Elävä kivi

"Elävä kivi" ilmaus esiintyy Raamatussa muutaman kerran.

Nehemia

Kun Sanballat sai kuulla meidän rakentavan muuria, hän vihastui kovin. Meitä pilkaten hän sanoi veljilleen ja Samarian sotajoukolle:

"Mitä nuo kurjat juutalaiset oikein tekevät? Aikovatko he rakentaa muurin uudelleen? Sitäkö varten he toimittavat uhrejaan? Luulevatko he saavansa muurin valmiiksi yhdessä päivässä? Kuvittelevatko he herättävänsä palaneet kivet tuhkakasoista eloon?"

Ja ammonilainen Tobia sanoi hänen vierellään: "Antaa heidän yrittää. Heidän rakennelmansa sortuu, jos vain kettukin hyppää sen päälle."
Neh 3:33-35 KR 1992
.....
Voivatko he tehdä eläviksi poltetut kivet tuhkaläjissä?
Neh 4:2 KR 1933
(jakeiden numerointi on erilainen Nehemian käännöksissä -33 ja -92)



Sillä ilmeistä on, että te olette Kristuksen kirje, meidän palvelustyöllämme kirjoitettu, ei musteella, vaan elävän Jumalan Hengellä, ei kivitauluihin, vaan sydämen lihatauluihin.
2 Kor 3:3 KR 1938

-- liittyy aiheeseen, vaikka elävää kiveä ei mainita. kivitaulu, lihaa oleva sydän



Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu, ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen, jos "olette maistaneet, että Herra on hyvä".

Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis,
ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.

Sillä Raamatussa sanotaan: "Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva".

Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka eivät usko, "on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi" ja "kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi". Koska he eivät tottele sanaa, niin he kompastuvat; ja siihen heidät on pantukin.

1 Piet 2:1-8 KR 1938
KR 1992 kääntää olennaisesti samalla tavoin "elävä kivi" kohdat


Tuossa siis ne kohdat

Nehemia mainitsee "tehdä kivet eläviksi" ja varmaan siinä tarkoitetaan tulessa tuhoutuneiden kalkkikivien saamista taas käyttökelpoiseksi - mahdoton hommeli.

Paavali mainitsee kivitaulut ja elävän sydämen lihatauluan - mutta ei "elävää kiveä"

Haamulin viittaama Ensimmäisen Pietarinkirjeen kohta on Raamatun klassinen "elävä kivi" jakso, jossa alkukielessä todella on yksiselitteisesti nuo sanat

zoo - elävä
lithos - kivi

(esimerkiksi eläintiedettä kutsutaan zoologiaksi)



1 Pietarinkirjeen ajatus siitä, että kristityt "rakentuvat elävinä kuvina Herran huoneeksi"

on hyvin lähellä apostoli Paavalin sanoja

"Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?

Jos joku turmelee Jumalan temppelin, Jumala saattaa turmioon hänet. Jumalan temppeli on pyhä, ja tämä temppeli olette te."
1 Kor 3:16-17 KR 1992



1 Piet 2:4 on ainoa kohta koko Raamatussa, missä Jeesusta kutsutaan "eläväksi kiveksi"

ja seuraavassa jakeessa kristittyjä kehotetaan myös tulemaan "eläviksi kiviksi" Herran huoneessa.


Jeesus on "kulmakivi" ja tähän Vanhan testamentin kohtaan viitataan 1 Piet lisäksi useammassa Uuden testamentin kohdassa.


"Siksi Herra Jumala sanoo näin:
-- Katsokaa: minä lasken Siioniin peruskiven,
huolella valitun kivipaaden,
kallisarvoisen kulmakiven
sitomaan vankkaa perustaa.
Joka uskoo, ei horju."
Jes 28:16 KR 1992



Kysymme sitten itseltämme ja toisilta, mitä Raamattu tarkoittaa puhuessaan "elävästä kivestä"

mikä sitten olisi "kuollut kivi"

selvää vastausta emme saa, mutta jos olen oikein ymmärtänyt Nehemian kirjan kohdan, elävä kivi on käyttökelpoinen rakennuskivi.

Pyhän maan maaperä on kalkkikiveä ja siinä on paljon rapautunutta "huonoa kiveä", jota ei voi rakennuksessa käyttää. Rakentajat etsivät kunnollista hyvää kiveä.

Esimerkiksi Emmauksen kaivauksissa tutkimme kivilouhosta, jossa bysanttilaisen kirkon rakentajat hylkäsivät monta kohtaa sahaamaansa kalliota, koska kivi oli laadultaan liian huonoa.

Nehemiassa mainittu "tuhkaksi poltettu kivi" voi olla suomalaisen graniitin päällä elävälle outo juttu. Sehän on hirmu kestävää ja ei tulessakaan mene pilalle.

Tuhkaksi poltettu kalkkikivi sensijaan "kuolee" ja on täysin mureneva ja käyttökelvoton. Sitä ei enään voi saada eläväksi.



Varmaan voimme monenlaisia vertauskuvia ja tulkintoja löytää "eläville kiville"

mutta henkilökohtaisesti en näe, että kyseessä olisi Raamatussa "orgaaninen kivi" eli sillä tavoin elävä kivi, että se hengittäisi tai kulkisi kansan mukana autiomaassa valiten hyvän reitin ylämäkeen ettei sisuksissa oleva vesi läiky.

Jeesus Kristus on elävä kivi eikä 1 Pietarinkirje tarkoita sillä "orgaanista kiveä" joka hengittää keuhkoillaan ja syö ja juo tms. vaan hyvää kalkkikalliosta louhittua rakennuskiveä.

(Siinain autiomaassa kalliot ovat etupäässä graniittia, jota ei Mooseksen aikana helposti pystytty käsittelemään. Se oli faaraoiden erikoismiesten hommaa, Siinain ja Assuanin graniitin leikkaaminen)



Siksi Herra Jumala sanoo näin:
-- Katsokaa: minä lasken Siioniin peruskiven,
huolella valitun kivipaaden,
kallisarvoisen kulmakiven
sitomaan vankkaa perustaa.
Joka uskoo, ei horju.
Jes 28:16


jos "elävä kivi" ymmärretään kuvaamallani tavalla, tämä Siionin kulmakivi on erittäin "elävä"

Siionin virret 77
Jeesus kulmakivi on,
yksin häneen nojatkaamme.
Vaikka synti kauhistaa,
häneltä me armon saamme.
Hänellä on voima, valta
auttaa meidät synnin alta.

Yhtään rikkomustamme
oma hurskaus ei korjaa.
Onnettomuus ikuinen
uhkaa aina synnin orjaa.
Armo, otettuna vastaan,
pelastaa voi ainoastaan.


Salaisuutta Jumalan
tutkikaamme hartain mielin:
pituus, syvyys, korkeus,
lausumaton ihmiskielin
kohtaa Raamatussa meitä:
armo syntiin eksyneitä.

Lars Nyberg

Kirjoittanut: Haamul
Kysehän on ilman muuta vertauskuvasta. Sellaisena peruskivenä, joka Jeesus on, Hän kyllä yliluonnollisella tavalla on ihan just siellä missä Jumalan kansakin on, olkoon se sitten autiomaassa tai Jordanin rannalla tai missä matkan vaiheessa se nyt kulloinkin onkaan.

Tietenkään Jeesus ei ole jokin orgaaninen kivi tai muukaan kivi. Minusta on outoa, että tämä hengellinen kivi koetaan niin ristiriitaisena asiana.


Eihän Jeesus sananmukaisesti mikään lammaskaan ollut. Itsekin Hän sanoi itseään Hyväksi Paimeneksi, eikä lampaaksi. Mutta kuitenkin VT kertoo Hänestä, kun se kertoo lampaiden ja vuonien uhrauksista, ja myös UT kertoo Hänestä, mm. Ilmestyskirjassa, jossa Karitsa myös jonkun kerran mainitaan.



Jeesus ei ole myöskään mikään saranoilla ja kahvalla varustettu ovi, vaikka Hän sanoikin olevansa Lammasten ovi. Emmekä me ole lampaita, vaan ihmisiä ja silti Hän kertoo opetuslapsilleen olevansa näille Ovi, josta he saavat mennä sisälle ja pelastua, ja mennä ulos ja löytää laitumen.

Psalminkirjoittaja tietää kertoa, että Herra "on meidät tehnyt, ja Hänen me olemme, Hänen kansansa ja Hänen laitumensa lampaat".

Eikä Jeesus ole tie eikä valtatie, ja kuitenkin Hän sanoo olevansa Tie, ja VT kertoo paljonkin Hänestä tienä, joka aukeaa autiomaahan, ja jonka varassa kurjat saavat astella kompastumatta ja hukkumatta.

Jellona irti!

Prinssi Caspian Aslan ja Edmund - Narnia

Se oli muuten aivan tavallinen helmikuinen sunnuntain aamupäivä, peltoja peittävät hanget kimalsivat ulkona pakkasessa ja sininen taivas kaartui korkeana maiseman yllä.

Molemmat eläkeläisinä Perttu ja Kerttu istuivat leppoisasti olohuoneessaan, toinen päivän lehteä selaillen ja Libyan tapahtumia pohtien, toinen virkaten tyttärenpojalle myssyä sydämellinen ilme kasvoillaan.

Keskuslämmitys piti kodin mukavasti 23 asteisena ja syksyllä vaihdetut kolmoislasi-ikkunat säästävät kyllä lämmitysöljyä, kun se tuppaa jo olemaan lähempänä 70 c/litra.

Kerttu piti viihtyisän kodin tarkasti siistinä ja puhtaana ja Perttu hoiteli toimeliaana isäntänä myös pienemmät lumityöt, mutta selkänsä takia soitteli poikaa apuun kaupungista apuun isompiin hommiin kuten lumen pudottamiseen katolta.

Vakaina kristittyinä Perttu ja Kerttu tunnettiin ja seuroissa heidät usein kyllä nähtiin Jumalan sanan kuulossa. Ei ollut kodissa tämän maailman kiusauksia tuovaa telkkaria, ei näkyvillä eikä piilossa.

Raamattu oli kunniapaikalla olohuoneen pienellä pöydällä. Se oli kauniisti tavan mukaan kiedottu puhtaalla valkoisella nauhalla, jonka etenkin Kerttu usein avasi ja mielellään pyhää Raamattua vanhalla suomenkielellä luki.

Tarkoitus oli myös hankkia kotiin Kaksoisraamattu heti, kun se valmistuu. Kertun mielestä Biblian kieli kun joskus on vaikeatajuista ja opettavaista on eri käännöksiä vertailla toisiinsa.

Virsi 184
Mä kauniin tiedän kukkasen,
se mulle ilon antaa.
Se kukkasista suloisin
ja ihanin
taivaasta tuoksun kantaa.

Se kaunis, kallis kukkanen
on Herran sana pyhä.
Se näyttää tietä autuuden
luo Kristuksen.
Se loistaa meille yhä.

Tie Kristus on ja elämä
kaikille etsiville.
Hän päästää heidät synnistä,
vääryydestä,
tuo lohdun murheisille.

Hän kutsuu luokseen jokaisen,
ken vaivain taakkaa kantaa.
Hän väsynyttä virvoittaa,
hän armahtaa
ja meille rauhan antaa.

Edestä kaiken maailman
hän tuli tänne vaivaan.
Hän kärsi ristinkuoleman
niin katkeran,
aukaisi meille taivaan.

Hän sanallansa lohduttaa
ja sakramenteillansa.
Hän uskoamme vahvistaa
ja holhoaa
uskollisuudessansa.

Johdata, Paimen, laumaasi,
niin että taivaan saamme.
Tee meidät ystäviksesi,
veljiksesi,
oi Jeesus Kristus. Aamen

Saksalainen n. 1560.
Ruots. Peder Dåleman 1583.
Suom. virsikirjaan 1701.
Uud. Carl Gustaf von Essen 1867.


Perttu nosti katseensa lehdestä ja vilkaisi armasta puolisoaan "mitä sanoit?"

Kerttu vilkaisi takaisin ja virkkoi "en sanonut mitään" jatkaen myssyn virkkaamista.


"Päästä minut irti!"

Perttu kuuli taas kuiskauksen ja liikahti hermostuneena tuolillaan. "Näinhän se on, vanhuus ei tule yksin" hän ajatteli.

Aurinko antoi valoaan ikkunasta lumen vahvistamana ja rauhallinen aamupäivä oli vielä hetken rauhallinen.

"Päästä minut irti!" kuului nyt selvemmin, ja Kerttukin sen huonokuuloisempana nyt erotti.

Hän katsoi Perttua hieman ihmetellen, mutta ennenkuin hän ennätti sen enempää sanoa kuului taas äänim jonka molemmat kuulivat

"Päästä minut irti!"

nyt jäi virkkuut ja lehden lukemiset kesken ja kumpikin nousi istuimeltaan, Kerttu hapuili jo Perttunsa vahvaa kouraa.


