maanantai 17. kesäkuuta 2013

Pyhä Raamattu ja Suomen Akatemia


Ilolla olen pannut merkille kuinka Suomen Akatemia on vuosien mittaan merkittävästi rahoittanut kotimaista pyhän Raamatun tutkimusta.

Tänä vuonna Kulttuurin ja tutkimuksen toimikunta myönsi monien eri aloja edustavien hakemusten joukosta taloudellista tukea myös Raamatun tutkimukselle:
  • Uuden testamentin eksegetiikan yliopistonlehtori, TT Risto Uron johtama tutkimushanke: Rituaalinen näkökulma kristinuskon syntyyn: sosio-kognitiivinen analyysi.
  • Vanhan testamentin eksegetiikan professori, TT Antti Laaton tutkimushanke : Var är du, Adam? Ett nytt sätt att förstå Adam i judisk-kristen-muslimsk kontext.
Erityisen hienoa on, että Suomen Akatemian huippututkimusyksikköjen 14 valitun joukossa on professori Martti Nissisen Helsingin yliopistossa johtama tutkimushanke Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa, (Akatemian tiedote). Pyhien tekstien joukossa Raamatulla on aivan oma paikkansa.

Suomen Akatemia on merkittävästi tukenut professori Heikki Räisäsen työtä varhaisen kristillisyyden parissa. Hän on näin voinut toimia tutkijaprofessorin ihanteellisessa virassa 1984-1994 ja akatemiaprofessorina 2001-2006. Tulokset tästä taloudellisen tuen antamasta mahdollisuudesta omistautua tutkimukseen ovat näyttäviä: toisaalta monien hänen opiskelijoidensa edistyminen urallaan Raamatun kannalta niin keskeisen aiheen parissa, ja toisaalta hänen oma laaja kansainvälinen julkaisunsa 2010 ja siihen perustuva niinikään laaja suomenkielinen kansantajuinen versio 2011 "Mitä varhaiset kristityt uskoivat".

Nämä ovat vain esimerkkejä Raamatun tieteellisen tutkimuksen valtiollisesta rahoituksesta verovaroin ja lahjoituksin. Tehdyt päätokset ovat kunniaksi suomalaisille tieteen tukijoille, jotka eivät ole unohtaneet eivätkä pitäneet mitättömänä pyhän Raamatun tutkimusta.


tiistai 11. kesäkuuta 2013

Jukka Norvannon Raamattu kannesta kanteen iPhone - SANSA

Jukka Norvanto vauhdissa!
Kuva Ilkka Kastepohja
Sarjassamme "ei vain hyviä vaan suorastaan erinomaisia uutisia":
Uusi applikaatio tuo 600 tuntia raamattuopetusta kännykkään

Eilen julkaistu Raamattu kannesta kanteen -puhelinsovellus eli applikaatio tuo iPhonen ja iPadin käyttäjien ulottuville noin 600 tuntia raamattuopetusta veloituksetta. RKK-ohjelmat-niminen sovellus perustuu teologian lisensiaatti Jukka Norvannon Radio Deissä, Radio Kajauksessa ja Järviradiossa pitämiin opetuksiin.

- Älypuhelimen käytöstä vain 5 prosenttia on enää puheluita. Haluamme tarjota monipuolisia vaihtoehtoja Raamatun opiskeluun, joten nyt on applikaation eli appsin aika, kertoo mediakehitysjohtaja Ilkka Kastepohja Medialähetys Sanansaattajista (Sansa).
Annaleena Pakkanen
10.06.2013 Sanansaattajat
Lue koko uutinen tästä.

Jukka Norvannon (s.1957) "kuiva" raamatunopetus on löytänyt tiensä Suomen kristikansan sydämiin kaikkialla herätysliikkeistä ja kirkkokunnista riippumatta. Raamattu kannesta kanteen on suunnattoman arvokas johdatus syvemmälle Raamattun tuntemiseen.


Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa
Mahdollisuus kuunnella opetusta MP3 muodossa on avuksi esimerkiksi monelle vammaiselle tai väsyneelle, joka ei pysty tai jaksa lukea tekstiä, mutta kuuntelee sujuvasti. Internetissä RKK tavoittaa kohta käytännöllisesti katsoen kaikki suomenkieltä taitavat maasta tai maanosasta riippumatta. Ja nyt on astuttu nopeimmin kehittyvän huipputekniikan maailmaan poikkeuksellisella tavalla - ilmaisjakeluna!
Nämä kaksitoista Jeesus lähetti ja käski heitä sanoen: "Älköön tienne viekö pakanain luokse, älkääkä menkö mihinkään samarialaisten kaupunkiin, vaan menkää ennemmin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö.

Ja missä kuljette, saarnatkaa ja sanokaa: 'Taivasten valtakunta on tullut lähelle'.

Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.

Älkää varustako itsellenne kultaa, älkää hopeata älkääkä vaskea vyöhönne, älkää laukkua matkalle, älkää kahta ihokasta, älkää kenkiä, älkääkä sauvaa; sillä työmies on ruokansa ansainnut.
Jeesus
Matteus 10:5-10 KR 1938


Työmiehiä tarvitaan elopelloilla
Ilkka Kastepohja kertoo
Kristillinen Medialiitto

– Älypuhelimen käytöstä vain 5 prosenttia on enää puheluita. Raamattu kannesta kanteen -ohjelmalla on Radio Deissä, Radio Kajauksessa ja Järviradiossa noin 200 000 viikkokuuntelijaa. Opetuksia voi kuunnella myös internetistä, äänitteinä ja lukea kirjoina. Haluamme tarjota monipuolisia vaihtoehtoja Raamatun opiskeluun, joten nyt on applikaation eli appsin aika, kertoo Sansan mediakehitysjohtaja Ilkka Kastepohja.
RKK-ohjelmat-nimellä löytyvä sovellus tuo iPhonen ja iPadin käyttäjien ulottuville yli 1400 yksittäistä raamattuopetusta, joiden avulla voi opiskella Raamatun lähes kannesta kanteen. Puhelinsovellus on toteutettu pääosin vapaaehtoisvoimin, ja se on ladattavissa maksutta Applen iStoresta.
Sansa
Suurenmoista aikamme kehittyneen tekniikan soveltamista, Ilkka!





Herran sana ei tyhjänä palaa

Etsikää Herraa, kun hänet vielä voi löytää,
huutakaa häntä avuksi, kun hän on lähellä!

Hylätköön jumalaton tiensä ja väärintekijä juonensa, kääntyköön takaisin Herran luo, sillä hän armahtaa, turvautukoon Jumalaan, sillä hänen anteeksiantonsa on runsas.

-- Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne
eivätkä teidän tienne ole minun teitäni,
sanoo Herra.

Sillä niin korkealla kuin taivas kaartuu maan yllä,
niin korkealla ovat minun tieni
teidän teittenne yläpuolella
ja minun ajatukseni
teidän ajatustenne yläpuolella.

Niin kuin sade ja lumi tulevat taivaasta
eivätkä sinne palaa
vaan kastelevat maan,
joka hedelmöityy ja versoo
ja antaa kylväjälle siemenen ja nälkäiselle leivän,
niin käy myös sanan, joka minun suustani lähtee: se ei tyhjänä palaa vaan täyttää tehtävän, jonka minä sille annan, ja saa menestymään kaiken, mitä varten sen lähetän.
Jes 55:6-11



Kiitämme kirkon Herraa tästä armosta ja johdatuksesta, kaikista hankkeeseen osallistuneista ja siitä, että Jumalan Sanaa saa näin vapaasti levittää, opettaa ja julistaa Suomessa!.
Amen

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Lasse Marjakorpi professori H. Räisäsen kirjasta

