Oi Teofilos!

Apostolien teoissa on Bibliassa tosi väkevä alku

"Ennen olen minä tosin, oi Teophilus, puhunut kaikista niistä, mitä Jesus RUPESI sekä tekemään että opettamaan"
KR 1776

"Edellisessä kertomuksessani kirjoitin, oi Teofilus, kaikesta, mitä Jeesus ALKOI tehdä ja opettaa,"
KR 1938

siis Luukkaan evankeliumi (todennäköisesti) on kertomus siitä, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa ja Apostolien teot kertoo, mitä ylösnoussut Jeesus sitten teki...


....
valitettavasti KR 1992 karsii pois jakeelta kokonaan tämän väkevän sisällön:

Edellisessä kirjassani, hyvä Teofilos, kerroin kaikesta siitä, mitä Jeesus teki ja mitä hän opetti, ALUSTA ALKAEN aina siihen päivään saakka, jona hän Pyhän Hengen voimalla antoi valitsemilleen apostoleille käskynsä, ennen kuin hänet otettiin taivaaseen.
Apt 1:1-2 KR 1992



τον μεν πρωτον λογον εποιησαμην περι παντων ω θεοφιλε ων ηρξατο ο ιησους ποιειν τε και διδασκειν



erksato ho Jesus poiein

verbistä arkhomai, alkoi ... tehdä


Edellisen teoksen (logos) johdanto on näin

Jo monet ovat ryhtyneet työhön ja laatineet kertomuksia niistä asioista, jotka meidän keskuudessamme ovat toteutuneet, sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta alkaen olivat silminnäkijöitä ja joista tuli sanan palvelijoita.

Niin olen nyt minäkin, otettuani alusta asti kaikesta tarkan selon, päättänyt kirjoittaa yhtenäisen esityksen sinua varten, kunnioitettu Teofilos, jotta tietäisit, kuinka luotettavaa sinulle annettu opetus on.

Luukas 1:1-4 KR 1992



Teofilos mainitaan molempien kansan-kreikalla (koine) kirjoitettujen kirjojen vastaanottajaksi.

Nimi voi tarkoittaa sekä "Jumalan ystävä" "Jumalaa rakastava" että "Jumalan rakastama".

Emme tiedä kuka hän on, mutta nimensä on molemmissa kirjoissa.

Sen sijaan kirjojen kirjoittaja ei anna omaa nimeään!



Teofilos voi olla henkilönimi mutta myös titteli, arvonimi.

jos kyseessä on arvonimi, silloin kuulijakuntana olisivat kaikki "Jumalan ystävät" tai "Jumalan rakastamat" eikä vain eräs henkilö nimeltä Teofilos.



Nykyään on tutkijoita, jotka ajattelevat että Teofilos saattaisi olla juutalainen ylipappi Teofilos Ben Ananias (ylipappina 36-41 jKr)

Tästä henkilöstä tiedetään, että hän oli ylipappi Hannaksen (22 eKr - 66 jKr) poika ja ylipappi Kaifaan vävy.

Ajatuksena on, että Luukkaan evankeliumi olisi nimenomaan suunnattu saddukeusten puolueelle, johon nämä kolme ylipappia kuuluivat.

Jeesuksen ajan fariseukset olivat omaksuneet uuden opin siitä, että on kuolleiden ylösnousemus. Saddukeukset pitivät kiinni vanhasta juutalaisuudesta, jossa sellaista ei tunneta.



Heti Luukkaan evankeliumin alussa johdannon jälkeen hurskas pappi Sakarias on pääosassa (Lk 1:5-25).

Heti Jeesuksen syntymästä kertomisen jälkeen korostetaan Marian puhdistautumista Mooseksen lain mukaan (nidda).


Kun oli tullut kahdeksas päivä ja lapsi oli ympärileikattava, hän sai nimen Jeesus, jonka enkeli oli ilmoittanut ennen kuin hän sikisi äitinsä kohdussa.

Ja kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, he menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen, sillä Herran laissa sanotaan näin: "Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle." Samalla heidän piti tuoda Herran laissa säädetty uhri, "kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa".
Lk 2:21-24



Jeesus vauvan vieminen temppeliin on saddukeuksille tärkeä asia.