Huoneessa ei ollut ketään muuta eikä tässä talossa, monien rukousten kodissa, kummitellut.

"Päästä minut irti!" kuului taas ja nyt he huomasivat, että ääni tuli sieltä pieneltä pöydältä, jossa kodin Biblia oli kunniapaikalla.

Ja niin kuin yhteisestä käskystä Perttu ja Kerttu laittoivat silmälasinsa takan reunalle, kävelivät pöydän luo ja hieman vapisevin käsin Kerttu avasi pyhän Raamatun ympärille kiedotun kauniin valkoisen nauhan kevyet solmut.

Ehkä sitä ei olisi pitänyt tehdä.

(Moni ei sitä koskaan tee)


Valkoinen nauha irtosi helposti ja pyhä Raamattu aukeni itsestään ja hyvin kirkasta valoa alkoi tulla sen aukeamalta huoneeseen.

Perttu aivan kauhusta säikähtäen veti kätensä Kertun kädestä, kun tämän kasvot alkoivat muuttua.

Tuo herttainen täti, isoäiti, vaimo - kuinka hänen silmiinsä tulikaan outo paha ja kylmä katse, sileät posket alkoivat muuttua ja iloisesti hymyilevät huulet alkoivat vääntyä vihaiseen irveeseen.

Perttu aivankuin näki vaimonsa sydämeen, jossa miniä Sirkka roikkui hirressä - poikansa ryöstäjä ja muutenkin kelvoton nainen!

Hyveiden valkoinen helminauha putosi lattialle ropisten, harmaat hiukset muuttuivat punaisiksi, riettaat pahat ajatukset temmelsivät pikkupiruina hänen olkapäillään.


Yhtä kehnosti kävi Pertulle.

Kerttu ei ollut koskaan nähnyt miehensä kasvoja niin rumina, suorastaan saastaisina, rahanahne ilme kasvoillaan, ja hänen sydämensä oli kuin kova kylmä kivi, johon ei mikään kynä voinut kirjoittaa.

Täysin paatunut omatunto, joka ulkokultaisesti suojeli pyhyyttä ihmisjoukossa ja piti häntä hurskaiden joukossa - vaikka monenlaiset pirulaiset siellä luulouskon takaa juoksivat esiin ja pitkin lattiaa.

ja niin alkoivat Pertun ja Kertun vaatteet lahota siinä valaistuksessa ja pian he aivan alastomina seisoivat keskellä olohuonettaan, josta kaikki pyhyys oli kaikonnut.


Ja se kirja alkoi mouria ja urista ja haukkua ja murista ja sieltä tuli esiin se suuri lohikäärme ja sieltä tuli esiin se portto ja sieltä alkoi kuulua ihmisen ääni, uikutus ja valitus, helvetin lieskat nousivat ja tuuli puhalsi kuumasti

ja koko kodin seinät alkoivat muuttua läpinäkyviksi ja ulkona alkoi erottua maailma, jossa sodat riehuvat, jossa nälkä tappaa lapsia, jossa kolera vie uhrinsa hautaan saastuneista kaivoista ja malaria sääsket pistävät.

siellä kivitettiin naista kuoliaaksi oikeilla kivillä ja siellä lyötiin ruoskalla miestä joka huusi tuskasta

ja taivaan rannalta nousi lieskat ja uhkaavat sodan pilvet nousivat taivaalle ja heidän kotiaan lähestyi nälkäisten, alastomien, itkevien, sairaiden, kahleissa olevien ihmisten joukkoa


ja se kirja urisi ja murisi ja sieltä tuli karitsa, jolla oli niin kauniit silmät, mutta ne olivat jo kuoleman kylmyyden lähellä ja siitä karitsasta vuoti verta, joka haisi verelle ja maistui vereltä ja joka valui kodin lattialle

ja sieltä kirjasta tuli Leijona

ei mikään sellainen lasten leluleijona, vaan uljas uros, elämänsä voimissa, komea harja ja valtaisalla karjaisulla se huusi,

Kerttu ja Perttu painuivat olohuoneensa nurkkaa kohti suuren vaarallisen pedon hännän heiluessa uhkaavasti ja sen hampaiden välkkyessä Raamatun kirkkaassa valossa.


Huone oli täynnä kitkerää savua, ulinaa, murinaa, ihmisten huutoa, taistelun pauhetta, sotien melskettä, paholaisen naurua, syntiä ja saastaa, erotiikkaa ja pornoa, kamppailua, vammaisia, köyhiä, rikkaita, joita madot söivät helvetissä

ja merkillinen rauha tuli Kertun ja Pertun sydämeen.

tämä leijona oli Jalopeura

jotain tavattoman uljasta ja jaloa Hänessä oli ja vanha pariskunta alkoi rauhottua, he istuivat yhdessä tuolille ja hiljalleen näyt ja äänet ja savut kaikkosivat, seinät palasivat paikoilleen, heidän kasvonsa tulivat normaaleiksi ja heidän sydämensä peittyi armollisesti.

Kirja oli vielä avoin ja viimeisenä Jalopeura kierteli huonetta ja lähestyi pientä pöytää, ja sitten kun Kerttu ja Perttu nostivat katseensa he näkivät Herran, tämän arpisista käsistä he Hänet tunsivat.

Jeesus yksin.


Perttu otti silmälasinsa takan reunalta, istahti taas tuoliinsa, otti lehden mihin sen oli pudottanut ja katsoi vaimoonsa

"Kerttu rakas, voisitko keittää meille kahvit - saat sen maistumaan niin hyvältä"

Kohta kahvin hyvä aromi täyttikin huoneen, Kerttu taas virkkasi myssyä sen enempää virkkomatta.

Ajattelun aihetta he olivat saaneet.


Tämän tapahtuman jälkeen tässä talossa ei Raamattua enää koskaan sidottu valkoisella nauhalla.

Ja se Jellona usein kävi ärjymässä ja se Karitsa oli arvollinen saamaan kiitoksen ja kunnian.

ja seuraväki huomasi, että jotain oli tapahtunut Kertulle ja Pertulle.

toiset oudoksuivat, jotkut surivat heidän eksymistään niihin jeesukseen uskoviin, toiset kiittivät heistähiljaisuudessa Jeesusta Kristusta.


Kirjoittanut: mama

Tämä on aivan mainio kuva Raamatusta. Siis sellaisesta Raamatusta, jota ei ole pakattu villavöllyihin.

Mulla on se käsitys, että aika monelle käy niin, kun alkaa Raamattu avata Totuutta, niin laitetaan silmät tiukasti kiinni, eikä haluta sitä katsoa.

Ei haluta nähdä omaa alastomuutta Jumalan edessä, ja onneksi se aika usein onkin armollisesti peitossa.

Helposti pienikin epävarmuuden fiilis ja hankala olo ravistellaan pois:

"ei tämä sitä voi tarkoittaa..."

"tässä on vertauskuvallisesta merkityksestä kysymys, ei ollenkaan siitä, mitä siinä sanotaan..."

"tätä kohtaa ei ollenkaan voi ymmärtää ilman asuvaista Henkeä ja oikeanlaisia armolahjoja..."

Antakoon itse Jeesus Kristus meille jokaiselle rohkeutta kohdata tuo Jellona. Aamen.

TAA TEE TII TOO TUU

Laupiaan samarialaisen vertauksen jälkeen Jeesus sanoo Raamattunsa hyvin tuntevalle ja Jumalaan uskovalle ja moitteettomaan vaellukseen pyrkivälle ahkeralle parannuksen tekijälle

"mene ja TEE sinä myös niin"
Lk 10:37 KR 1776



Tässä kristillisyydessä saarnaaja kuitenkin seuroissa vääntää hurskaasti ja vertauskuvallisesti Jumalan sanan toiseksi

"mene ja TAA TEE TII TOO TUU (TYY TÄÄ TÖÖ) sinä myös niin"


hän kokonaan hävittää Jeesuksen viestin kärjen - eihän tässä kristillisyydessä uskova TAA TEE TII TOO TUU mitään!

ottakaa, rakkaat Jumalan lapset, tuon haavoitetun syntisen paikka!

antakaa Kristuksen hoitaa teitä öljyllä ja lääkitä synnin ja epäilyksen ja heikkouden haavat ja pelastaa teidät sinne viiden tähden majataloon, maksaa täyden ylläpidon aamiaisella ja päivällisellä ja saunamaksun myös, jossa palvelijat petaavat sänkynne aamulla kun aamukahvia aurinkoisella terassilla nautitte

uskokaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä!


ja niin seuraväki asettuu tuon miehen paikalle, joka Jeesuksen vertauksesa oli tiellä Jerusalemista alas Jerikoon

eikä TAA TEE TII TOO TUU (TYY TÄÄ TÖÖ) mitään

ettei se omanvanhurskauden perkele vaan pääsisi iskemään

ja näin he tekevät tyhjäksi ja tallaavat Jerikon tien hiekkaan Jumalan sanan.



Te olette hylänneet Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöjä.


Hän vastasi heille: »Te tekopyhät! Oikein on Jesaja teistä ennustanut. Onhan kirjoitettu:
- Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan,
mutta sen sydän on kaukana minusta.
Turhaan he minua palvelevat,
kun opettavat oppejaan,
ihmisten tekemiä käskyjä.
Te olette hylänneet Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöjä.»


Ja hän jatkoi: »Taitavasti te teette tyhjäksi Jumalan käskyn, jotta voisitte noudattaa omia sääntöjänne


Näin te perinnäissääntöjä seuratessanne ja opettaessanne teette tyhjäksi Jumalan sanan.


Ja paljon muutakin te teette, samanlaista.


ja perus-essut sydämessään kovalla teflon kilvellä torjuvat moiset lumiukon varoituksen sanat

ja lausuvat hurskaasti

emme me Jumalan lapset mitään
TAA TEE TII TOO TUU (TYY TÄÄ TÖÖ)


me tahdomme uskoa, kun synnit todistetaan anteeksi.

ja tosi kiva tämä majatalo, kaikki kulungit on maksettu viimeistä pfenningiä myöten

saanko toisen kupin kahvia, kiitos ja hunajaa sämpylän kanssa

(kuka se tuolla tien vierellä tuskissaan kiemurtelee - voisitko saarnaaja käydä vilkaisemassa, alkoholin syntinen lemu häiritsee aamiastani)

Kirjoittanut: Haamul,
Tunnen itseni jotenkin vaivaantuneeksi lukiessani yllä olevan kaltaisia kirjoitteluja. Tiedän näet monen lestadiolaisen tekevän huomattavasti itseäni enemmin hädänalaisten ja uskosta ostattomien auttamiseksi ja pelastamiseksi.

Itse en voi kerskata mistään hengellisyydestäni ja ylevästä toiminnastani, en Jumalan enkä ihmisten edessä.

Ainoa, mistä voin kertoa, on siitä, mitä itse olen lahjaksi saanut.



Rukoilkaamme Herraa, kaiken voiman antajaa, että Hän itse näyttäisi meille itse kullekin, ja myös lestadiolaiselle seurakunnalle, meidän itse kunkin oman tilan, parantaisi meidät aivan terveiksi - myös hengellisesti - ja antaisi meille jokaiselle voimansa korkeudesta, että voisimme olla Hänen todistajiaan!

Kun Hän pukee meidät voimallaan, silloin emme yksinkertaisesti enää voi pysyä aloillamme, emmekä vaieta.

Jes. 32:15: "Näin on hamaan siihen asti, kunnes meidän päällemme vuodatetaan Henki korkeudesta. Silloin erämaa muuttuu puutarhaksi."

Luuk. 24:49: "Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta."

Ap.t.1:8: "vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka".



Tule Pyhä Henki,
ja lähetä taivaallisen valosi säteily.
Tule, köyhien Isä.
Tule, lahjojen antaja.
Tule sydänten valo,
sinä paras lohduttaja,
sielun suloinen vieras ja lämpö.
Työssä sinä olet lepo,
helteessä vilvoitus,
murheessa lohdutus.
Oi ihmeellinen valo,
täytä uskollistesi sydämen syvyydet.
Ilman sinua, Henki,
ei mikään ole ihmisessä puhdasta.
Pese se mikä on likaista,
kastele se mikä on kuivaa,
paranna se mikä on haavoittunut.
Murra se mikä on kovaa,
lämmitä se mikä on kylmää.
Etsi kaikki eksyneet.
Anna uskovillesi, sinuun luottaville, pyhät lahjasi.
Anna uskon vahvistus,
anna autuas loppu,
anna ikuinen ilo.

Amen!

Kirjoittanut: MikkoL

varmaan Haamul huomasit, että tuossa sinua hieman vaivaavassa alustuksessa olen sekoittanut keskenään lumiukon ja Lumiukon sanomisia.

Hurskas tulkinta!

