31. Mutta kuin Ihmisen Poika tulee kunniassansa ja kaikki pyhät enkelit hänen kanssansa, silloin hän istuu kunniansa istuimella,
32. Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat. Ja hän eroittaa toiset toisistansa, niinkuin paimen eroittaa lampaat vuohista,
33. ja asettaa lampaat tosin oikialle puolellensa, mutta vuohet vasemmallensa.
34. Silloin sanoo kuningas niille, jotka hänen oikialla puolellansa ovat: tulkaat, minun Isäni siunatut, omistakaat se valtakunta, joka teille on valmistettu maailman alusta.
35. Sillä minä isosin, ja te ruokitte minun: minä janosin, ja te juotitte minun: minä olin outo, ja te minun huoneeseen otitte:
36. Alasti, ja te vaatetitte minun: sairaana, ja te opitte minua: minä olin vankina, ja te tulitte minun tyköni.
37. Silloin vanhurskaat häntä vastaavat ja sanovat: Herra, koska me näimme sinun isoovan, ja ruokimme sinun? taikka janoovan, ja annoimme sinun juoda?
38. Mutta koska me näimme sinun outona, ja huoneeseen otimme sinun? taikka alastoinna, ja vaatetimme sinua?
39. Eli koska me näimme sinun sairaana, taikka vankina, ja tulimme sinun tykös?
40. Niin vastaa kuningas ja sanoo heille: totisesti sanon minä teille: sen minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä minun veljistäni, sen te teitte minulle.
41. Silloin hän myös sanoo niille, jotka vasemmalla ovat: menkäät pois minun tyköäni, te kirotut, ijankaikkiseen tuleen, joka valmistettu on perkeleelle ja hänen enkeleillensä.
42. Sillä minä isosin, ja ette minua ruokkineet: minä janosin, ja ette minua juottaneet:
43. Minä olin outo, ja ette minua huoneeseen ottaneet: alastoin, ja ette minua vaatettaneet: sairas ja vankina, ja ette minua oppineet.
44. Silloin nekin häntä vastaavat, sanoen: Herra, koska me näimme sinun isoovan, taikka janoovan, taikka outona, eli alastoinna, eli sairaana, taikka vankina, ja emme sinua palvelleet?
45. Silloin hän vastaa heitä, sanoen: totisesti sanon minä teille, mitä ette tehneet yhdelle näistä vähimmistä, sitä ette tehneet minulle.
46. Ja niiden pitää menemän ijankaikkiseen vaivaan, mutta vanhurskaat ijankaikkiseen elämään.
koska tämä Jeesuksen kuuluisa vertaus viimeisestä tuomiosta on herättänyt paljon hämmennystä ja riitaakin, koetan tässä palstassa Raamatun opettajan roolissani kutsua kaikki mukaan tutkimaan Sanaa.
Sama periaate on kohdallani voimassa kuin aina ennenkin, vastaan saa sanoa ja erimieltä olla ja jos joku totuudella kaataa aivan maanrakoon tämän tavan lukea Raamattua, niin sitä parempi!
kirjoitan tutkielman vanhaan tyyliin kysymysten ja vastausten muodossa.
Rukoilemme yhdessä, että Jeesuksen Henki armollisesti tässä tutkimisessamme vapauttaisi meidät kaikista sellaisista väärinkäsityksistä ja lukoista, jotka estävät meitä kuulemasta, mitä Herra Jeesus tässä kansoille opettaa. Pyydämme, että Totuuden Henki johtaa meitä ja että yhdessä Kristuksen ruumiissa saamme keskenämme jakaa Elämän leipää kukin tuoden sen, mitä tuotavaksi annetaan.
Aamen
Mikä on tämän vertauksen tilanne?
Kyseessä on Matteuksen evankeliumin luku 25, jossa on Herran Jeesuksen opetusta tapahtumista, kun Kunnian Kuningas tulee takaisin ja yössä kuuluu huuto "Katso, Ylkä tulee!"
Matteuksen luvussa 25 on koottuna kolme eri vertausta samasta asiasta:
- Kymmenen neitsyttä (1-13)
- Palvelijoille annetut leivistät (14-30)
- Vuohet ja lampaat (31-46)
Kolmella vertauksella on kullakin oma sanottavansa
- valvokaa, sillä ette tiedä milloin Ylkä tulee (mietimme, mitä Jeesus tarkoittaa kehotuksella Valvokaa!)
