Luukkaan evankeliumi - armo

Luukkaan evankeliumi on ainoa synoptikoista, jossa esiintyy sana armo (kharis)

Lk 1:28 Ja tullessaan sisälle hänen tykönsä enkeli sanoi: "Terve, armoitettu! Herra olkoon sinun kanssasi."

Lk 1:30 Niin enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä.

Lk 2:40 Ja lapsi kasvoi ja vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen päällänsä.

Lk 2:52 Ja Jeesus varttui viisaudessa ja iässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä.

Lk 4:22 Ja kaikki lausuivat hänestä hyvän todistuksen ja ihmettelivät niitä armon sanoja, jotka hänen suustansa lähtivät; ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Joosefin poika?"

Lk 18:13 Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen'.

Minulle tämä on uusi asia, jota en ole ennen tiennyt - että vain Luukkaassa esiintyy sana ARMO siinä mielessä, kuin sitä me kristityt käytämme.

Löytö antaa taas pontta sille käsitykselleni, että Luukkaan evankeliumi on aivan erityisen hienostunut, mahdollisesti Jeesuksen ajan saddukeusten maailmaan liittyvä (Teofilus).

Onhan se myös ainoa synoptikoista, joka kertoo neitsyt Marian, Jeesuksen äidin, sydämen asioista ja kokemuksista.

(Matteus kertoo Joosefin huolista, kun kihlattunsa tuli oudosti raskaaksi)

Meidän tulisi Raamattua tutkiessamme panna tarkoin merkille, että Jeesus Nasaretilaisen maailmassa ja opetuksissa ARMO ei ole kovin keskeinen käsite.

Kirkkaimmin kohtaamme meille tutun ja koskettavan ... unohtumattoman ... armon, joka on jo hyvin lähellä kristillistä näkemystä.

Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen'. Lk 18:13