Luukas (ainoastaan) kertoo Jeesuksen Bar Mitzva juhlasta, kun hänet kaksitoistavuotiaana tuodaan Jerusalemin temppeliin. (Lk 2:41-51)

Juutalaiset pojat - ja nykyään myös tytöt - tulevat lain ikään 12 vuotiaina, jolloin heille aletaan opettaa Tooraa.



Luukas ei mainitse laisinkaan ylipappi Kaifaan nimeä Jeesuksen tuomitsemisen ja ristiinnaulitsemisen yhteydessä.

Jos Teofilos oli tosiaan Kaifaksen vävypoika, tämä on sangen ymmärrettävä asia.

Saddukeukset eivät uskoneet ruumiin ylösnousemukseen, ja Luukas erityisesti korostaa sen ruumiillisuutta - ylösnoussut Jeesus ei ole joku aave tai haamu, vaan syö paistettua kalaa.



Kun he vielä puhuivat tästä, yhtäkkiä Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille."

He pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen.

Mutta Jeesus sanoi heille: "Miksi te olette noin kauhuissanne? Miksi teidän mieleenne nousee epäilyksiä? Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. Koskettakaa minua, nähkää itse. Ei aaveella ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minussa olevan."

Näin puhuessaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa.

Kuitenkaan he eivät vielä tienneet, mitä uskoa, niin iloissaan ja ihmeissään he nyt olivat.

Silloin Jeesus kysyi: "Onko teillä täällä mitään syötävää?" He antoivat hänelle palan paistettua kalaa ja näkivät, kuinka hän otti sen käteensä ja söi.

Lk 24:36-43




Luukkaassa keskustelu saddukeusten kanssa avioliitosta ja ylösnousemuksesta on erityisen väkevä ja mieliinpainuva Lk 20:27-44.

se on myös ainoa kohta Luukkaan evankeliumissa, jossa saddukeukset mainitaan ryhmänä.



Mielenkiintoinen ajatus että Teofilos olisi ollut saddukealainen ylipappi.

vaan emme tiedä varmuudella, koska kaikki mainitut "todisteet" ovat epäsuoria.

...
no... olemme päässeet tänne asti keskustellen Luukkaan evankeliumin ensimmäisestä jakeesta.

ei näytä lupaavalta, että tarina kohta päättyisi.

älä huoli! ei ole tarkoitus näin käydä läpi tätä suurenmoista evankeliumia tiheällä kammalla.



mistä tulee tämä ajatus, että evankeliumi ja Apostolien teot olisivat Luukkaan kirjoittamat.

kuka ihmeen Luukas?

Ensimmäisen kerran hänet mainitaan lopputervehdyksissä apostoli Paavalin kirjeessä Filemonille

Sinulle lähettävät tervehdyksensä Epafras, joka hänkin on Kristuksen Jeesuksen tähden vankina, sekä työtoverini Markus, Aristarkos, Demas ja Luukas. Herran Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän henkenne kanssa.
Filemon 1:24-25

tämä on nykyisen käsityksen mukaan viisikymmentä lukua jälkeen Kristuksen syntymän.



Teille lähettävät terveisiä myös rakas veljemme lääkäri Luukas sekä Demas.
Kol 4:14

"rakas veljemme lääkäri Luukas"



Koeta päästä pian luokseni. Demas on tähän maailmaan mieltyneenä jättänyt minut ja lähtenyt Tessalonikaan. Crescens on mennyt Galatiaan ja Titus Dalmatiaan. Vain Luukas on täällä kanssani. Ota Markus mukaasi, sillä hänestä olisi minulle paljon apua.
2 Tim 4:9-11



Luukasta ei mainita Luukkaan evankeliumissa sen enempää kuin Apostolien teoissakaan.

Mutta Apostolien teoissa on kuvausta "me muodossa" jossa kertoja on apostoli Paavalin seurassa. Esimerkiksi eloisa kuvaus vaarallisesta merimatkalla Roomaan:

"Tuli neljästoista yö, ja yhä me ajelehdimme Adrianmerellä. Keskiyön aikaan merimiehistä alkoi tuntua, että lähestyttiin maata."
Apt 27:27

kuka on tämä me? eikö ole luonnollista ajatella, että kirjan kirjoittaja.

hänen nimeään ei mainita, mutta on selvästi apostoli Paavalin ystävä.