- olette palvelijoina isännälle vastuussa saamistanne lahjoista
- lopussa on tuomio, jossa ihmiset erotetaan, toiset menevät iankaikkiseen elämään ja toiset iankaikkiseen vaivaan.
Vertaus alkaa siis tästä tilanteesta, jota Matteuksen evankeliumi on kuvannut jo aiemmissa luvuissa.
"Mutta kuin Ihmisen Poika tulee kunniassansa ja kaikki pyhät enkelit hänen kanssansa, silloin hän istuu kunniansa istuimella" (jae 31)
Tässä on paljon asiaa, kuten arvata saattaa.
1 "Ihmisen Poika" - kuka Hän on? Miksi tällainen ilmaus, joka tuo mieleen Danielin kirjan näyn.
2 kaikki pyhät enkelit Hänen kanssaan. Sieltä tulevat Gabriel, Mikael, Rafael, Uriel ja legioonittain henkiä, enkeleitä ilman määrää!
3 istuu kunniansa istuimella
ei enää hyljätty, halveksittu Jeesus, jolle aikamme maallistuneet ihmiset kääntävät pilkaten selkänsä ja jonka Jumalan omaisuuskansa surmautti ristillä.
Herra Jeesus odottaa siis tällaista tulevaisuutta, saapumista takaisin tänne Jumalan enkelten valtavassa saattueessa, nousten kunnian valtaistuimelle, jonka kaltaista ei ole toista.
Mitä Ihmisen Poika tekee?
Vertauksessa Jeesus sanoo, että enkeleillä riittää puuhaa - "Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat"
Paljon populaa, enempi kuin olemme tottuneet näkemään seuratuvassa tai Madonnan konsertissa Helsingissä.
saattaapi olla joku siellä joukossa, joka on hieman yllättynyt että mihinkäs tässä on jouduttu?
Ihmisen Poika alkaa sitten tehdä työtä, varsinainen poroerotus Lapin kieltä käyttääkseni!
"Ja hän eroittaa toiset toisistansa, niinkuin paimen eroittaa lampaat vuohista"
kahtiajako - todella mustavalkoinen operaatio, jossa on vain kaksi porukkaa ei mitään siltä väliltä
"ja asettaa lampaat tosin oikialle puolellensa, mutta vuohet vasemmallensa."
Mitä näille kahdelle joukolle tapahtuu?
Kunnian istuimen, Ihmisen Pojan tuomioistuimen luona, Herra Jeesus on itse henkilökohtaisesti suorittanut erotuksen.
Hän asettaa toisen suuren joukon ihmisiä, joita tässä lampaisiin verrataan, oikealla puolellensa ja toisen, joita tässä vuohiin verrataan, vasemmalle.
Tämä erotus on lopullinen ja ikuinen, ja voimme tähän lisätä että mitään valitusoikeutta ei ole koska sen enempää Matteus kuin koko Raamattukaan ei tunne mitään ylempää oikeuden tasoa kuin Ihmisen Poika.
"Ja niiden pitää menemän ijankaikkiseen vaivaan, mutta vanhurskaat ijankaikkiseen elämään. "
Vertauksessa ratkaistaan ihmisen iankaikkinen kohtalo.
No, selityksessämme on tähän asti kaikki hyvin.
Näemme jokainen silmissämme Jeesuksen havainnollisen vertauksen ja tiedämme, kuinka selvästi vuohet ja lampaat erottuvat toisistaan Pyhän Maan kukkuloilla.
Ymmärrämme myös, että tässä ratkaistaan ihmisten iankaikkinen kohtalo.
Kysymys on oman aikamme kielellä pääsemisestä taivaan iloon, Isän valtakuntaan, passilla ja viisumilla, jota ei koskaan mitätöidä.
Tai joutumisesta ikuiseen kärsimykseen. Sitä tässä näet tarkoitetaan sanalla "vaivaan".
