24 forumin esikoislestadiolaisen ukkokerhon usein sangen surullisiin kinasteluihin?


Haamul: opillinen eli dogmaattinen Raamatun lukeminen

Mielestäni Haamulin edustama Raamatun tekstien tulkinnan linja on johdonmukainen ja muistuttaa perusrakenteeltaan esikoislestadiolaisten saarnaajien opillista tapaa julistaa Jumalan Sanaa.

Esikoisten saarna
Päivän teksti valitaan siten, että Pyhä Henki voi siitä ammentaa saarnaajan kautta seurakunnalle luotettavaa ja turvallista neuvoa ja ohjetta tässä kristillisyydessä uskomiseen ja elämiseen. Suositut saarnatekstit luetaan ja rukoushuoneella saarnavuorossa oleva Herran enkeli, Malakiaan mukaan, sitten jakaa siitä tuoretta mannaa seuraväen rakentumiseksi.

Saarnaajalta ei odoteta Raamatusta mitään "uutta" - pois se, sellainen haihattelu on omiaan synnyttämään epäilyksiä, ristiriitoja ja vihollisen kylvötyötä Jumalan lasten joukossa. Mutta Hengen voimassa saarna osuu kuulijoiden sydämiin, herättää synnintuntoa ja halua parannukseen, surua siitä, missä vaellus on jäänyt vajaaksi tai on tullut aivan langettua syntiin. Laki nuhtelee ja kutsuu rakkaan Kristuksen luo, joka tarjoaa armon evankeliumia, täyttä armahdusta ja synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

Haamulin selitysmalli
Haamulin tapa käsitellä Raamattua osoittaa toki paljon laajempaa Raamatun tuntemusta kuin kuulemani keskiverto pyhäpäivän saarna seuroissa rukoushuoneella. Hänellä on erityisen terävät silmät Raamatun äärellä ja hän havaitsee siellä aarteita toisensa jälkeen, sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa.

Poissa on esikoisten saarnan pareneesi eli kehotuspuhe, joka tähtää seuroissa olevan kuulijan elämän parannukseen ja tahtoo johdattaa jokaista Jumalan armon suojiin. Monelle ex-essulle vapautuminen tästä viikottaisesta lankeemus-nuhtelu-synnit anteeksi-lankeemus kierteestä on merkinnyt mullistavaa vapautumista hengellisestä orjuudesta ja väärin käsitetystä kristillisyydestä.

Mutta itse perusrakenne on säilynyt muistona Haamulin omasta kasvualustasta esikoisuuden maisemissa. Synneistä nuhtelemisen, parannuskehotuksen, armon sanojen julistuksen tilalle on vain tullut saksalainen teoria. Tällä tarkoitan Uuden ajan alussa Saksassa vaikuttanutta kirkon uudistusliikettä, joka alkoi Martti Lutherin kautta, kun hän käsitti evankeliumin ja uskoi omalle kohdalleen synnit anteeksi YKSIN USKOSTA ilman lain tekoja.

Keskiajan kirkon uudistuminen alkoi tästä tapahtumasta Raamatun äärellä ja Martti Luther nostikin Jumalan Sanan kaiken kirkon perinteen, kirkolliskokousten, kirkkoisien ja pyhimyskertomusten yläpuolle teoreettisella periaatteella "yksin Kirjoitukset", sola scriptura.

Haamulin kirjoituksissa typologinen ja allegorinen lähestymistapa auttaa löytämään tämän keskeisen uskonpuhdistuksen kirkon aarteen, YKSIN USKOSTA, YKSIN KRISTUKSEN TÄHDEN, kaikkialta. Tämä on se tärkeä sanoma, jonka löydämme jo Vanhan liiton kirjoituksista ja joka täydellistyy Uudessa liitossa.

Eisegeesi
Voisimme kutsua tällaista ei vain esikoislestadiolaisille ominaista Raamatun lukutapaa "opilliseksi" eli dogmaattiseksi tavaksi julistaa ja lukea Jumalan Sanaa. Siinä on suurena vaarana "eisegeesi", Kreikan sana tarkoittaa "lukea sisään" eli tekstiin luetaan mukaan muita merkityksiä.

Rauhan Siteessä on muistaakseni 2010 ollutkin mainintaa juuri tässä henegssä siitä, kuinka saarnaajan tulee saarnata puhdasta oppia. Luterilaisen papin tulisi myös julistaa Jumalan Sanaa puhtaan opin perusteella, ei miten vain päähän pälkähtää.


mama: kuunteleva eli eksegeettinen Raamatun lukeminen
Nimimerkki mama on näissä keskusteluissa koettanut tuoda esiin, mitä teksti itse sanoo, mihin aikaan ja asiaan se liittyy, mikä on tekstin oma konteksti.

Vaikka tämä tuntuu itsestäänselvältä, koetetaan selvittää mitä Kirjoitukset tahtovat sanoa, keskustelu on nostattanut melkoisia tuulia Kaisalmeren rannalla jotka ovat jakaneet forumin lukijoita kahteen eri joukkoon!

Eksegeesi
Voisimme kutsua tällaista lähinnä yliopistollista Raamatun lukutapaa "eksegeettiseksi" tavaksi julistaa ja lukea Jumalan Sanaa. Kreikan sana tarkoittaa "lukea ulos" eli pyrkiä ymmärtämään Raamatun Sanaa niinkuin sen kirjoittaja on ymmärtänyt tuomatta mukaan myöhempiä tai muuten parempia näkökulmia.


Uusia aarteita etsimässä
Molemmat kirjoittajat, sekä Haamul että mama, selvästikin iloitsevat saadessaan olla Jumalan Sanan mittaamattomien aarteiden äärellä.

Haamul iloitsee, kun hän löytää aarteita jotka osoittavat että "näin se todellakin on, tämäkin kohta sen osoittaa näin kauniisti".

mama iloitsee, kun hän oppii uutta Jumalan Sanasta ja sen äärellä.

perjantai 21. lokakuuta 2011

Huoraaja, avionrikkoja, uskoton...

Käydessäni läpi rovasti Leastadiuksen päiväsaarnaa 3. Rukouspäivänä 1854 huomasin tietyn kielellisen ja sisällöllisen laimentamisen trendin Jaakobin kirjeen kääntämisessä:

Jaakob 4:4
“Te huorintekijät ja huorat, ettekö te tiedä, että maailman ystävyys on viha Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo maailman ystävä olla, hän tulee Jumalan vihamieheksi.”
1776 Kirkkoraamattu
 "Te avionrikkojat, ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen."

1938 Kirkkoraamattu

 "Te uskottomat! Ettekö tiedä, että rakkaus maailmaan on vihaa Jumalaa kohtaan? Joka tahtoo olla maailman ystävä, asettuu Jumalan viholliseksi."1992 Kirkkoraamattu

Melkoinen lieventävä trendi siis käännöksissä Bibliasta omaan aikaamme!  


Kreikan alkutekstissä on μοιχὶ καὶ μοιχαλίδες,  moikhi kai moikalides, eli maskuliini ja feminiini sanasta moikhalos, miespuolinen (toisen aviovaimon) rakastaja, paramour.



1700-luvun kielellä tämä olisi "huorat ja huorattaret" ja 1900-luvun muodossa "avionrikkojat ja -rikkojattaret".


Sanalla voi olla myös tästä sitten johdettu kuvannollinen merkitys "luopio", mutta KR "uskottomat" on mielestäni kyllä eufemismi, kaunistelua.)




Matteus 16:4
Matteuksen evankeliumissa Jeesus käyttää samaa moikhos sanaa kuin Jaakobin kirjeen kohdassa

γενεὰ πονηρὰ καὶ μοιχαλὶς σημεῖον ἐπιζητεῖ
genea ponera kai moikhalis semeion epizetei

 Tämä häijy ja huorintekijä sukukunta etsii merkkiä
Mt 16:4 

Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi etsii merkkiä
KR 1938


Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii merkkiä

KR 1992

torstai 13. lokakuuta 2011

Jesajan käärö


Otsikko: Raamatun käsikirjoitukset - Jesaja käärö
Viestejä yhteensä: 94
Keskustelu aloitettu: 13.06.2007 08:40
Viimeisin viesti: 16.06.2007 08:51

 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.06.2007 08:40
Laitan tähän keskustelun alkuun tiivistelmän tähänastisesta, joka katosi jonnekin elektroniseen avaruuteen.

Jatkan sitten kertoen hiljalleen tärkeistä käsikirjoituksista ja Qumranin Jesaja-käärön merkityksestä Raamatun tekstien tutkimukselle ja myös jokaiselle Jumalan Sanaa lukevalle kristitylle.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.06.2007 20:17
Alussa...
Egyptissä ja Mesopotamissa kehitetään kirjoitustaito, äännemerkkejä, tavuja ja symboleita, monimutkaiset hieroglyfit pyramidien seinillä, babylonialaiset savitatulut.

jossain 1300 luvun tuntumassa keksitään kirjainkirjoitus, jossa yksinkertaistetut hieroglyfit vastaavat äänteitä. Samoihin aikoihin Ugaritissa Syyrian rannalla kiilakirjoituksesta kirjainmerkit. alle 30 merkkiä riittää kirjoittamiseen.

suuri kansa oppii lukemaan ja kirjoittamaan. Mooseksen kirjat sisältävät monia viitteitä tähän.

proto-siinailainen on Exoduksen tuntumassa ja kuka tietää, olisivatko heprealaiset keksineet koko jutun. siitä foininkian, heprean, kreikan, rooman kirjaimet joita nyt luet.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.06.2007 20:21
sana paperi tulee egyptin papyruksesta, jota ei juuri ole löydetty Vanhan testamentin ajan Israelista. Vanhoja kirjoituksia on kivissä, laatoissa ja viestejä saatettiin kirjoittaa tasapintaisiin suurempiin ruukunsirpaleisiin, ostrakoneihin.

Kirjat olivat gasellin tai kauriin nahasta tehtyjä yhteen kudottuja kääröjä, johon kirjoitettiin palstoja musteella.

