TAA TEE TII TOO TUU

Laupiaan samarialaisen vertauksen jälkeen Jeesus sanoo Raamattunsa hyvin tuntevalle ja Jumalaan uskovalle ja moitteettomaan vaellukseen pyrkivälle ahkeralle parannuksen tekijälle

"mene ja TEE sinä myös niin"
Lk 10:37 KR 1776



Tässä kristillisyydessä saarnaaja kuitenkin seuroissa vääntää hurskaasti ja vertauskuvallisesti Jumalan sanan toiseksi

"mene ja TAA TEE TII TOO TUU (TYY TÄÄ TÖÖ) sinä myös niin"


hän kokonaan hävittää Jeesuksen viestin kärjen - eihän tässä kristillisyydessä uskova TAA TEE TII TOO TUU mitään!

ottakaa, rakkaat Jumalan lapset, tuon haavoitetun syntisen paikka!

antakaa Kristuksen hoitaa teitä öljyllä ja lääkitä synnin ja epäilyksen ja heikkouden haavat ja pelastaa teidät sinne viiden tähden majataloon, maksaa täyden ylläpidon aamiaisella ja päivällisellä ja saunamaksun myös, jossa palvelijat petaavat sänkynne aamulla kun aamukahvia aurinkoisella terassilla nautitte

uskokaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä!


ja niin seuraväki asettuu tuon miehen paikalle, joka Jeesuksen vertauksesa oli tiellä Jerusalemista alas Jerikoon

eikä TAA TEE TII TOO TUU (TYY TÄÄ TÖÖ) mitään

ettei se omanvanhurskauden perkele vaan pääsisi iskemään

ja näin he tekevät tyhjäksi ja tallaavat Jerikon tien hiekkaan Jumalan sanan.



Te olette hylänneet Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöjä.


Hän vastasi heille: »Te tekopyhät! Oikein on Jesaja teistä ennustanut. Onhan kirjoitettu:
- Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan,
mutta sen sydän on kaukana minusta.
Turhaan he minua palvelevat,
kun opettavat oppejaan,
ihmisten tekemiä käskyjä.
Te olette hylänneet Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöjä.»


Ja hän jatkoi: »Taitavasti te teette tyhjäksi Jumalan käskyn, jotta voisitte noudattaa omia sääntöjänne


Näin te perinnäissääntöjä seuratessanne ja opettaessanne teette tyhjäksi Jumalan sanan.


Ja paljon muutakin te teette, samanlaista.


ja perus-essut sydämessään kovalla teflon kilvellä torjuvat moiset lumiukon varoituksen sanat

ja lausuvat hurskaasti

emme me Jumalan lapset mitään
TAA TEE TII TOO TUU (TYY TÄÄ TÖÖ)


me tahdomme uskoa, kun synnit todistetaan anteeksi.

ja tosi kiva tämä majatalo, kaikki kulungit on maksettu viimeistä pfenningiä myöten

saanko toisen kupin kahvia, kiitos ja hunajaa sämpylän kanssa

(kuka se tuolla tien vierellä tuskissaan kiemurtelee - voisitko saarnaaja käydä vilkaisemassa, alkoholin syntinen lemu häiritsee aamiastani)

Kirjoittanut: Haamul,
Tunnen itseni jotenkin vaivaantuneeksi lukiessani yllä olevan kaltaisia kirjoitteluja. Tiedän näet monen lestadiolaisen tekevän huomattavasti itseäni enemmin hädänalaisten ja uskosta ostattomien auttamiseksi ja pelastamiseksi.

Itse en voi kerskata mistään hengellisyydestäni ja ylevästä toiminnastani, en Jumalan enkä ihmisten edessä.

Ainoa, mistä voin kertoa, on siitä, mitä itse olen lahjaksi saanut.



Rukoilkaamme Herraa, kaiken voiman antajaa, että Hän itse näyttäisi meille itse kullekin, ja myös lestadiolaiselle seurakunnalle, meidän itse kunkin oman tilan, parantaisi meidät aivan terveiksi - myös hengellisesti - ja antaisi meille jokaiselle voimansa korkeudesta, että voisimme olla Hänen todistajiaan!

Kun Hän pukee meidät voimallaan, silloin emme yksinkertaisesti enää voi pysyä aloillamme, emmekä vaieta.

Jes. 32:15: "Näin on hamaan siihen asti, kunnes meidän päällemme vuodatetaan Henki korkeudesta. Silloin erämaa muuttuu puutarhaksi."

Luuk. 24:49: "Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta."

Ap.t.1:8: "vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka".