Kuutonen tuo mieleen kuusi luomisen päivää

Tämä on vanha tarina. Kerran sota-aikana tapahtui näin: Oli oltu pitkällä marssilla ja komppania oli tullut pieneen kaupunkiin. Seuraava päivä oli sunnuntai ja vääpeli komensi pojat kirkkoon. Kun pappi luki rukouksen. Ne, joilla oli rukouskirja, ottivat sen esiin.

Mutta yhdellä sotilaalla ei ollut muuta kuin korttipakka ja sen hän levitti eteensä kirkonpenkille. Vääpeli huomasi kortit ja sanoi: "Sotamies, kortit pois!"

Kirkonmenojen jälkeen sotamies vangittiin ja vietiin kenttäoikeuteen. Sotatuomari kysyi: "Perustelkaa tekonne tai rankaisen teitä kovemmin kuin ketään koskaan." Sotamies vastasi: "Herra sotatuomari! Olen ollut pitkällä marssilla melkein koko viikon, eikä minulla ole Raamattua eikä rukouskirjaa, mutta toivon, että ymmärrätte vilpittömän selvitykseni." Näin sanoen sotamies aloitti kertomuksensa.

"Katsokaas, herra sotatuomari. Kun näen ässän, muistan, että on vain yksi Jumala. Kakkosesta muistan, että Raamatussa on kaksi osaa, Vanha- ja Uusi testamentti. Kun näen kolmosen, ajattelen Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Kun näen nelosen, tulevat mieleeni neljä evankelistaa: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Kun näen viitosen, ajattelen viittä viisasta neitsyttä, jotka laittoivat lamppunsa kuntoon. Yhteensä heitä oli kymmenen, viisi ymmärtäväistä, jotka pelastuivat ja viisi tyhmää, joilta ovi suljettiin.

Kun näen kuutosen, tulee mieleeni, että kuutena päivänä Jumala loi Taivaan ja Maan. Kun näen seiskan, muistan, että seitsemäntenä päivänä Hän lepäsi. Kun näen kasin, ajattelen niitä kahdeksaa oikeamielistä, jotka Jumala pelasti vedenpaisumuksesta. Ne olivat Nooa, hänen vaimonsa, heidän poikansa ja poikiensa vaimot. Kun näen ysin, ajattelen spitaalisia, jotka Vapahtajamme puhdisti vaivoistaan. Yhdeksän kymmenestä ei edes kiittänyt häntä siitä. Kun näen kympin, ajattelen kymmentä käskyä, jotka Jumala antoi Moosekselle kivitauluissa.

Kun näen kuninkaan, muistan, että on vain yksi Taivasten valtakunnan kuningas, Jumala Kaikkivaltias. Ja kun näen kuningattaren, ajattelen Neitsyt Mariaa, joka on Taivasten Valtakunnan kuningatar. Sotilas on paholainen. Kun lasken yhteen korttipakan pisteet, saan 364, niitä on vain yksi vähemmän kuin on päiviä vuodessa. Kortteja on 52 yhtä monta kuin on viikkoja vuodessa. Maita on neljä, yhtä monta, kuin on viikkoja kuukaudessa. Kuvakortteja on yhteensä kaksitoista, yhtä monta, kuin kuukausia on vuodessa. Kussakin maassa on 13 korttia, yhtä monta, kuin on viikkoja neljäsosavuodessa.

Kuten huomaatte, herra sotatuomari, korttipakka on minulla Raamattu, almanakka ja rukouskirja."

Hyvät kuulijat, tämä tarina on tosi!

Tapio Rautavaara
Korttipakka (1976)



Kaj Tapio ”Tapsa” Rautavaara (8. maaliskuuta 1915 Pirkkala – 25. syyskuuta 1979 Helsinki) oli laulaja, urheilija ja elokuvanäyttelijä.

Rautavaara voitti keihäänheiton kultamitalin Lontoon olympialaisissa vuonna 1948 tuloksella 69,77 metriä ja jousiammunnan maailmanmestaruuden joukkuekilpailussa 1958.

Keihäänheitossa hän saavutti myös pronssia EM-kisoissa Oslossa 1946 tuloksella 66,40. Suomen mestaruuden Rautavaara voitti keihäänheitossa vuosina 1944–45 ja 1947–49 ja jousiammunnassa vuonna 1955. Hänen ennätyksensä keihäänheitossa on 75,47 vuodelta 1945.

Tunnettuja Tapio Rautavaaran laulamia kappaleita ovat muun muassa ”Reppu ja reissumies”, ”Päivänsäde ja menninkäinen”, ”Sininen uni” ja ”Yölinjalla”. Rautavaara teki monet Reino Helismaan sanoittamat ja Toivo Kärjen säveltämät kappaleet tunnetuiksi. Hän sävelsi ja sanoitti myös itse esittämiään kappaleita.

Rautavaara sai uransa aikana kultalevyt levyttämistään kappaleista ”Isoisän olkihattu” (säv. ja san. Tapio Rautavaara), ”Vain merimies voi tietää” (säv. Tapio Rautavaara, san. Heikki Saari) sekä ”Häävalssi” (säv. trad., san. Tuula Valkama).

...
Tapio Rautavaara syntyi köyhään yksinhuoltajaäidin perheeseen Pohjois-Pirkkalassa (myöhemmin Nokia), josta perhe muutti ensin Tampereelle ja sitten Helsingin maalaiskunnan Oulunkylään. Koulunkäynti jäi kansakouluun. Hän luki jo lapsena paljon, muun muassa kaikki kirjastosta löytämänsä Shakespearen näytelmät. Keihäänheitosta Rautavaara innostui erään lääkärin neuvottua häntä, että olisi syytä ryhtyä harrastamaan urheilua tai "muuten tulee noutaja". Rautavaaralla oli lapsena aliravitsemuksesta johtunut riisitauti.

Rautavaaran ensimmäinen työpaikka oli lehtienmyyjänä junissa ja rautatieasemilla. Hän työskenteli ennen sotia myös ruumillisessa työssä kivenmurskaajana Oulunkylän urheilukenttätyömaalla, tukkijätkänä, peltisepän apulaisena rakennustyömaalla ja varastomiehenä osuuskaupan myllyssä. Varusmiespalveluksensa hän suoritti 1930-luvun puolivälissä laivastossa.
...............

Kuolema

Rautavaara kaatui 25. syyskuuta 1979 Tikkurilan uimahallissa Vantaalla ja löi päänsä lattiaan. Kaatumisen syy on herättänyt keskustelua.

Seuran toimittaja ja valokuvaaja olivat olleet Rautavaaran kuolinpäivänä haastattelemassa ja kuvaamassa häntä. Valokuvaaja, jonka seurassa Rautavaara vietti viimeisen päivänsä, on sanonut, ettei huomannut missään vaiheessa päivän aikana Rautavaaran juoneen alkoholia.

Veikko Tuomen mukaan Rautavaara olisi ollut 4,2 promillen humalassa ja otettuaan ensin kuumat löylyt ja sen jälkeen kylmän suihkun saanut tajuttomuuskohtauksen.

Terveyskeskuksessa Rautavaaran vammoihin ei suhtauduttu vakavasti, vaan Rautavaara sai siteen päähänsä ja hänet passitettiin kotiin. Hän menehtyi seuraavana yönä aivoverenvuotoon kotonaan Helsingissä. Hänet on haudattu Malmin hautausmaalle.


Kunnianosoituksia

Vuonna 1981 Helsingin Oulunkylään on perustettu Tapio Rautavaaran puisto. Oulunkylässä on myös vuonna 2000 hänelle omistettu Veikko Myllerin tekemä muistomerkki.

suomalaisesta wikipediasta
Tapio Rautavaara



Tapio Rautavaaran "Korttipakka" on epäilemättä raskaan sarjan jumalanpilkkaa.

Toisaalta se on erinomainen esimerkki siitä, että voimme antaa hengellisiä tulkintoja melkein mille tahansa asialle - ei vain Raamtun teksteille.

Voimme halutessamme löytää Kristuksen vaikka korttipakasta.



....... myöhemmin illalla ....

Jäin tuota miettimään, että kuningatar on neitsyt Maria.

ei kai nyt Tapsa sentään sellaista runoilisi?

no ei toki.

tämä onkin paljon vanhempi juttu, Belgiasta tunnetaan täsmälleen sama versio korttipakasta jo vuonna 1668 ja se on ilmeisesti kautta maailman tunnettu.

minä hölmö vain luulin sitä Tapio Rautavaaran laatimaksi...

ei sitä ilmeisesti myöskään ole alunperin miksikään pilkkarunoksi tarkoitettu.

Pseudepigrafit

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa käytetyssä pyhässä Raamatussa on yhteensä 66 erillistä kirjaa
- 39 Vanhassa testamentissa
- 27 Uudessa testamentissa

Mutta nämä ovat valikoima Raamatun ajan kirjallisuudesta, ns. kaanon,

Juutalaiset rabbit vahvistivat heidän Raamattuunsa kuuluvat kirjat sillä periaatteella, että Jumalan ilmoitus lakkaa persialaisajalla.

Tämän jälkeen kirjoitettuja Israelin kansan historiaa ja uskontoa koskevat kirjat ovat Vanhan tesatmentin kaanonin ulkopuolella.


Bibliassa ovat mukana Apokryfikirjat, jotka jäivät kaanonista pois liian myöhäisinä tai muista syistä.

# Juditin kirja
# Salomon viisaus
# Tobian kirja
# Jesus Sirakin kirja
# Propheta Baruk
# 1 Makkabealaisten kirja
# 2 Makkabealaisten kirja
# Kappaleet Esterin kirjasta
# Historia Susannasta ja Danielista
# Babelin belistä
# Babelin lohikäärmeestä
# Asarian rukous
# Kolmen miehen kiitosvirsi tulessa
# Manassen, Juudan kuninkaan rukous

Suomen ev.lut. kirkon toimeksiannosta Apokryfikirjat on viime vuosina suomennettu uudellen alkuteksteistä.



Näihin saatamme kuulla viittauksia esimerkiksi Lars Levi Laestadiuksen postillassa. Niiden viittausten ymmärtämiseksi kannattaa tutustua Bibliassa oleviin Apokryfikirjojen käännöksiin finbible sivuilla





Apokryfikirjojen ohella Vanhaan testamenttiin liittyy paljon muutakin kirjallisuutta, jota juutalaiset eivät ottaneet Raamatun kaanoniin.

Niistä käytetään nimitystä Vanhan testamentin pseudepigrafit.

Sana tulee kreikankielestä
pseudes väärä
epigrafi kirjoitus

usein, mutta ei aina, kirjoitukselle annettiin johonkin keskeiseen Raamatun henkilöön liittyvä nimi.

Nämä kirjoitukset ajoitetaan tavallisesti 200 eKr - 200 jKr väliselle ajalle, siis hellenistiselle ja varhais-roomalaiselle ajalle.



# 3 Makkabealaiskirja
# 4 Makkabealaiskirja
# Mooseksen taivaaseen astuminen
# Eenokin kirja (etiopia)
# Eenokin kirja (slaavilainen)
# Riemuvuosien kirja
# Barukin ilmestys
# Aristeaan kirje
# Aadamin ja Eevan elämä
# Jesajan kuolema ja taivaaseen astuminen
# Salomon psalmit
# Sibyllan oraakkelit
# Baarukin ilmestyskirja (syyria)
# 12 patriarkan testamentti


Uuden testamentin kirjallisuus on myös hyvin laaja, ja kesti useampia vuosisatoja, ennenkuin Kristuksen kirkko lopullisesti sulki kaanonin, yhteisesti hyväksynyt kokoelman pyhiä kirjoituksia - Uuden testamentin.

Uusi testamentti ei siis ole arvostelukyvyttömien taikauskoisten roomalaisajan ihmisten kyhäämä kokoelma uskonnollisia kirjoituksia.

se ei myöskään ole suunnitelmallisesti laadittu kokoelma kirjoituksia.

Kristillinen kirkko on huolellisesti harkinnut, tutkinut, jokaisen kirjoituksen ja kaanoniin otettiin tämän kriittisen seulan läpäisseet, yhteisesti hyväksytyt ja kaikkialla kristikunnassa luetut kirjoitukset.



Apostoli Paavali itse jo varoittaa, että hänen nimissään kiertää "pseudepigrafeja" eli kirjoituksia, jotka ovat hänen nimissään "Paavalin kirje..."


Me pyydämme, veljet, ettette heti menetä malttianne ja säikähdä, jos joku vedoten Hengen ilmoitukseen tai muka meidän puheeseemme tai kirjeeseemme väittää, että Herran päivä on jo käsillä. Älkää antako kenenkään millään tavoin johtaa itseänne harhaan.
2 Tess 2:2-3

Tämä on Uuden testamentin vanhimpia kirjeitä, joten väärennöksiä oli heti alusta alkaen liikkeellä.

Kaikki Uuden testamentin pseudepigrafit eivät suinkaan ole väärennöksiä.

emmehän me tiedä, kuka on Luukkaan evankeliumin kirjoittaja - se oli nimetön ja vasta myöhemmin kirkko nimesi sen Luukkaalle - eräänlainen pseudepigrafi sekin siis!



