Raamattupiirin kehäilmiö

Photo credit: I create

Näin arvelen kirjoittamastani kahdesta tekstistä, Joonan merkki ja Getsemanen yö.

Istun porukan kanssa raamattupiirissä, ja alkaa kehäilmiö.

Ensimmäisenä siirtyy kiltisti vasemmalle sellainen joukko, jota Raamattu ei silleen kiinnosta. "Ai, täällä pohditaan Raamattua, minulla alkaa telkkarissa mukava ohjelma kohta, hei hei"

Jäljelle jääneestä pienemmästä Raamatusta kiinnostuneesta joukosta lähtee heti kohta melkoinen osa pois "Mikko ei usko, että Joona on historiallinen henkilö". "Mikko ei usko, että suuri kala nielaisi Joonan". Näin käännetään kohta selkä ja lähdetään talsimaan pois, sellaisten luo, jotka uskovat Raamatun kuten se on kirjoitettu.

No nyt on jäljellä aika pieni rinki, jossa on joitain uteliaita maallikoita ja joku asiantuntijakin.

Joonan merkki, ylösnousemuksen mysteeri - kuka kertoi Getsemanen rukouksesta. Kohteliaasti he nousevat ylös, kääntävät selkänsä ja lähtevät - ei tämä Mikko ymmärrä tieteellisestä Raamatun tutkimuksesta ja sen ankarista kriteereistä mitään. Hölynpölyä!

Kuka jäi jäljelle, kun ensin aihe ei kiinnostanut suurta osaa, sitten Joonan kirjan kohtelu suututti uskovat, sitten puhe todellisesta ylösnousemuksesta (ja "sanoma ylösnousemuksesta" teologian ivailu) sai tutkijat lähtemään turvallisempaan akateemiseen seuraan?

Siinä sitten istuskelen melko yksin penkillä ja pöydällä kehän keskellä on pyhä Raamattu, josta koetin kertoa porukoille.

Ei mikään helppo kirja meille kenellekään.