Turkkilainen tarina

Kansallisasuista väkeä Irakista

kaikkialla arabimaissa varsin suosituksi tullut turkkilainen tv-sarja oli nimeltään jokseenkin "ei kotimaata, ei paikkaa". pysähdyin katsomaan sen tuoreimman jakson, jota talonväki seurasi.

mutkikas kahden perheen vaiheista kertova tarina kietoutui kahden rakastuneen nuoren ympärille. varmaan semmonen 16 vuotias kaunis nuori tyttö mustine hiuksineen on tullut raskaaksi ennen avioliittoa.

isä suunnittelee kaikenmoista, mutta päätyy lopulta siihen, että tytär annetaan pojalle vaimoksi.

toiset suvun miehet eivät tästä tiedä, ja käyvät eräänä yönä hakkaamassa aiotun sulhasen kuoliaaksi.

nyt ei ole enää kunniallista ratkaisua, koska lapsen isä on kuollut. perheen ja suvun kunnia vaatii, että raskaana olevan tytön on kuoltava.

kamera seuraa tapahtumia hitaasti alusta loppuun. tyttö pukeutuu kauneimpiinsa, ripustaa kultakorunkin otsalleen. pihalla sitten hyvästellään, äiti ei millään antaisi lastaan kuolemaan.

isä taluttaa tyttärensä tielle ja kuusi seitsemän suvun miestä seuraa mukana. tyttö kävelee karussa Turkin maisemassa joukon edellä melko määrätietoisesti, miehet kulkevat hiljaisena ryhmänä perässä.

saavutaan pienen syvän järven luokse ja noustaan lautalle. surullinen musiikki on taustalla, kun lauttaa sauvotaan keskelle järveä.

kukaan ei tahdo tyttöön koskea, joka seisoo hiljaisena. lopulta kaksi miestä astuu luokseen, isä kääntää selkänsä ja tyttö heitetään järveen.

kamera seuraa hiljalleen hänen vajoamistaan veteen.


karu Turkin vuorimaisema, perinteiset talot ja asut ja kuvaus tekivät tuosta jaksosta aika väkevän kokemuksen, aidon tuntuisen.

näin todella on Turkissa tehty ja tehdään yhä.

Tuossa kotimme katolta näkyvässä naapurimaassa, Jordaniassa, suvun kunniaa ei näin porukalla hoideta perheen sisällä, vaan yhteiskunta vahtii järjestystä.

näin saattaa veljen tai serkun tehtäväksi tulla murhata tuo langennut tyttö vankeusrangaistuksen uhalla.

Jordaniassa on ollut keskustelua siitä, että kunniamurhista on annettu liian lyhyitä ja keveitä rangaistuksia - tuomarit ymmärtävät niitä liian hyvin.

Israelin ja Palestiinan alueilla näitä tytön surmaamisia myös tapahtuu, suvun ja perheen kunnian varjelemiseksi.


tuota turkkilaista kertomusta seuratessani ajattelin, että näin todella tapahtuu.

tytön alistuminen tilanteeseen rakkaimman saatua surmansa on vahvan perinteisen yhteisön merkki - hän on osa "järjestelmää" ja yhteisön normeja ja hyväksyy kohtalonsa. näin täytyy olla.

ei rukoile armoa henkensä puolesta vaan rauhallisesti astuu kuolemaan johtavaa tietä järven rantaan.

muistan myös aiemmin jostain Balkanin vuorimailta filmatun kohtauksen, jossa nainen kävelee miehen edellä kantaen jonkinlaista hiekalla täytettyä pientä pussia kädessään.

mies, aviomies tai isä varmaan, kantaa painavaa lekaa.