Outi Leppä on koonnut Uuden testamentin pseudepigrafit - siis kirjoitukset, joita tutkijat eivät pidä kyseisen henkilön itse kirjoittamina.


"Deuteropaavalilaiset kirjeet"

# Kolossalaiskirje
# Efesolaiskirje
# 2 Tessalonikalaiskirje
# 2 korinttilaiskirjeen välikatkelma 2. Kor. 6:14–7:1
# 1 Timoteus
# 2 Timoteus
# Tiitus

"Katoliset kirjeet

# Jaakobin kirje
# Juudaksen kirje
# 1 Pietarin kirje
# 2 Pietarin kirje




Pseudepigrafiselle teokselle tyypillisiä piirteitä

* Jäljittelee aitoperäisiä kirjeitä (deuteropaavalilaiset kirjeet, pseudo-Ignatioksen kirjeet).

* Korostaa aitoperäisyyttään (ks. 2. Tess. 3:17–18; Kol. 1:23–24; 2. Piet. vrt. Jaak. 1:1; Juud. 1).

* Edustaa selvästi eri aikakautta kuin henkilö, jonka nimissä teos on kirjoitettu (juutalainen apokalyptiikka, katoliset kirjeet).

* Tarkoitettu laajemmalle lukijakunnalle kuin yhdelle seurakunnalle.


http://www.helsinki.fi/teol/pro/emo/lahteiden/kirjeet2.html



Näistä Outi Leppäsen yhteenvedossa mainituista kirjoituksista voisimme keskustella enemmänkin. Asia ei ole aivan näin yksinkertainen.

Mutta laitan tähän nyt luettelon muusta tunnetusta Uuden testamentin ajan pseudepigrafisesta kirjoituksista, jotka on syystä tai toisesta tai kolmannesta jätetty Kristuksen kirkossa luetun kaanonin ulkopuolelle.



PIETARI

Pietarin evankeliumi
Pietarin teot
Pietarin ja Andreaksen teot
Pietarin ja Paavalin teot
Pietarin ja 12 apostolin teot
Pietarin kirje Filipille
Pietarin Apokalypsi
Pietarin Ilmestyskirja


JOHANNES
Johanne evankelista
Johanneksen apokryfon
Johanneksen teot
Johannes teologin teot
Johanneksen kirja Marian kuolemasta
Johannes teologin ilmestys



JAAKOB
Jaakobin evankeliumi
Jaakobin apokryfon
Jaakobin ensimmäinen apokalypsi
Jaakobin toinen apokalypsi


TUOMAS
Tuomaan evankeliumi
Tuomaan Lapsuus evankeliumi
Tuomaan teot
Tuomaan täydellistäminien
Tuomas epäilijän kirja

ANDREAS
Andreaksen teot
Andreaksen teot ja marttyyrikuolema
Andreaksen ja Matteuksen marttyyrikuolema



PAAVALI
Paavalin kirje laodikealaisille
Paavalin ja Senecan kirjeenvaihto
Apostoli Paavalin rukous
Paavalin teot
Paavalin ja Teklan teot
Paavalin näky
Paavalin apokalypsi
Paavalin Ilmestyskirja


MUUT APOSTOLIT
Pseudo-Matteuksen evankeliumi
Matteuksen teot ja marttyyrikuolema
Matteuksen marttyyrikuolema
Filippuksen evankeliumi
Filippuksen teot
Thaddeuksen teot
Bartolomeuksen evankeliumi
Bartolomeuksen marttyyrikuolema
Apostolien Kirje
Apostoli Addeuksen opetukset
Barnabaan kirje



JEESUS
Jeesuksen ja Abgarin kirjeenvaihto
Jeesuksen Kristuksen viisaus (sofia)
Vapahtajan keskustelu (dialogi)


PILATUS
Pontius Pilatuksen kirje Rooman keisarille
Pilatuksen selonteko keisarille
Pilatuksen selonteko Tiberiukselle
Pontius Pilatuksen luovuttaminen
Pilatuksen teot (Nikodemuksen evankeliumi)



MUITA UT;n APOKRYFIKIRJOJA JA PSEUDEPIGRAFEJA

Yhteisön sääntö
Joosef Arimatealaisen kertomus
Vapahtajan kostaminen
1 Klemensin kirje korinttilaisille
2 Klemensin kirje korinttilaisille
Smyrnalaisten kirje Polykarpuksen marttyyrikuolemasta
Hermaan Paimen
Joosef puusepän historia
Marian kuolema
Lapsuuden evankeliumi
Marian syntymisen evankeliumi
Marian evankeliumi (Magdalan Maria)
Herramme evankeliumi (Marcion)
Markuksen salainen evankeliumi
Heprealaisten evankeliumi
Egyptiläisten evankeliumi
Eboniittien evankeliumi
Nasarealaisten evankeliumi
Oxyrhynchus papyrukset 840 ja 1224
Mattiaan traditio
Diognetuksen kirje
Totuuden evankeliumi
Kirjoitus ylösnousemuksesta
Pistis Sofia I - V



Lista lienee suhteellisen täydellinen, jos jotain puuttuu please lisätkää.

Voi olla myös, että olen kääntänyt kirjojen näiden nimiä toisin, kuin on tapana siellä Suomessa. please, korjatkaa!



Uuden testamentin pseudepigrafit ovat suurimmaksi osaksi myöhemmiltä vuosisadoilta, eikä niihin ole Raamatussa sen tähden viittauksia.

Pseudepigrafit ovat kuitenkin tavattoman merkittäviä kirjoituksia ja auttavat meitä ymmärtämään alkuseurakunnan aikaa, ihmisten ajatuksia ja uskonnollisia näkemyksiä.

erityisesti gnostilaisuuden tutkimus on auttanut ymmärtämään myös erinäisiä Uuden testamentin kohtia paremmin.

jotkut luetelluilsta kirjoista ovat aitoja ja sisällöltään hengellisesetikin erittäin arvokkaita, Didakhee, Hermaan Paimen, Klemensin kirjeet

jotkut ovat täyttä potaskaa!



Uudessa testamentissa sen sijaan on joitain viittauksia Vanhan testamentin pseudepigrafeihin . josta varmaan tunnemme vain pienen osan, monien kadottua jäljettömiin ja antiikin aikana.

Apostoli Paavalin kuuluisa viittaus juutalaiseen legendaan vierivästä kalliosta, joka on Kristus 1 Kor 10:4 viitannee rabbiiniseen suulliseen perintöön, jonka hän on rabbi Gamalielin koulussa oppinut.

Rabbit näet tahtoivat selittää, miksi Mooses löi kalliota kahdessa eri paikassa kahdessa eri tapauksessa ja se oli kuitenkin sama Massa Meriba.

Ja miten 40 vuoden aikana autiomaassa ihmiset ja eläimet saivat vettä juodakseen.

Tästä syntyi legenda joukon mukana kulkevasta kivestä, liikkuvasta vesisäiliöstä, josta vesi ei loppunut.



Raamattu on todella ihmeellinen kirja.

Olen nettiruukussa kertonut, miten sen vanhimmat ja syvimmät juuret hipaisevat ihmiskunnan vanhinta tunnettua kirjoitustaidon omaavaa kulttuuria, Sumeria.

Tässä kerron, kuinka Raamattumme nuorimmat osat hipaisevat hellenistisen ja roomalaisen ajan juutalaista sivilisaatiota ja kohtaamme Paavalin kautta merkittävän pseudo-Filonin ja Gamalielin (olisiko hän tai poikansa Nikodemus? ainakin se oli Gamalielin pojan nimi)

Juudaan kirje puolestaan pohjautuu yllättävän vankasti pseudepigrafiin nimeltä Ensimmäinen Heenokin kirja.



Voimme toki tuhahtaa että ei meitä kristittyinä pelastuksemme kannalta Sumeri kiinnosta eivätkä pseudepigrafit, mitä ne sitten ovatkin!

ja varmasti monta ihmistä on autuaasti tästä ajasta lähtenyt tietämättä niistä mitään.

mutta ... ja tämä ei ole aivan pieni mutta ... Raamattu itse koskettaa näitä ihmeellisen kauniilla Hengellä.

ne joille Raamattu on rakas tekevät hyvin, jos ottavat huomioon sen, mihin Raamattu itse viittaa.

kaikkeen tähän tutustumiseen ei toki ihmisen elinaika riitä.

Mutta kirja onkin Jumalan henkeyttämä, inspiroima ja meidän Jumalamme on suuri!



Juudaan kirjeessä on kaksi suoraa viittausta 1 Heenokin kirjaan:


"Ja ne enkelit, jotka ei alkuansa pitäneet, vaan antoivat ylön kotonsa, on hän kätkenyt pimeyteen ijankaikkisilla kahleilla suuren päivän tuomioon asti,"
Juuda 1:6 Biblia 1776


"Niin on myös Enok, seitsemäs Adamista, senkaltaisista ennustanut ja sanonut: katso, Herra tulee monen tuhannen pyhäinsä kanssa, Tekemään kaikkein tuomiota, ja rankaisemaan kaikkia jumalattomia heidän seassansa, kaikkein heidän jumalattomain töittensä tähden, joilla he pahaa tehneet ovat, ja kaikkea sitä kovaa, jota ne jumalattomat syntiset häntä vastaan puhuneet ovat.

Nämät ovat napisiat ja valittajat, omain himoinsa jälkeen vaeltavaiset, ja heidän suunsa puhuu röyhkeitä sanoja ja he ihmettelevät ihmisiä hyödytyksen tähden."
Juuda 1:14-16



Toinen Pietarinkirje ottaa 1 Henokin kirjan aiheet varmaankin juuri Juudan kirjeestä:


Ei Jumala säästänyt enkeleitäkään, jotka olivat tehneet syntiä, vaan syöksi heidät kahleissa manalan pimentoihin odottamaan tuomion toteutumista.
2 Piet 2:4 KR 1992

Heidän puheensa ovat suurellisia mutta tyhjänpäiväisiä, ja ruumiinsa halujen vallassa he koettavat vietellä irstauteen niitä, jotka juuri ovat pääsemässä eroon eksyksissä vaeltavista.
2 Piet 2:18 KR 1992



Juudaan kirje ja 2 Pietarin kirje käyttävät paljon enemmän Vanhan testamentin tekstiä, mutta tämä pseudepigrafin viuhahdus Uuden testamentin sivuilla on minusta erinomaisen mielenkiintoinen ja merkittävä.

omalla tavallaan viittaukset 1 Henokin kirjaan kytkevät Uuden testamentin kirjoituksia aikaan ja paikkaan, vinkkaavat niille, joita asia kiinnostaa että kantsii tutustua Vanhan testamentin pseudepigrafeihin!



Ensimmäinen Henokin kirja on ilmeisesti kirjoitettu makkabealaisaikana n. 160 ennen Kristuksen syntymää. Se on säilynyt ainoastaan etiopian ge’ezin kielisenä versiona. Se on Etiopian ortodoksisen kirkon Raamatun kaanonissa.

1 Henok sisältää viisi osaa

Katselijoiden kirja (1-36)

Vertausten kirja (37-71)

Taivaallisten valojen kirja (72-82)

Unien kirja (83-90)

Henokin kirje (91-108)



Ortodoksit ovat suomentaneet 1 Henok

Etiopialainen Eenokin kirja.
Suom. Johannes Seppälä. Joensuu: Ortokirja. 1982.

Aktiivinen adventisti maallikko Kauko Puottula on kirjoittanut erinomaisen johdatuksen 1 Henokin kirjaan

http://koti.mbnet.fi/kaukop/1enok3.htm

ja viimeistään nyt esikoislestadiolaiset pyhästä Raamatusta kiinnostuneet ovat siitä kuulleet nettiruukussa!



Puottula kertoom että mainitun Juudan kirjeen ja 2 Pietarinkirjeen lisäksi etiopialainen

"Eenokin kirja on vaikuttanut myös Uuteen testamenttiin. Eräiden tutkijoiden mukaan UT:ssa on kymmeniä kohtia, jotka on lainattu suoraan tai jotka ovat välillisesti vaikuttaneet sen sanomaan."

hän antaa mainitussa tekstissä monia esimerkkejä, joista kopioin tähän vain muutamia - ensin Eenok ja sitten evankeliumin kohta:

------------
Ihmisen Poika istui kunniansa valtaistuimella ja kaikki tuomio annettiin heille.
(1 Eenok 69:27)

Isä... on antanut kaiken tuomiovallan Pojalle.
(Joh 5:22)

------------
Ihmisen Poika...on kukistava kuninkaat ja väkevät istuimiltaan. (1 Eenok 46:4)

Hän on syössyt vallanpitäjät istuimiltaan...
(Luuk 1:52).

------------
Valituilla on valo ja armo ja rauha, ja he saavat periä maan.
(1 Eenok 5:7)

Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä.
(Matt 5:5 KR 1938).