Kirjakääröihin on Vanhassa testamentissa useita viittauksia.

Jeesus osasi lukea ja hän meni synagoogaan, jossa sapattina avattiin Toora käärö, 5 Mooseksenkirjaa käsittävä arvokas käärö.

Sellaisia käytetään yhä synagoogissa ja niitä säilytetään kunniapaikalla. Käsinkirjoitetut Toora kääröt ovat rahallisestikin arvokkaita juutalaisen seurakunnan aarteita.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.06.2007 20:26
Kreikkalais-roomalaisessa maailmassa Libanonin Bybloksen kaupunki oli ilmeisesti egyptiläisen papyruksen myyntikeskus.

Byblos nimen pohjalta johdetut sanat tulivat monissa kielissä tarkoittamaan kirjaa, suomessa muodossa Biblia tai kotimaisittain Piplia.

Bibliografia, kirjallisuusluettelo, kuulee myös joskus sanottavan.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.06.2007 20:28
Kirjakäärön sijasta levisi pohjois-Afrikasta kolmannella vuosisadalla jKr toisenlainen kirjamuoto, codex, jossa sivut on sidottu kansien väliin nykyaikaisen kirjan tapaan.

Tosin sivut olivat paksuja ja paljon suurempia kuin aikamme painetuissa kirjoissa.

Codex tyyppinen kirja levisi Afrikasta Lähi-itään erityisesti kristittyjen pariin ja myöhemmin arabimaailmaan ja islamin kautta ympäri maailman 3. - 8. vuosisadoilla jKr.

Codex on kirjakääröä vahvempi kansien suojassa, helpompi kantaa mukana ja ennen kaikkea paljon kätevämpi käyttää.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.06.2007 20:34
Vanhan testamentin arvokkaimmat ja vanhimmat käsikirjoitukset ovat kirjakääröjä.

Uuden testamentin vanhimmat katkelmat ovat papyruksia, joita on löydetty lähinnä Egyptin kuivasta hiekasta, Nag Hammadista ja muualta Niilin varsilta.

Vanhimmat kokonaiset Raamatut, joissa on sekä Vanha että Uusi testamentti ja apokryfikirjoja ovat kirjamaisessa codex muodossa. Niitä on säilynyt luostarien kirjastojen suojissa ja ne nimetäänkin yleensä sijaintipaikkansa mukaan.

Vanhimmat säilyneet Raamatut ovat codex Vaticanus ja codex Sinaiticus , molemmat läheltä keisari Konstantinus Suuren aikaa n 330-350 jKr.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.06.2007 20:38
Laitan tähän näistä kirjamaailman arvokkaimmista vanhuksista luettelon (useimmat Raamattuja, mutta joukossa muitakin teoksia)

# Codex Abrogans Latina, Vanha korkea saksa n. 765–775
# Codex Alexandrinus
# Aleppo Codex
# Aldaraia
# Codex Ambrosianus: A, B, C, D, E,
# Codex Amiatinus
# Codex Argenteus
# Arnamagnæan Codex
# Codex Astensis
# Auraicept na n-Éces
# Codex pyhän Emmeramin Aureus
# Codex Lorschin Aureus
# Codex Berolinensis
# Codex Bezae
# Codex Borbonicus
# Burana Codex
# codex Boturini [1]
# Codex Cairensis
# Codex Claromontanus
# Cortesianus Codex
# Codex Cumanicus
# De arte venandi cum avibus
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.06.2007 20:38
# Codex Ephraemi Rescriptus
# Codex Exoniensis
# Codex Flatoiensis
# Codex Gigas
# Codex Grandior
# Codex Hierosolymitanus
# Hypatian Codex
# In Lebor Ogaim
# Codex Koridethi
# Leabhar Bhaile an Mhóta 1390-1
# Lebor Gabála Érenn 11 vs.
# Lebor na gCeart ennen 1418
# Codex Leicester
# Leningrad Codex
# Codex Manichaicus Coloniensis
# Madrid Codex
# Codex Manesse
# Codex Mecelle
# Codex Mendoza
# Codex Montepessulanus H54 (M) 11vs
# Morgan Raamattu 1240
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.06.2007 20:39
# Codex ms. 3227a
# MS No. 7117 Erevan Matenadaran
# Novgorod Codex
# Nowell Codex
# Paris Codex
# Pietarin kronikka
# Codex Pisanus
# Codex Rehdigerianus
# Codex Regius
# Rohonc Codex
# Codex Runicus 1300
# Codex Sangallensis 878
# Codex Sinaiticus
# Codex Tchacos
# Troano Codex
# Codex Usserianus Primus
# Codex Vaticanus
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.06.2007 20:41
# Codex Vindobonensis 795
# Codex Vindobonensis B 11093
# Codex Vindobonensis 3256 [3]
# Codex Vindobonensis Mexicanus 1 [4]
# Codex Wallerstein
# Codex Zamoscianus
# Codex Zouche-Nuttall
# Nag Hammadi kirjasto
# Kells Kirja,evankeliumeja 8. 9. vs
# Lucca Codex, 1220
# Codex Boernerianus (G 012)
# Codex Carolinus
# Codex Gissensis
# Codex Parisinus
# Peresianus Codex
# Codex Suprasliensis
# Codex Taurinensis
# Grolier Codex
# Codex Constitutionum
# Codicula Atlantico Leonardo 1478- 1519.
MikkoL:
lista on otettu wikipediasta
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.06.2007 20:44
Siinä siis kunnianarvoisimpia codex muotoisia kirjoja ihmiskunnan historiasta

useimmat niistä Raamattuja

tuossa kirjassa ei meillä ole mitään häpeämistä, maailmankirjallisuuden joukossa aivan omaa luokkaansa myös ulkonaiselta historialtaan, käsikirjoituksiltaan, joita varjellaan kallisarvoisina aarteina luostareissa, museoissa ja kansainvälisissä kokoelmissa.

Ilmaiseksi olemme saaneet, aarteen arvaamattoman!
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.06.2007 20:45
1.
On meillä aarre verraton,
se kalliimpi on kultaa.
Myös jalokivi kallein on
sen rinnalla vain multaa.
Näin suuren lahjan taivaasta
me saimme omaksemme,
sanansa Herra Jumala
kun antoi aarteeksemme.

2.
Kun ruoste, koi ja aika syö
muun kaiken säälimättä,
kun usein päättyy ihmistyö
valmiiksi ehtimättä,
kun maa ja taivas häviää
ja aika loppuu kerran,
silloinkin horjumatta jää
tuo pyhä sana Herran.

3.
Polvesta polveen matkallaan
se samaa voimaa kantaa.
Ei raukene se milloinkaan,
vaan aina rauhaa antaa.
Ei siitä mitään katoa
muun kaiken hajotessa.
On sanan alku, perusta
Luojassa ikuisessa.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.06.2007 20:46
4.
Ah sana kallis, iäinen,
hyljätty monta kertaa!
Ei mikään tieto maallinen
voi sille vetää vertaa.
Lujempaa turvaa meille ken
voi tuoda mistään muusta
kuin armon sana ikuinen!
Se lähti Herran suusta.

5.
Jos Herran sanaan turvasit
muun turvan pettäessä,
jos sanan suojaan pakenit
maailman myrskytessä,
niin löysit paikan siunatun,
saa sydän siellä rauhaa,
sataman löysit suojatun,
ei siellä myrskyt pauhaa.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.06.2007 20:46
6.
Kuin vesilintu lahdella
käy alle veden pinnan
ja huuhdottuaan sulkansa
taas nostaa puhtaan rinnan,
niin puhdistuu myös henkemme
sanassa kirkkahassa
ja liikkuvansa tuntee se
olossaan oikeassa.

7.
Siis kiitos, armon Jumala,
nyt lakkaamatta aivan,
kun sinä meille sanassa
osoitat tietä taivaan.
Ken nyt on köyhä, rikas ken
sanasi saatuansa!
Sen kalliin aarteen jokainen
saa pitää omanansa.
MikkoL:
Johan Ludvig Runeberg 1857. Suom. Knut Legat Lindström 1860. Virsikirjaan 1886.

Runeberg osasi sanoa asiansa
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.06.2007 21:38
Raamatun käsikirjoitusten tutkimus on kiehtova tieteenhaara.

Tutkimus selvittelee merkittävien yksittäisten käsikirjoitusten vaiheita, syntytaustaa, ikää ja ominaispiirteitä.

Erilaisia tekstivariantteja kootaan käsikirjoitusperheiksi, joita yhdistävät samat erityispiirteet. Esimerkiksi jokin käsikirjoitus voi sisältää jonkin kirjoitusvirheen, jota sitten kopioidaan ja tästä alkutekstistä syntyy lopulta monien sukupolvien kopioimana kokonainen perhe.

Kriittiset Raamatun tekstilaitokset sisältävät monien eri käsikirjoitusten antamia variantteja.

Näistä kuuluisia ovat Kittelin heprealainen ja aramealainen vanha testamentti sekä Nestle Alandin kreikkalainen uusi testamentti.

Samanlaista tieteellistä tekstitutkimusta on esimerkiksi Septuagintan kreikannoksen kopioiden sekä latinalaisen Vulgata Raamatun ympärillä.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.06.2007 21:45
Suomalaisen Raamatun verkkosivulla www.evl.fi/raamattu kerrotaan esimerkiksi

"Markuksen evankeliumi päättyi alkuaan jakeeseen 16:8. Joku varhaiskristillinen kirjoittaja on täydentänyt evankelistan esitystä muualta tunnetulla, luotettavaksi katsotulla perimätiedolla."

Loppujakeet 16:9-20 eivät kuulu alkuperäisimpinä ja vanhimpina pidettyihin Markuksen käsikirjoituksiin.