Tule Pyhä Henki,
ja lähetä taivaallisen valosi säteily.
Tule, köyhien Isä.
Tule, lahjojen antaja.
Tule sydänten valo,
sinä paras lohduttaja,
sielun suloinen vieras ja lämpö.
Työssä sinä olet lepo,
helteessä vilvoitus,
murheessa lohdutus.
Oi ihmeellinen valo,
täytä uskollistesi sydämen syvyydet.
Ilman sinua, Henki,
ei mikään ole ihmisessä puhdasta.
Pese se mikä on likaista,
kastele se mikä on kuivaa,
paranna se mikä on haavoittunut.
Murra se mikä on kovaa,
lämmitä se mikä on kylmää.
Etsi kaikki eksyneet.
Anna uskovillesi, sinuun luottaville, pyhät lahjasi.
Anna uskon vahvistus,
anna autuas loppu,
anna ikuinen ilo.

Amen!

Kirjoittanut: MikkoL

varmaan Haamul huomasit, että tuossa sinua hieman vaivaavassa alustuksessa olen sekoittanut keskenään lumiukon ja Lumiukon sanomisia.

Laupias samarialainen (2)

"Sitten kysymys laupiaan samarialaisen kertomuksesta. Miten lainoppinut kuuli ja ymmärsi Jeesuksen puheen?

En siis halua kuulla perinteistä lestadiolaista selitystä, vaan nimenomaan miten kertomus ajallaan ymmärrettiin."

guest Huoltoasemalla



edellisellä palstalla kuitenkin - vastoin guestin toivomusta - katselimme perinteistä lestadiolaista tulkintaa ja myös kirkollista allegorista tulkintaa, joka juontaa takaisin ainakin pyhän Augustinuksen kirjoituksiin.

Kirkkoisä Augustinus (354-430) näet oli allegorisen tulkinnan mestari!

mutta koetetaan nyt katsoa vertausta ilman omia tulkintojamme ja miettiä, mitä Herra Jeesus itse tarkoitti sanoa tällä vertauksella tuossa evankeliumin kuvaamassa tilanteessa ja tuolle ihmiselle.

kyseessä ei varsinaisesti ole kristillinen teksti vaan Jeesus on tässä juutalainen rabbi ja keskustelee lainoppineen kanssa.

Tämän tekstin voisi näet aivan hyvin lukea synagoogassa tai moskeijassakin ja siitä keskustella.


Tilanne on 2000 vuotta sitten Rooman valtaamassa Palestiinassa, jossa juutalainen kansa eli odottaen hartaasti profeettojen lupaamaa Messias-kuningasta vapauttajana vihollisen vallasta.

Jumalan kansa elää Mooseksen lain alla, jonka Jumala sille Siinain liitossa antoi. Synnit laupias ja armollinen Jumala antoi anteeksi, ja sitä varten oli Jerusalemin temppelissä jatkuvasti käynnissä jumalanpalvelus eläinuhreineen.

Mooseksen lakia hyvin tunteva juutalainen tuli kyselemään hieman yläviistosta:

Muuan lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Hän kysyi: "Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän?"
Lk 10:25



Juutalaiselle lainoppineelle Jeesus vastaa juutalaisena rabbina.

Huomaa, että hän ei puhu mitään armosta, uhrista, syntien tunnustamiesta, uudestisyntymisestä, ristin uhrista!

tämä kertomus on Golgataa edeltävältä ajalta, miljöö on juutalaisen kansan maailma ja uskonto - Jeesus tuli omiensa tykö ja lihan puolesta hän oli juutalainen ympärileikattu mies, kasvatukseltaan puuseppä, mutta monien aikansa asiantuntijoiden mielestä erikoisen etevä Mooseksen lain tuntija.

Niin juutalaiset ihmettelivät ja sanoivat: "Kuinka tämä osaa kirjoituksia, vaikkei ole oppia saanut?"
Joh 7:15 KR 1938



Jeesus sanoi hänelle:
"Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?"

Mies vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."
Lk 10:26-27
...

Koska kaveri tuli yläviistosta testailemaan, ehkä hieman virnuillen mielessään, Jeesus ei rupea selittämään vaan kysyy oppineelta itseltään.

no, kerro sinä itse, kuinka ihminen saa iankaikkisen elämän?