Näin siis Luukkaasta Uudessa testamentissa.

Kristillisen kirkon piirissä ryhdyttiin ilmeisesti melko varhain pitämään rakasta veljeämme, lääkäri Luukasta, evankeliumin ja Apostolien tekojen kirjoittajana.

"Luukas on kotoisin Antiokiasta ja ammatiltaan lääkäri. Hänestä tuli apostoli Paavalin oppilas ja hän seurasi Paavalia tämän marttyyrikuolemaan asti.

Hän kuoli 84 vuotiaana palveltuaan Herraa kaiken ikänsä, elettyään naimattomana ja ilman lapsia, täynnä Pyhää Henkeä."

Markionin vastainen johdanto Luukkaan evankeliumiin. Mahdollisesti 300-luvulta jKr.



joten nimettömän kirjoittajan Teofilokselle osoitettu evankeliumi ja Apostolien teot tulevat lääkäri Luukkaan nimiin vanhan kirkon aikana 200-300 luvulla jälkeen Kristuksen syntymän.

eli emme varmuudella tiedä, kuka ne on kirjoittanut.

...

sillä miksi Antiokian lääkäri kirjoittaisi saddukeuksille??

jos Luukas on saddukeuksille...

jos jossia ei olisi niin lehmätkin lentäisivät..

Q lähde

Leijona pyhän Markuksen kirkossa Venetsiassa

yritin tuossa hiukka hurtilla huumorilla haastaa Patua ja muita nettiruukkulaisia pohtimaan kolmen evankeliumin suhdetta - Marku, Matteus ja Luukas.

kun tuo Patun mainitsema Joonan merkki ei ole täsmälleen samalla tavoin Matteuksella ja Luukkaalla.

Pyhä Henki on katsonut viisaaksi antaa meille varsin mutkikkaan ja repaleisen kokoelman kirjoituksia.

meillä ei ole täydellistä, kultaisin kirjaimin taivaassa kirjoitettua pyhää kirjaa - kuten muslimien uskon mukaan Koraani on.

tosin jotkut suhtautuvat Raamattuun ikään kuin se olisi taivaasta pudonnut kultaisin kirjaimin kirjoitettu totuuden kirja, jossa ei ole yhtään virhettä eikä ristiriitaa.

virheet ovat heidän mielestään meissä itsessämme, kun emme osaa oikein lukea.

vaan eipä ole niin, vaan Jumalan sana on ne "repalaiset kapalot, joihin Kristus lapsi on kääritty" Lutheria lainatakseni.


Markus, Matteus ja Luukas ovat "synoptikkoja" - syn opsis - sama näkökulma.

Johannes on ihan eri juttu, vaan ei kuitenkaan ihan eri juttu.

Markuks ja Matteus menevät suoraan asiaan ilman sen kummempia johdantoja.

Markus aloittaa Johannes Kastajasta eikä kerro mitään Jeesuksen lapsuudesta. Evankeliumi päättyy naisiin haudalla hämmentyneinä - 16 luku on yhteenveto joka on myöhemmin siihen nähtävästi lisätty.

Matteus alkaa, kuten on ollut puhetta, Jeesuksen isän sukuluettelolla.

Luukas antaa sen sijaan johdannon, jossa hän sanoo


Jo monet ovat ryhtyneet työhön ja laatineet kertomuksia niistä asioista, jotka meidän keskuudessamme ovat toteutuneet, sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta alkaen olivat silminnäkijöitä ja joista tuli sanan palvelijoita.

Niin olen nyt minäkin, otettuani alusta asti kaikesta tarkan selon, päättänyt kirjoittaa yhtenäisen esityksen sinua varten, kunnioitettu Teofilos, jotta tietäisit, kuinka luotettavaa sinulle annettu opetus on.


Lk 1:1-4 KR 1992



jo Luukkaan aikana ensimmäisellä vuosisadalla on ollut siis monia, jotka ovat kirjoittaneet Jeesuksesta.