Tämän mukaan Markuksen evankeliumi päättyi näin

"Ulos tultuaan naiset pakenivat haudalta järkytyksestä vapisten.
He eivät kertoneet kenellekään mitään, sillä he pelkäsivät."
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.06.2007 21:47
se jää ikäänkuin kesken

ei ihme että Markuksen evankeliumin loppu on tahdottu täydentää lyhyellä kuvauksella, mitä sitten tapahtui.

eikö ole aika mielenkiintoinen ajatus
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.06.2007 21:49
Vai ovatko jakeet vanhimmissakin käsikirjoituksissa, mutta kriittiset tutkijat ovat päätyneet ajattelemaan, että loppu ei ole saman kirjoittajan laatima kuin Markuksen evankeilumi?
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.06.2007 21:53
toivottavasti tuo esimerkki antaa kuvaa, että käsikirjoitusten tutkimus ei ole vain harrastelua vaan merkittävää Jumalan Sanan tutkimusta ja opiskelua, jolla on laajakantoisia seurauksia.

Miten löytäisit vastauksen tuohon kysymykseen? Tarvitset kirjastosta tai kirjakaupasta esimerkiksi juuri Nestle Alandin "novumin".

Opettele tunnistamaan siellä johdannossa annettujen käsikirjoitusten symbolien avulla mitä ne tarkoittavat ja katso sitten Markuksen 16 luvun nootti apparaatista, missä käsikirjoituksissa tuo loppu on mukana ja mistä se puuttuu.

Sieltä voi sitten alkaa miettiä, miten asiat oikein ovat, mikä mahdollisesti oli alkuperäisin muoto.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.06.2007 21:56
kerroin kadonneessa palstassa myös digitaalisista Raamatuista, joita voit monilla eri kielillä noutaa ilmaiseksi verkosta ja niiden lukuohjelman, eSword.

http://www.e-sword.net/

kannattaa tutustua noiden ohjelmistojen ja sivujen laatijan Rick Meyersin ihmeelliseen tarinaan, joka on siellä luettavissa.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.06.2007 12:11
Miten Raamattu on säilynyt meille, ovathan sen nuorimmatkin osat kirjoitettu pari tuhatta vuotta ja vanhimmat osat lähes kolmetuhatta vuotta sitten?

Kopioimalla.

Yhdestä kirjoituksesta on tehty kopioita, näistä kopioista kopioita jne läpi vuosisatojen.

Jotkut näistä käsinkirjoitetuista kääröistä tai codex kirjoista on pantu talteen luostarin kirjastoon tai synagoogan genizaan, jonne käytetyt pyhät Kirjoitukset usein laitettiin.

Vanhimmat VTn kopiot siis kirjakääröjä tai niiden kappaleita, Herran siunaus hopeakorussa kaiverrettuna Hinnomin laakson haudasta.

Vanhimmat UTn kopiot papyruskatkelmia Egyptin hiekasta, niinkuin Rylands kirjaston kuulisa p52, Johanneksen evankeliumin kappale.
Joh 18:31-33, 37-38 "sinäpä sen sanot että olen kuningas"
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.06.2007 12:13
Juutalaiset kopioivat sekä Vanhan testamentin kirjoja hepreakais ja arameaksi että kreikankielistä käännöstä Septuagintaa.

Kopioita tekevät koulutetut ihmiset muodostivat ammattikunnan ja kuuluivat usein yhteen sukuun. Ben Asherin masora on näistä kuuluisin.

Kristittyjen parissa kopiointityö keskittyi luostareihin, joissa saatettiin istua kuin koululuokassa ja kärsivällisesti kirjoittaa opettajan sanelemaa tekstiä talteen.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.06.2007 12:16
Juutalaiset Raamatun käsikirjoitusten laatijat kehittivät aika nerokkaan tarkistusjärjestelmän, jolla koetettiin välttää virheitä.

Käsikirjoituksissa on masoreettisen tradition mukaisia merkintöjä, joiden avulla laskettiin tarkasti kirjainten lukumäärä. Jos lukumäärä ei täsmännyt, homma meni tarkistamiseksi missä on tullut liikaa tai liian vähän kirjaimia. Pyyhekumia ja tipexiä ei ollut, saattoi mennä koko kappale uusiksi.

Lisäksi merkinnöissä on kirjan keskikohdan sijainti ja lopussa koko kirjassa olevien sanojen ja kirjainten lukumäärä.

Näin laskemalla pystyttiin seuraamaan kopioinnin tarkkuutta.

"Ettei pieninkään kirjain laista katoaisi" Jeesuksen sanoja lainatakseni.
 
 Kirjoittanut: Rode, 14.06.2007 12:16
juuri tämän tuhansien vuosien kopioinnin takia ei esikoislestadiolaisten kannattaisi pitää niiin tiukasti siitä yhdestä ja ainoasta raamatun käännöksestään kiinni
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.06.2007 12:20
Kristityt Raamatun käsikirjoitusten laatijat eivät omanneet yhtenäistä tarkistusmenetelmää.

Tämän seurauksena Raamatun käsikirjoitusten traditio jakaantuu useisiin perheisiin. Kutakan ryhmää luonnehtii tiettyjenyksityikohtien yhteinen esiintyminen, ikäänkuin kopioitaessa syntyneet sormenjäljet, joilla niiden luokittelu on mahdollista.

Monia mielenkiintoisia yksityiskohtia on näiden käsikirjoitusten olemuksessa.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.06.2007 12:25
Esimerkiksi Luukkaan evankeliumissa mainitaan että Emmaus on 60 stadionin päässä Jerusalemista (kreikkalais-roomalaisen stadionin juoksurata, 192 m)

Tämä etäisyys mainitaan useissa tärkeimmistä Luukkaan käsikirjoituksissa.

Mutta historiallinen Emmaus-Nikopolis on kauempana Aijjalonin laakson reunalla. Etäisyys Jerusalemista on korjattu codex Sinaiticus käsikirjoituksessa 160 stadioniin.

Tästä syystä ajatellaan, että tuon käsikirjoituksen syntyseutu on mahdollisesti Syyro-Palestiina jonka paikallistuntemusta tuo korjaus kuvastaa.

Virheellinen etäisyys on "vaikeampi lukutapa" ja usein juuri sen takia sellaista lukutapaa pidetään alkuperäisempänä, koska myöhempi muutos väärään tietoon tuntuu epätodennäköiseltä. (tai sitten Emmaus on joku muu kuin Emmaus-Nikopolis, jota kovasti kyllä itse pidän oikeana paikkana)
 
 Kirjoittanut: Rode, 14.06.2007 12:27
mielenkiintoista...
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.06.2007 12:29
olen Roden kanssa samaa mieltä, että meillä saisi olla iloisen vapaa luottamus Jumalan Sanaan eikä tarvitse takertua vanhaan Pipliaan.

Karoliinien ajan suomenkieli on vankkaa ja moni on ensimmäistä kertaa kuullut Hyvän Paimenen äänen sillä kielellä. On ymmärrettävää että sitä halutaan pitää arvossa ja käytössä, myös jumalanpaveluksissa.

tämä on hyvin korostettua Länsi-Suomen rukoilevaisten parissa, vanha Piplia on se ainoa oikea Raamattu.

Se on täynnä käännösvirheitä koska tuohon aikaan ei osattu hepreaa niin hyvin. Luulisin että tekstipohja on Textus Receptus. Siis kauan ennen kriittisen käsikirjoitustutkimuksen alkua.

Anglo-amerikkalaisessa maailmassa sama arvon on Kuningas Jaakon käännöksellä Elisabetin ja Shakespearin ajan kielessä. Upea käännös, jolle annetaan erityinen Pyhän Hengen inspiraation arvo niinkuin Vulgatalle latinalaisessa maailmassa.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.06.2007 12:32
Mutta jos menet eSword sivuille voit ottaa sieltä montakymmentä eri kielistä Raamattua ja pelkästään englanniksi kymmenkunta King James lisäksi.

vapaasti ja iloisesti, vertaile ja tutki ja tunkeudu myös kielen ja käännösten avulla Jumalan henkeyttämien kirjoitusten maailmaan!

joskus vanha on parempi, joskus uusi, joskus ei kumpikaan, yleensä molempi parempi, kuten 38 ja 92 KR rinnakkain lukeminen...

KR 92 tekee uskomattomia korjauksia ja selvennyksiä, joista revin hiuksiani. Emmauksen etäisyys onkin nyt "2 tunnin kävelymatka" voi hyvä sylvi...
 
 Kirjoittanut: Rode, 14.06.2007 12:33
et tiedä kuinka kivalta tuntuu kun sinä iso mies sanot olevasi tälläsen pikku Rode-tytön kanssa samaa mieltä :-)
 
 Kirjoittanut: Rode, 14.06.2007 12:36
revit hiuksiasi :-D
 
 Kirjoittanut: AnttiL, 14.06.2007 13:06
Miten on tukka MikkoL? Etkö laittanutkin kesäsiilin? Vai erehdyinkö?
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.06.2007 13:38
joo, tuli käännösvirhe, piti olla "revin hiustani"
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 08:26
Aaron ben Moses ben Asher (k.960) eli Kinneretin rannalla olevassa Tiberiaan kaupungissa.

Kaupunki on yhä nykyään olemassa ja siellä on noin 38.000 asukasta. Se on suosittu lomakohde sekä israelilaisille, jotka viihtyvät Gennesaretin järven rannoilla, että lukemattomille puolilta maailmaa saapuville turisteille ja pyhiinvaeltajille.

Tiberias saa nimensä kuuluisasta roomalaisesta kenraalista ja keisarista, Claudius Nero Tiberiuksesta (42eKr - 37jKr).
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 08:32
ben Asher kehitti heprean kirjoitukseen ns. tiberialaisen vokaalimerkinnän, joka on paljon laajemmin käytössä juutalaisten parissa kuin ben Naftalin järjestelmä.

Hepreaa kirjoitetaan ilman vokaaleja lukuunottamatta konsonanttisävyisiä merkkejä, "aleph" (alkuhenkäys,a), "ain" (kurkkuäänne, a), "jota" (ij) ja "wav" (ouv).