Mitä Mooseksen laissa on kirjoitettuna, "että saisit elää"

Vastaus tulee kuin kaupan hyllyltä - lainoppinut antaa pähkinänkuoressa koko Mooseksen lain ytimen

näinhän Jeesus itse sen myös tiivistää
"rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi"



Matteuksen kertomus onkin melko rinnakkainen Luukkaalle, mutta siinä Jeesus itse antaa lain ytimen ja siitä puuttuu vertaus laupiaasta samarialaisesta:


Kun fariseukset kuulivat, että Jeesus oli tukkinut saddukeuksilta suun, he kokoontuivat neuvonpitoon.

Sitten yksi heistä, joka oli lainopettaja, kysyi Jeesukselta pannakseen hänet koetukselle: 36 "Opettaja, mikä on lain suurin käsky?"

Jeesus vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.

Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat."
Mt 22:34-40 KR 1992



Markus antaa kolmantena evankelistana saman kertomuksen, jälleen hieman toisin painotettuna:

Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Jeesus vastasi: "Tärkein on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, on ainoa Herra.

Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi.'

Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.' Näitä suurempaa käskyä ei ole."

Lainopettaja sanoi hänelle: "Oikein, opettaja! Totta puhuit, kun sanoit, että Herra on ainoa Jumala, ei ole muita kuin hän.

Ja kun rakastaa häntä koko sydämestään, kaikella ymmärryksellään ja kaikella voimallaan ja rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään, se on enemmän kuin polttouhrit ja kaikki muut uhrit."

Jeesus näki, että hän vastasi viisaasti, ja sanoi hänelle: "Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta."

Kukaan ei enää rohjennut kysyä Jeesukselta mitään.
Mk 12:28-34 KR 1992



Rabbi Jeesuksen ytimekäs lainopetus on siis Matteuksella ja Markuksella keskipisteenä.

kaikki ovat yhtä mieltä, että hieman yläviistosta kysymys tuli alunperin, Markus sitä lieventää - lainoppinut tajusi, että tämä kaveri Nasaretista puhuu Toorasta melko viisaasti.

ei liene yhtään juutalaista tänään, joka kiistäisi Jeesuksen antaman Mooseksen lain (opetuksen), Tooran, kiteytyksen.

ei myöskään yhtään muslimia, joka ei myöntäisi, että tässä on kerrassaan hyvin sanottu miten Jumalaan uskovan ihmisen tulee elää.



Luukkaan evankeliumissa tämä keskustelu on muokattu johdannoksi vertaukselle.

Mooseksen lain kiteytys on pantu lainoppineen suuhun, ja Jeesus myöntää auliisti, että vastaus on oikein ja hyvä

Jeesus sanoi: "Oikein vastasit. Tee näin, niin saat elää."
Lk 10:28

kyseessä on hyvin tarkka Siinain lain tutkiminen, ja avainsana on tuo "saat elää".

missä kohti se löytyy Mooseksen laista?

muistatko?

Rabbi Jeesus muisti kyllä, oli lapsesta asti pyhiä Kirjoituksia lukenut ja tutkinut miettinyt ja pällistellyt.



"Noudattakaa minun lakejani, pitäkää minun käskyni ja eläkää niiden mukaan.

Minä olen Herra, teidän Jumalanne.

Pitäkää minun lakini ja käskyni. Jokaiselle, joka niitä noudattaa, ne antavat elämän.

Minä olen Herra."
3 Ms 18:4-5

...
Tässä kohtaa Israelin Jumala käyttää sanoja "Jokaiselle, joka niitä noudattaa, minä annan elämän"

Ja kun Jumala antaa elämän, se on elämää isolla Eellä.



Tähän asti olemme siis pysytelleet juutalaisen kansan uskonnon keskellä ja kuulleet kuinka Rabbuuni keskustelee Mooseksen laista lainoppineen kanssa.

syvällisesti, kunnioittavasti, miehen omaan oppineisuuteen vedoten ja niin kirkkaasti ja täysin Jumalan sanaan perustuen.

Mielestäni eräs Uuden testamentin kauneimmista kohdista, ylösnousseen Jeesuksen ja Maria Magdaleenan kohtaaminen puutarhahaudalla, sisältää tämän sanan kun Maria aivan huudahtaa


Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Maria."
Maria kääntyi ja sanoi: "Rabbuuni!" -- se on hepreaa ja merkitsee: opettajani.
Joh 20:16



Olen painottanut tätä taustaa, koska lestadiolainen perinteinen tulkinta Laupiaan samarialaisen vertauksesta, samoin kuin kirkollinen allegorinen tulkinta, uhkaa miltei tyystin hukuttaa alleen Jeesuksen omat sanat ja tarkoituksen.

Tästä on kysymys - mikä on Jumalan pyhässä laissa ilmoitetun tahdon ydin, tärkein kohta.