Luukas kertoo, että lähteinään ovat ihmiset, jotka ovat eläneet Jeesuksen aikana.

Teofilus (theos filos Jumalan rakastaja) on uskoon tullut pakana tai juutalainen, kristitty jolle Luukas kirjoittaa vahvistaakseen tämän uskoa.

nämä hänelle kerrotut asiat ovat todet ja Luukas on niitä huolellisesti tutkinut.



Miten Marku, Matteus ja Luukas suhtautuvat toisiinsa?

onko Luukas esimerkiksi tuntenut Markuksen, vai onko Markus tuntenut Luukkaan?

mitä näissä kolmessa on yhtenäistä jaettua aineistoa?

mikä on kullekin evankeliumeille ominaista, jota ei esiinny muissa synoptikoissa?

miten eri evankelistat muokkaavat, järjestelevät ja käsittelevät yhteistä aineistoa?

eli mikä on Markuksen profiili, Matteuksen profiili, Luukkaan profiiili, mitä he korostavat, mitä jättävät pois.

ja missä alkuseurakunnan yhteydessä nämä kolme evankeliumia ovat syntyneet?

miten on ymmärrettävä evankeliumien väliset eroavuudet ja ristiriitaiset niissä olevat kohdat?


Tämän minä näin: Pohjoisesta tuli myrskytuuli ja suuri pilvi, joka liekehti tulta ja levitti loistetta ympärilleen. Tulen keskusta säihkyi kuin sula kulta, ja keskellä hehkua näkyi neljän olennon hahmot.

Tällainen oli niiden ulkonäkö: Niillä oli ihmisen muoto, mutta kullakin oli neljät kasvot ja kullakin neljä siipeä. Niillä oli suorat sääret ja jalkaterät kuin vasikan sorkat, ja ne välkehtivät kuin kiiltävä pronssi. Siipien alla oli kaikilla ihmiskädet, neljällä puolen, kuten olivat myös kasvot ja siivet, ja niiden siivenkärjet koskettivat toisten siipiä.

Ne eivät kääntyneet kulkiessaan, vaan kukin liikkui suoraan, kasvojensa suuntaan.

Niiden kasvot olivat kuin ihmisen kasvot, mutta oikealla puolen oli leijonan kasvot ja vasemmalla härän kasvot, ja vielä niillä oli kotkan kasvot, kaikilla neljällä yhtä lailla.

Kullakin olennolla oli kaksi siipeä ylhäällä levällään, niin että ne koskettivat toisten siipiä, ja kahdella siivellä ne peittivät vartalonsa. Ne kaikki kulkivat kasvojensa suuntaan, sinne, minne henki niitä johti. Kulkiessaan ne eivät kääntyneet.

Hes 1:4-12 KR 1992



Sitten näin tämän: taivaan ovi oli auki, ja kuului sama ääni, jonka olin edellisellä kerralla kuullut -- kuin olisi torveen puhallettu. Se sanoi minulle: "Nouse tänne! Minä näytän sinulle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva."

Siinä samassa olin Hengen vallassa. Näin, että taivaassa oli valtaistuin ja sillä valtaistuimella istui joku, joka loisti kuin jaspis ja karneoli. Valtaistuinta ympäröi sateenkaaren kaltainen smaragdinvärinen hohde.

Tämän valtaistuimen ympärillä oli kaksikymmentäneljä valtaistuinta, ja niillä istui kaksikymmentäneljä vanhinta, joilla oli yllään valkeat vaatteet ja päässään kultaseppele. Valtaistuimesta lähti salamoita ja kuin ukkosen jyly. Sen edessä oli seitsemän soihtua, Jumalan seitsemän henkeä, ja sen edessä oli myös ikään kuin lasinen, kristallin tavoin kimmeltävä meri.



Valtaistuimen edessä ja ympärillä oli neljä olentoa, jotka sekä edestä että takaa olivat täynnä välkehtiviä silmiä.

Yksi muistutti leijonaa, toinen nuorta härkää, kolmannella oli kuin ihmiskasvot, ja neljäs näytti lentävältä kotkalta.