Tämä merkitsee, että heprealaisen sanomalehden tai kirjan lukeminen edellyttää aika hyvää kielitaitoa. Kielen käytännön osaamisen kautta merkkejä nykyhepreaa on helppo lukea.

Vanha heprea ja aramea, Raamatun kieli, sen sijaan ovat "täyttä hepreaa", erittäin vaikealukuista sen vanhan monimutkaisen kieliopin takia. Monien sanojen lukutapaa ja merkitystä ei myöskään tarkoin tunneta, koska vanhan heprea tunnetaan lähinnä vain VTn kirjoista.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 08:37
ääntäminen ei vanhan testamentin aikana ollut ongelma, mutta myöhemmin diasporan eli maasta karkoituksen jälkeen, heprean taidot alkoivat ruostua ja juutalaiset puhuivat asuinmaansa kieltä.

mielenkiintoista on miten heprean kieltä sekoitettiin paikallisiin kieliin. Tärkeimmät ovat saksan ja heprean yhdistelmänä syntynyt jiddish, ashkenaasi juutalaisten kieli, sekä espanjan ja heprean yhdistelmä ladino, jota sefardim juutalaiset osaavat. (nykyheprea on molemmille ollut vakava haaste)

heprean taitojen ruostuessa rabbien ja kirjanoppineiden suullisena perinteenä, ben Asher tallensi heprean kielen kotimaassa Tiberiaan kaupungissa vokaalit ja tärkeät kieliopilliset yksityiskohdat pistejärjestelmällä käyttäen pohjana "perinteistä" eli masoreettista tekstiä.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 08:44
ben Asherin isä, Mooses ben Asher, on laatinut suuren osan heprealaista Raamattua sisältävän Cairo Codex, joka ajoitetaan 895 jKr. Se on eräs maailman vanhimpia heprealaisen Raamatun kopioita.

ben Asher itse kirjoitti tiberialaisin vokaalimerkein ja liturgisin merkinnöin varustetun Raamatun, joka tunnetaan suuresta Syyrian kaupungista johdetulla nimellä Aleppo Codex.

Moses ben Maimonides, eräs juutalaisuuden maineikkaimpia opettajia, suositteli ben Asherin tekstiä. Korkean laatunsa ja korkeiden suositusten myötä siitä on tullut autoritatiivinen ja yleisesti hyväksytty heprealaisen Raamatun versio.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 08:51
Aleppo Codex ja sen historian vaiheet on kuin parasta jännityskertomusta, ja lyö laudalta nykyajan Hollywood fiktiot, koska se on totta.

Totuus on tarua ihmeellisempää.

Tuon sanan voi lukea nopeasti ja todeta, jaaha sehän on se yleisesti hyväksytty ja parhaana pidetty perinteisen eli masoreettisen heprealaisen Raamatun kopio, johon on lisätty tiberialainen vokalisointi ja liturgiset merkit.

Se on totta, mutta pääsemme aivan toiselle tasolle, kun sanomme, että Aleppo Codex on luotettavin ja virheettömin versio heprealaisesta Raamatusta, joka käsittää MILJOONIA merkkejä.

Kun Jumala puhuu, se ei ole lapsellista änkytystä, vaan huikea lingvistinen koodi, joka tulee yli tuhannen vuoden aikana saman Hengen inspiroiman, mutta hyvin erilaisten ihmisten kirjoituksista.

Jumalan sana on valtava koodi ihmiskunnalle, jonka välittämiseen ja varjelemiseen ja hoitamiseen maailmankaikkeuden Luoja valmisti erityisen kansan ja varusti sen poikkeuksellisilla henkisillä ja uskonnollisilla ominaisuuksilla.

Pelastus on juutalaisista.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 08:54
joku voi äkkiseltään todeta, niinhän sanotaan, mutta onhan se Uusi testamentti.

Ensiksi, ota Raamattu käteesi ja siitä sormiesi väliin koko Uusi testamentti.

se on kooltaan kuin virsikirjan lisävihko Vanhaan testamenttiin verrattuna.

Toiseksi, myös Uusi testamentti on juutalaiseen kansaan kuuluvien ihmisten kirjottama.

ensimmäiset Jeesuksen seuraajat olivat "juutalainen lahko", nasarealaiset, joka uskoivat että Nasaretin mies on Vanhassa testamentissa ennustettu juutalaisten kuningas ja joutuivat siksi synagoogasta erotetuiksi.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 08:58
Kirjuri Shlomo ben Buya'a kirjoitti ensin Codexin valkoisille sivuille musteella Raamatun heprealaiset konsonanttimerkit noin 920.

Aaron ben Asher merkitsi sitten niihin vokaalit ja liturgiset merkinnät.

Raamattua luettiin vanhastaan laulaen. Ortodoksit eivät tässä ole keksineet mitään uutta vaan seuraavat ikivanhaa juutalaista tapaa.

Myös islamissa tämä tapa tuli varhain mukaan Koraanin lukemiseen.

Heprealaisen Raamatun laulava lukeminen on erittäin kaunista kunhan korva siihen tottuu.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 09:03
Vuodesta 1947 Aleppo Codexin alku ja loppusivuja puuttuu, samoin joitain sivuja sen keskeltä. Siitä enemmän kohta.

Leningrad Codex on hieman nuorempi kuin Aleppo Codex, se antaa itse johdannossaan vuoden 1008. Se on vanhin kokonaan säilynyt tiberialaista punktaatiota käyttävä masoreettinen heprealainen Raamattu.

Tulihan tuosta lausehirviö, mutta Jumalan Sana ei todellakaan ole lapsille kirjoitettu aapinen, vaan Jumalan Sanaa.

Itse Pyhä Henki on sen vaikuttanut.

Pyhä Kolminaisuus, Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Koko ihmiskunnan terävimmät aivot ovat sen vaiheissa mukana.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 09:08
Tieteellinen Raamatun tutkimus käyttää kaikkialla perustekstinä tositarkkojen sakemannien laatimia painettuja versioita,

Rudolf Kittelin "Biblia Hebraica" (1937)

sekä uudempaa, Saksan raamattuseuran laatimaa "Biblia Hebraica Stuttgartensia" (1977)

Molempien pohjana on Leningrad Codex

(Moderni suomalainen Vanhan testamentin käännös 1992 perustuu BHS)
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 09:12
Nämä kaksi heprealaista Raamattua muodostavat siis erottamattoman parin, Aleppo Codex ja Leningrad Codex. Leningrad on kokonainen ja perustuu vanhempaan Aleppoon.

Ok, toivottavasti tuosta saa selvää.

Juutalaisuudessa on "luterilainen" suuntaus, joka korostaa pyhiä Kirjoituksia ohi isien perinnäissääntöjen.

"katolinen" Talmudiin tallennettuja perinnäissääntöjä ja tulkintoja edustava juutalaisuuden valtavirtaus ei ole tuota oikein hyväksynyt (jos kauniisti sanotaan, historia on rankka)

Näitä juutalaisia kutsutuaan Lukijoiksi eli karaiiteiksi.

Karaiitit ostivat 1100-luvulla Aaron ben Asherin Raamatun Jerusalemiin. Jotkut ovat miettineet, olisiko tuo ben Asherin suku ollut myös karaiitteja.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 09:15
Mutta tuo korvaamattoman arvokas miljoonia koodeja sisältävä käsikirjoitus ei ollut turvassa Jerusalemissa, joka joutui pian islamin ja ristiretkien pyörteisiin.

Seldjukit olivat kääntyneet islamiin ja reuhasivat Jerusalemissa 1079. Pian heidän jälkeensä saapuivat ensimmäisen ristiretken ritarit ja pistivät Jeesuksen nimessä pystyyn siellä melkoisen verilöyöyn 1099.

Kaikki jotka eivät polvistuneet ja tehneet ristinmerkkiä joutuivat miekan uhreiksi. Jollain ristiretkeläisellä oli laulavassa miekassaan yhtäaikaa kaksi lävistettyä ihmisen lasta.

Verta oli Jerusalemin kaduilla polveen asti ja ruumiita poltettiin Gehennan laaksossa kuusi kuukautta.

Joko seldjukkien tai ristiretkien aikaan ben Asherin Raamattu kuljetettiin Kairoon.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 09:18
Suorastaan legendaarisen juutalaisuuden opettajan maineen saanut Rabbi Moshes ben Maimonides eli lyhyesti Rambam (1135-1204) näki sen siellä.

Edellä on jo mainittu, että Rambam suositteli ben Asherin Raamattua ja hänen vaikutuksestaan siitä tuli juutalaisen uskonnon pyhien kirjoitusten autoritatiivinen käsikirjoitus.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 09:22
1300-luvun lopulla yhä vaikeammaksi käyvissä oloissa mamelukkien, orjasulttaanien Egyptissä, Maimonideksen oppilaat kuljettivat tuon kallisarvoisen Raamatun Kairon vanhan kaupungin synagoogasta pohjois-Syyrian suureen Aleppon kaupunkiin.

Aleppossa on nykyään 1.9 miljoonaa asukasta, joten se on Damaskon jälkeen Syyrian toiseksi suurin kaupunki.

Siellä se oli turvassa islamilaisen Aleppon synagoogassa yli viisisataa vuotta, modernin Israelin perustamisaikoihin asti 1947.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 09:25
Herra oli päättänyt säilyttää tämän korvaamattoman Jumalan sanan käsikirjoituksen.

Mutta nyt tarvittiin taivaallisia sotajoukkoja.

Juutalaisvastaiset mellakat puhkesivat Aleppossa 1947 ja synagooga, jossa Aleppo Codex oli vuosisatoja saanut olla rauhassa, joutui myös hyökkäyksen kohteeksi.

Pyhät kirjat revittiin ja poltettiin ja Aleppo Codex katosi.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 09:29
Yhdeksän vuotta myöhemmin, 1958, Israelin presidentti Jizhaq Ben-Zvi sai ihmeellisen lahjan.

Syyrian mellakoiden aikana käsikirjoitus oli pelastettu ja se onnistuttiin lopulta salakuljettamaan Syyriasta Israeliin.