Ikuisuus siellä Ihmisen Pojan vasemmalla puolella ei ole tämän vertauksen mukaan pois katoamista, lakkaamista, kuten toivotaan, ei jonkinlaista neutraalia henkeilyä jossain todellisuudessa, vaan surua, kärsimystä, kipua ja tuskaa.
...
Tähän asti siis olemme kaikki suurinpiirtein samassa veneessä Matteuksen evankeliumin vertauksen äärellä.
Mutta nyt tiemme eroavat ratkaisevasti.
Minä ymmärrän niin, että kaikki kolme Jeesuksen vertausta Matteuksen evankeliumin 25 luvussa ovat "esi-kristillisiä".
Ne ovat kristillisiä vain sen tähden, että Kristus ne on kertonut.
"Kristillinen usko" näet sisältää aivan toisenlaisen paketin, kuin ihmisen omaa valvomista, vastuullisuutta ja arjen elämää kuvaavat vertaukset 10 neitsyestä, leivisköistä ja vuohista ja lampaista.
Tässä on tullut tupen rapinat sekä mikolle että mamalle, jotka korostavat Matteuksen tekstin omaa sanomaa.
Lukija on tuolla toisella palstalla kerrassaan tuohtunut, miten kauhean kamalaa on lukea Matteusta kuten se on kirjoitettu!
Miten ymmärrämme Matteusta oikein?
Täällä toistetaan jatkuvasti vastausta tähän kysymykseen, joka on mielestäni kohtalokkaalla tavalla väärä.
Eri nettiruukun kirjoittajat vastaavat tähän kysymykseen sanomalla eri sanoilla näin:
"Raamattu opettaa, että ihminen pelastuu uskosta Jeesukseen Kristukseen. Jumala vanhurskauttaa ihmisen, joka uskoo evankeliumin.
Opetus ihmisen pelastumisesta on aivan selkeä apostoli Paavalin kirjeissä ja muualla Raamatussa.
Ihminen ei pelastu hyvien töiden ansiosta, jotka ovat muka Jumalalle mieluisia.
Parhaatkin teot ovat syntiä Jumalan silmissä, jos ne eivät lähde uskosta.
Oikea ja kristillinen opetus ihmisen pelastumisesta on kaiken Raamatun ymmärtämisen oikea avain."
Matteuksen evankeliumin 25 luvun vertauksista puuttuu kokonaan tämä näkökulma.
Kuvaamani väärän vastauksen mukaisesti ajattelevat tahtovat sen vuoksi "selittää" tavalla tai toisella vertaukset puhtaan kristillisen opin mukaan.
Tämä ei ole vain nettiruukussa näkyvä ilmiö, ei rajoitu esikoislestadiolaisuuteen vaan on ominaista monille uskoville.
Tahdotaan eheä, kokonainen, ristiriidaton paketti, kuka menee taivaaseen ja kuka joutuu helvettiin.
Näin sitten mestaroidaan Mestarin sanoja.
Jeesuksen vertaukset ovat aivan valtavia ja ne koskettavat jokaista ihmistä.
Kunnes Häneen uskovat tulevat laastareineen, pumpuleineen, selityksineen ja tulkintoineen ja peittävät ne tukehduttavan villavöllyn alle.
Ei tarvitse valvoa.
Ei koskaan tule kristitylle tuomiota, jossa leivisköistä joutuu tilille.
Mitään merkitystä ei ole Ihmisen Pojan edessä, onko autettu vähimpiä veljiä vai ei.
trallallaa trallallaa "nukkukaa, oi kristityt, kun ylkä tulee niin on nami nami ja helly helly aika, ei mitään ankaraa hetkeä!"
Jeesuksen vertaus vuohista ja lampaista on "esi-kristillinen" ja voisimme jopa sanoa epä-kristillinen.
Siinä ei sanallakaan mainita sanoja "usko" tai "armo" tai "uhri".
Siinä on ihminen tarkan syynin edessä, ja omituinen on tuo Ihmisen Pojan kannalta ratkaiseva asia.
Vaan niin Jeesus asian näkee, että silloin kerran kun suuret enkelijoukot tuovat kaikki kansat Hänen syyniinsä, siellä on kahdenlaisia ihmisiä
siellä ON niitä,
jotka hänen oikialla puolellansa ovat: tulkaat, minun Isäni siunatut, omistakaat se valtakunta, joka teille on valmistettu maailman alusta.
