Psalmitutkielmia - Matkalaulut

Psalmit vievät meidät Vanhan testamentin pyhien sisäiseen elämään, rukoukseen, kiitokseen, ahdistuksiin, luottamukseen...

ne olivat Jeesuksen virsikirja, ja ovat edelleen juutalaisen kansan hengellinen aarre, josta koko maailma on päässyt nyt osalliseksi.

Psalmeja luetaan ja lauletaan ja rukoillaan Suomessakin sunnuntaisin miltei jokaisessa jumalanpalveluksessa sekä luterilaisissa että ortodoksisissa valtionkirkoissa.

vaikka ne ovat niin vanhoja, reippaasti yli kaksituhatta vuotta sitten kirjoitettuja, ja tulevat kaukaa - Välimeren itäiseltä rannikkoalueelta - niin ne ovat yllättävän ajankohtaisia, puhuttelevia ja hengeltään syvällisiä ja raikkaita.

kristillinen kirkko on aina pitänyt Psalmeja suurena aarteena ja niitä on laulettu alkukirkon ajoista asti. "Laulettuaan kiitosvirren" Jeesus ja opetuslapset lähtivät kiirastorstain yöhön.

Vanha gregoriaaninen yksiääninen luostarin holveissa kaikuva Psalmien laulu on suorastaan hypnoottisen väkevää.

lukemattomat säveltäjät ovat vuosisatojen ajan tehneet parhaansa psalmi-runojen kanssa ja suomalaisetkin säveltäjät ovat tähän joukkoon liittyneet, esimerkiksi Ahti Sonninen, Heikki Klemetti, Yrjö Kilpinen ja monet muut.

kuinka monissa hautajaisissa Vanhan testamentin Israelin kansan psalmi on kuultu Yrjö Kilpisen sävellyksenä "Ihmisen elinpäivät ovat kuin ruoho"



Juutalaiset kutsuvat psalmien kirjaa sanalla "Tehillim" joka tarkoittaa ylistämistä.

Sana Psalmi tulee kreikan kielestä psallel sanan pohjalta (kielisoittimen soittaminen) ja ehkä tarkoittaa laulua kitharan säestyksellä (antiikin aikainen harppu)

Hurskaat juutalaiset osaavat Tehillim ulkoa ja on todennäköistä, että Jeesuskin on jo lapsesta asti osannut Psalmit ulkoa. Ne olivat arkena ja juhlana Hänen rukouskirjansa, ja vielä viimeisinä hetkinään tässä ajassa psalmin sanat olivat Hänen huulillaan.

Ei ole ollenkaan tyhmä ajatus opetella psalmeja ulkoa.

ne voivat hädän hetkellä tai ilon hetkellä nousta mieleen lohduttaen, rohkaisten ja uskoa vahvistaen - ovathan ne Jumalan valitun kansan rukousta ja kiitosta.


Raamatun 150 psalmia on jaettu viiteen kirjaan

I 1-41
II 42-72
III 73-89
IV 90-106
V 107-150

Näiden sisällä on pienempiä kokoelmia, esimerkiksi

Psalmit 113-118 "Hallel", Pääsiäisen, Helluntain ja
Lehtimajanjuhlan aikoina laulettavia ylistysvirsiä

Psalmit 120-134 "Matkalaulut", joita laulettiin noustaessa ylös Jerusalemiin, pyhiinvaelluksella siellä olevaan Herran temppeliin.


tämä Psalmien tutkielmani keskittyy ylös Jerusalemiin nousevan Vanhan testamentin liiton kansan "Matkalauluihin".

Haluan omistaa nämä pienet kirjoitukset professori Ilmari Soisalon-Soinisen (1917-2002) muistolle. Hänen johdollaan aikoinaan näitä psalmeja hepreaksi tavasimme saaden samalla häneltä erityisen hienoa johdantoa vanhan Israelin hengelliseen elämään.



Matkalaulut eli psalmit 120-134 otan tähän vuoden 1992 käännöksenä. Se näet edustaa parasta heprean ja suomenkielen tuntemusta. Tuttuja säkeitä otan muistin virkistämiseksi vanhemmista käännöksistä.
...

Matkalaulut alkavat heprean sanoilla
שׁיר המעלות
joka tarkoittaa kirjaimellisesti "nousun laulu" shir ma'alot

Israelissa on paljon Maalot paikannimiä, koska asutut alueet ovat niin vuoristoisia. Myös matkaa kuvattaessa tämä näkyy - he menivät ylös Jerusalemiin (nousu on melkoinen!) tai mies meni alas Jerikoon.

"Laupiaan samarialaisen majatalo" esimerkiksi on paikalla nimeltä Maale Adumim - punertava nousu - koska tie nousee melko jyrkästi ylös punertavan liitukivikallion alueella.

"Nousun laulu" on siis matkalla ylös Jerusalemiin ja Porraspsalmit sitten tarkoitettu ihan perillä Herran temppeliin johtavia suuria portaita nousteessa laulettaviksi.



Psalmi 120

Matkalaulu.