He näkevät sen Ihmisen Pojan istuvan kunniansa valtaistuimella.
(1 Eenok 62:5)

Ihmisen Poika... istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle.
(Matt 19:28)

----------------
Hän määrää tuomarin kaikille niille, ja Hän tuomitsee edessänsä ne kaikki.
(1 Eenok 41:9)

Hän on... määrännyt päivän, jona hän oikeudenmukaisesti tuomitsee koko maailman, ja tuomarina on oleva mies, jonka hän on siihen tehtävään asettanut.
(Apt 17:31)

----------
Henkien Herra antaa valonsa ilmestyä pyhien, vanhurskasten ja valittujen kasvoilla.
(1 Eenok 38:4)


Jumala...valaisi itse meidän sydämemme. Näin Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoilta, opitaan tuntemaan, ja se levittää valoaan.
(2 Kor 4:6).



Ihmisen Poika... on paljastava kaikki sen aarteet, jotka on kätketty.
(1 Eenok 46:3)

Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä. (Kol 2:3)

------------
Sinä olet herrojen Herra ja jumalien Jumala ja aikakausien Kuningas
( 1 Eenok 9:4)

Kuninkaiden Kuningas ja herrojen Herra.
(1 Tim 6:15)




Eenok Heprealaiskirjeessä

........
Kaikki on alastonta ja avointa Sinun silmissäsi, ja Sinä näet kaiken, eikä mikään voi kätkeä itseään Sinulta.
(1 Eenok 9:5)

Jumalalta ei voi salata mitään. Kaikki, mikä on luotu, on avointa ja alastonta hänelle, jolle meidän on tehtävä tili.
(Hep 4:13).

--------
Eenok muutettiin
(1 Eenok 15:1; 70:1-4)

Uskon vuoksi otettiin Henok pois niin, ettei hän kokenut kuolemaa. "Sitten häntä ei enää ollut, sillä Jumala otti hänet luokseen." Ennen kuin hänet otettiin pois, hän näet oli -- niin hänestä todistetaan -- elänyt Jumalan mielen mukaisesti.

lman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen. Sen, joka astuu Jumalan eteen, täytyy uskoa, että Jumala on olemassa ja että hän kerran palkitsee ne, jotka etsivät häntä.
Hebr 11:5-6)



Henkien Herra (1 Eenok 37:2),

Ja vielä: meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina, ja heitä me kavahdimme; emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle, että eläisimme?
(Hep 12:9 KR 1938)

.......
jostain syystä KR 1992 kääntää tämän kohdan

Kun maalliset isämme kurittivat meitä, me emme tohtineet vastustaa. Vielä paljon suurempi syy meillä on alistua taivaallisen Isämme tahtoon, sillä se takaa meille elämän
(Hep 12:9 KR 1992)

alkutekstissä on kyllä selvästi henkien Isä (patri ton pneumaton)



Ilmestyskirjasta joitain vertailtuja kohtia

olivat pukeutuneet valkoisiin.
(1 Eenok 90:31)

... saa ylleen valkeat vaatteet.
(Ilm 3:5)

-----------
... heidän nimensä pyyhitään pois elämän kirjasta...
(1 Eenok 108:3)

... enkä minä pyyhi hänen nimeään elämän kirjasta.
(Ilm 3:5).

---------
He [vanhurskaat] saavat alati syödä, nukkua ja herätä sen Ihmisen Pojan kanssa.
(1 Eenok 62:14)

Minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.
(Ilm 3:20)



Kuninkaat ja väkevät ja korkea-arvoiset ja maan hallitsijat... kauhistuvat ja synkkenevät, ja tuska valtaa heidät, kun he näkevät sen Ihmisen Pojan istumassa kunniansa valtaistuimella.
(1 Eenok 62:3,5)

Maan kuninkaat, ylimykset ja sotajoukkojen johtajat, rikkaat ja mahtavat miehet...piiloutuivat luoliin ja vuorten rotkoihin ja huusivat: ...kätkekää meidät valtaistuimella istuvan katseelta ja Karitsan vihalta!
(Ilm 6: 15,16)



Ne, jotka palvelevat kiviä, ja kullasta ja hopeasta ja puusta ja savesta tehtyjä kuvia, ja jotka palvelevat saastaisia henkiä ja paholaisia...
(1 Eenok 99:7)

He kumarsivat yhä pahoja henkiä ja kullasta, hopeasta, pronssista, kivestä ja puusta tekemiään jumalankuvia.
(Ilm 9:20)

--------------
Eksyttivät maan päällä asuvat.
(1 Eenok 54:6)

... johtaa harhaan kaikki maan asukkaat.
(Ilm 13:14)


---------
Niinä päivinä maa antaa takaisin, mitä sen säilytettäväksi on annettu, ja Seol palauttaa sen, mitä on ottanut ja tuonela maksaa takaisin velkansa.
(1 Eenok 51:1)

Meri antoi kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa.
(Ilm 20:13).



...viskattiin siihen tuliseen syvyyteen.
(1 Eenok 90:26)

...heitettiin tuohon tuliseen järveen.
(Ilm 20:15)



Juudaan kirjeessä lainaus on suora:



Sillä Hän tulee kymmentuhantisine joukkoineen ja pyhineen tuomitsemaan kaikkea, ja Hän tuhoaa kaikki jumalattomat. Hän tuomitsee kaiken lihan kaikista sen jumalattomista teoista, joita he ovat tehneet, ja kaikista kovista sanoista, joita he ovat puhuneet, ja kaikesta mitä jumalattomat syntiset ovat puhuneet Häntä vastaan.
(1 Eenok 1:9)

.............
Heistä on myös ennustanut Henok, Aadamista seitsemäs:
"Katso, Herra tulee pyhiensä tuhatlukuisen joukon kanssa ja panee jokaisen tuomiolle. Hän rankaisee kaikkia jumalattomia jokaisesta teosta, jonka he jumalattomuudessaan ovat tehneet, ja kaikista julkeista puheista, joita nuo jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet. (Juuda 1:14-15)


koko vertailun 1 Henokin ja Uuden testamentin välillä voit lukea Kauko Puotulan huolellisesti laatimalta sivulta "Etiopialainen Eenokin kirja"





Raamattu on sangen ihmeellinen kirja.

käytän tarkoituksella ilmaisua "Henki hipaisee, koskettaa kevyesti"

näin sekä sumerilaisten että monien muiden Jumalan valitun kansan asuinseutujen ja aikojen kultuurien kanssa.

näemme Kauko Puottulan kokoamista vertailukohdista, miten suuret ja avarat näkymät Etiopialainen Eenokin kirja avaa sille, joka siihen tahtoo tutustua.

kokonainen maailma!

jännittävä alkuperäisen Eenokin kirjan etsintä (se lienee ollut hepreaa tai arameaa)

Etiopian ortodoksinen kirkko ja miten siellä tätä kirjaa luetaan Vanhan testamentin osana. Etiopian kansat, kielet ja kulttuuri

kokonainen maailma!

ehkä ei meidän nakkimme, mutta jollekin Uuden testamentin linkit pseudepigrafiseen kirjallisuuteen voi tulla aivan elämäntyöksi ja intohimoisen tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteeksi.

Ihmisen Pojan kirja tuo Henok, Aadamista seitsemäs!

Laupias samarialainen (2)

"Sitten kysymys laupiaan samarialaisen kertomuksesta. Miten lainoppinut kuuli ja ymmärsi Jeesuksen puheen?

En siis halua kuulla perinteistä lestadiolaista selitystä, vaan nimenomaan miten kertomus ajallaan ymmärrettiin."

guest Huoltoasemalla



edellisellä palstalla kuitenkin - vastoin guestin toivomusta - katselimme perinteistä lestadiolaista tulkintaa ja myös kirkollista allegorista tulkintaa, joka juontaa takaisin ainakin pyhän Augustinuksen kirjoituksiin.

Kirkkoisä Augustinus (354-430) näet oli allegorisen tulkinnan mestari!

mutta koetetaan nyt katsoa vertausta ilman omia tulkintojamme ja miettiä, mitä Herra Jeesus itse tarkoitti sanoa tällä vertauksella tuossa evankeliumin kuvaamassa tilanteessa ja tuolle ihmiselle.

kyseessä ei varsinaisesti ole kristillinen teksti vaan Jeesus on tässä juutalainen rabbi ja keskustelee lainoppineen kanssa.

Tämän tekstin voisi näet aivan hyvin lukea synagoogassa tai moskeijassakin ja siitä keskustella.


Tilanne on 2000 vuotta sitten Rooman valtaamassa Palestiinassa, jossa juutalainen kansa eli odottaen hartaasti profeettojen lupaamaa Messias-kuningasta vapauttajana vihollisen vallasta.

Jumalan kansa elää Mooseksen lain alla, jonka Jumala sille Siinain liitossa antoi. Synnit laupias ja armollinen Jumala antoi anteeksi, ja sitä varten oli Jerusalemin temppelissä jatkuvasti käynnissä jumalanpalvelus eläinuhreineen.

Mooseksen lakia hyvin tunteva juutalainen tuli kyselemään hieman yläviistosta:

Muuan lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Hän kysyi: "Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän?"
Lk 10:25



Juutalaiselle lainoppineelle Jeesus vastaa juutalaisena rabbina.

Huomaa, että hän ei puhu mitään armosta, uhrista, syntien tunnustamiesta, uudestisyntymisestä, ristin uhrista!

tämä kertomus on Golgataa edeltävältä ajalta, miljöö on juutalaisen kansan maailma ja uskonto - Jeesus tuli omiensa tykö ja lihan puolesta hän oli juutalainen ympärileikattu mies, kasvatukseltaan puuseppä, mutta monien aikansa asiantuntijoiden mielestä erikoisen etevä Mooseksen lain tuntija.

Niin juutalaiset ihmettelivät ja sanoivat: "Kuinka tämä osaa kirjoituksia, vaikkei ole oppia saanut?"
Joh 7:15 KR 1938



Jeesus sanoi hänelle:
"Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?"

Mies vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."
Lk 10:26-27
...

Koska kaveri tuli yläviistosta testailemaan, ehkä hieman virnuillen mielessään, Jeesus ei rupea selittämään vaan kysyy oppineelta itseltään.

no, kerro sinä itse, kuinka ihminen saa iankaikkisen elämän?

Mitä Mooseksen laissa on kirjoitettuna, "että saisit elää"

Vastaus tulee kuin kaupan hyllyltä - lainoppinut antaa pähkinänkuoressa koko Mooseksen lain ytimen

näinhän Jeesus itse sen myös tiivistää
"rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi"



Matteuksen kertomus onkin melko rinnakkainen Luukkaalle, mutta siinä Jeesus itse antaa lain ytimen ja siitä puuttuu vertaus laupiaasta samarialaisesta:


Kun fariseukset kuulivat, että Jeesus oli tukkinut saddukeuksilta suun, he kokoontuivat neuvonpitoon.

Sitten yksi heistä, joka oli lainopettaja, kysyi Jeesukselta pannakseen hänet koetukselle: 36 "Opettaja, mikä on lain suurin käsky?"

Jeesus vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.

Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat."
Mt 22:34-40 KR 1992



Markus antaa kolmantena evankelistana saman kertomuksen, jälleen hieman toisin painotettuna:

Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Jeesus vastasi: "Tärkein on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, on ainoa Herra.

Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi.'

Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.' Näitä suurempaa käskyä ei ole."

Lainopettaja sanoi hänelle: "Oikein, opettaja! Totta puhuit, kun sanoit, että Herra on ainoa Jumala, ei ole muita kuin hän.

Ja kun rakastaa häntä koko sydämestään, kaikella ymmärryksellään ja kaikella voimallaan ja rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään, se on enemmän kuin polttouhrit ja kaikki muut uhrit."

Jeesus näki, että hän vastasi viisaasti, ja sanoi hänelle: "Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta."

Kukaan ei enää rohjennut kysyä Jeesukselta mitään.
Mk 12:28-34 KR 1992



Rabbi Jeesuksen ytimekäs lainopetus on siis Matteuksella ja Markuksella keskipisteenä.

kaikki ovat yhtä mieltä, että hieman yläviistosta kysymys tuli alunperin, Markus sitä lieventää - lainoppinut tajusi, että tämä kaveri Nasaretista puhuu Toorasta melko viisaasti.

ei liene yhtään juutalaista tänään, joka kiistäisi Jeesuksen antaman Mooseksen lain (opetuksen), Tooran, kiteytyksen.

ei myöskään yhtään muslimia, joka ei myöntäisi, että tässä on kerrassaan hyvin sanottu miten Jumalaan uskovan ihmisen tulee elää.



Luukkaan evankeliumissa tämä keskustelu on muokattu johdannoksi vertaukselle.

Mooseksen lain kiteytys on pantu lainoppineen suuhun, ja Jeesus myöntää auliisti, että vastaus on oikein ja hyvä

Jeesus sanoi: "Oikein vastasit. Tee näin, niin saat elää."
Lk 10:28

kyseessä on hyvin tarkka Siinain lain tutkiminen, ja avainsana on tuo "saat elää".

missä kohti se löytyy Mooseksen laista?

muistatko?