Sillä minä isosin, ja te ruokitte minun: minä janosin, ja te juotitte minun: minä olin outo, ja te minun huoneeseen otitte:
Alasti, ja te vaatetitte minun: sairaana, ja te opitte minua: minä olin vankina, ja te tulitte minun tyköni.
Tällaisia ihmisiä ON
ja siellä ON niitä, joille Kunnian Kuningas sanoo lopulliset sanat
Silloin hän myös sanoo niille, jotka vasemmalla ovat: menkäät pois minun tyköäni, te kirotut, ijankaikkiseen tuleen, joka valmistettu on perkeleelle ja hänen enkeleillensä.
Sillä minä isosin, ja ette minua ruokkineet: minä janosin, ja ette minua juottaneet:
Minä olin outo, ja ette minua huoneeseen ottaneet: alastoin, ja ette minua vaatettaneet: sairas ja vankina, ja ette minua oppineet.
katso eteesi, oi ihminen.
ei auta siellä Jeesuksen vertauksen tuomiolla, että vetoat oikeaan uskoosi
ei auta siellä, että vetoat puhtaaseen oppiin
ei auta siellä, että et ole tehnyt hyviä tekoja Jumalaa mielyttääksesi
ei auta siellä mikään
Jeesus tietää silloin tulevaisuudessa, mitä sinä tänään olet.
vuohi tai lammas
miksi Jeesus siis tällaisen vertauksen vuohista ja lampaista on seurakunnalleen antanut ... ja kaikille ihmisille?
huvin vuoksiko?
"hah, sainpas teidät narutettua ja pelästymään, että joudutte muka vastuuseen. en minä oikeasti sitä tarkoittanut, kunhan uskotte niin kaikki on hyvin, trallallaa, rauha vaan, rauha vaan, ei hätää mitään!"
Kirjoittanut: Haamul, 16.02.2012 08:19
Parannussaarnahan se on.
Ja mihin se ajaa?
Parantajan tykö!
Tuon Matt. 25:n Jeesuksen puheen edessä, kuten minkään parannussaarnan edessä, minulle ei jää muuta mahdollisuutta kuin huutaa avukseni Jeesusta itseänsä, maailman ainoaa Parantajaa.
Ei ole toivoakaan tulla luetuksi Jeesuksen lampaiden joukkoon muulla tavoin, kuin turvaten Kristuksen ansioon. Ja siihen uskossa tartunkin.
Kirjoittanut: MikkoL, 16.02.2012 08:20
mikä tässä Herran Jeesuksen kuninkaallisessa vertauksessa on niin häkellyttävää on tuomion perustava linja
helvettiin ei jouduta sen pahan tähden, mitä ihminen tekee
helvettiin joudutaan ikuiseen vaivaan sen hyvän tähden, mitä ihminen jättää tekemättä lähimmäiselleen
Kirjoittanut: Haamul, 16.02.2012 08:20
Virsi 299
Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa.
En lepoa mä löytänyt,
en mistään muusta tyyntynyt,
ennen kuin löysin aartehen,
ystävän, Herran Jeesuksen.
Muu vaivoissa ei lohduta,
ei auta kuolon tuskissa,
ei päästä alta murheitten,
kuin läsnäolo Jeesuksen.
Valmisti kuuliaisuuden,
aukaisi oven autuuden
Jumala meille Pojassaan,
kun antoi Hänet kuolemaan.
On ainut neuvo huonolle,
on ainut turva heikolle
ja ainut meillä puolustus
Jeesuksen esirukous.
Maailman viettelyksistä,
kiusauksista, synneistä
ainoa ompi pelastus
Jeesuksen suuri rakkaus.
Ainoa tosi viisaus
ja ainoa vanhurskaus,
ainoa puhdas pyhitys
on Vapahtajan yhteys.
Muut kuollessa ei rauhaa saa,
ei kestä Herran kunniaa,
ei pysy eessä Jumalan
kuin seuraajat vain Karitsan.