Nainen asettaa tuon päälleen ilmeisesti sen tähden, ettei tappava lekan isku rikkoisi pääkalloaan.

miten nainen elokuvssa lie tuohon tilanteeseen joutunut, en sitä enää muista.


tytön ja vaimon kunniaa varjellaan näin tiukasti edelleen toisin paikoin Lähi-idässä kuoleman tai maasta karkoituksen uhalla.

miehet taitavat päästä vähemmällä, tosin tuossa turkkilaisessa kertomuksessa myös liian innokas sulhanen surmattiin.


näiden karujen oman aikamme oloista nousevien kertomusten mukana mieleeni tuli, että hyvänen aika, näinhän juuri Raamattu käskee tekemään.

voisimme mielessämme ajatella tilanteen, jossa taas ollaan kodin pihalla, mutta nyt äiti hyvästelee nuorinta poikaansa eikä tahtoisi antaa tätä kuolemaan.

isä ottaa vakaasti nuorukaisen äitinsä ja sukulaisten käsistä ja miehet kulkevat pienenä hiljaisena ryhmänä kohti kuoleman paikkaa.

siellä on varmaan koolla muitakin kylän miehiä, jotka tietävät asiasta.

nuorukainen asetetaan seisomaan joukon keskelle.

sitten, ehkä isä ensimmäisenä, isot kivet alkavat lentää kohti poikaa niin lujaa, kuin heittäjät pystyvät viskaamaan.

kiviä osuu päähän, niin että poika alkaa vuotaa verta, saa aivotärähdykisä ja kaatuu maahan.

kivisade jatkuu, kunnes poika on hengetön ja haudataan jonnekin "kunniattomien poikien" paikkaan.

kuolemanrangaistus annettiin sen tähden, että poika ei totellut isäänsä.


Jos jollakin on itsevaltainen ja kovakorvainen poika, joka ei kuule isänsä ja äitinsä ääntä, ja kuin he kurittavat häntä, ei heitä tottele;

Niin pitää hänen isänsä ja äitinsä hänen ottaman kiinni, ja viemän kaupunkinsa vanhimpain ja portin eteen,

Ja sanokaan kaupunkinsa vanhimmille: tämä meidän poikamme on itsevaltainen ja kovakorvainen, ei tottele meidän ääntämme, ja on syömäri ja juomari;

Niin pitää kaiken kaupungin kansan hänen kuoliaaksi kivittämän: ja niin sinä eroitat pahan sinustas, että koko Israel sen kuulis ja pelkäis.


5 Ms 21:18-21 Biblia 1776



... saattaa olla, että olet harvemmin tutustunut Raamatun kohtaan tällaisella johdannolla.

Ehkä kuvaus isästä ja äidistä, jotka vievät poikansa surmattavaksi, on myös uutta.

Raamatussa on paljon enemmän, kuin osaamme edes aavistaa ... onhan se Jumalan Hengen inspiroima ja ainutlaatuinen.

Ihmisen elämä ei riitä Raamatun "läpi" lukemiseen.


Kirjoittanut: mama
Näihin kivitysmääräyksiin vetoavat ahkerasti kristinuskon kriitikot. "Ettehän te edes noudata sitä, mitä Raamatussa sanotaan..."


Kirjoittanut: mikkoL
näin varmaan on, joku on aina valmis tarjoamaan rienaajille ja pilkkaajille ja Kristuksen kieltäjille Raamatusta makupaloja, kuinka muinaista ja tyhmää tämä kristillisyys on.

myös epäileviä ja uskossa horjuvia tällaiset makupalat voivat ahdistaa.

näillekin väittäjille ja kyselijöille meidän olisi hyvä kuin partiolaiset aina olla valmiita vastaamaan sävyisästi ja nöyrästi.

"vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on, kuitenkin sävyisyydellä ja pelolla..."
1. Piet. 3:15

mutta jotta tähän kykenisimme, meidän tulisi itse tuntea Raamattumme, pyhät kirjoitukset, Jumalan Sana, mahdollisimman hyvin kannesta kanteen.

ja että meillä on joku käsitys Mooseksen laistakin ja sen ankarista tuomioista.


P.S.
toivottavasti en pilaa kenenkään katsomisen iloa, kun kerron että tänään kävi ilmi, että tytön isä oli sopinut paikallisen miehen kanssa, että tämä sukeltaa ja pelastaa tytön - joten elossa on!

ja sitten kävi vielä niin, että sulhanen löydettiin ja vielä oli hengissä vaikka pahasti verissään

samassa sairaalassa vaan eivät toisistaan tienneet, mutta keskenmeno tuli melkein hukkumisesta.

turkkilainen tarina. noihin voi jäädä koukkuun, sen verran mutkikkaita...