Terä on tässä "rakasta Herraa, sinun Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi"

voisin kuvitella, että tuhattaituri Sielunvihollinen oikein innostuu miettiessään keinoja häivyttää tämä sisältö uskovien kristittyjen ajatuksista.

ja hyvin on siinä onnistunut!



Vertaus kuuluu tähän pakettiin ja Luukkaan evankeliumi antaa sille tällaiset raamit:

Ensin kaveri on testaamassa Rabbin tulkintoja:

"Muuan lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Hän kysyi:"
Lk 10:25

sitten ääni muuttuu kellossa, helkkari, tämähän vastasi hyvin...


Mies tahtoi osoittaa, että hän noudatti lakia, ja jatkoi: "Kuka sitten on minun lähimmäiseni?"
Lk 10:29

Nyt ei oltu enään yläviistossa, vaan hiukka alakynnessä.

ei oltu enää testaamassa Mestarin lukutaitoa, vaan tahdottiin ilmeisen erikoiselle Opettajalle näyttää, että kyllä tässä on lakia noudatettu!

että kyllä omassa vanhurskaudessa löytyy!



vaan eipä ruvennut Jeesus häntä moittimaan asenteistaan ja oman vanhurskauden perkeleestä ja muusta

kiillotti vaan Jumalan pyhän lain peiliä entistä kirkkaammaksi miehen silmien eteen

Kuka sitten on lähimmäiseni?

"Jeesus vastasi hänelle näin:"

Jeesus vastasi hänelle asiallisesti ja sellaisella muistiin tarrautuvalla unohtumattomalla tavalla, joka on jyrähtänyt läpi koko maailman, missä tätä evankeliumia vain on luettu.

siitä on tullut suorastaan käsite

Laupias samarialainen

ja juttua riittää ja mielenkiintoa yhä tänään, 2000 vuotta myöhemmin!


Toivon että tästä pienestä tutkielmasta on guestille jotain apua tuon kysymyksen kanssa.

uskaltaisin jopa neuvoa esikoislestadiolaista seuraväkeä käyttämään tätä vertausta seuroissa julistavan saarnaajan raamatullisuuden mittarina!


jos saarnaaja antaa "perinteisen lestadiolaisen selityksen" hän ei ole viitsinyt itse Jumalan sanan ääressä viihtyä ja tutkia ja lukea ja kuunnella, mitä Opettaja Raamatun äärellä hiljaa kuiskaten kertoo.

jos saarnaaja antaa "lakihenkisen" opetuksen, kuka on lähimmäiseni ja mitä hänelle olisi tehtävä - kiitä Herraa, että seuroissa on Raamattua tunteva Jumalan lapsi saarnaamassa!

että semmonen mittari.



no voimme ihan itsekin mennä ojasta allikkoon tämän Jeesuksen ihmeellisen vertauksen kanssa.

onhan se hyvä että Saapas toimii Imatran ajojen yössä

onhan se hyvä että Enossa esikoiset ovat rakentaneet sen päihtyneiden ja huumeiden orjien auttamisen keskuksen.

onhan se hyvä että laitan yhteisvastuu keräykseen 50 euroa ja oikein repäisen!

mutta paljon tärkeämpää on, että se syntien rasittama ojassa oleva mies saa evankeliumin hoitoa ja pääsee seurakunnan majataloon Kristuksen hoitoon!

...
no kun ei!

tällainen hurskastelu on Saatanasta, koska se peittää Jumalan sanan todellisen tarkoituksen.

ja sielu kuulee heti kuiskauksen "no, ei tämä sinua koske, saarnaajat ovat se laupias samarialainen... mene rauhassa ja unohda koko juttu"

Jeesus toki hoitelee iankaikkisen elämän asioita, mutta tässä vertauksessa Hän asettaa meidät jokaisen Jumalan pyhän tahdon eteen

"rakasta Herraa sinun Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi"

kuka on sinun lähimmäisesi?



"Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitäkin rakastavat, mitä teidän siitä palkkaa on? eikö Publikanit myös niin tee?

Ja jos te ainoastaan veljeinne kanssa soveliaat olette, mitä te sen kanssa erinomaista teette? eikö Publikanit myös niin tee?

Olkaat siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on."

Jeesus

Mt 5:46-48 Biblia 1776

Virsi 484
Totuuden Henki, johda sinä meitä
etsiessämme valkeuden teitä.
Työtämme ohjaa, meitä älä heitä,
tietomme siunaa.

Kaikessa näytä käsiala Luojan,
mahtavan, viisaan, kaiken hyvän suojan.
Kristuksen luokse, rakkauden tuojan,
johdata meidät.