Kemijärven eläkkeellä oleva kirkkoherra Lasse Marjokorpi kommentoi 23.1. 2013 seurakuntalainen.fi blogissaan Fiktiivisen teologian monumentti professori Heikki Räisäsen kirjaa kristinuskon alkuvaiheista:
Mitä varhaiset kristityt uskoivat.
Huippututkijan yleistajuinen teos varhaisten kristittyjen erilaisista, ristiriitaisistakin näkemyksistä.
377 s. WSOY 2011
Kirja tuo kansantajuisesti aineistoa H. Räisäsen kirjasta
The Rise of Christian Beliefs: The Thought World of Early Christians.
Fortress Press 2010 [Amazon.com]

Tuon tässä esiin numeroiduin kappalein joitain Marjokorven havainnoista ja teeseistä eräänlaisena epäsuorana keskusteluna Heikki Räisäsen teoksesta. (Kirjoitin aiheesta aiemmin mietteitä blogiini teksti1 ja teksti2. Kolme tekstiä koska pidän erityisen tärkeänä, että  myös Lassen ja hänen hengenheimolaistensa suunnalta keskustellaan Räisäsen kirjasta. Dosentti Timo Eskola edustaa tässä omaa linjaansa.)

Käsittelen tässä hieman tarkemmin Marjokorven tekstiä systemaattisen analyysin keinoin, joka näkyy lisäämässäni tärkeiden kohtien tekstin kursivoinnissa ja lauseiden järjestämisessä listoiksi (bullet list). Kommenttini ovat [hakasulkeissa]. Otsikot ovat minun lisäämiäni, sisennetyt vihreät tekstit Marjokorvelta.

1. Arvio kulttuurimme suhtautumisesta Raamattuun
Yksi nykyiseen kulttuuriin iskostuneita perusajatuksia on, että Raamatun kirjoituksia ei pidetä historiallisesti luotettavina. Vasta esiintyminen jossakin muussa lähteessä tai arkeologian todistus vahvistaa Raamatun henkilön historiallisuuden. Nykyteologien vaikutuksesta tämä käsitys on levinnyt yleiseen historiantutkimukseen ja uskonnonopetukseen kouluissa. Samaan aikaan ihmiset ovat lisääntyvässä määrin taipuvaisia uskomaan kristinuskon historiaa vääristeleviä Da Vinci -koodin kaltaisia kyhäelmiä.

2. Räisäsen kirjan perusajatus
Kirjan perusajatus voidaan pelkistää yhteen väittämään: kristinusko ei syntynyt Jeesuksen ja apostolien vaikutuksesta, vaan heidän puheitaan ja kirjoituksiaan täydentäneiden ensimmäisen vuosisadan loppupuolella tai seuraavan alussa eläneiden varhaisten kristittyjen toimesta.

3. Räisäsen asenteelliset lähtökohdat
Tekijän suhde kohteeseensa on hivenen erikoinen.
  • Hän on halunnut välttää aiheen lähestymistä kristinuskon sisäisestä näkökulmasta. 
  • Sen sijaan hän väittää edustavansa puolueetonta, kulttuurista ja uskontotieteellistä katsomusta. 
  • Hän on pyrkinyt erityisesti rikkomaan rajan kanonisten ja myöhemmin harhaoppisiksi katsottujen evankeliumien ja kirjoitusten välillä 
  • ja rakentamaan niiden pohjalta synteesiä.


4. Teoksen tavoite
Teoksen tavoite ilmoitetaan jo esipuheessa. Räisänen sanoo luonnostelevansa kokonaiskuvaa varhaisten kristittyjen ajatusmaailmasta.
  • He ovat useimmiten varhaiskirkon lahkoihin kuuluneita henkilöitä, anonyymejä Syyriassa vaikuttaneita juutalaiskristittyjä tai kristinuskosta vaikutteita saaneita juutalaisia. 
  • Heidän kirjoituksiaanhan on tuskin lainkaan olemassa, joten tehtävän rajaus "ajatusmaailmaan" on ymmärrettävä. 