Rabbi Jeesus muisti kyllä, oli lapsesta asti pyhiä Kirjoituksia lukenut ja tutkinut miettinyt ja pällistellyt.



"Noudattakaa minun lakejani, pitäkää minun käskyni ja eläkää niiden mukaan.

Minä olen Herra, teidän Jumalanne.

Pitäkää minun lakini ja käskyni. Jokaiselle, joka niitä noudattaa, ne antavat elämän.

Minä olen Herra."
3 Ms 18:4-5

...
Tässä kohtaa Israelin Jumala käyttää sanoja "Jokaiselle, joka niitä noudattaa, minä annan elämän"

Ja kun Jumala antaa elämän, se on elämää isolla Eellä.



Tähän asti olemme siis pysytelleet juutalaisen kansan uskonnon keskellä ja kuulleet kuinka Rabbuuni keskustelee Mooseksen laista lainoppineen kanssa.

syvällisesti, kunnioittavasti, miehen omaan oppineisuuteen vedoten ja niin kirkkaasti ja täysin Jumalan sanaan perustuen.

Mielestäni eräs Uuden testamentin kauneimmista kohdista, ylösnousseen Jeesuksen ja Maria Magdaleenan kohtaaminen puutarhahaudalla, sisältää tämän sanan kun Maria aivan huudahtaa


Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Maria."
Maria kääntyi ja sanoi: "Rabbuuni!" -- se on hepreaa ja merkitsee: opettajani.
Joh 20:16



Olen painottanut tätä taustaa, koska lestadiolainen perinteinen tulkinta Laupiaan samarialaisen vertauksesta, samoin kuin kirkollinen allegorinen tulkinta, uhkaa miltei tyystin hukuttaa alleen Jeesuksen omat sanat ja tarkoituksen.

Tästä on kysymys - mikä on Jumalan pyhässä laissa ilmoitetun tahdon ydin, tärkein kohta.

Terä on tässä "rakasta Herraa, sinun Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi"

voisin kuvitella, että tuhattaituri Sielunvihollinen oikein innostuu miettiessään keinoja häivyttää tämä sisältö uskovien kristittyjen ajatuksista.

ja hyvin on siinä onnistunut!



Vertaus kuuluu tähän pakettiin ja Luukkaan evankeliumi antaa sille tällaiset raamit:

Ensin kaveri on testaamassa Rabbin tulkintoja:

"Muuan lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Hän kysyi:"
Lk 10:25

sitten ääni muuttuu kellossa, helkkari, tämähän vastasi hyvin...


Mies tahtoi osoittaa, että hän noudatti lakia, ja jatkoi: "Kuka sitten on minun lähimmäiseni?"
Lk 10:29

Nyt ei oltu enään yläviistossa, vaan hiukka alakynnessä.

ei oltu enää testaamassa Mestarin lukutaitoa, vaan tahdottiin ilmeisen erikoiselle Opettajalle näyttää, että kyllä tässä on lakia noudatettu!

että kyllä omassa vanhurskaudessa löytyy!



vaan eipä ruvennut Jeesus häntä moittimaan asenteistaan ja oman vanhurskauden perkeleestä ja muusta

kiillotti vaan Jumalan pyhän lain peiliä entistä kirkkaammaksi miehen silmien eteen

Kuka sitten on lähimmäiseni?

"Jeesus vastasi hänelle näin:"

Jeesus vastasi hänelle asiallisesti ja sellaisella muistiin tarrautuvalla unohtumattomalla tavalla, joka on jyrähtänyt läpi koko maailman, missä tätä evankeliumia vain on luettu.

siitä on tullut suorastaan käsite

Laupias samarialainen

ja juttua riittää ja mielenkiintoa yhä tänään, 2000 vuotta myöhemmin!


Toivon että tästä pienestä tutkielmasta on guestille jotain apua tuon kysymyksen kanssa.

uskaltaisin jopa neuvoa esikoislestadiolaista seuraväkeä käyttämään tätä vertausta seuroissa julistavan saarnaajan raamatullisuuden mittarina!


jos saarnaaja antaa "perinteisen lestadiolaisen selityksen" hän ei ole viitsinyt itse Jumalan sanan ääressä viihtyä ja tutkia ja lukea ja kuunnella, mitä Opettaja Raamatun äärellä hiljaa kuiskaten kertoo.

jos saarnaaja antaa "lakihenkisen" opetuksen, kuka on lähimmäiseni ja mitä hänelle olisi tehtävä - kiitä Herraa, että seuroissa on Raamattua tunteva Jumalan lapsi saarnaamassa!

että semmonen mittari.



no voimme ihan itsekin mennä ojasta allikkoon tämän Jeesuksen ihmeellisen vertauksen kanssa.

onhan se hyvä että Saapas toimii Imatran ajojen yössä

onhan se hyvä että Enossa esikoiset ovat rakentaneet sen päihtyneiden ja huumeiden orjien auttamisen keskuksen.

onhan se hyvä että laitan yhteisvastuu keräykseen 50 euroa ja oikein repäisen!

mutta paljon tärkeämpää on, että se syntien rasittama ojassa oleva mies saa evankeliumin hoitoa ja pääsee seurakunnan majataloon Kristuksen hoitoon!

...
no kun ei!

tällainen hurskastelu on Saatanasta, koska se peittää Jumalan sanan todellisen tarkoituksen.

ja sielu kuulee heti kuiskauksen "no, ei tämä sinua koske, saarnaajat ovat se laupias samarialainen... mene rauhassa ja unohda koko juttu"

Jeesus toki hoitelee iankaikkisen elämän asioita, mutta tässä vertauksessa Hän asettaa meidät jokaisen Jumalan pyhän tahdon eteen

"rakasta Herraa sinun Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi"

kuka on sinun lähimmäisesi?



"Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitäkin rakastavat, mitä teidän siitä palkkaa on? eikö Publikanit myös niin tee?

Ja jos te ainoastaan veljeinne kanssa soveliaat olette, mitä te sen kanssa erinomaista teette? eikö Publikanit myös niin tee?

Olkaat siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on."

Jeesus

Mt 5:46-48 Biblia 1776

Virsi 484
Totuuden Henki, johda sinä meitä
etsiessämme valkeuden teitä.
Työtämme ohjaa, meitä älä heitä,
tietomme siunaa.

Kaikessa näytä käsiala Luojan,
mahtavan, viisaan, kaiken hyvän suojan.
Kristuksen luokse, rakkauden tuojan,
johdata meidät.

Kristus on tiemme, valo sydäntemme,
toivomme ainut, pyhä totuutemme.
Armosi, Jeesus, anna voimaksemme,
uudista meidät.

Anna nyt, Kristus, valos meille hohtaa,
anna sen meitä Isän kotiin johtaa.
Jos mikä murhe meitä täällä kohtaa,
voittamaan auta.

Zachris Topelius 1869.
Suom. Martti Ruuth 1902.
Virsikirjaan 1938.

Laupias samarialainen

Sitten kysymys laupiaan samarialaisen kertomuksesta. Miten lainoppinut kuuli ja ymmärsi Jeesuksen puheen?

En siis halua kuulla perinteistä lestadiolaista selitystä, vaan nimenomaan miten kertomus ajallaan ymmärrettiin.

guest Huoltoasemalla


Ja katso, yksi lainoppinut nousi ja kiusasi häntä, sanoen: Mestari, mitä minun pitää tekemän, että minä ijankaikkisen elämän perisin?

Mutta hän sanoi hänelle: mitä laissa on kirjoitettu? kuinkas luet?

Ja hän vastasi ja sanoi: sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas kaikesta sinun sydämestäs, ja kaikesta sinun sielustas, ja kaikesta sinun voimastas, ja kaikesta sinun mieleltäs: ja sinun lähimmäistäs niinkuin itsiäs.

Niin hän sanoi hänelle: oikein sinä vastasit; tee se, niin sinä saat elää.

Mutta hän tahtoi itsensä vanhurskaaksi tehdä ja sanoi Jesukselle: kukas minun lähimmäiseni on?

Jesus vastasi ja sanoi: yksi ihminen meni alas Jerusalemista Jerikoon, ja tuli ryövärien käsiin, jotka hänen alasti riisuivat ja haavoittivat, menivät pois ja jättivät hänen puolikuolleeksi.

Niin tapahtui, että yksi pappi sitä tietä vaelsi, ja kuin hän hänen näki, meni hän ohitse.

Niin myös Leviläinen, kuin hän tuli sille paikalle, ja näki hänen, ja meni ohitse.

Mutta yksi Samarialainen vaelsi, ja tuli hänen tykönsä, ja kuin hän näki hänen, armahti hän häntä, Ja tuli ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti siihen öljyä ja viinaa, ja pani juhtansa päälle, ja vei hänen majaan, ja korjasi häntä.

Ja toisena päivänä matkusti hän, ja otti kaksi penninkiä ja antoi isännälle, ja sanoi hänelle: korjaa häntä, ja jos sinä enemmän kulutat, niin minä palatessani maksan sinulle.



Kuka siis näistä kolmesta oli sinun nähdäkses hänen lähimmäisensä, joka ryövärien käsiin oli tullut?

Niin hän sanoi: joka laupiuden teki hänen kohtaansa. Niin sanoi Jesus hänelle:

mene ja tee sinä myös niin.

Lk 10:25-37 Biblia 1776



"En siis halua kuulla perinteistä lestadiolaista selitystä"

perinteinen lestadiolainen selitys lähtee siitä, että tässä on kyse kristillisyyden keskeisistä asioista.

näin laitetaan paksut silmälasit silmille ja kas, niiden läpi Jeesuksen sanat muuntuvat ja alkavat näyttää aivan esikoislestadiolaisen saarnaajan julistukselta.

näkyvistä hämärtyvät "epäolennaiset seikat" ja katse tarkentuu siihen, mikä on koolla olevalle seuraväelle nyt tärkeää

että tulevat tuntemaan syntisen tilansa ja rikkomuksensa Jumalan pyhyyden edessä ja asettuvat mieluiten sitten oikein jonoon pyytämään todistusta, että vielä tällainenkin saa uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

näin saarnaajan sanat toimivat ja seuraväki nöyrtyy kuulemaan Jumalan sanan totuutta itsestään ja tahtoo uskoa Pyhän Hengen paljastamat synnit, puutteet ja rikokset anteeksi ja itsensä aivan keskelle taivasta.



tämän kristillisyyden tulkinta johtaa sitten käsittämään Laupiaan samarialaisen vertauksen "oikein" ja seuraväki tunnistaa tutun ja turvallisen Hyvän Paimenen äänen.

näin se on.

näin tahdomme uskoa.

Saarnaaja voi itse - jos kokee olevansa siihen kykenevä - tai toisia saarnaajia ja ajatuksia mukaillen sitten turvallisesti kristillisyyden opista käsin tulkita vertauksen yksityiskohtia.

jos oikein käsitän, saarnaaja mielellään sanoo että tuo Jerikon tiellä ryöstetty ja henkihieveriin haavoitettu on syntien satuttama ihminen.

Laupias samarialainen on näin ymmärrettynä varmaan Kristus itse, joka tulee auttamaan

jostain Kristukselle täytyy löytyä palvelija, tämä ratkaisevan tärkeä pelastava seurakunta, ja ehkä sellaiseksi sopii tuo juhta ja majatalo, jossa Jumalan Poika pitää syntisestä armollisesti huolta

"Sitten hän nosti miehen juhtansa selkään, vei hänet majataloon ja piti hänestä huolta"



Saarnaaja voi sitten näin kristillisyydessä käsitettyä vertausta edelleen laajentaa, ja selittää näitä yksityiskohtia

mikä on se viini ja öljy

mitä ovat ne kaksi denaria, jotka Kristus antaa syntisen hoitamiseksi, maksaen velkansa

mikä on se tie Jerusalemista alas Jerikoon, jossa ryövärit käyvät päälle

juhdasta ja majatalosta on ollut jo jotain puhetta.



"En siis halua kuulla perinteistä lestadiolaista selitystä, vaan nimenomaan miten kertomus ajallaan ymmärrettiin."

Guest

.. no, olen koettanut hahmotella perinteisen lestadiolaisen kristillisen tulkinnan Jeesuksen vertauksesta Laupias samarialainen.

osuuko selitykseni lainkaan kohdalleen, kuuluuko seuroissa näin tuttu ja turvallinen Hyvän Paimenen ääni?

vai olenko käsittänyt asian väärin ja perinteinen lestadiolainen selitys on jotain muuta.

odotan tähän kysymkseen vastausta "olenko kuvannut esikoisten saarnan oikein" ennenkuin jatkan osaltani vertauksen käsittelyä.

----
sana on vapaa!

