Raamattu Lutherin uskosta

    1 Mies yhtyi vaimoonsa Eevaan, ja Eeva tuli raskaaksi ja synnytti Kainin. Eeva sanoi: "Minä olen Herran avulla saanut poikalapsen." 2 Sitten hän synnytti Kainille veljen, Abelin. Abelista tuli lammaspaimen ja Kainista maanviljelijä.

    3 Kerran Kain toi Herralle uhrilahjaksi maan satoa, 4 ja Abel toi lampaidensa esikoiskaritsoja ja niiden rasvaa. Herra katsoi suopeasti Abeliin ja hänen uhriinsa, 5 mutta Kainin ja hänen uhrinsa puoleen hän ei katsonut. Silloin Kain suuttui kovin ja hänen katseensa synkistyi. 6 Herra kysyi Kainilta: "Miksi sinä suutuit ja katselet synkkänä maahan? 7 Jos teet oikein, voit kohottaa katseesi, mutta jos et tee, on synti ovella vaanimassa. Sinua se haluaa, mutta sinun on pidettävä se kurissa."

    8 Kain sanoi veljelleen Abelille: "Lähde mukaani." Mutta kun he olivat kulkeneet jonkin matkaa, Kain kävi veljensä Abelin kimppuun ja tappoi hänet. 9 Silloin Herra kysyi Kainilta: "Missä on veljesi Abel?" Kain vastasi: "En tiedä. Olenko minä veljeni vartija?" 10 Herra sanoi: "Mitä oletkaan tehnyt! Etkö kuule, kuinka veljesi veri huutaa minulle maasta? 11 Nyt olet kirottu etkä voi jäädä tänne, sillä tämän maan oli avattava suunsa ja otettava vastaan veljesi veri, jonka sinä vuodatit. 12 Kun koetat viljellä maata, se ei enää ruoki sinua, vaan sinun on harhailtava kodittomana ja pakolaisena maan päällä."

    13 Kain sanoi Herralle: "Syntini rangaistus on minulle liian raskas kantaa. 14 Kun sinä nyt karkotat minut tältä seudulta, minä joudun pois kasvojesi edestä. Minun on harhailtava kodittomana ja pakolaisena maailmalla, ja silloin kuka hyvänsä, joka minut kohtaa, voi tappaa minut." 15 Mutta Herra sanoi hänelle: "Ei, vaan kostettakoon seitsenkertaisesti sille, joka tappaa Kainin." Ja Herra pani Kainiin merkin, ettei kukaan, joka hänet kohtaa, tappaisi häntä. 16 Niin Kain lähti pois Herran kasvojen edestä ja asettui asumaan Nodin maahan Eedenin itäpuolelle.

 

    5 Aadam yhtyi taas vaimoonsa, ja tämä synnytti pojan. Eeva antoi hänelle nimen Set ja sanoi: "Jumala on suonut minulle uuden jälkeläisen Abelin sijaan, jonka Kain tappoi." 26 Setillekin syntyi poika, ja Set antoi hänelle nimen Enos.
    Niihin aikoihin alettiin nimeltä kutsuen rukoilla avuksi Herraa.

    1 Ms 4 kohtia KR 1992 käännöksestä

      

    on se vaan kumma tuo Abelin nimi.
    hevel
    הבל

    Se on nimittäin heprealaisessa Raamatussa, psalmeissa, sananlaskuissa, Jobilla, Saarnaajalla aina merkityksessä
    turhuus, turhamaisuus

    esimerkiksi tuo kuuluisa
    הבל הבלים אמר קהלת הבל הבלים הכל הבל׃
    hevel hevalim amar kohelet hevel hevalim hakol!

    Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja, turhuuksien turhuus; kaikki on turhuutta!
    Saarnaaja 1.2

    Heprealaiskirje tekee tästä Turhasta (hevel, abel) uskon esikuvan, ja Luther tätä sitten pohtii viitaten Eevan saamaan lupaukseen.

    merkillistä Turhuutta!

       

    on se vaan erikoinen tuokin, että vasta Abelin kuoleman jälkeen ryhdyttiin huutamaan avuksi Herran nimeä.

    Kun Eeva synnytti Seetin.

    Erikoinen kohta 1 Mooseksenkirjassa, jonka selitystä Lutherilta minulla ei ole käsillä.

       Kirjoittanut: Haamul, 12.02.2012 12:46    
    Ei meillä ole mielestäni varaa epäillä sitäkään, etteikö Heprelaiskirjeen kirjoittaja olisi tehnyt tulkintojaan Aabelin uhrin kelpaamisen syistä Pyhän Hengen valaisemana, ja päätynyt oikeaan ymmärrykseen asiassa.