Käsikirjoitus on tänään Jerusalemin Heprealaisen yliopiston Ben-Zvi instituutin suurin aarre.
MikkoL:
korkea matematiikkani petti taas, 47-58 yksitoista vuotta
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 09:33
Rabbi Mordechai Breuer kuoli tänä keväänä, 24.2. 2007

Rabbi halusi päästä tutkimaan Aleppo Codexia, mutta Heprealainen yliopisto ei jostain syystä sitä hänelle sallinut.

Hän ei tästä lannistunut vaan alkoi koota masoreettista heprealaista Raamattua muista vanhoista käsikirjoituksista.

Erittäin huolellisella ja aivan monumentaalisella työllä rabbi Breuer rakensi masoreettisen tekstin ja rekonstruoi 1947 mellakoissa kadonneet osat.

Kaksi Raamatun laitosta, Keter Jerushalaim, "Jerusalemin kruunu" on sanasta sanaan Aleppon Codexin mukainen.

Se on virallinen Israelin valtion Raamattu ja yleisesti hyväksytty kautta juutalaisen maailman.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 09:38
Näin Herra on varjellut tiberialaisen version Jeesuksen Raamatusta, meidän Vanhasta testamentistamme.

Aleppo Codex on ihmeellisesti säilynyt islamilaisten ja kristittyjen verilöylyjen ja kansalliskiihkoilun läpi ja on nyt varmassa turvassa Jerusalemin ilmastoidussa holvissa.

Paremmin vartioitu kuin rahat pankissa.

Toisaalta siitä on tarkka kopio, Leningrad Codex, jossa myös 1947 hävinneet osat ovat (ehkä joku tuo ne sivut Syyriasta markkinoille jonain päivänä)

Ja kolmanneksi siitä on rabbi Breuerin monumentaaliseen tutkimustyöhön perustuva virallinen versio, joka on painettu tuhansina kappaleina.

Ja neljänneksi, saksalaiset tutkijat ovat käyttäneet sitä tärkeimpien tieteellisten Raamatun käsikirjoitusten perustana, Biblia Hebraica ja BH Stuttgartiensis.

Kun katselet rakasta Raamattuasi pöydällä, suurin osa tuosta kirjasta on siis tullut luoksesi tällaisten vaiheiden kautta.

Jumalalle yksin kunnia!
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 09:42
Entä tulevaisuus?

Minulla on sellainen apokalyptinen usko, että antikristuksen ensimmäisiä ja tärkeitä hommia on koettaa hävittää Jumalan Sana maanpäältä.

Se ei ole niinkuin Ruotsissa hotelliketju, joka kieltää Gideoneja laittamasta Jumalan Sanaa hotellihuoneeseen (en viitsi kirota tässä niinkuin tekisi mieli)

Kirja tulee olemaan hengenvaarallinen omistajalleen, ja kaikki käsikirjoitukset, varmasti myös Aleppo Codex Jerusalemissa, jossa antikristus hallitsee, tulee olemaan vaarassa.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 09:42
silloin toteutuvat rutosti profeetan sanat

Aam. 8: 11-12
Koittaa aika - sanoo Herra Jumala -
jolloin minä lähetän maahan nälän.
En leivän nälkää,
en veden janoa,
vaan Herran sanan kuulemisen nälän.
Ihmiset hoippuvat mereltä merelle,
pohjoisesta itään he harhailevat
etsimässä Herran sanaa,
mutta eivät löydä.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 09:50
Edellä on kerrottu Vanhan testamentin tärkeimmän ja luotettavimman käsikirjoituksen historiaa.

Tekstin lukija voi sanoa, hyvä juttu, mutta esimerkiksi Jesajan kirjan paras kopio on siis noin tuhat vuotta Jeesuksen syntymän jälkeen.

Jesaja itse eli assyrialaisten kuninkaiden aikaan kahdeksannella vuosisadalla eKr.

Etäisyys Jesajan alkuperäisestä kirjasta Leningardin Codexiin on siis melkein 1800 vuotta käsin kopioimista.

Eiköhän tuossa ajassa mukaan ole jo pujahtanut kirjoitusvirhe tai kaksi??
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 09:54
Juuri näin ajattelivat kriittiset Raamatun käsikirjoitusten tutkijat ja heistä tuli semmoisia "aber Ich lese" miehiä ja naisia.

Suuret Jesajan kirjan selitysteokset eli kommentaarit tarttuivat moniin vaikeasti tajuttaviin kohtiin Jesajan käsikirjoituksessa, siis Aleppon masoreettisessa Jesajan kirjassa.

Kun jaetta ei mitenkään saatu kunnolla selvitettyä, korkeasti koulutettu ja heprean kieleen syvällisesti tutustunut professori sanoi "tässä lukee näin, mutta minä luen..."

"aber Ich lese"

tuo Ich ei välttämättä aina ollut isolla iillä, mutta aika usein oli.

Ajateltiin että Jesaja on pahoin turmeltunut pitkien vuosisatojen kopioinnin tuloksena ja siitä koetettiin näin saada paremmin alkutekstiä vastaava ymmärrys.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 09:58
No, enkeleillä ei pitänyt kiirettä vain Syyriassa 1947 vaan piti pitää silmällä myös nuorta beduiinia Taamarin suuresta klaanista Betlehemin itäpuolelta.

Kaveri oli lampaidensa ja vuohiensa kanssa tullut Kuolleen meren rantojen jyrkille kallioille.

Ilma oli lämmin ja päivä pitkä, lähes täydellinen hiljaisuus vallitsi tuolla alueella, ehkä joku musta Tristram lintu jotain tirskahteli.

Aikansa kuluksi hän koetti kivenheittotaitojaan kalliossa olevan luolan suuhun.

Tarkka poika, kivi lensi sisään ja hiljaisuudessa kaveri kuuli ruukun särkyvän.

Näin "aber Ich lese" miehet ylväissä Tuebingenin ja Göttingenin yliopistoissa Jesajan repaleista tekstiä korjaavat professorit saivat vastauksensa.

Lammaspaimenen kiven heitolla.

En voi olla hymyilemättä, kun ajattelen tässä Jumalan huumorintajua.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 10:01
En nyt kirjoita Qumranista sen enempää, ainoastaan tuosta beduiinin tekemästä löydöstä.

Kukaan ei uskonut Aapeli Saarisaloa, joka lähetti Kotimaahan pienen uutisen, että Kuolleen meren rannalta on löydetty mahdollisesi Jeesuksen aikainen Jesaja.

"Ne on niitä Aapelin juttuja, tuo on täysin mahdotonta!" professori Puukko arveli. (Olisi jättänyt arvelematta, niin ei tässäkään nettiruukun palstassa professorin emämunausta mainittaisi!)

Tarkat tutkimukset ovat osoittaneet, että Jesajan käärö, kokonainen seitsemän metriä pitkä nahkakäärö, jossa on Jesaja alusta loppuun, kirjain kirjaimelta, ajoittuu ennen Jeesuksen syntymää.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 10:04
Raamatun käsikirjoitusten tutkijoilla oli yllättäen käsissään Jesaja, joka on tuhat vuotta vanhempi kuin Aleppon Codex ja Leningradin Codex.

Ajatelkaa, tuhat vuotta kärsivällistä kopiointia, miljoonia merkkejä, kirjaimia jotka muistuttavat toisiaan.

Kuuma päivä, hyttynen puree jalkaa, silmät ovat ristissä väsymyksestä ja takapuoli puutuu. Taas yksi kirjain on raapustettu ja seuraava odottaa. Kopioijan mieli harhailee muissa asioissa.

Vai harhaileeko?

Qumranin Jesajan perusteella ei Aleppon Codexiin pohjautuvaan Jesajan kirjan suomennokseen tarvitse tehdä yhtään muutosta.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 10:07
"aber Ich lese" miehet pääsivät eläkkeelle ja heidän kommentaarinsa tutkimushistoriaan.

Totta kai kriittinen tutkimus jatkuu eivätkä kaikki Raamatun VTn kirjat ole säilyneet yhtä hyvin masoreettisessa traditiossa kuin Jesaja.

Septuaginta on siellä nyt erittäin mielenkiintoisessa vertailussa Qumranin kanssa, josta löydettiin kaikki muut Vanhan testamentin kirjat paitsi Ester.

Oma tieteenala, jota Suomessa professori Raija Sollamo oppilaineen on ansiokkaasti pitänyt esillä ja julkaissut Qumranista. Suosittelen lämpimästi.

(Sitä Sollamon ryhmän ulkopuolella kirjoitettua aurinkokirjaa en suosittele)
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 10:08
1.
Totuuden Henki, johda sinä meitä
etsiessämme valkeuden teitä.
Työtämme ohjaa, meitä älä heitä,
tietomme siunaa.

2.
Kaikessa näytä käsiala Luojan,
mahtavan, viisaan, kaiken hyvän suojan.
Kristuksen luokse, rakkauden tuojan,
johdata meidät.

3.
Kristus on tiemme, valo sydäntemme,
toivomme ainut, pyhä totuutemme.
Armosi, Jeesus, anna voimaksemme,
uudista meidät.

4.
Anna nyt, Kristus, valos meille hohtaa,
anna sen meitä Isän kotiin johtaa.
Jos mikä murhe meitä täällä kohtaa,
voittamaan auta.
MikkoL:
VK 484 Sakari Topelius 1869. Suom. Martti Ruuth 1902. Virsikirjaan 1938.

osasi Topeliuskin sanoa asiansa. olkoon tämä mottonasi kun tutkit Jumalan Sanaa, "Totuuden Henki, johda sinä meitä"
 
 Kirjoittanut: Rode, 15.06.2007 11:20
toivottavasti mahdollisimman moni lukee MikkoL:n tekstejä!
 
 Kirjoittanut: Haamul, 15.06.2007 12:08
Luetaan niitä Mikon tekstejä. Meillä on muuten kotona lainassa kirja nimeltä Raamatun Maa. En ole vielä ehtinyt aloittaa, mutta tarkoitus on se tämän kesän aikana lukea.
 