Kirjoittanut: Haamul

Jotenkin noinhan se on selitetty. Pappi ja leeviläinen on joskus selitetty tarkoittavan noita kirkon pappeja, jotka eivät oikeasti ketään hoitoon vie - ainoaan oikeaan sairaalaan eli majataloon.

---------------

Mutta oikeasti: niinhän se on, että Laupias Samarialainen on se, joka täyttää Kristuksen lakia. Sitä lakia täyttävä kantaa toisten kuormaa rakastaen lähimmäistään kuin itseään.

Nyt voi tietysti jokainen katsoa peiliin: puhuuko tuo vertaus laupiaasta samarialaisesta, joka olen minä? Vai puhuuko tuo vertaus Kristuksesta laupiaana samarialaisena?



Ajattelen niin, että toki tuo vertaus puhuu Kristuksesta. Sillä jos kuka, niin Hän on laupias hädänalaisia kohtaan. Ja Hän on se, joka parantaa haavoittuneiden haavat, Hänen Sanansa on se, joka lääkitsee terveeksi asti. Eikä se hoito maksa hoidettavalle penniäkään. Herra on huolehtinut kustannuksista, jopa jo etukäteen. Ja jos vielä jotain maksua kertyy (kun emme ole vielä lihamme puolesta ollenkaan täydellisiksi tulleet, vaan synti aina meihin tarttuu ja hitaaksi tekee), Hän huolehtii maksusta palatessaan. Yhdellä uhrilla, Hänen ruumiinsa uhrilla on ainiaaksi pyhitetty ne, jotka pyhitetään - kerta kaikkiaan, sanoo Raamattu.

Vertaus siis kertoo Kristuksesta. MUTTA samalla tuo vertaus puhuu Kristuksen suulla: mene ja tee sinä samoin. Toisin sanoen minunkin pitäisi toimia kuten tuo laupias samarialainen, kohdatessani avun tarpeessa olevia ihmisiä. Olivatpa he sitten ajallisen avun tai hengellisen avun tarpeessa, ja olivatpa he sitten pakanoita tai uskovia.



Majataloon vieminen on tosiaan perinteisesti lestadiolaisuudessa selitetty ”ainoaan oikeaan” seurakuntaan viemisenä.

Perinteinen kristillinen raamatunselitys käsittääkseni tosiaan löytää Laupiaan Samarialaisen vertauksessa kristillisen rakkauden ja välittämisen kehotuksen, kun taas lestadiolainen selitys kovasti keskittyy majataloon, jonka se sanoo olevan lestadiolainen srk, jossa vain ja ainoastaan osataan hoitaa potilaat kuntoon. Ja hekin selittävät, että se samarialainen on yhtä kuin Kristus.



Laupiaan Samarialaisen poistumisen paikalta voi selittää Kristuksen taivaaseennousemisena. Eihän Hän ihmiseksi, ruumiillisesti jäänytkään tänne maan päälle. Mutta tavallaan Hän kyllä jäi sittenkin. Jumalan srk maan päällä koostuu Kristuksen ruumiin jäsenistä, ja tämän ruumiin Päänä on Kristus itse, joka on taivaassa. Korkea vuori on tämä kristillinen srk, sillä se ulottuu taivaaseen asti.

Mutta onko tuo vuori, tai kallio, yhtä kuin lestadiolainen srk. Raamattu ei vahvista tuollaista ajatusta millään tavoin.

Jumalan maja on tosin laskettuna ihmisten keskelle, kun Kristus on tullut ihmiseksi, kun Sana on tullut lihaksi. Tien varrella haavoitettuja hoidetaan Majatalossa, missä heitä hoidetaan armon Sanalla.

Mutta pelkästään lestadiolainen herätysliike ei ole tuo majatalo, koska Kristusta todellakin edelleenkin julistetaan ympäri maailmaa lukuisten eri herätysten piirissä, ja Sana parantaa kaikkialla, sillä se ei jätä tekemättä sitä, mitä varten se on lähetetty.



"Miten kertomus ajallaan ymmärrettiin?"

Jos ajallaan tarkoittaa Jeesuksen ihmisenä olemisen aikaa ja tuota hetkeä, jolloin Hän tuon vertauksen kertoi...

Raamattu ei varsinaisesti kerro siitä mitään.

Ehkä jonkun johtopäätöksen voi kuitenkin vetää.

Kertomus todennäköisesti ärsytti monia.

Jeesus kysyi: "Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi osoitti olevansa sen lähimmäinen, joka oli joutunut ryövärien käsiin?"

Ja tosiaankin, vastaaja ei saanut suustaan sanaa "samarialainen". Olisi varmaan ollut liian nöyryyttävää myöntää samarialaisista jotain hyvää, kun heidän maineensa oli huono.

Siksi vastaaja sanoikin vain: "Se, joka osoitti hänelle laupeutta".

Pinttyneet asenteet ja ennakkoluulot vaivasivat ihmisiä jo tuolloin.

Esitettiinhän kerran myös tämä kysymys: "Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?"

Nyt uskovien parissa kysellään: "Voiko luterilaisuudesta tulla mitään hyvää?"

Kun jotkut mokaavat, koko porukka saa helposti tietynlaisen leiman otsaan.

Kysellään myös: "Voiko lestadiolaisuudessa olla mitään hyvää?"



Kun Jeesus ymmärsi niitäkin, joita ei pidetty kunnon ihmisinä, hän sai kuulla sitten tällaistakin:

"Emmekö ole oikeassa, kun sanomme, että sinä olet samarialainen ja että sinussa on riivaaja"

Kirjoittanut: MikkoL

Veikko Pokin sivulta mama oli löytänyt myös tämän varsin samantyylisen selityksen kirkon puolelta:

"3. Jeesuksen vertaus laupiaasta samarialaisesta allegorisoitu

Jeesus puhui tämän vertauksen lainoppineelle miehelle (Luuk 10:30-37): Mies ryöstettiin tiellä, pappi kulki ohi ja leeviläinen kulki ohi, mutta sitten halveksittu samarialainen pysähtyi auttamaan ryöstettyä miestä, lääkitsi hänen haavansa öljyllä ja viinillä, nosti hänet aasinsa selkään, vei hänet majataloon ja antoi isännälle kaksi denaaria hoitopalkkiota ja lupasi korvata lisää palatessaan.

Tämäkin vertaus on selitetty monissa saarnoissa allegorisen selitystavan mukaan: Mies on syntinen, jonka rosvot ryöstivät eli synti, laki ja perkele hyökkäsivät hänen kimppuunsa ja löivät hänet haavoille.

Sitten "laki" kulki ohi, samoin "profeetat" mutta sitten tulee samarialainen, halveksittu mies, joka kuvaa evankeliumia, nostaa miehen aasin selkään, jota on kuvattu Jeesukseksi ja vie majataloon, joka kuvaa seurakuntaa.

Sitten isännälle annettiin kaksi denaaria eli Vanha ja Uusi testamentti, joilla hän hoitaisi seurakuntaan tuotua pelastettua sielua."

Kirjoittanut: Haamul,

Allegoria on vanha hyvä kristillinen tapa selittää Raamattua.



Mutta totta kai allegorinen selityskin voi mennä pieleen, jos mukana ei ole Pyhä Henki selittäjänä.

Kirjoittanut: MikkoL,

oletan kirjoitustesi perusteella, että sinulla on Pyhä Henki.

voisitko kertoa meille, milloin sinä sait Pyhän Hengen, joka näin myös ohjaa allegorista Raamatun tulkintaasi oikeaan?

Kirjoittanut: Haamul,

Uskon Herraan Jeesukseen, tiedän eläväni Hänen kauttaan - siispä minulla on Henki.

Minä oletan sinullakin olevan Pyhän Hengen. Siitä yksinkertaisesta syystä, että olet monesti sanonut jotain tämän suuntaista: "Jeesus olkoon Herra."

En suinkaan kuvittele, että kaikki, mitä minä kirjoitan, on Hengen tuotoksia.

Mutta aina, jos tulkinta lisää iloani Kristuksesta, ja kun vielä löydän toisaalta Raamatustakin vahvistuksen tulkinnalleni, rohkenen pitää sellaista tulkintaa Hengellisenä tulkintana.

Kirjoittanut: MikkoL

iloitsen siitä, että tunnustat uskoa Jeesukseen ja että sinulla on Pyhä Henki!

et tarkemmin kertonut, milloin olet Pyhän Hengen saanut, mutta oletan että kristillisen kirkon tapaan uskot, että kasteessa ihminen saa pukea ylleen Kristuksen Jeesuksen ja saa Pyhän Hengen, jota ilman kukaan ei voi olla Jumalan lapsi.

"Te ette kuitenkaan elä oman luontonne vaan Hengen alaisina, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä.

Mutta se, jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole hänen omansa.
Room 8:9



onko siis niin, että

Jeesukseen uskova kristitty, jossa on Pyhä Henki asuvaisena, voi ymmärtää Vanhan testamentin vertauskuvallisen merkityksen ja Henki ilmoittaa hänelle Jumalan salaisuudet.

mutta sellainen kristitty, jolla ei ole Henkeä, ei voi allegorioita nähdä ja ymmärtää.

...
siis joka ei pysty lukemaan Raamattua vertauskuvallisesti siten, kuin olet nettiruukussa kertonut, on ilman Henkeä eikä siis ole myöskään Jumalan lapsi.



eikö tämä ole juuri esikoislestadiolaisen ryhmä-herätyksen ajatus

"meillä on Pyhä Henki, ja me ymmärrämme tämän kristillisyyden"

"ulkopuolella leirin ei ole suuren Esikoisen todellisia seuraajia, eikä siellä Jumalan Henki vaikuta elävää uskoa ja kääntymystä ja parannusta kuolleista teoista"

Kirjoittanut: Haamul

Ei kaikista Jumalan lapsista ole allegorisen ilmaisutavan käsittäjiksi, vaikka heillä kuinka olisi Pyhä Henki.

Kaikilla Jumalan lapsilla ei myöskään ole Hengen erottamisen kykyä. Se on armolahja, ja armolahjat eivät ole kaikilla samat.


"siis joka ei pysty lukemaan Raamattua vertauskuvallisesti siten, kuin olet nettiruukussa kertonut, on ilman Henkeä eikä siis ole myöskään Jumalan lapsi."

Luet nurjasti. Ikinä en ole tuollaista sanonut!

Luehan myös edellinen viestini, se selvittänee asiaa.



Oikea allegorinen tulkinta edellyttää Pyhää Henkeä, mutta Pyhä Henki ei tuota jokaiselle allegorisen tulkinnankaan taitamisen lahjaa, vaan lahjat ovat moninaiset.

Ja jokainen, taitavakin, voi joskus mennä metsään tulkinnoissaan. Vain Jumalan Sana on horjumaton ja varma iankaikkisesti.

Kirjoittanut: MikkoL
"Luet nurjasti. Ikinä en ole tuollaista sanonut!"

et ole, se oli minun tulkintaani siitä, mitä olet kirjoittanut.

nyt selität tarkemmin, että Raamatun kirjoitusten vertauskuvallisessa selittämisessä ei riitä että on Pyhä Henki.

on erityinen armolahja, joka avaa silmät näkemään Raamatun kirjoitusten kuvien todellisen merkityksen.

samalla tavoin kuin on henkien erottamisen lahja.

jos olen oikein sinua ymmärtänyt, tämä vastaa esittämääni kysymykseen Hengestä ja Raamatun tulkinnasta.

Jumalan Sanan miekka Uudessa testamentissa

ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä -
että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi Lk 2:35
Portugalilainen taideteos Pyhän Haudan kirkon
Golgatan kappelissa Jerusalemissa

miten miekka saapuu Uuteen testamenttiin?

missä tuo Vanhan testamentin sivuilla niin verisenä ja hurjana pistävä teräase kohdataan ensimmäisen kerran?

näin:


Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan.
Mt 10:34



no

tämä on semmoinen jysäys että koko palstan voisi näihin Herran Jeesuksen sanoihin jo tyssätä.

koska olemme Jeesuksen opetuslapsia ja vapaita sanomaan ja puhumaan, alkaa sydämissämme välittömästi selitysten pauhu

ei Herra sitä tarkoita, ei Jeesus tätä tarkoita.

Jumala sanoo tässä näin, koska se on minun vakaa mielipiteeni ja näin uskon, enkä ole uskossani yksin!

ja kaikki me ihmettelemme, mitä ihmettä Jeesus tarkoittaa.


...
entäs jos hetki ihmeteltäis, katsotaan, mitä muuta Uusi testamentti meille miekasta kertoo

osittain jo hyvinkin tuttua, osittain arvoituksellista, osittain sangen syvällistä...

annetaan Opettajan, Jumalan Sanan puhua ja koetetaan kuunnella

kieli on edelleen Mannisen komitean käännöstä 1938, koska se on erittäin tarkkaa.