Herraa minä ahdingossani huudan, ja hän vastaa minulle.

Herra, pelasta minut valehtelijoiden käsistä,
varjele heidän petollisilta puheiltaan.
Mitä kaikkea Herra sinulle antaakaan,
sinä valehtelija!
Teräviä nuolia soturin jousesta, tulisia, polttavia hiiliä!

Voi minua! Olen muukalaisena Mesekissä,
asun Kedarin leireissä.
Liian kauan olen jo asunut
täällä, missä kaikki vihaavat rauhaa.
Minä tahdon rauhaa, mutta jos sanankin sanon, he ryhtyvät sotaan.

KR 1992 antaa käännöskomitean valitsemia väliotsakkeita lukemisen helpottamiseksi. Ne eivät kuitenkaan ole Raamatun omaa tekstiä ja jätän ne siksi pois. Tässä on komitea antanut otsikoksi
"Rauhaa kaipaavan rukous"



Psalmin ensimmäinen jae on

Ahdistuksessani minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle.
KR 1933

Minä huudan Herraa minun tuskissani, ja hän kuulee minun rukoukseni.
KR 1767

Bibliaa käännettäessä ei näiden psalmien nimeä ymmärretty oikein vaan luultiin sen viittaavan korkeaan äänialaan
"Veisu korkeimmassa Kuorissa"


Psalmien kirjan Matkalaulut ovat lyhyitä varsin puhuttelevia runoja, joiden teho on melkoinen. Psalmin tärkeä sanoma on sen alussa yhdessä ainoassa jakeessa:

Ahdistuksessani huudan/kutsun (qara) Herraa (jhvh), ja Hän vastaa (ana) minulle.

Ahdistuksessani (zarah) tarkoittaa kirjaimellisesti "ahtaudessani". Se on feminiini muodossa. Eräs merkitys on "naispuolinen kilpailija" - kuten Hagar oli Saaralle. Ihmissuhteiden huolet sisältyvät siis tämän ilmauksen piiriin.

Heprean kielessä sana "ahtaus" viittaa siis kuvannollisesti ahdistukseen, koettelemuksiin, ihmistä elämlässä kohtaaviin huoliin lauseyhteydestä riippuen.



Alkukielessä Herra sana on Jumalan erisnimi, tetragrammi jhvh joka ilmoitettiin Moosekselle.

Juutalainen kansa ei tahdo turhaan lausua Herran nimeä, joten Kirjoituksia luettaessa tuon pyhän nimen sijasta lausutaan adonai, Herra.

tätä eivät King James raamatun kääntäjät tienneet, ja yhdistivät avuksi lisätyt vokaalimerkit jhvh sanaan ... tuloksella Jehovah. (oikea lukutapa, jota siis ei koskaan käytetä paitsi Jom Kippurina, on Jahve)

"Ahdistuksessani minä huudan Herraa ja Hän vastaa minulle"

sisältää tuon pyhän nimen - hän huutaa Herraa nimeltä.

meille kristityille Herra on Jumalan ainoa Poika, Jeesus Kristus, jota saamme ahdistuksessamme ihan nimeltä huutaa, ja Hän vastaa meille.



Matkalaulu jatkuu sitten tuon ahdistuksen kuvauksena.

mikä mättää?

hän huutaa:
"Herra, pelasta minut valehtelijoiden käsistä,
varjele heidän petollisilta puheiltaan."

Valehtelevat ihmiset ovat hänelle vaarana niin että tarvitaan aivan pelastamista heidän käsistään ja heidän petollisilta puheiltaan.

Oletko itse kokenut koskaan, että sinusta puhutaan valehdellen pahaa, sinuun kohdistuu petollisia puheita. Selän takana tai suoraan, työpaikalla tai seurakunnassa tai omassa kodissa tai raastuvassa tai missä sitten oletkin?

asia on niin vakava, että rukoilija huutaa Jumalaa avukseen.



"Mitä kaikkea Herra sinulle antaakaan, sinä valehtelija! Teräviä nuolia soturin jousesta, tulisia, polttavia hiiliä!"

tuon toisen ihmisen valheet ja petolliset puheet ovat sattuneet, satuttaneet, vahingoittaneet ja rukoilijan mielessä on Herran "lahjoja" hänelle.

soturin jousesta ammuttu terävä nuoli - puinen vasama, jonka kärjessä on terävä metallinen kärki, uppoaa syvälle ihmiseen ja saattaa surmata hänet. Kipeä, vaikeasti poistettava, tuskallinen kokemus tulla jousella ammutuksi.

"tuliset polttavat hiilet" ovat alkukielessä gehel rotem

rotem on kinsteripensas ja sen juuret palavat erityisen kuumana, niitä kannettiin mukana nuotion sytyttämiseksi.

tällaisia "lahjoja" Jumala varmaan antaa tuolle ihmiselle, joka valheillaan ja petoksillaan on rukoilijaa vahingoittanut.



"Voi minua! Olen muukalaisena Mesekissä, asun Kedarin leireissä. Liian kauan olen jo asunut täällä, missä kaikki vihaavat rauhaa.