Kristus on tiemme, valo sydäntemme,
toivomme ainut, pyhä totuutemme.
Armosi, Jeesus, anna voimaksemme,
uudista meidät.

Anna nyt, Kristus, valos meille hohtaa,
anna sen meitä Isän kotiin johtaa.
Jos mikä murhe meitä täällä kohtaa,
voittamaan auta.

Zachris Topelius 1869.
Suom. Martti Ruuth 1902.
Virsikirjaan 1938.

Laupias samarialainen

Sitten kysymys laupiaan samarialaisen kertomuksesta. Miten lainoppinut kuuli ja ymmärsi Jeesuksen puheen?

En siis halua kuulla perinteistä lestadiolaista selitystä, vaan nimenomaan miten kertomus ajallaan ymmärrettiin.

guest Huoltoasemalla


Ja katso, yksi lainoppinut nousi ja kiusasi häntä, sanoen: Mestari, mitä minun pitää tekemän, että minä ijankaikkisen elämän perisin?

Mutta hän sanoi hänelle: mitä laissa on kirjoitettu? kuinkas luet?

Ja hän vastasi ja sanoi: sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas kaikesta sinun sydämestäs, ja kaikesta sinun sielustas, ja kaikesta sinun voimastas, ja kaikesta sinun mieleltäs: ja sinun lähimmäistäs niinkuin itsiäs.

Niin hän sanoi hänelle: oikein sinä vastasit; tee se, niin sinä saat elää.

Mutta hän tahtoi itsensä vanhurskaaksi tehdä ja sanoi Jesukselle: kukas minun lähimmäiseni on?

Jesus vastasi ja sanoi: yksi ihminen meni alas Jerusalemista Jerikoon, ja tuli ryövärien käsiin, jotka hänen alasti riisuivat ja haavoittivat, menivät pois ja jättivät hänen puolikuolleeksi.

Niin tapahtui, että yksi pappi sitä tietä vaelsi, ja kuin hän hänen näki, meni hän ohitse.

Niin myös Leviläinen, kuin hän tuli sille paikalle, ja näki hänen, ja meni ohitse.

Mutta yksi Samarialainen vaelsi, ja tuli hänen tykönsä, ja kuin hän näki hänen, armahti hän häntä, Ja tuli ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti siihen öljyä ja viinaa, ja pani juhtansa päälle, ja vei hänen majaan, ja korjasi häntä.

Ja toisena päivänä matkusti hän, ja otti kaksi penninkiä ja antoi isännälle, ja sanoi hänelle: korjaa häntä, ja jos sinä enemmän kulutat, niin minä palatessani maksan sinulle.



Kuka siis näistä kolmesta oli sinun nähdäkses hänen lähimmäisensä, joka ryövärien käsiin oli tullut?

Niin hän sanoi: joka laupiuden teki hänen kohtaansa. Niin sanoi Jesus hänelle:

mene ja tee sinä myös niin.

Lk 10:25-37 Biblia 1776



"En siis halua kuulla perinteistä lestadiolaista selitystä"

perinteinen lestadiolainen selitys lähtee siitä, että tässä on kyse kristillisyyden keskeisistä asioista.

näin laitetaan paksut silmälasit silmille ja kas, niiden läpi Jeesuksen sanat muuntuvat ja alkavat näyttää aivan esikoislestadiolaisen saarnaajan julistukselta.

näkyvistä hämärtyvät "epäolennaiset seikat" ja katse tarkentuu siihen, mikä on koolla olevalle seuraväelle nyt tärkeää

että tulevat tuntemaan syntisen tilansa ja rikkomuksensa Jumalan pyhyyden edessä ja asettuvat mieluiten sitten oikein jonoon pyytämään todistusta, että vielä tällainenkin saa uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

näin saarnaajan sanat toimivat ja seuraväki nöyrtyy kuulemaan Jumalan sanan totuutta itsestään ja tahtoo uskoa Pyhän Hengen paljastamat synnit, puutteet ja rikokset anteeksi ja itsensä aivan keskelle taivasta.



tämän kristillisyyden tulkinta johtaa sitten käsittämään Laupiaan samarialaisen vertauksen "oikein" ja seuraväki tunnistaa tutun ja turvallisen Hyvän Paimenen äänen.

näin se on.

näin tahdomme uskoa.