Kirjoittanut: MikkoL, 16.02.2012 08:20
"Ei ole toivoakaan tulla luetuksi Jeesuksen lampaiden joukkoon muulla tavoin, kuin turvaten Kristuksen ansioon. Ja siihen uskossa tartunkin. "
tartu ihmeessä, Haamul
siitä ei ole sanallakaan mainintaa tässä vertauksessa.
Kirjoittanut: Haamul, 16.02.2012 08:21
Jes.26:12: "Herra, Sinä valmistat meille rauhan. Myös se on Sinun tekoasi, niin kuin kaikki mitä me olemme saaneet aikaan."
Mihin Jeesuksen puhe tähtäsi?
Siihenkö, että ihmiset alkaisivat itse parantaa itseään harrastamalla hyväntekeväisyyttä, vai siihenkö, että he uskoisivat Hänen tulleen kansansa pelastajaksi, parantajaksi?
Totta kai uskovien tulee tehdä hyvää ja he haluavatkin tehdä hyvää, mutta mihin Jeesuksen puhe tähtäsi?
Eikö siihen, mihin Hän toisaallakin kansaa kehotti: tehkää ensin Puu hyväksi...
Ja ihmisellehän se on yhtä mahdotonta kuin mennä takaisin äitinsä kohtuun syntyäkseen uudelleen uutena ihmisenä.
Mutta hyviä hedelmiä ei tule ennenkuin puumme on se Puu, joka on Kristus.
Matt. 12:33: "Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi, tahi tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan."
Kirjoittanut: Patu, 16.02.2012 08:31
"mikä tässä Herran Jeesuksen kuninkaallisessa vertauksessa on niin häkellyttävää on tuomion perustava linja
helvettiin ei jouduta sen pahan tähden, mitä ihminen tekee
helvettiin joudutaan ikuiseen vaivaan sen hyvän tähden, mitä ihminen jättää tekemättä lähimmäiselleen" MikkoL
Ansioksi viimeisellä tuomiolla luetan vain ne hyvät työt, jotka on tehty rakkaudesta Jumalaan täydestä sydeämestä, sielusta ja mielestä. Yksikin tällainen työ tulee kyllä palkituksi iankaikkisuudessa.
Yksikin laiminlyönti, jossa on ohitettu avun tarvitsija tai on laistettu kutsumuksesta, ansaitsee iankaikkisen tuomion.
Lampaat eivät muista yhtään sellaista työtä, joista olisivat ansaitsemassa palkkaa. Vuohet eivät muista yhtään sellaista laiminlyöntiä, josta ansaistevat iankaikkisen tuomion.
Kirjoittanut: Haamul, 16.02.2012 08:31
Kun puunamme on se Puu, joka on Kristus, silloin vasta voimme kantaa oikeanlaista hedelmää.
Jos pysymme oksina Hänessä, uskon kiinnittäminä, silloin Jeesuksen lupauksen mukaisesti itse taivaallinen Puutarhuri puhdistaa meidät ja kannamme paljon hedelmää.
Kirjoittanut: MikkoL, 16.02.2012 08:59
näetkö, Haamul, itse lainkaan, kuinka änkeät tähän turvallista ja tuttua tekstiä muualta Raamatusta ja kirkon opista.
kun koetan saada meidät kaikki pysähtymään Jeesuksen vertauksen äärelle sellaisena kuin se on.
tämä on rankkaa tekstiä Vapahtajaltamme, jonka Pyhä Henki on Matteukseen meille tallentanut.
pelottavaa.
joten pakenemme puskaan Herran silmien edestä.
Matt 25:31-46 puhuu nimen omaan Joosafatin laakson tuomiosta, Jooelin kirjassa, Ja se tapahtuu kun Jeesus palaa Seurakuntamorsiammensa kanssa takaisin maan päälle ja kansoilla viitataan tässä pakanaknasoihin, siis niihin jotka eivät kuulu morsiusseurakuntaan, ja jotka selviävät hengissä Ahdistuksen ajasta, josta Morsian on temmattu pois, Raamatussa on seitsemän tuomiota. On hyvää osata oikein jakaa/jaotella Totuuden Sana. Jeesuksessa pelastuneet menevät Kristuksen Tuomioistuimelle, ja sieltä kukaan ei joudu kadotukseen, vaan jotkut pelastuu ikään kuin tulen läpi.
VastaaPoista