5. Kuvitteellinen historia
Räisänen käyttää Uuden testamentin tutkimuksessa menetelmää, jossa tekstien alle luodaan kuvitteellinen historia. Tässä kirjoitelmassa yritän soveltaa Räisäseen samaa menetelmää, mitä hän käyttää apostoleihin, mennä hänen tekstiensä taakse, beyond his theology. [p.o. beyond or under the written text]


6. Tutkimusmenetelmän kritiikkiä

  • Historia näyttää olevan tutkijan käsissä notkeaa ainesta. [Huh!]
  • Yleensä hän näyttää uskovan historiaan, mutta Uuden testamentin kohdalle siihen jää kuitenkin pimeä aukko. Sen sisältöön sovelletaan menetelmää, jota voitaisiin kutsua historian siirroksi.
  • Historiallis-kriittinen metodi on raamatuntutkimuksessa normaali menetelmä, jolla pyritään selvittämään menneisyyden tekstien alkuperää ja aitoutta. Se keksittiin jo 1800-luvulla. [keksittiin?]
  • Yhdistettynä sellaiseen maailmankatsomukseen, joka sulkee Jumalan olemassaolon ja vaikutuksen historiassa pois laskuista, se tuottaa Raamatun tutkimuksessa absurdeja tuloksia, tarkoitushakuista teologiaa
  • Tekstien ajoitus määrää lopulta kristinuskon sisällön. 
  • Tai toisinpäin, haluttu sisältö saadaan muuttamalla ajoitusta. [...notkeaa]



7. Tarkoitushakuista ajoitusta
  • Yleensä Uuden testamentin evankeliumien on ajateltu syntyneen 60- ja 70-luvulla [niinkö?] 
  • Eksegeettien radikaaliin vähemmistöön kuuluvan Räisäsen tutkimuksessa niiden syntyaikaa on siirretty noin puoli vuosisataa eteenpäin,  
  • jolloin vastuu sisällöstä siirtyy epämääräiselle ja anonyymille "redaktorien" joukolle
  • Evankeliumien arvovalta romahtaa, kun niissä esiintyvät Jeesuksen sanat, jotka ylittävät juutalaisten rabbien opetukset tai valistusajan maailmankuvan, tuomitaan näiden toimittajien lisäyksiksi.
  • Tällöin myöskään apostolien kirjeet eivät voisi olla heidän kirjoittamiaan, koska niissä esiintyy lukuisia sellaisia näkökohtia, jotka poikkeavat modernin teologian tuotteistamasta kristinuskosta. [tarkoittanee, että oletettu ajoitus ja siihen liittyvä uskontohistoriallinen kaavio on ristiriidassa tekstien kanssa]
  • Teos perustuu näihin jo 1800-luvulla esitettyihin hypoteeseihin. [tosi vanhentunutta!] 
  • Historian lykkäyksellä saadaan aikaan, että varhaiskirkon aikaiset harhaoppiset palautetaan kunniaan pitämällä heidän puheenvuorojaan samanarvoisina Raamatun kanonisten tekstien kanssa. [tuomio varhaisen kirkon ajan teologisten kiistojen tutkimukselle?]

8. Apostolien tekojen ajoitus
Kuvaavaa tälle pyrkimykselle on Räisäsen kirjassa esiintyvä väite, jonka mukaan sanaa "kristitty" ei olisi käytetty ennen ensimmäisen vuosisadan vaihdetta.
  • Kuitenkin Apostolien teoissa kerrotaan, että opetuslapsia ruvettiin kutsumaan kristityiksi Antiokiassa jo ennen Apostolien kokousta 40-luvun lopussa. 
  • Väitteensä todentamiseksi Räisänen siirtää Apostolien tekojen syntyajan vuosisadan loppuun. [eiköhän tämä ole melkoinen keskustelunaihe aikamme tutkimuksessa, ei mitään kevyttä siirtelyä!]
  • Olisi aika merkillistä, jos tässä Luukkaan muuten historian tapahtumia tarkkaan noudattavassa teoksessa ei siinä tapauksessa kerrottaisi Neron vainoista ja Paavalin marttyyrikuolemasta. [tämä voisi olla osallistumista tieteelliseen keskusteluun eikä vain polemiikkia]