Näillä neljällä olennolla oli kullakin kuusi siipeä, jotka olivat molemmilta puolin täynnä välkehtiviä silmiä. Taukoamatta, päivin öin, nuo olennot lausuvat:

-- Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias! Hän oli, hän on ja hän on tuleva.

Aina kun olennot ylistävät, kunnioittavat ja kiittävät häntä, joka istuu valtaistuimellaan ja joka elää aina ja ikuisesti, nuo kaksikymmentäneljä vanhinta heittäytyvät maahan hänen valtaistuimensa eteen ja osoittavat hänelle kunnioitustaan -- hänelle, joka elää aina ja ikuisesti. He asettavat seppeleensä valtaistuimen eteen ja lausuvat:

-- Herra, meidän Jumalamme! Sinä olet arvollinen saamaan ylistyksen, kunnian ja vallan, sillä sinä olet luonut kaiken. Kaikki, mikä on olemassa, on sinun tahdostasi luotu.

Ilm 4 KR 1992


Kirkon perinteessä on näistä Hesekielin ihmeellisen näyn ja Ilmestyskirjan taivaat auki näyn hahmot yhdistetty neljään evankeliumiin

Matteus - ihminen
Markus - leijona
Luukas - härkä
Johannes - kotka



Aikoinaan koetettiin harmonisoida synoptikot - Matteus, Markus, Luukas - asettamalla kertomukset rinnakkain.

mutta ei siitä tullut mitään - ne ovat liian erilaiset ja harmonisointi vain lättäsi kaiken kasaan.

evankeliumeja ei saa pakottaa samaan muottiin, vaan täytyy hyväksyä se tosiasia, että ne kertovat asioista eri sävyin, näkökulmin ja monin paikoin myös eri tavoin.

esikoiset arvostavat yksiäänistä virren veisuuta ja yhtä selkeää oppia ja yhtä evankeliumia.

mutta neliääninen kuorolaulu pystyy antamaan monipuolisemman ja usein syvemmänkin kuvan kuin monotoninen veisuu.

samoin ... neljä erilaista evankeliumia piirtävät meille Kristuksesta ja alkuseurakunnasta erityisen monipuolisen ja rikkaan kuvan, jossa riittää oppimista ja tutkimista Luukkaan tavoin - nähdäksemme kuinka luotettavia nämä asiat ovat!


nykyään aika monet yliopistollisen tason evankeliumien tutkijat ovat sitä mieltä että mahdollisesti ehkä todennäköisesti vaikuttaisi siltä että ...

Markus on vanhin evankeliumi, ensimmäisenä kirjoitettu, jotenkin Pietariin yhteydessä

ajatellaan että Matteus ja Luukas sisältävät Markuksen aineistoa - ovat ehkä käyttäneet sitä hyväkseen.

(kaikesta on kolme mielipidettä vähintään, onhan kyse ihmisen uteliaisuudesta, tutkimuksesta)

Matteus sisältää Matteuksen omaa aineistoa, jota ei ole muissa evankeliumeissa.

Luukas sisältää Luukkaan omaa aineistoa, jota ei ole muissa evankeliumeissa.


mutta sitten on aineistoa, jota ei ole Markuksessa ja joka on Matteuksessa ja Luukkaassa hieman eri tavoin käsiteltynä.

tästä tutkijat käyttävät nimeä Lähde - Quelle - eli Q lähde.


teoria menisi siis näin (ehkä mahdollisesti olettaen että...)

Markus - Markus + Q?

Matteus - Markus# + Matteus + Q?

Luukas - Markus# + Luukas + Q?




Joonan merkki voisi olla teoriassa Q lähteestä

Matteus antaa sen näin:



Joonan merkki

Silloin muutamat lainopettajat ja fariseukset sanoivat Jeesukselle: "Opettaja, anna tässä meidän nähtemme merkki!"

Mutta Jeesus vastasi heille:

"Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii merkkiä, mutta ainoa merkki, joka sille annetaan, on Joonan merkki.

Niin kuin profeetta Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.

Niniven asukkaat nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja langettavat sille tuomion. He kääntyivät, kun Joona saarnasi heille, ja tässä teillä on enemmän kuin Joona!