Saarnaaja voi itse - jos kokee olevansa siihen kykenevä - tai toisia saarnaajia ja ajatuksia mukaillen sitten turvallisesti kristillisyyden opista käsin tulkita vertauksen yksityiskohtia.

jos oikein käsitän, saarnaaja mielellään sanoo että tuo Jerikon tiellä ryöstetty ja henkihieveriin haavoitettu on syntien satuttama ihminen.

Laupias samarialainen on näin ymmärrettynä varmaan Kristus itse, joka tulee auttamaan

jostain Kristukselle täytyy löytyä palvelija, tämä ratkaisevan tärkeä pelastava seurakunta, ja ehkä sellaiseksi sopii tuo juhta ja majatalo, jossa Jumalan Poika pitää syntisestä armollisesti huolta

"Sitten hän nosti miehen juhtansa selkään, vei hänet majataloon ja piti hänestä huolta"



Saarnaaja voi sitten näin kristillisyydessä käsitettyä vertausta edelleen laajentaa, ja selittää näitä yksityiskohtia

mikä on se viini ja öljy

mitä ovat ne kaksi denaria, jotka Kristus antaa syntisen hoitamiseksi, maksaen velkansa

mikä on se tie Jerusalemista alas Jerikoon, jossa ryövärit käyvät päälle

juhdasta ja majatalosta on ollut jo jotain puhetta.



"En siis halua kuulla perinteistä lestadiolaista selitystä, vaan nimenomaan miten kertomus ajallaan ymmärrettiin."

Guest

.. no, olen koettanut hahmotella perinteisen lestadiolaisen kristillisen tulkinnan Jeesuksen vertauksesta Laupias samarialainen.

osuuko selitykseni lainkaan kohdalleen, kuuluuko seuroissa näin tuttu ja turvallinen Hyvän Paimenen ääni?

vai olenko käsittänyt asian väärin ja perinteinen lestadiolainen selitys on jotain muuta.

odotan tähän kysymkseen vastausta "olenko kuvannut esikoisten saarnan oikein" ennenkuin jatkan osaltani vertauksen käsittelyä.

----
sana on vapaa!

Kirjoittanut: Haamul

Jotenkin noinhan se on selitetty. Pappi ja leeviläinen on joskus selitetty tarkoittavan noita kirkon pappeja, jotka eivät oikeasti ketään hoitoon vie - ainoaan oikeaan sairaalaan eli majataloon.

---------------

Mutta oikeasti: niinhän se on, että Laupias Samarialainen on se, joka täyttää Kristuksen lakia. Sitä lakia täyttävä kantaa toisten kuormaa rakastaen lähimmäistään kuin itseään.

Nyt voi tietysti jokainen katsoa peiliin: puhuuko tuo vertaus laupiaasta samarialaisesta, joka olen minä? Vai puhuuko tuo vertaus Kristuksesta laupiaana samarialaisena?



Ajattelen niin, että toki tuo vertaus puhuu Kristuksesta. Sillä jos kuka, niin Hän on laupias hädänalaisia kohtaan. Ja Hän on se, joka parantaa haavoittuneiden haavat, Hänen Sanansa on se, joka lääkitsee terveeksi asti. Eikä se hoito maksa hoidettavalle penniäkään. Herra on huolehtinut kustannuksista, jopa jo etukäteen. Ja jos vielä jotain maksua kertyy (kun emme ole vielä lihamme puolesta ollenkaan täydellisiksi tulleet, vaan synti aina meihin tarttuu ja hitaaksi tekee), Hän huolehtii maksusta palatessaan. Yhdellä uhrilla, Hänen ruumiinsa uhrilla on ainiaaksi pyhitetty ne, jotka pyhitetään - kerta kaikkiaan, sanoo Raamattu.

Vertaus siis kertoo Kristuksesta. MUTTA samalla tuo vertaus puhuu Kristuksen suulla: mene ja tee sinä samoin. Toisin sanoen minunkin pitäisi toimia kuten tuo laupias samarialainen, kohdatessani avun tarpeessa olevia ihmisiä. Olivatpa he sitten ajallisen avun tai hengellisen avun tarpeessa, ja olivatpa he sitten pakanoita tai uskovia.



Majataloon vieminen on tosiaan perinteisesti lestadiolaisuudessa selitetty ”ainoaan oikeaan” seurakuntaan viemisenä.

Perinteinen kristillinen raamatunselitys käsittääkseni tosiaan löytää Laupiaan Samarialaisen vertauksessa kristillisen rakkauden ja välittämisen kehotuksen, kun taas lestadiolainen selitys kovasti keskittyy majataloon, jonka se sanoo olevan lestadiolainen srk, jossa vain ja ainoastaan osataan hoitaa potilaat kuntoon. Ja hekin selittävät, että se samarialainen on yhtä kuin Kristus.