9. Metodin arvostelua (2)
  • Tämän uudelleen luodun Uuden testamentin ajoituksen Räisänen todistelee pelkillä arveluilla. 
  • "Tutkimusta" johon hän vetoaa edustavat yleensä hänen lempioppilaittensa teokset, joihin hän enimmäkseen viittaa. 
  • Tutkimus on lopulta kuin antiikin monipäinen hirviö, jonka jokaisen katkaistun pään tilalle kasvaa uusi. Nurjan kulttuurin kristinuskonvastaiset itsepuolustusmekanismit toimivat niin, että Raamatun henkilöiden historiallisuus kyseenalaistetaan ja heidän sanomisensa siirretään haamukirjoittajien suuhun.




10. VT:n eksegetiikan arviointia
Myös Vanhaa testamenttia käsitellään samalla menetelmällä. 
  • On kuin Vanhan testamentille olisi asetettu sellainen etukäteisvaatimus, että kristinuskon sisältö olisi pitänyt antaa siinä jo alussa kokonaisuudessaan. 
  • Nyt kun Jumalan tahto ja tuleva pelastus tulee siinä vasta vähitellen ilmi, niin tehdään johtopäätös, että Vanha testamentti on vain Israelin kansan uskonnonhistoriallista kehitystä jälkikäteen valaiseva kirja. 
  • Tämän uskomuksen pohjalta ajatellaan, että Jumalan sana ei ole voinut vaikuttaa historiaan.
  • Historian suunta käännetään takaperoiseksi. Deuteronomiumissa, viidennessä Mooseksen kirjassa, on Mooseksen "Kuule Israel" -puhe. Siinä Mooses viime töikseen antoi Israelin kansalle lupauksen, että Jumala siunaa sitä, jos se kuulee Herran ääntä. Mutta jos se ei kuule näitä sanoja, niin se viedään pois Jumalan sille antamasta ihanasta maasta ja hajotetaan kaikkien kansojen sekaan..Nykyeksegetiikan mukaan tätä Mooseksen puhetta ei koskaan pidetty. 
  • Eikä myöskään lain kirjaa löydetty kuningas Joosian aikana temppelistä. 
  • Sen sijaan satoja vuosia myöhemmin oli Israelin kansan vaiheista johdeltu ns. deuteronominen historiankaavio. 
  • Joku ovela kirjanoppinut sepitti myöhemmin Mooseksen nimissä teoksen, johon oli kirjattu Israelin kansan siihenastisista kohtaloista johdeltu filosofia.
11. Jumalan kieltäminen (ateismi)
Kysymys kuuluu, kumpi näistä on uskottavampaa. Ovatko Mooseksen antamat lupaukset ja varoitukset vaikuttaneet Israelin kansan historiaan vai ovatko Israelin kansan kokemat vaiheet saaneet sen kirjaamaan jälkikäteen Mooseksen suuhun nämä opetukset?

Jälkimmäinen päättely on looginen vain, jos ajatellaan, että ilmoitusta ei voi olla, koska Jumalaakaan ei ole. Siksi historiassa toteutunutta Raamatun sanaa on pidettävä vain historian tapahtumista tehtynä päättelynä, joka jälkeenpäin on pantu aikaisemmin eläneiden kirjoittajien teksteihin.



12. UT:n eksegetiikan arviointia - anti-teologinen agenda
Uuden testamentin evankeliumien ajoituksen siirto on tarpeen Jeesuksen itseään koskevien väitteiden poistamiseksi
Jossakin eksegetiikan tuotekehitysverstaassa on päätetty, että Jeesus oli vain Nasaretilainen, joka erehtyi puheissaan ja oli ennustuksissaan riippuvainen inhimillisen tiedon vajavuudesta. Missään tapauksessa hän ei voinut olla Kristus saati sitten Jumalan Poika. Hän ei myöskään voinut puhua itsestään Ihmisen Poikana. Siitä avautuisi liian hurjia näkymiä tulevaisuuteen. Se ei olisikaan siinä, että ihmisen tajunnan sammuessa kaikki loppuu. Ihmisen Poika tulee Isänsä kirkkaudessa ja maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan.