Etelän kuningatar herää tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja langettaa sille tuomion. Hän tuli maan ääristä saakka kuulemaan Salomon viisautta, ja tässä teillä on enemmän kuin Salomo!

Mt 12:38-42 KR 1992


Luukas antaa saman kertomuksen näin:



Joonan merkki

Kun ihmisiä tuli yhä lisää, Jeesus alkoi puhua heille:

"Tämä sukupolvi on paha sukupolvi. Se vaatii merkkiä, mutta ainoa merkki, joka sille annetaan, on Joonan merkki.

Niin kuin Joona oli merkki niniveläisille, niin on Ihmisen Poika oleva merkkinä tälle sukupolvelle.

Etelän kuningatar herää tuomiolle yhdessä tämän sukupolven ihmisten kanssa ja langettaa heille tuomion. Hän tuli maan ääristä saakka kuulemaan Salomon viisautta, ja tässä teillä on enemmän kuin Salomo!

Niniven asukkaat nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja langettavat sille tuomion. He kääntyivät, kun Joona saarnasi heille, ja tässä teillä on enemmän kuin Joona!
Lk 11:29-32 KR 1992


kun vertailemme Joonan merkkiä Matteuksella (Patun muistama versio) ja Luukkaalla huomamme

- tilanne, raamit, jossa mahdollinen Q teksti on ovat erilaiset - fariseukset Matteuksella ja kansanpaljous Luukkaalla

- sanamuodot ja sisältö ovat melkein tarkalleen samat yhtenevissä kohdissa - Niniven asukkaat jotka tekivät parannuksen ja Saban kuningatar joka tuli kaukaa kuulemaan. ja tässä on enempi!

- ainoastaan Matteus viittaa Joonan merkkiin siinä mielessä että samalla tavoin Ihmisen Poika kuolee ja nousee haudasta kolmantena päivänä. Mt 12:40


tässä kohdassa yksinkertainen vertailumme tyssää.

voisimme sanoa, että ehkä Matteus käytti Luukasta tai Luukas Matteusta.

mutta ymmärtääkseni aikamme Uuden testamentin tutkimus ei katso asiaa näin. Eivät ole ehkä tunteneet toisiaan. mahdollisesti jos näet ehkä nimittäin...

vallitseva käsitys on Q-lähde teoria, että molemmat käyttävät samaa vanhempaa juttua.

onko se joskus ollut kirjallisessa muodossa, kadonnut evankeliumi? siinä tuhannen taalan kysymys.

Joonan merkkiä ei esiinny Markuksella joten kirjallisuuden tutkimuksen mukaan lähteiden suhde olisi siis

Matteus ynnä Q
Luukas ynnä Q



no, nyt joku voisi saada päähänsä kysyä

"onko Matteus lisännyt oletettuun Q-lähteeseen myös Jeesuksen herättämisen kolmantena päivänä?"

vai

"onko Luukas jättänyt pois Q-lähteeseen kuuluneen kohdan Jeesuksen herättämisestä kolmantena päivänä?"


no - siinä aihe väitöskirjalle.

mutta eikö talonpoikaisjärki, ihmisen vaisto sano, että on todennäköisempää, että Matteus on lisännyt kuin että Luukas olisi noin hienon ajatuksen jättänyt pois?



no mitä Jeesus itse sitten sanoi?

kumpi kertoo väärin, Matteus vai Luukas?

mitkä olivat Jeesuksen alkuperäiset sanat "ipsissima verba" jotka Hän arameaksi puhui?


se on kymmenen tuhannen taalan kysymys.



voin vain kertoa oman henkilökohtaisen näkemykseni...

ymmärtääkseni "Jeesuksen omia sanoja" (ipsissima verba) on lähes mahdoton siivilöidä evankeliumeista.

kaikki, aivan kaikki siellä tulee meille evankelistojen ja heidän edustamiensa perinteiden ja alkuseurakunnan ryhmien kautta.

näemme Jeesuksen ensimmäisen vuosisadan kristittyjen kertomusten ja muistitiedon silmin, emme videolta tai nauhurilta.