Laupiaan Samarialaisen poistumisen paikalta voi selittää Kristuksen taivaaseennousemisena. Eihän Hän ihmiseksi, ruumiillisesti jäänytkään tänne maan päälle. Mutta tavallaan Hän kyllä jäi sittenkin. Jumalan srk maan päällä koostuu Kristuksen ruumiin jäsenistä, ja tämän ruumiin Päänä on Kristus itse, joka on taivaassa. Korkea vuori on tämä kristillinen srk, sillä se ulottuu taivaaseen asti.

Mutta onko tuo vuori, tai kallio, yhtä kuin lestadiolainen srk. Raamattu ei vahvista tuollaista ajatusta millään tavoin.

Jumalan maja on tosin laskettuna ihmisten keskelle, kun Kristus on tullut ihmiseksi, kun Sana on tullut lihaksi. Tien varrella haavoitettuja hoidetaan Majatalossa, missä heitä hoidetaan armon Sanalla.

Mutta pelkästään lestadiolainen herätysliike ei ole tuo majatalo, koska Kristusta todellakin edelleenkin julistetaan ympäri maailmaa lukuisten eri herätysten piirissä, ja Sana parantaa kaikkialla, sillä se ei jätä tekemättä sitä, mitä varten se on lähetetty.



"Miten kertomus ajallaan ymmärrettiin?"

Jos ajallaan tarkoittaa Jeesuksen ihmisenä olemisen aikaa ja tuota hetkeä, jolloin Hän tuon vertauksen kertoi...

Raamattu ei varsinaisesti kerro siitä mitään.

Ehkä jonkun johtopäätöksen voi kuitenkin vetää.

Kertomus todennäköisesti ärsytti monia.

Jeesus kysyi: "Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi osoitti olevansa sen lähimmäinen, joka oli joutunut ryövärien käsiin?"

Ja tosiaankin, vastaaja ei saanut suustaan sanaa "samarialainen". Olisi varmaan ollut liian nöyryyttävää myöntää samarialaisista jotain hyvää, kun heidän maineensa oli huono.

Siksi vastaaja sanoikin vain: "Se, joka osoitti hänelle laupeutta".

Pinttyneet asenteet ja ennakkoluulot vaivasivat ihmisiä jo tuolloin.

Esitettiinhän kerran myös tämä kysymys: "Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?"

Nyt uskovien parissa kysellään: "Voiko luterilaisuudesta tulla mitään hyvää?"

Kun jotkut mokaavat, koko porukka saa helposti tietynlaisen leiman otsaan.

Kysellään myös: "Voiko lestadiolaisuudessa olla mitään hyvää?"



Kun Jeesus ymmärsi niitäkin, joita ei pidetty kunnon ihmisinä, hän sai kuulla sitten tällaistakin:

"Emmekö ole oikeassa, kun sanomme, että sinä olet samarialainen ja että sinussa on riivaaja"

Kirjoittanut: MikkoL

Veikko Pokin sivulta mama oli löytänyt myös tämän varsin samantyylisen selityksen kirkon puolelta:

"3. Jeesuksen vertaus laupiaasta samarialaisesta allegorisoitu

Jeesus puhui tämän vertauksen lainoppineelle miehelle (Luuk 10:30-37): Mies ryöstettiin tiellä, pappi kulki ohi ja leeviläinen kulki ohi, mutta sitten halveksittu samarialainen pysähtyi auttamaan ryöstettyä miestä, lääkitsi hänen haavansa öljyllä ja viinillä, nosti hänet aasinsa selkään, vei hänet majataloon ja antoi isännälle kaksi denaaria hoitopalkkiota ja lupasi korvata lisää palatessaan.

Tämäkin vertaus on selitetty monissa saarnoissa allegorisen selitystavan mukaan: Mies on syntinen, jonka rosvot ryöstivät eli synti, laki ja perkele hyökkäsivät hänen kimppuunsa ja löivät hänet haavoille.

Sitten "laki" kulki ohi, samoin "profeetat" mutta sitten tulee samarialainen, halveksittu mies, joka kuvaa evankeliumia, nostaa miehen aasin selkään, jota on kuvattu Jeesukseksi ja vie majataloon, joka kuvaa seurakuntaa.

Sitten isännälle annettiin kaksi denaaria eli Vanha ja Uusi testamentti, joilla hän hoitaisi seurakuntaan tuotua pelastettua sielua."