Matteuksen evankeliumissa kohtaamme miekan tämän jälkeen vasta Getsemanen puutarhassa:

Ja katso, hänen vielä puhuessaan tuli Juudas, yksi niistä kahdestatoista, ja hänen kanssaan lukuisa joukko ylipappien ja kansan vanhinten luota miekat ja seipäät käsissä.
Mat 26:47

....
Ja katso, eräs niistä, jotka olivat Jeesuksen kanssa, ojensi kätensä, veti miekkansa ja iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois korvan.

Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Pistä miekkasi tuppeen; sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat.
Mat 26:51-52


..........
Sillä hetkellä Jeesus sanoi joukolle:
"Niinkuin ryäväriä vastaan te olette lähteneet minua miekoilla ja seipäillä vangitsemaan. Joka päivä minä olen istunut pyhäkässä opettamassa, ettekä ole ottaneet minua kiinni.
Mat 26:55

kertaan; Matteuksen evankeliumin miekka
1. Jeesuksen outo julistus
2. Getsemanen puutarha



Markuksella miekka esiintyy vain Getsemanessa:

Ja heti, hänen vielä puhuessaan, Juudas, yksi niistä kahdestatoista, saapui, ja hänen mukanaan joukko ylipappien ja kirjanoppineiden ja vanhinten luota, miekat ja seipäät käsissä.
Mar 14:43

Mutta eräs niistä, jotka lähellä seisoivat, veti miekkansa, iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois korvan.
Mar 14:47

Niin Jeesus puhui heille ja sanoi: "Niinkuin ryäväriä vastaan te olette lähteneet minua miekoilla ja seipäillä vangitsemaan.
Mar 14:48


kertaan; Markuksen evankeliumissa miekka esiintyy vain Getsemanessa



Luukkaan evankeliumissa miekka tulee ensimmäisen kerran hyvin traagisessa yhteydessä.

Vanha Simeon profetoi nuorelle äidille, joka on tuonut vastasyntyneen ihanan poikavauvan temppeliin.

Miekka on äärimmäisen tuskan vertauskuva - voimme yrittää kuvitella, miltä tuntuisi kun tuollainen lyhyt roomalainen miekka lyötäisiin sydämeemme.

Mutta miksi Marian sydän??


.............
"ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä - että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi".
Lk 2:35



Luukkaalle miekka näyttää olevan tuttu muutenkin. Jeesus puhuu lopunajoista Vanhan testamentin ilmauksella kuolemasta (Matteus ei maininnut siinä miekkaa laisinkaan)

ja he kaatuvat miekan terään, heidät viedään vangeiksi kaikkien kansojen sekaan, ja Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät.
Luk 21:24



.. ja pitäähän nyt Getsemaneen lähdettäessä jokunen miekka olla porukalla mukana.

just tätä ennen Pietari on ilmoittanut puolustavansa Herraa hengellään, jos tarvis!



Ja hän sanoi heille: "Kun minä lähetin teidät ilman rahakukkaroa ja laukkua ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään?" He vastasivat: "Ei mitään".

Niin hän sanoi heille: "Mutta nyt, jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa; niin myäs laukun. Ja jolla ei ole, myykään vaippansa ja ostakoon miekan.

Sillä minä sanon teille, että minussa pitää käymän toteen tämän, mikä kirjoitettu on: 'Ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon'. Sillä se, mikä minusta on sanottu, on täyttynyt."

Niin he sanoivat: "Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa". Mutta hän vastasi heille: "Riittää".

Ja hän meni ulos ja lähti tapansa mukaan Öljymäelle, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.


Lk 22:35-39 KR 1938



sanotaan, että Luukas olisi ollut lääkäri. (Emme tosin oikeasti tiedä, kuka Luukkaan evankeliumin on kirjoittanut, se on anonyymi ja pantiin kirkossa myöhemmin Luukkaan nimiin)

näin siis tämä korvan leikkaus, josta on karmea esikuva Oholan ja Oholiban profetiassa Hesekielin kirjassa ... ja se afganistanilainen Aisha tyttö.

olisikohan tässä Jeesuksella ollut vähän kahta mieltä ... ottakaa rahakukkarot, ostakaa miekkoja?

että jos sittenkin koetettaisii pitää puoliamme siellä?

"Herra, meillä on kaksi miekkaa..."

"Riittää!"

eihän kaksi miekkaa mihinkään riitä.

sama jännite näkyy tässä, ruvetaanko miekkailemaan?

ja Jeesus luovuttaa antautuen ilman vastarintaa - eipä ruveta miekkailemaan.



Kun nyt ne, jotka olivat hänen ympärillään, näkivät, mitä oli tulossa, sanoivat he: "Herra, iskemmekö miekalla?"

Ja eräs heistä iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois oikean korvan.

Mutta Jeesus vastasi sanoen: "Sallikaa vielä tämäkin". Ja hän koski hänen korvaansa ja paransi hänet.

Niin Jeesus sanoi ylipapeille ja pyhäkön vartioston päälliköille ja vanhimmille, jotka olivat tulleet häntä vastaan: "Niinkuin ryöväriä vastaan te olette lähteneet miekat ja seipäät käsissä. Minä olen joka päivä ollut teidän kanssanne pyhäkössä, ettekä ole ojentaneet käsiänne minua vastaan. Mutta tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta."


Lk 22:49-53

Kertaan; Luukkaalla on
1. murheellinen ennustus Marian sydämen lävistävä miekka,

2. Vanhatestamentillinen maininta miekan terään kaatumisesta

3. tarkempi kuvaus Getsemanen tapahtumista ja keskustelu miekoista



Johanneksen evankeliumissa mainitaan miekka ainoastaan Getsemanessa.

on aivan kuin evankelista tahtoisi täydentää muiden evankeliumien kertomusta kertoen, kuka löi miekalla ja mitä Jeesus siihen sanoi



Niin Simon Pietari, jolla oli miekka, veti sen ja iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois oikean korvan; ja palvelijan nimi oli Malkus.

Niin Jeesus sanoi Pietarille: "Pistä miekkasi tuppeen. Enkö minä joisi sitä maljaa, jonka Isä on minulle antanut?"

Joh 18:10-11

Kertaan; Johanneksen evankeliumissa miekka mainitaan vain Getsemanessa, ja kerrotaan että lyöjä oli Pietari, se oli oikea korva ja ylimmäisen papin palvelijaa lyötiin, jonka nimi on Malkus.

eli melkoisen tarkkaa tietoa yhdestä miekaniskusta.



Apostolien teoissa miekka on miekka niinkuin lapio on lapio:

Ja hän mestautti miekalla Jaakobin, Johanneksen veljen.
Apt 12:2

Kun vanginvartija heräsi ja näki vankilan ovien olevan auki, veti hän miekkansa ja aikoi surmata itsensä, luullen vankien karanneen.
Apt 16:27


semmonen oli laki ja rangaistus, että vanginvartija mieluummin surmasi itsensä kuin joutui rangaistavaksi.



Apostoli Paavalin Roomalaiskirjeessä miekka mainitaan kahdesti, Efesolaiskirjeessä kerran


Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudestaä Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
Rom 8:35

sillä se on Jumalan palvelija, sinulle hyväksi. Mutta jos pahaa teet, niin pelkää; sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee.
Rom 13:4


ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.
Ef 6:17



niin veikkoseni

miekka esiintyy vain kolmasti apostolilla, mutta mitkä esiintymät!

etenkin tuo lyhyt lause Efesolaiskirjeessä, jossa miekka on vertauskuva

"Hengen miekka, joka on Jumalan sana"
Ef 6:17



Heprealaiskirjeessä miekka on mainittu kolme kertaa

Ensimmäinen on tuo kuuluisa kohta, joka syventää ja laajentaa Efesolaiskirjeen lyhyttä mainintaa


Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija;
Heb 4:12



kysyin edellä

Mutta miksi Marian sydän??


.............
"ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä - että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi".
Lk 2:35

ja Heprealaiskirje vastaa siihen majesteettisesti

Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ... ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija.


ei ruveta heti selittämään, mitä tämä tarkoittaa.

istutaan hetki äimistyneen hiljaisina paikoillamme ja rukoillaan hiljaa että Pyhä Henki johtaisi meidät kaikkeen totuuteen. Aamen.



ne kaksi muuta kohtaa Heprealaiskirjeen miekasta koskevat uskon sankareita ja marttyyreitä


sammuttivat tulen voiman, pääsivät miekanteriä pakoon, voimistuivat heikkoudesta, tulivat väkeviksi sodassa, ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukot.
Heb 11:34


heitä on kivitetty, kiusattu, rikki sahattu, miekalla surmattu; he ovat kierrelleet ympäri lampaannahoissa ja vuohennahoissa, puutteenalaisina, ahdistettuina, pahoinpideltyinä
Heb 11:37

tiedämme kirkon perinteestä että apostoli Paavali teloitettiin Rooman kansalaisena miekalla.

Stefanus kivitettiin, Jesaja ilmeisesti pantiin onttoon puuhun ja sahattiin kahtia, Pietari ristiinnaulittiin pää alaspäin

jne jne jne



Ilmestyskirja, Jeesuksen Kristuksen näky, on Miekan Näky



Ja hänellä oli oikeassa kädessään seitsemän tähteä, ja hänen suustaan lähti kaksiteräinen, terävä miekka, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, kun se täydeltä terältä paistaa.
Ilm 1:16

Ja Pergamon seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo hän, jolla on se kaksiteräinen, terävä miekka:
Ilm 2:12

Tee siis parannus; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykäsi pian ja sodin heitä vastaan suuni miekalla.
Ilm 2:16



Niin lähti toinen hevonen, tulipunainen, ja sen selässä istuvalle annettiin valta ottaa pois rauha maasta, että ihmiset surmaisivat toisiaan; ja hänelle annettiin suuri miekka.
Ilm 6:4

Ja minä näin, ja katso: hallava hevonen; ja sen selässä istuvan nimi oli Kuolema, ja Tuonela seurasi hänen mukanaan, ja heidän valtaansa annettiin neljäs osa maata, annettiin valta tappaa miekalla ja nälällä ja rutolla ja maan petojen kautta.
Ilm 6:8

Jos kuka vankeuteen vie, niin hän itse vankeuteen joutuu; jos kuka miekalla tappaa, hänet pitää miekalla tapettaman. Tässä on pyhien kärsivällisyys ja usko.
Ilm 13:10

Ja se villitsee maan päällä asuvaiset niillä ihmeillä, joita sen sallittiin tehdä pedon nähden; se yllyttää maan päällä asuvaiset tekemään sen pedon kuvan, jossa oli miekanhaava ja joka virkosi.
Ilm 13:14



Ja hänen suustaan lähtee terävä miekka, että hän sillä läisi kansoja. Ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, ja hän polkee kaikkivaltiaan Jumalan vihan kiivauden viinikuurnan.
Ilm 19:15

Ja ne muut saivat surmansa hevosen selässä istuvan miekasta, joka lähti hänen suustaan; ja kaikki linnut tulivat ravituiksi heidän lihastansa.
Ilm 19:21



saanko sanoa hieman lapsellisesti

Luukkaan evankeliumista voimme saada sellaisen aavistuksen, että Suuren Kuninkaan Pojalla oli pieni kiusaus turvautua miekkoihin.

Getsemanen puutarhassa Hän kuitenkin puhui asiasta Isän kanssa, ja Isä ei antanut Pojalleen miekkaa.

Sen sijaan Poika kuuliaisesti, nöyrästi ja hiljaisesti, astui julmaan kuolemaan, hamaan ristin kuolemaan (joka on niitä julmempia tapoja surmata ihminen).

vaan sitten

siellä

Isä antoi Pojalleen miekan

semmosen vähän jumalallisen miekan

kantsi odottaa!



Virsi 52
Maria, Herran äiti,
ei nähnyt eteenpäin,
Jumalan suuren kutsun
hän otti vastaan näin:
Sinua palvelen,
ja vaikken tiestä tiedä,
saat minne tahdot viedä,
ääntäsi kuuntelen.

Maria, Herran äiti,
vain köyhä ihminen,
sai olla täysi malja
Jumalan rakkauden.
Ja seimi loistoton
sai olla synnyinsija,
kun taivaan hallitsija
maan päälle tullut on.

Maria, Herran äiti,
jäi yksin pimeyteen,
kun tuskan miekka tunki
myös äidin sydämeen,
kun lasta vainottiin,
kun puhdas Poika läksi
syntisten ystäväksi
ja ristiinnaulittiin.

Maria, Herran äiti,
uskollisuudessaan
myös suuren tuskan alla
uskalsi Jumalaan.
Hänessä kasvoi näin
vain lupauksen sana,
vain armon kantamana
hän kulki eteenpäin.


Ja niin kuin Herran äiti
myös kirkko Kristuksen
voimaa ja valtaa vailla
on kehto laupeuden.
Se tehdään köyhäksi.
Kun siltä kaikki puuttuu,
sen voimattomuus muuttuu
ylistysvirreksi.

Anna-Maija Raittila 1976.
Virsikirjaan 1986.