 Kirjoittanut: Hannu K, 15.06.2007 12:33
Mielenkiintoisia kirjoituksia Mikolla.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 14:45
Ei ole sattumaa, että Aleppon codex lähti jännittävälle kotimatkalleen Syyriasta juuri vuonna 1947 ja että Qumranin luoliin lähes 2000 vuotta sitten kätketyt korvaamattoman arvokkaat käsikirjoitukset löytivät keväällä 1947.

Israelin valtio perustettiin pitkän katkoksen jälkeen 14.5. 1948 YKn päätöslauselman luvalla.

Pyhät Kirjoitukset tulivat kotiin.

Samalla se on kuin Jumalan alleviivaus luomilleen ihmisille:

"kuulkaa Israelin profeettoja"
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 14:47
Kerrotaan, muuten, että natsit laittoivat lapsia riviin synagoogan luona ja käskivät rabbin valita. Lapsia ammutaan yksi toisensa jälkeen kunnes hän tanssii Toora käärön päällä, virtsaa sen päälle ja muutenkin häpäisee sitä.

veikeitä kavereita nuo natsit. monet heistä tutustumassa, millaisen paikan Jumala on valmistanut ikuisuudessa helvetin enkeleille ja heidän ruhtinaalleen.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 15.06.2007 16:41
Saksalaiset ovat siis antaneet maailmalle parhaan Vanhan testamentin alkuktekstin, ja jotkut heistä tehneet vähän muuta.

Alkukielen ilmaisut muuten ovat tässä kohdassa aika suureksi avuksi. Raamattuhan käskee monessakin kohdassa tappamaan ja Israelin Jumala on Herra Sebaot, sotajoukkojen Herra.

Miten siis viides käsky: Älä tapa!

Alkukielessä on kaksi sanaa, kaikkien heprean opiskelijoiden muistama verbitaivutuksen harjoitus qtl, tappaa

ja sitten on aivan toinen herpean sanajuuri rtzch, murhata

Viides käsky on hepreaksi
לא תרצח׃
lo trzch "Älä murhaa"

suomessakin ne ovat aivan eri sanat.

minulla ei ole aavistustakaan, miksi 5. käsky on käännetty "Älä tapa"

vanha King James "thou shall not kill"
uusi NET "You shall not murder"
 
 Kirjoittanut: AnttiL, 15.06.2007 20:15
Joitakin esimerkkejä tekstikritiikistä.

Jes 40:6-8:
6 -- Ihminen on kuin ruoho,
ihmisen kauneus kuin kedon kukka!
7 Ruoho kuivuu, kukka lakastuu,
kun Herran henkäys koskettaa sitä.
Niin! Ruohoa ovat ihmiset.
8 Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iäti.

Tekstissä on kahdesti ilmaisu "ruoho kuivuu, kukka lakastuu". Qumranin Jesajan käärössä lukee tässä kohtaa ainoastaan:

6 -- Ihminen on kuin ruoho,
ihmisen kauneus kuin kedon kukka!
8 Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iäti.

Eli jae 7 on jäänyt käsikirjoituksesta pois. Miksi? Syy on siinä, että kopioijan silmä on siirtynyt ensimmäisestä "ruoho kuivuu, kukka lakastuu" toiseen ja siksi koko jae 7 on jäänyt häneltä epähuomiossa pois.

Tällaisia virheitä esiintyy lukuisia. Erityisen mielenkiinnon kohteena on ollut tämän ns. masoreettisen lukutavan puuttuvat kohdat Samuelin kirjoissa. Kreikankielinen käännös (= Septuaginta) lukee monessa kohdin pidemmän tekstin. Tutkijat olivat kauan epäilleet, että vastaavanlaisia lukuvirheitä kuin edellä kuvattu Qumranin Jes-rulla esiintyi Sam-kirjoissa.
Qumranin tekstilöydöt ovat osoittaneet, että näin on.
 
 Kirjoittanut: AnttiL, 15.06.2007 20:20
1 Kor 14:38 käännettiin 1930-luvun käännöksessä "jos joku ei tätä ymmärrä olkoon ymmärtämättä". Nykyinen käännös kuuluu: "Jos joku ei tätä tunnusta, Jumala ei tunnusta häntä."

Miten selitetään se, että yhtäkkiä Jumala on tullut mukaan käännökseen ja Paavalin esittämästä asiasta tullut todella tärkeä. Jos sitä ei tunnusteta, niin Jumala ei tunnusta tällaista henkilöä viimeisenä päivänä.

Kreikan tekstissä on kaksi eri lukutapaa:
"jos joku ei ymmärrä, olkoon ymmärtämättä"
"jos joku ei tunnusta, häntä ei tunnusteta" eli kyseessä on jumalallinen passiivi (passivum divinum). Tutkijat ovat tulleet suureen yksimielisyyteen siitä, että tämä jälkimmäinen lukutapa on oikea; ja että kyseessä on siis kieliopillisesti passivum divinum. Siksi Jumala on nyt tullut mukaan uuteen käännökseemme. Ja ihan oikeista syistä.
 
 Kirjoittanut: AnttiL, 15.06.2007 20:24
Entä voisiko Qumranin tekstilöydöt mahdollisesti tuoda jonkun ihan uuden tekstikatkelman Raamattuumme, jota ei löydy mistään aikaisemmista teksteistä?

Kyllä voi. Yksi hyvä ehdokas on 1 Sam 11 alku. Juutalainen historiankirjoittaja Josefus on lisännyt tähän kohtaan joitakin historiallisia yksityiskohtia, joita ei kuitenkaan ollut missään Raamatun tekstitraditiossa ...

... kunnes Qumranista löytyi heprean käsikirjoitus 1 Sam 11:een, joka antaa tukea Josefuksen tekstille.

Nämä esimerkit antavat hyvän kuvan siitä, miksi jokainen teologi opiskelee jotakin Raamatun tekstikritiikistä. Se, joka valitsee eksegetiikan pääaineeksi, syventyy sitten jo ihan eri tavalla näihin tekstikritiikin ongelmiin.
 
 Kirjoittanut: AnttiL, 15.06.2007 20:28
Tekstikritiikki ei tuo mitään hirveän mullistavaa teologisesti -- ellei sitten tuo 1 Kor 14:38 ole sitä? -- mutta se antaa mielenkiintoisia tulkintaulottovuuksia toisinaan ja auttaa meitä hahmottamaan joitakin kehityslinjoja.

Joidenkin Raamatun kirjojen kohdalla joudumme tekemään selvän ratkaisun, mitä tekstiä tulisi seurata. Esim. Septuagintan (kreikankielinen VT) versio Jeremiasta on noin 1/7 lyhyempi kuin hepreankielinen. Sellainen teksti kuin Jer 33:14-26 puuttuu kokonaan kreikankielisestä tekstistä. Jeremian kirjassa myös esim. kansoja vastaan lausutut tuomionjulistukset (jotka heprean tekstin mukaan ovat kirjan lopussa), on kreikankielisessä tekstissä Jer 25:n jälkeen.
 
 Kirjoittanut: AnttiL, 15.06.2007 20:32
Tekstikritiikki ei ole mikään moderni keksintö. Jo varhainen kirkko tajusi sen ongelman, mikä vallitsee hepreankielisen ja kreikankielisen käännöksen välillä. Niinpä kirkkoisä Origenes 200-luvun alussa toimitti massiivisen opuksen Hexapla (kuusipalstainen kirja). Siihen oli kirjoitettuna koko VT kuuteen eri palstaan:
1. Herpeankielinen teksti
2. Heprean tekstin transkriptio kreikan kirjaimilla
3. Septuaginta
4-6. Kolme muuta varhaista kreikankielistä käännöstä, jotka tunnetaan varhaisessa kirkossa nimillä: Aquila, Symmachus ja Theodotion.

Origenes laati tämän teoksen, koska kirkko joutui alituisesti keskustelemaan esim. juutalaisten kanssa, mikä on oikea sananmuoto joihin teksteihin. Juutalaiset katsoivat, että kristityt tulkitsivat VT:n tekstejä väärin, kun luottivat kreikankieliseen käännökseen.

Varhain syntyi sitten Septuagintalle resenssioita eli korjailtuja kreikankielisiä tekstejä, joissa oli huomioitu hepreantekstin sananmuoto.
 
 Kirjoittanut: AnttiL, 15.06.2007 20:36
Olen kirjassani "Emmauksen tiellä" esittänyt, miten varhainen kristillinen VT:n selitys oli hyvin tarkkana siitä, ettei kristilliset tulkinnat etääntyneet VT:n heprean tekstistä.

Justinus Marttyyri ja Meliton (molemmat vaikuttivat 100-luvun puolessa välissä) käyttivät kreikankielisiä tekstejä, jotka oli tarkistettu heprean tekstin avulla. Niinpä Justinuksen teos "Dialogi juutalaisen Tryfonin kanssa" on oiva osoitus siitä, miten Justinus Septuagintan ohella käyttää myös heprean tekstistä tarkistettuja VT:n kreikankielisiä lainauksia.

Kaiken tämän valossa ei ole siis ihme, että Luther monessa eri yhteydessä korostaa, miten tärkeää Raamatun alkukielet ovat ja miten kristillisen kirkon tulee huolehtia siitä, että sen keskuudess on alkukieliä osaavia teologeja. Tiedän hyvin, että näin tulen kehuneeksi omaa oppialaani eksegetiikkaa mutta en syyttä. :)
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 06:42
Codex Sinaiticus

Vanhimmat säilyneet sekä VTn että UTn sisältävät Raamatut ovat 300-luvun alkupuolella kirjoitetut Codex Vaticanus ja Codex Sinaiticus.

Kaverilla oli komea nimi: Lobegott Friedrich Constantin von Tischendorf (1815-1874).