Kirjoittanut: Haamul,

Allegoria on vanha hyvä kristillinen tapa selittää Raamattua.



Mutta totta kai allegorinen selityskin voi mennä pieleen, jos mukana ei ole Pyhä Henki selittäjänä.

Kirjoittanut: MikkoL,

oletan kirjoitustesi perusteella, että sinulla on Pyhä Henki.

voisitko kertoa meille, milloin sinä sait Pyhän Hengen, joka näin myös ohjaa allegorista Raamatun tulkintaasi oikeaan?

Kirjoittanut: Haamul,

Uskon Herraan Jeesukseen, tiedän eläväni Hänen kauttaan - siispä minulla on Henki.

Minä oletan sinullakin olevan Pyhän Hengen. Siitä yksinkertaisesta syystä, että olet monesti sanonut jotain tämän suuntaista: "Jeesus olkoon Herra."

En suinkaan kuvittele, että kaikki, mitä minä kirjoitan, on Hengen tuotoksia.

Mutta aina, jos tulkinta lisää iloani Kristuksesta, ja kun vielä löydän toisaalta Raamatustakin vahvistuksen tulkinnalleni, rohkenen pitää sellaista tulkintaa Hengellisenä tulkintana.

Kirjoittanut: MikkoL

iloitsen siitä, että tunnustat uskoa Jeesukseen ja että sinulla on Pyhä Henki!

et tarkemmin kertonut, milloin olet Pyhän Hengen saanut, mutta oletan että kristillisen kirkon tapaan uskot, että kasteessa ihminen saa pukea ylleen Kristuksen Jeesuksen ja saa Pyhän Hengen, jota ilman kukaan ei voi olla Jumalan lapsi.

"Te ette kuitenkaan elä oman luontonne vaan Hengen alaisina, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä.

Mutta se, jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole hänen omansa.
Room 8:9



onko siis niin, että

Jeesukseen uskova kristitty, jossa on Pyhä Henki asuvaisena, voi ymmärtää Vanhan testamentin vertauskuvallisen merkityksen ja Henki ilmoittaa hänelle Jumalan salaisuudet.

mutta sellainen kristitty, jolla ei ole Henkeä, ei voi allegorioita nähdä ja ymmärtää.

...
siis joka ei pysty lukemaan Raamattua vertauskuvallisesti siten, kuin olet nettiruukussa kertonut, on ilman Henkeä eikä siis ole myöskään Jumalan lapsi.



eikö tämä ole juuri esikoislestadiolaisen ryhmä-herätyksen ajatus

"meillä on Pyhä Henki, ja me ymmärrämme tämän kristillisyyden"

"ulkopuolella leirin ei ole suuren Esikoisen todellisia seuraajia, eikä siellä Jumalan Henki vaikuta elävää uskoa ja kääntymystä ja parannusta kuolleista teoista"

Kirjoittanut: Haamul

Ei kaikista Jumalan lapsista ole allegorisen ilmaisutavan käsittäjiksi, vaikka heillä kuinka olisi Pyhä Henki.

Kaikilla Jumalan lapsilla ei myöskään ole Hengen erottamisen kykyä. Se on armolahja, ja armolahjat eivät ole kaikilla samat.


"siis joka ei pysty lukemaan Raamattua vertauskuvallisesti siten, kuin olet nettiruukussa kertonut, on ilman Henkeä eikä siis ole myöskään Jumalan lapsi."

Luet nurjasti. Ikinä en ole tuollaista sanonut!

Luehan myös edellinen viestini, se selvittänee asiaa.



Oikea allegorinen tulkinta edellyttää Pyhää Henkeä, mutta Pyhä Henki ei tuota jokaiselle allegorisen tulkinnankaan taitamisen lahjaa, vaan lahjat ovat moninaiset.

Ja jokainen, taitavakin, voi joskus mennä metsään tulkinnoissaan. Vain Jumalan Sana on horjumaton ja varma iankaikkisesti.

Kirjoittanut: MikkoL
"Luet nurjasti. Ikinä en ole tuollaista sanonut!"

et ole, se oli minun tulkintaani siitä, mitä olet kirjoittanut.

nyt selität tarkemmin, että Raamatun kirjoitusten vertauskuvallisessa selittämisessä ei riitä että on Pyhä Henki.

on erityinen armolahja, joka avaa silmät näkemään Raamatun kirjoitusten kuvien todellisen merkityksen.

samalla tavoin kuin on henkien erottamisen lahja.

jos olen oikein sinua ymmärtänyt, tämä vastaa esittämääni kysymykseen Hengestä ja Raamatun tulkinnasta.