Minä tahdon rauhaa, mutta jos sanankin sanon, he ryhtyvät sotaan."

asuinsijoillaan hän ei saa rauhaa, vaan on kuin muukalaisten keskellä, ja jokainen sanakin herättää toiset sotaan häntä vastaan.

ei sanaakaan pysty sanomaan, ettei joku kävisi heti kimppuunsa.

asuinsijoilla olevat ihmiset suorastaan vihaavat rauhaa (shalom) ja etsivät pienimmästäkin sodan (milhama) syitä!



varmaan oman aikamme israelilaista rukoilijaa tämä psalmi koskettaa erityisesti sen tähden, että mainitaan Kedarin teltat (ohel) ja Mesek.

"Kedar on Ismaelin poika ja telttansa (leirinsä)viittaa siis paimentolaisiin ja lopulta hänelle myös aikamme arabeihin. Aikamme israelilaisen on helppo yhtyä psalmin sanoihin, kokea itsensä rauhan rakastajaksi joka asuu muukalaisena sotaisten vihollisten keskellä, jotka vain etsivät syytä hyökätäkseen taas.



Tässä on Abrahamin pojan Ismaelin sukuluettelo, hänen, jonka Saaran egyptiläinen orjatar Hagar synnytti Abrahamille.

Nämä olivat Ismaelin pojat ikäjärjestyksessä lueteltuina: Ismaelin esikoinen oli Nebajot, ja hänen muut poikansa olivat Kedar, Adbeel, Mibsam, Misma, Duma, Massa, Hadad, Tema, Jetur, Nafis ja Kedma.

Nämä olivat Ismaelin pojat, kahdentoista heimokunnan päälliköt, ja heidän mukaansa annettiin nimet myös heidän kylilleen ja leiripaikoilleen.

Ismael eli kaikkiaan satakolmekymmentäseitsemän vuotta. Sitten hän kuoli ja hänet otettiin isiensä luo.

Ismaelin suvun asuma-alue ulottui Havilasta aina Suriin, joka on Egyptistä itään Assurin suun- nalla. Ja Ismael joutui alinomaa vastakkain veljiensä kanssa.

MikkoL:
1 Ms 25:12-18 KR 1992



Raamatussa mainittu ismaelilaisten asuinalue ulottuu siis nykyisen pohjois-Irakin seuduilta Egyptin rajoille.



Psalmissa mainittu Mesek on Noan pojan Jaafetin poika. Noallahan oli kolme poikaa, Seem, Haam ja Jaafet.

"Jafetin pojat olivat Gomer, Magog, Madai, Javan, Tubal, Mesek ja Tiras"
1 Ms 10:2

KR 1992 antaa näistä kansoista hieman tietoja alaviitteessä:

Nimi Gomer tarkoittaa kimmeriläisiä, Madai Meediaa ja Javan Kreikkaa, Jooniaa.

Tubal ja Mesek sijoittuvat Vähään- Aasiaan, ja Tiras tarkoittaa luultavasti etruskeja.

Magogilla tarkoitettaneen Mustanmeren pohjoispuolta.



Psalmin maantiede on sen vuoksi hieman outo, kun viitataan niin kaukana toisistaan oleviin seutuihin - Vähän Aasian Mesek ja Lähi-idän Kedarin leirit:

"Olen muukalaisena Mesekissä,
asun Kedarin leireissä."



Psalmi 120, matkalauluista ensimmäinen, on siis varsin lyhys, tunteeltaan väkevä ja jää ikäänkuin ilmaan selittelyjä vailla, ahdistuneen huutona Herran puoleen, joka vastaa hänelle.

Psalmi antaa meille aivan suoran yhteyden Vanhan testamentin pyhiin, Jumalan kansaan yli 2000 vuotta sitten. Kovin tutulta, inhimilliseltä ja aidolta psalmi vaikuttaa - ihminen, kuten mekin, saman Jumalan lapsi vaikka satoja vuosia ennen Herran Jeesuksen syntymää.

Kopioin tähän vielä tämän tutkielmani lopuksi tekstin Bibliasta.



Veisu korkeimmassa Kuorissa.

Minä huudan Herraa minun tuskissani, ja hän kuulee minun rukoukseni.

Herra, pelasta minun sieluni valhettelevista suista ja vääristä kielistä?

Mitä väärä kieli taitaa sinulle tehdä? ja mitä se taitaa toimittaa?
Se on niinkuin väkevän terävät nuolet, niinkuin tuli katajissa.

Voi minua, että minä olen muukalainen Mesekin seassa! minun täytyy asua Kedarin majain seassa.

Se tulee minun sielulleni ikäväksi, asua niiden tykönä, jotka rauhaa vihaavat.

Minä pidän rauhan, mutta kuin minä puhun, niin he sodan nostavat.

tarkka lukija huomannee useitakin eroja käännöksen sisällössä KR 1776 ja 1992 välillä. koston toivotus puuttuu tästä kokonaan.

mukavasti kinsteri pensas on käännetty katajaksi, jonka hiilet ovat myös varsin tulisia!