Roomalaiset sanovat että nimi on enne, nomen est omen:

Lobegott, "ylistä Herraa" ja Constantin, ensimmäisen kristillisen Rooman keisari keisari Konstantinuksen nimestä.

Tischendorfin isä oli lääkäri, mutta poikaa kiinnosti filosofia, josta väitteli tohtoriksi Leipzigissa 1838.
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 06:46
Kun etunimet ovat tuollaiset, ihmiset tavallisesti kutsuvat häntä lyhyesti Tischendorfiksi. Niin tässäkin, sen sijaan että kirjoittaisin tästä Herran Jeesuksen Kristuksen erityiseen tehtävään valitsemasta kaverista nimellä Lobegott Friedrich Constantin....

Tischendorfia kiinnosti erityisesti tämänkin palstan aiheena oleva Raamatun tekstien historia.

Vuonna 1840 hän laati vertailevan UTn tekstilaitoksen aikansa parhaista kreikkalaisista Uuden Testamentin kopioista. Työ vakuutti hänet siitä, että tarvitaan parempia käsikirjoituksia, joita hän etsi Pariisin kansalliskirjastosta, Bibliothèque Nationale.
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 06:53
Tischendorfin etsintä kävi kuumeiseksi, ei tässä ole kysymys sattumasta.

Pariisi 1840-43 ja sieltä kirjastoihin Hollantiin 1841, Englantiin 1842, Italiaan 1843. "Antakaa minun nähdä kaikki vanhat Raamattunne, kielestä ei väliä!"

Kirjastosta toiseen, Raamatun ääreltä toisen äärelle, nopea tarkka vilkaisu tekstiin. "Äh... hei hei" ja seuraavaan kirjastoon!

Eurooppa oli kahlattu, nyt suunta Lähi-itään. 1844 Tischendorf matkusti Välimeren itärannoille ja Egyptiin ja teki ensimmäisen matkansa hyvin kaukaiseen ja suojaiseen pyhän Katariinan luostariin Siinailla.
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 06:58
Nykyään Siinain luostarin kirjastoon pääsemiseen tarvitaan jonkun arkin suosituskirje, arkkimandriitta tai arkkipiispa auttaa!

Silloin sakemanni pääsi sisään kirjastoon ja näki siellä oven suussa pinoon heitetyn kasan vanhoja käsikirjoituksia, joita munkit eivät oikein arvostaneet.

Silmät loistaen Tischendorf nosti tuosta läjästä 44 sivua kreikkalaista Vanhan testamentin käännöstä, Septuagintaa, jonka hän kuljetti riemuiten Leiptzigin kirjastoon.

Tukijansa Saxonin vaaliruhtinas Frederick Augustus II kunniaksi tämän silloin maailman vanhimman LXX kopion Codex Frederico-Augustanus.

Tischendorf oli iskenyt Raamatun kultakaivokseen ja piti paikan omana tietonaan. Kun hän julkaisi tekstin 1846 hän ei kertonut, mistä se oli löydetty.

Ymmärrän kaveria hyvin.
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 07:11
Pariisin kirjastossa vietetty aika ei ollut hyödytön. Siellä säilytettiin erittäin arvokasta käsikirjoitusta, joka on palimpsest.

Tämä sana tarkoittaa käsikirjoitusta, joka on kirjoitettu kahteen kertaan. Vanhemman tekstin muste on pesty pois ja uudempi kirjoitettu sen tilalle.

Pariisin käsikirjoituksen teksti on Efraim Syyrialaisen (307-373) hengellistä opetusta. Sinänsä hyvin arvokas kirkkoisän teksti.

Mutta sen alla on yksi neljästä tärkeimmästä isoilla kirjoimilla kirjoitetusta Raamatusta eli ns unisiaali. (Annan sulkeissa Novumin koodit jos kiinnostut asiasta)

Codex Sinaiticus (
א aleph)
Codex Alexandrinus (A)
Codex Vaticanus (B)
Codex Ephraemi Rescriptus (C)
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 07:15
Tischendorf onnistui lukemaan palimpsestin alla olevan vanhemman tekstin, joka on korvaamattoman arvokas kopio Raamatusta.

Saksalainen työmyyrä teki sen ilman oman aikamme apulaitteita, kuten infrapuna kamera (jota parhaillaan asennamme Qumranin tekstifragmenttien lukemiseen Rockefellerissä)

Hän julkaisi tekstiin pohjautuvat VTn ja UTn vuonna 1845 saavuttaen näin laajalti mainetta tekstitutkijana kautta maailman.

Katso kuvaa tuosta uudelleen kirjoitetusta Efraim Syyrialaisen käsikirjoituksesta, jossa on kaksi tekstiä päällekkän ja ymmärrät hyvin miksi!

http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Codex_ephremi.jpg
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 07:19
Jumala siunasi ahkeraa lastaan, joka uurasti väsymättömästi pyhän Raamatun äärellä.

Codex Ephraemi Syri Rescriptus on yksi maailman arvokkaimpia Raamatun käsikirjoituksista.

Tekstin julkaisemisvuonna 1845 Leipzitin yliopisto antoi Tischendoriflle kunnianimen professor extraordinarius

Ja mikä vielä parempaa, Herra antoi professorille samana vuonna 1845 rakkaan aviovaimon.
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 07:21
Vuonna 1849 valmistui erittäin merkittävä kreikkalaisen Uuden testamentin laitos

Novum Testamentum Graece. Ad antiquos testes recensuit, Apparatum Criticum multis modis

Siinä on efraimilainen teksti mutta myös kriittinen vertaileva apparaatti, joka vei metodisesti UTn tekstin tutkimusta aimo harppauksen eteenpäin ja osoittaa Tischendorfin lahjakkuutta.

Voimme vain kuvitella tänään, millaista iloa Tischendorfille tuotti saada laatia Uusi testamentti raikkaan ja tuoreen käsikirjoituksen pohjalta.

Saattaa Jumalan Sanaa tekstikriittiselle kalliopohjalle.

Mutta parempaa oli varattu tälle työmyyrälle!
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 07:27
Tischendorf oli Raamatun julkaisujensa pohjalta nyt maailmankuulu tiedemies. Hänen maineensa kantautui kauas Venäjälle ja itse tsaari, Suomen suurruhtinas Aleksanteri II (1818-1881) ryhtyi hänen sponsorikseen.

Poiketaan sen verran että juuri tämä on se suomalaisten rakastama suurruhtinas, jonka komea patsas on Helsingissä Senaatintorilla.

Seuraavan kerran kun kävelet tuon patsaan ohi voit moikata, vaikka nostaa hattua ja huudahtaa "Codex Sinaiticus!" mutta tee se niin, että hesalaiset ja turistit eivät huomaa.

eivät ehkä ymmärtäisi asiayhteyttä.
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 07:34
Tischendorf pääsi lopultakin uudelle matkalle Siinaille 1853 ja löysi lisää korvaamattoman arvokkaan Septuagintan sivuja.

Muistanet, että noihin aikoihin matka Siinaille oli vähän toista kuin nykyajan busseilla.

Said pashan (1822-1863) hallitsemasta Kairosta lähdettiin matkaan sotilaiden suojaamalla kamelikaravaanilla Siinain autiomaahan muinaisten heprealaisten Exoduksen reittejä.

Suezin kanavaa ei vielä ollut erottamassa Siinaita Afrikan mantereesta, se rakennettiin Saidin seuraajan, Ismael pashan aikana ja valmistui 1869.
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 07:39
Rakkaan suurruhtinaamme Aleksanteri II tuella Tischendorf sai tehdä tämän matkan Siinain luostarin kirjaston kultakaivokseen kolmannen kerran vuonna 1859.

Aikaisemmin hän oli pelastanut munkkien käsistä kylmän talven lämmikkeeksi uuniin menevän roskan keskeltä arvokkaan näköisiä tekstikatkelmia.

Arkeologissa kaivauksissa on tunnettu ja kiusallinen sääntö "merkittävin löytö tehdään kaivausten viimeisenä päivänä, kun leiriä ollaan jo pakkamassa"

Ja näin kävi. Siinain luostarin käsikirjoitusten "kaivaustensa" viimeisenä päivänä, kun edessä oli paluumatka Kairoon, munkit toivat hänelle lisää tuota samaa tekstiä, jota oli aiottu poltella kylmän talviyön lämmikkeenä.
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 07:44
Tischendorf saapui luostariin tammikuun 31. 1859 ja oli jo pettyneenä lähdössä helmikuun 4. löytämättä etsimäänsä. Ei hän ollut jaksanut oikein etsiäkkään enään, mutta enkelit olivat ahkerina.

Jos Herra ei taloa rakenna,
turhaan näkevät rakentajat vaivaa.

Jos Herra ei kaupunkia vartioi,
turhaan vartija valvoo.

Turhaan te nousette varhain,
turhaan valvotte myöhään
ja raadatte leipänne tähden.

Yhtä lailla Herra antaa omilleen,
vaikka he nukkuisivat.
Ps. 127:1–2
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 07:49
Lobegott Friedrich Constantin ei tosin ollut nukkumassa vaan hänen oman kertomuksensa mukaan 4.2.1859

"Sinä iltapäivänä olimme kävelemässä luostarin ympäirstössä esimiehen kanssa ja kun palasimme auringon laskeissa hän pyysi että tulisin syömään iltapalaa hänen keljaansa.

Tuskin olimme astuneet huoneeseen kun hän palasi aiempaan keskusteluumme ja sanoi "Olen minäkin lukenut Septuagintaa" siis seitsemänkymmenen kääntäjän laatimaa kreikkalaista käännöstä.
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 07:50
"Näin sanoen hän otti huoneen nurkasta paksun näköisen punaiseen kankaaseen käärityn kirjan ja asetti sen eteeni. Avasin peitteen ja löysin suureksi yllätyksekseni tekstikatkelmat, jotka viisitoista vuotta aiemmin olin ottanut kokrista vaan myös Vanhan testamentin katkelmia, kokonaisen Uuden testamentin sekä Barnabaan kirjeen ja osia Hermaan paimenesta"

Codex Sinaiticus!
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 07:57
Katsokaa, miten Herra järjesti asian taitavasti.