Jeesus on ikäänkuin pukeutunut, sanoisinko jopa kätkeytynyt, omiensa kirjoituksiin.



tämä on tiukka paikka

joku voi sanoa "Louhivuori kirjoittaa nettiruukussa, ettei evankeliumeissa ole Jeesuksen omia sanoja"

ja veistellä muuta mukavaa moisesta papista...


Jeesuksen omien sanojen etsintä on mielestäni johtanut monia Uuden testamentin tutkijoita vikasuuntaan.

on asia toki tärkeä, ja etenkin Markuksen evankeliumin ja UT arameankielisten kohtien kautta on koetettu tislata esiin Jeesus Nasaratilaisen omimpia sanoja.

vikatikki, sillä Uusi testamentti on sellainen, kuin Pyhä Henki on sen halunnut tehdä.

evankeliumit ovat neliääninen kuoro, joka yhdessä laulaa Jeesuksesta.

milloin mikin puoli tästä ihmeellisestä repalaisesta kapalosta nousee pinnalle kirkon historiassa.


meidän tulee ottaa evankeliumit sellaisenaan ja saamme niitä tutkia parhaamme mukaan. emme kuitenkaan saa lytätä niitä yhdeksi kertomuksesi, jossa ei ole säröä eikä puutetta.

moniäänisenä ja joskus kovin ristiriitaisenakin ne piirtävät koko ihmiskunnan sydämeen eripuolilla maailmaa ja erilaisten kulttuurien ja kielten parissa hämmästyttävän yhtenäisen kuvan Galilean miehestä, Jeesuksesta.

neljä hahmoa Hesekielissä olivat aika erikoiset, myös se miten ne liikkuivat

neljä olentoa Ilmestyskirjassa ovat aika erikoiset

ja neljän evankeliumin kuvaus Jeesuksesta on ihmiskunnan kirjallisuuden keskuudessa ainutlaatuinen ja häkellyttävä luomus.

mitään vastaavaa ei ole olemassa maailman kansojen ja kulttuurien parissa kuin tämä liekehtivä potpourri, jolla on ihmisen, härän, leijonan ja kotkan kasvot.


Virsi 190
Sun sanas suojaa, Jumala,
sen vastustajat masenna,
kun tahtovat ne alati
kukistaa valtaa Poikasi.

Oi Kristus, voitonruhtinas,
sä näytä valtas, kunnias.
Sun kristikuntaas holhoa
ja sitä suojaa, vahvista.

Lyö maahan sanas sortajat
ja niiden juonet kavalat.
Suo aina voittaa sanasi
ja lisää seurakuntaasi.

Suo vastustajain tuntea,
ettet sä laumaas unhota,
vaan tahdot auttaa, vahvistaa,
kun vaarat sitä ahdistaa.

Oi Pyhä Henki, lohduta
ja rauhaan meitä johdata.
Tuskissa anna huojennus
ja kuolemassa virvoitus.


Säk. 1, 2 ja 5 Martti Luther 1542,
säk. 3 ja 4 Justus Jonas 1545.
Ruots. 1562.
Suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583.
Uud. Knut Legat Lindström 1867
ja komitea 1937.


Viittauksia

Q.lähde on kiinnostanut suomalaisiakin Uuden testamentin tutkijoita

Juha Molari. Q-evankeliumi ja psykohistoria. Uuden testamentin eksegetiikan väitöskirja. Helsinki 2009.

Molarin Juhan väittärin voi lukea verkossa PDF


...

Arto Järvinen: Jeesuksen lausumien kokoelma Q.
Myllykoski, Matti & Järvinen, Arto (toim.): Varhaiskristilliset evankeliumit. Helsinki 1997 ss. 125-182.



Juha Molarin yritys rekonstruoida evankeliumien taustalta Q-lähde on suomeksi nähtävissä verkossa




Kansainvälinen tutkimusprojekti "Jeesuksen lausumien kokoelma Q" on englanniksi tässä osoitteessa



...............
näissä mietteissä tahdon toivottaa kaikille nettiruukun lukijoille hyvää ja rauhallista Itsenäisyyspäivää!

paljon on Suomen kansalla aihetta kiittää