13. Kristinuskon synty
  • Opetuslapset eivät olleet kristittyjä.  
  • Kun Jeesuksen ylösnousemus tulkitaan vain opetuslasten näyksi tai kokemukseksi eikä taivaaseenastumisesta puhuta, niin syntynyttä uutta uskontoa kutsutaan vähätellen "Jeesus-liikkeeksi", siis inhimilliseksi uskonnolliseksi yritykseksi ilman yhteyttä Ylösnousseeseen Herraan. 
  • Lähetyskäskyäkään hän ei antanut, vaikka Roomassa oli seurakunta jo viisikymmenluvulla.
  • Siirtäessään kristinuskon synnyn vasta ensimmäisen vuosisadan loppuun tai seuraavan alkuun Räisänen joutuu merkillisen materiaalipulan eteen. Lopulta on kuitenkin turvauduttava apostolien kirjeiden ja evankeliumien valikoivaan referointiin. 
  • Evankeliumien ajoituksen siirtämistä perustellaan pelkillä arveluilla ilman argumentteja. 
  • Kristinuskon synnystä vastuulliseksi tässä prosessissa tulee epämääräinen ja anonyymi ryhmä syyrialaisia kristittyjä, ebioniittien lahko ja Johanneksen evankeliumin kirjoittaja, jonka hän katsoo luoneen kokonaan uuden uskonnon.



14. Marjokorven vasta-argumentti - evankeliumin nopea leviäminen
  • Tekijältä jää yksi seikka huomaamatta. Kristinusko levisi Rooman valtakuntaan huomattavalla nopeudella huolimatta siitä, että sitä vastustivat niin juutalaiset kuin pakanat. 
  • Teoksen mukaan kristinusko olisi syntynyt vasta sukupolvea tai kahta myöhemmin, toisen sukupolven nerokkaiden ajatusten tuotteena, kun he kykenivät korjaamaan Jeesuksen vaatimattomat opetukset siihen suurenmoiseen ja ylittämättömään asuun, missä ne ovat nyt evankeliumeissa. 
  • Jos apostolit eivät olisi saarnanneet tätä kokonaista Uuden testamentin sanomaa, vaan sen alkumuotoa, josta ihmeet, ylösnousemus ja Kristuksen jumaluus puuttuivat, niin evankeliumin levittämisestä ei olisi tullut mitään.



15. Marjokorven vasta-argumentti - uskonnon perustaja 
  • Koko teoria, jonka mukaan Markus, Matteus, Luukas ja Johannes tai heidän oppilaansa korotetaan uskonnonperustajan asemaan, jolloin he tai heidän kirjurinsa olisivat korjanneet vaatimattoman galilealaisen rabbin opetuksia, niin että syntyi "korkeauskonto", on järjetön ja väärä. 
  • Lisäksi useimpien opetuslasten kokema marttyyrikuolema vahvistaa sen, että he eivät edustaneet itse laatimaansa uskontoa, jonka puolesta kukaan ei ole valmis heittämään henkeään.




Mitä tähän sanomme?
Emme paljoa.

Marjokorven kommentit eivät näytä nousevan intensiivisestä pyhän Raamatun tutkimuksen seuraamisesta. 

Räisäsen kirja antaa myös Lasselle valtavasti tietoa siitä, missä tutkimus 2010-luvulla kulkee. Mutta tällä asenteella, jota Marjokorpi edustaa, on vaikea paneutua asiallisesti esitettyihin väitteisiin ja kumota niitä vakavan tieteellisen tutkimuksen menetelmin.


Toisella kotimaisella sama:
Livslångt lärande. Kära Lasse, att injicera kamp. Men du blir här i boxningsringen, där lätta män inte stack upp.

Lue Heikin englanninkielinen kirja, siihen liittyvää kansainvälistä keskustelua ja iloitse siitä, miten jännittävää ja dynaamista ja haastavaa on pyhän Raamatun tutkimus yhä tänään, 150-vuotta siitä kun se yhdessä muun tieteellisen tutkimuksen kanssa alkoi kehittyä!