Esimakua oli annettu, Tischendorfin veri veti takaisin tuon miltei poltetun tekstin lupaamaan Raamatun aarteen tuntumaan.

Mutta nyt itse tsaari Aleksanteri II kirjeet ja sinetit taskussaan.

Neuvottelut munkkien kanssa olivat tällaisella arvovallalla mahdollisia ja tsaari antoi luostarille 9000 ruplan lahjoituksen.

Ikävä sanoa niin, mutta taisi olla johdatusta että luostarissa aikaisemmin käynyt suomalainen tutkimusmatkailija Yrjö Aukusti Wallin (1811-1852) eli Abd al-Wali pakeni luostarin kirjastosta pölyä yskien eikä tuota korvaamatonta Raamattua löytänyt.

Ei hänellä olisi ollut käytännön edellytyksiä käsikirjoitusta hankkia. Wallinille oli varattu muita hommia Arabian niemimaalla.
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 08:02
Tischendorf palasi Eurooppaan riemuissaan ja käsikirjoitus vietiin Pietariin.

Tsaari Aleksanteri II oivalsi oitis sen arvon ja sen ajan tekniikalla käsikirjoitus kuvattiin heti faksimilenä ja annettiin Raamatun tekstien tutkijoiden käyttöön.

"Materialisti tietää kaiken hinnan mutta ei minkään arvoa".

Gruusialainen työmiesten paratiisin Isä Aurinkoinen, Josef Stalin, myi Codex Sinaiticus käsikirjoituksen Leningradista 100.000 sen ajan punnalla englantilaisille.

Venäjälle tuodut käsikirjoituksen sivut ovat tänään British Libraryn suurimpia aarteita Lontoossa.
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 08:08
Pikkuisen homma jäi nakertamaan Siinain luostarin abboja kun he alkoivat kuulla viestejä sakemannin kirjastosta viemän käsikirjoituksen suunnatonta arvoa.

9000 ruplaa oli itse asiassa pikkuraha, mutta myös tärkeän käsikirjoituksen menetys alkoi kirvellä.

Herra hoiti asiaa omalla aikataulullaan, kun arvon abbat eivät enään poltelleet Hänestä kertovia kirjoituksia, vaan Siinain luostarin kirjastosta tuli erittäin tarkasti vartioitu ja hyvin hoidettu maailman kirjastojen helmi.

Sitten tuli aika. Pyhän Yrjön kappelin alla olevaa kappelia restauroitaessa toukokuussa 1975 sieltä löytyi 12 puuttuvaa Codex Sinaiticuksen VT sivua.

Luulen että edes Bill Gatesillä ei ole tarpeeksi rahaa ostaa noita Raamatun sivuja pyhän Katariinan luostarin munkeilta.
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 08:12
Ja tämä on Codex Sinaiticus tilanne tänään

Siinain luostarin kirjastossa 12 sivua ja 14 fragmenttia.

Lontoossa on British Libraryn aarteena 347 sivua, kiitos tsaari Aleksanteri II:n (ja Isä Aurinkoisen)

Leiptzigin yliopiston kirjaston aarteena on 43 sivua, kiitos professor extraordinariuksen Lobegott jne. jne.

Pietarin museossa Eremitaashissa kolme sivua, kiitos tsaari Aleksanteri II:n (ja jonkun joka pisti ne onnettomasta kaupasta sivuun)
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 08:15
Vuonna 2005 käynnistyi Codex Sinaiticus tutkimusprojekti, jossa tämä korvaamattoman arvokas Raamattu ei vain digitalisoida vaan kuvataan hyperspektraali kameralla, joka tuo infrapunaa turvallisemmin ja paremmin huonosti näkyvät kirjaimet esiin.

(Meillä on Rockefellerissä huolena Qumran fragmenttien kuvauksessa, että passiivinenkin filtteri vaatii "lämmintä valoa" joka sisälätää nuo tarvittavat infra aallot)

Projektissa ovat kaikki luostarit mukana ja sitä johtaa, kuinkas muuten, British Library.
MikkoL:
lähteinä wikipedia ja Easton's Bible Dictionary 1897
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 08:24
Codex Sinaiticus on vanhimpia säilyneitä sekä Vanhan että Uuden testamentin sisältäviä Raamattuja. Mukana upeassa teoksessa on Septuaginta sekä Barnabaan kirje ja Hermaan paimen.

Teksti on kirjoitettu isoilla kreikan kirjaimilla ilman sanavälejä.

Raamattu on kirjoitettu 330-350 eli Konstantinus Suuren poikien aikana

Flavius Claudius Constantinus eli Konstantinus II (316-340)

Flavius Iulius Constantius eli Konstantius II (317-361)
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 08:30
Codex Sinaiticus teksti on hyvin lähellä sitä hieman vielä vanhempaa Codex Vaticanus tekstiä sekä Codex Ephraemi Rescriptus

Tämä on ns aleksandiralaista tekstimuotoa edustava isoilla kirjaimilla kirjoitettujen unikiaalinen kova kolmen kopla!

Poikkeus on Johannes 1:1-8:38 jossa Codex Sinaiticus edustaa ns läntistä tekstimuotoa, jonka määrittelee Cantergurgissa Enlannissa säilytettävä Codex Bezae Cantabrigensis (novumin D)
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 08:47
Ajankohtainen nettiruukkulainen havainto:

Matt 5:22 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on [ilman syytä] vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: 'Senkin hölmö', on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.

Sinaiticus (ortodoksit) ja Vaticanus (katoliset) jättävät kreikkalaisesta alkutekstistä sanan "ilman syytä" pois

Vanhassa Bibliassa se varmaan on mukana?
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 08:51
Codex Sinaiticus vaiheiden seuraaminen tuo minulle taas vääjäämättä mieleen Runebergin virren
VK 183

On meillä aarre verraton,
se kalliimpi on kultaa.
Myös jalokivi kallein on
sen rinnalla vain multaa.
Näin suuren lahjan taivaasta
me saimme omaksemme,
sanansa Herra Jumala
kun antoi aarteeksemme.

Paljon on vaivaa nähty, että tuo Sana mahdollisimman puhtaana ja alkuperäisenä olisi meille saatavilla.

Tutkitaan sitä yöt ja päivät, ettei Herran enkeleiden vaivannäkö läpi ihmiskunnan historian, ei myöskään rohkean kielenkääntäjämme Martti Lutherin ja Mikael Agricolan elämäntyö menisi kohdallamme hukkaan!

Sola Dei Gratia!

Sinaiticus ja Vaticanus ovat hyvin lähellä toisiaan, esimerkiksi molemmat jättävät kreikkalaisesta alkutekstistä sanan "ilman syytä"

Matt 5:22
Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on [ilman syytä] vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: 'Senkin hölmö', on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 11:51
᾿Εγὼ δὲ λέγω ὑμῖν τι πᾶς ὁ ὀργιζόμενος τῷ ἀδελφῷ αὐτοῦ εἰκῆ νοχος σται τῇ κρίσει·

kyseessä on vain yksi pieni sana jolla on paljon vaikutusta lauseen merkitykseen εἰκῆ Kopiointityön on oltava tarkkaa
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 12:03
Maailman vanhin Raamattu, Codex Vaticanus on alexandrialaisen ryhmän pääteksti.

Raanattu mainitaan jo Vatikaanin kirjaston vanhimmassa luettelossa 1475, eikä sen aikaisempia vaiheita tunneta.

British Libraryn hoitaja T.C. Skeat (k.2003) ehdotti, että Codex Vaticanus on yksi niistä viidestäkymmenestä Raamatusta, jotka keisari Konstantinus Suuri tilasi Eusebius Kesarealaiselta.

Keisarillista kirjakauppaa, pisti Raamatun käsikirjoitusten kirjoittajat vauhtiin.

Ilmeisesti yksi kappale majesteettisesta suurtyöstä on säilynyt Vatikaanin holveissa.

"Minä puhun sinun todistuksistasi kuningasten edessä, enkä häpeään joudu." (Ps 119:46 KR 1933)
MikkoL:
Hieno kuvat tästä "kaikkien Raamattujen äidistä"

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e9/Codex_Vaticanus_B%2C_2Thess._3%2C11-18 %2C_Hebr._1%2C1-2%2C2.jpg
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 12:17
Laitan tämän palstan loppuun vielä kaikki nimetyt unisiaalit, isoilla kirjaimilla kirjoitetut kreikkalaiset Uudet testamentit:

Sinaiticus
Alexandrinus
Vaticanus
Ephraemi Rescriptus
Bezae Cantabrigiensis
Claromontanus
Sangermanensis
Basilensis
Laudianus
Boreelianus
Augiensis
Seidelianus
Boernerianus
Seidelianus II
Mutinensis
Coislinianus
Freerianus
Cyprius
Mosquensis
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 12:21
Regius
Angelicus
Campianus
Petropolitanus Purpuresus
Sinopensis
Guelferbytanus A
Porphyrianus
Guelferbytanus B
Nitriensis
Vaticanus 354
Borgianus
Nanianus
Mosquensis
Washingtonianus
Monacensis
Macedoniensis
Dublinensis
Tischendorfianus
Sangallensis
Coridethianus
Tischendorfianus III
Zacynthius
Petropolitanus
Purpureus Rossanensis
Beratinus
Athous Lavrensis
Athos Dionysius
 Kirjoittanut: MikkoL, 16.06.2007 12:27
vanhoja ja arvokkaita unisiaaleja on myös vailla nimeä, niissä on säilynyt vain katkelmia Raamatusta

no vuosis. teksti
0162 300 Joh. 2:11-22
0171 300 Mat. 10; Luuk. 22
0189 200 Apt. 5:3-21
0220 300 Room. 4:23-5:3;5:8-13
0308 350 Ilm. 11
0312 300 Luuk. 5:23-24.30-31;7:9.17-18
MikkoL:
Jeesus "Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa."