Otsikko: Raamattu suomeksi
Viestejä yhteensä: 22
Keskustelu aloitettu: 22.06.2007 07:53
Viimeisin viesti: 22.06.2007 16:16
Viestejä yhteensä: 22
Keskustelu aloitettu: 22.06.2007 07:53
Viimeisin viesti: 22.06.2007 16:16
|
|
    |
Avaan tähän
nettiruukkuun keskustelun Mikael Agricolan 450-juhlavuotena suomenkielisestä
Raamatusta. Kaikki mielipiteet, korjaukset, täydennykset ja havainnot
ovat tervetulleita.
|
|
Kirjoittanut: MikkoL,
22.06.2007 07:58
|
    |
Uusi testamentti
oli ensimmäinen suomeksi käännetty kirja, jota laatiessaan Mikael Agricola
joutui kehittämään kirjakieltä.
Kääntämisen taustalla oli voimakas Saksan uskonpuhdistuksen ajatus, että Jumalan Sana on saatava kansankielelle.
Olen keskustelujen puolella kertonut, miten syvästi ranskankielisen Raamatun kääntäminen vaikutti tuon maan historiaan ja sen asukkaiden, etenkin hugenottien, elämään.
Ruotsi-Suomeen uskonpuhdistuksen kirkko tuli hallitsijan päätöksellä, kuten niin monille muillekin alueille Euroopassa.
Kääntämisen taustalla oli voimakas Saksan uskonpuhdistuksen ajatus, että Jumalan Sana on saatava kansankielelle.
Olen keskustelujen puolella kertonut, miten syvästi ranskankielisen Raamatun kääntäminen vaikutti tuon maan historiaan ja sen asukkaiden, etenkin hugenottien, elämään.
Ruotsi-Suomeen uskonpuhdistuksen kirkko tuli hallitsijan päätöksellä, kuten niin monille muillekin alueille Euroopassa.
|
|
|
Katolinen Ruotsi
ja sen "Itämaa" Suomi kuuluivat Kalmarin unioniin 1397-1520.
Arvellaan että lippu oli keltaisella pohjalla oleva punainen risti.
Pohjoismainen valtioliitto käsitti Tanskan, Norjan, Ruotsin, Islannin ja Färsaaret. Kullakin valtiolla oli oma sisäinen hallintonsa ja lainsäädäntönsä, mutta kaikkia hallitsi yksi kuningas.
Kansallismieliset ruotsalaiset pyrkivät 1400-luvun kuluessa moneen kertaan irti unionista. Tanskan kuningas Kristian II (1481-1559) koetti kukistaa ruotsalaisten itsenäistymispyrkimykset hyökäten Ruotsiin ja valloittaen Tukholman 1520.
Pohjoismainen valtioliitto käsitti Tanskan, Norjan, Ruotsin, Islannin ja Färsaaret. Kullakin valtiolla oli oma sisäinen hallintonsa ja lainsäädäntönsä, mutta kaikkia hallitsi yksi kuningas.
Kansallismieliset ruotsalaiset pyrkivät 1400-luvun kuluessa moneen kertaan irti unionista. Tanskan kuningas Kristian II (1481-1559) koetti kukistaa ruotsalaisten itsenäistymispyrkimykset hyökäten Ruotsiin ja valloittaen Tukholman 1520.
|
|
|
Kristian II
järjesti itselleen kruunajaiset Tukholmassa, joiden kuluessa 7-9 marraskuuta
1520 murhattiin noin sata Ruotsin aatelista. Näiden surmattujen joukossa oli
Eerik Vaasa, Gustav Vasan isä.
Tukholman verilöylyllä oli kuitenkin päinvastainen vaikutus. Kustaa Vaasa (1496-1560) johti murhista raivostuneet ruotsalaiset avoimeen kapinaan Kalmarin unionia vastaan. Lyhyessä ajassa hänen johdollaan tanskalaiset ajettiin pois ja Kustaa Vaasa kruunattiin itsenäisen Ruotsin kuninkaaksi 1523.
Vain neljä vuotta myöhemmin, 1527, Ruotsi irtautui paavin kirkosta.
Mikael Agricola oli tähän aikaan Turun piispan palveluksessa. Hänestä tuli 1528 piispa Martti Skyttan kansleri.
Tukholman verilöylyllä oli kuitenkin päinvastainen vaikutus. Kustaa Vaasa (1496-1560) johti murhista raivostuneet ruotsalaiset avoimeen kapinaan Kalmarin unionia vastaan. Lyhyessä ajassa hänen johdollaan tanskalaiset ajettiin pois ja Kustaa Vaasa kruunattiin itsenäisen Ruotsin kuninkaaksi 1523.
Vain neljä vuotta myöhemmin, 1527, Ruotsi irtautui paavin kirkosta.
Mikael Agricola oli tähän aikaan Turun piispan palveluksessa. Hänestä tuli 1528 piispa Martti Skyttan kansleri.
|
|
Kirjoittanut: MikkoL,
22.06.2007 08:24
|
|
Ruotsin kirkko
irtautui 1527 Roomasta, mutta vasta tärkeä Uppsalan synodi 1-20 maaliskuuta
1593 määritteli uskonpuhdistuksen kirkon hyväksymät tunnustukset ja torjui
kalvinismin.
Biblia Thet är All then Helgha Scrifft på Swensko
Koko Raamattu ruotsiksi on Laurentius Andraen (1470-1552), Olaus Petrin (1493-1552) ja hänen veljensä Laurentius Petrin (1499-1573) työn tulos ja valmistui 1540-41.
Se seuraa sisällöltään ja ulkonäöltäänkin tarkasti Lutherin saksalaista Raamattua vuodelta 1526.
Biblia Thet är All then Helgha Scrifft på Swensko
Koko Raamattu ruotsiksi on Laurentius Andraen (1470-1552), Olaus Petrin (1493-1552) ja hänen veljensä Laurentius Petrin (1499-1573) työn tulos ja valmistui 1540-41.
Se seuraa sisällöltään ja ulkonäöltäänkin tarkasti Lutherin saksalaista Raamattua vuodelta 1526.
|
|
|
Ilmassa oli siis
voimakas kansankielisen Raamatun haku ja uskonpuhdistuksen kirkon
muodostaminen.
Mikael Agricola lähetettiin Wittenbergiin, jossa hän opiskeli 1536-1539 ja jatkoi samalla jo alkanutta Uuden testamentin käännöstyötään.
Agricolan kääntämä Se Uusi Testamentti valmistui 1548.
Vaikeutena oli tosiaan aivan uuden kirjakielen luominen, josta lentäväksi lauseeksi on jäänyt
"Kyllä se kuulee suomen kielen, joka ymmärtää kaikkien mielen"
Agricola keksi esimerkiksi sanat
armonlahja, elämänleipä, elämänvesi, hiippakunta, rukoushuone, vanhurskauttaa, isänmaa ja raatihuone.
Mikael Agricola lähetettiin Wittenbergiin, jossa hän opiskeli 1536-1539 ja jatkoi samalla jo alkanutta Uuden testamentin käännöstyötään.
Agricolan kääntämä Se Uusi Testamentti valmistui 1548.
Vaikeutena oli tosiaan aivan uuden kirjakielen luominen, josta lentäväksi lauseeksi on jäänyt
"Kyllä se kuulee suomen kielen, joka ymmärtää kaikkien mielen"
Agricola keksi esimerkiksi sanat
armonlahja, elämänleipä, elämänvesi, hiippakunta, rukoushuone, vanhurskauttaa, isänmaa ja raatihuone.
|
|
|
"Ensimmäinen
versio suomenkielisestä Uudesta testamentista valmistui vuonna 1543. Tuolloin
Agricola tiedusteli kuninkaan lupaa sekä mahdollista avustusta Uuden
testamentin painattamiseen. Lupaa ei kuitenkaan tullut ja Agricola kävi vielä
suomennostaan läpi. Uusi testamentti saatiin viimein painoon vuonna 1548. Se
painettiin Ruotsissa Amund Lauritsanpojan kirjapainossa. Se Wsi Testamenti oli
718 sivuinen teos, jossa oli 48 pientä puupiirrosta ja saman verran isompia.
Painos ei ilmeisesti ollut kovinkaan suuri mutta siitä riitti kappale kuhunkin Suomen noin 125 kirkkoon, joihinkin kouluihin, vauraampiin talouksiin ja kuninkaalle.Kirjojen painaminen oli kallista ja Agricola on todennäköisesti itse huolehtinut painatuskustannuksista. Painoksen kokoon vaikutti myös lukutaidon puute. Suomenkielisen Uuden testamentin valmistuminen oli tärkeää kirkolle sillä sitä tarvittiin niin jumalanpalveluksiin kuin kansan opetukseenkin."
Painos ei ilmeisesti ollut kovinkaan suuri mutta siitä riitti kappale kuhunkin Suomen noin 125 kirkkoon, joihinkin kouluihin, vauraampiin talouksiin ja kuninkaalle.Kirjojen painaminen oli kallista ja Agricola on todennäköisesti itse huolehtinut painatuskustannuksista. Painoksen kokoon vaikutti myös lukutaidon puute. Suomenkielisen Uuden testamentin valmistuminen oli tärkeää kirkolle sillä sitä tarvittiin niin jumalanpalveluksiin kuin kansan opetukseenkin."
MikkoL:
http://www.mikaelagricola.fi/
mikaelagricola/
Suomenkielinen_Uusi_testamentti.pbs
http://www.mikaelagricola.fi/
mikaelagricola/
Suomenkielinen_Uusi_testamentti.pbs
|
|
|
”Ele polghe kiria
quin sica,
waicka henes on wehe wica”
Mikael Agricola Rucouskirian esipuheessa
Mitä hyötyä tosiaan on Uudesta testamentista kristikansalle, joka ei osaa lukea?
Samoin kuin Saksassa ja Ruotsissa, myös Suomessa alkoi voimakas kansanopetuksen virtaus, jonka tavoitteena oli opettaa suomalainen kirkkorahvas lukemaan Jumalan Sanaa.
Mikä siunaus kansallemme!
waicka henes on wehe wica”
Mikael Agricola Rucouskirian esipuheessa
Mitä hyötyä tosiaan on Uudesta testamentista kristikansalle, joka ei osaa lukea?
Samoin kuin Saksassa ja Ruotsissa, myös Suomessa alkoi voimakas kansanopetuksen virtaus, jonka tavoitteena oli opettaa suomalainen kirkkorahvas lukemaan Jumalan Sanaa.
Mikä siunaus kansallemme!
|
|
Kirjoittanut: MikkoL,
22.06.2007 08:39
|
|
Ensimmäinen
suomen kielellä koskaan painettu kirja on aapinen, Mikael Agricolan Abckirja
vuodelta 1543.
Agricola laati aapisen juuri sitä varten, että Elämän Sanaa osattaisiin kerran joka pirtissä lukea.
Ruotsi-Suomen kirkko otti kansanopetuksen tosissaan ja aapisen lisäksi käytössä oli pian Lutherin vähä katekismus.
Aleksis Kivi kuvaa mainiosti aapiskirjan todellisuutta 1800-luvun Suomessa Jukolan veljesten istuessa tukka harittaen lukkarinkoulussa.
Joka on lukenut tuon, nähnyt näytelmänä tai elokuvana ei noita Impivaaralaisten lukijaisia hevin unohda!
Agricola laati aapisen juuri sitä varten, että Elämän Sanaa osattaisiin kerran joka pirtissä lukea.
Ruotsi-Suomen kirkko otti kansanopetuksen tosissaan ja aapisen lisäksi käytössä oli pian Lutherin vähä katekismus.
Aleksis Kivi kuvaa mainiosti aapiskirjan todellisuutta 1800-luvun Suomessa Jukolan veljesten istuessa tukka harittaen lukkarinkoulussa.
Joka on lukenut tuon, nähnyt näytelmänä tai elokuvana ei noita Impivaaralaisten lukijaisia hevin unohda!
|
|
|
Biblia: Se on:
Coco Pyhä Ramattu Suomexi) saatiin vasta 1642.
Agricola kyllä halusi kääntää koko Raamatun, mutta edes Turun piispan rahat eivät silloin tehtävään riittäneet.
Ruotsin kuninkaan rahapussi oli kiinni suomalaisten Uuden testamentinkin kanssa.
Siis 100 vuotta sen jälkeen kun rakkaat ruotsalaiset isäntämme olivat saaneet koko Raamatun.
Itämaan kummaa kieltä puhuva kansa ei ollut prioriteetti edes hengellisessä mielessä.
(Niin että vanhan kunnon ruotsalaisvastaisuus tässä taas alkaa nostaa päätään... hakkaa päälle, Suomen poika, ettei Ruotsi meitä voita)
Agricola kyllä halusi kääntää koko Raamatun, mutta edes Turun piispan rahat eivät silloin tehtävään riittäneet.
Ruotsin kuninkaan rahapussi oli kiinni suomalaisten Uuden testamentinkin kanssa.
Siis 100 vuotta sen jälkeen kun rakkaat ruotsalaiset isäntämme olivat saaneet koko Raamatun.
Itämaan kummaa kieltä puhuva kansa ei ollut prioriteetti edes hengellisessä mielessä.
(Niin että vanhan kunnon ruotsalaisvastaisuus tässä taas alkaa nostaa päätään... hakkaa päälle, Suomen poika, ettei Ruotsi meitä voita)
|
|
|
1642 Raamattua
korjattiin kielellisesti 1683-85 ja 1776
1776 siitä tuli kirkolliskokouksen päätöksellä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallinen Raamattu.
Wanhaa Bibliaa on korjailtu vielä 1800-luvulla, mutta se on ollut siis Suomen kansan Raamattu 1642-1933/38.
Suurin piirtein kolmesataa vuotta.
1776 siitä tuli kirkolliskokouksen päätöksellä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallinen Raamattu.
Wanhaa Bibliaa on korjailtu vielä 1800-luvulla, mutta se on ollut siis Suomen kansan Raamattu 1642-1933/38.
Suurin piirtein kolmesataa vuotta.
|
|
Kirjoittanut: MikkoL,
22.06.2007 08:54
|
|
Suurista
herätysliikkeistä Wanha Biblia on edelleen käytössä vanhoillisten, esikoisten
ja Länsi-Suomen rukoilevaisten parissa.
Rukoilevaiset osallistuvat mielellään myös vanhan kirkkokäsikirjan mukaisiin jumalanpalveluksiin ja laulavat hengellisiä lauluja karoliinien ajan suomeksi.
Eräs syy tämän herätyksen sisäiseen jakautumiseen 1980-luvulla oli toisen siiven pyrkimys irtautua näistä vanhaan suomenkieleen perustuvista lauluista ja Bibliasta ja modernisoida liikettä.
Bibliaa pidetään varmaan monissa herätyksen kodeissa "oikeana käännöksenä" joka uskollisimmin antaa Jumalan Sanan puhtaan sisällön.
Rukoilevaiset osallistuvat mielellään myös vanhan kirkkokäsikirjan mukaisiin jumalanpalveluksiin ja laulavat hengellisiä lauluja karoliinien ajan suomeksi.
Eräs syy tämän herätyksen sisäiseen jakautumiseen 1980-luvulla oli toisen siiven pyrkimys irtautua näistä vanhaan suomenkieleen perustuvista lauluista ja Bibliasta ja modernisoida liikettä.
Bibliaa pidetään varmaan monissa herätyksen kodeissa "oikeana käännöksenä" joka uskollisimmin antaa Jumalan Sanan puhtaan sisällön.
|
|
|
Internetissä on
oikein arvokas palvelu
http://www.finbible.fi/
siellä on luettavissa rinnakkain sekä 1642 ensimmäinen käännös, 1776 virallinen Wanha Biblia sekä vertailun vuoksi 1938 Raamattu.
Voit myös ilmaiseksi ladata sieltä omaan koneeseesi nämä vankat suomenkielisen Raamatun versiot pdf muodossa.
http://www.finbible.fi/
siellä on luettavissa rinnakkain sekä 1642 ensimmäinen käännös, 1776 virallinen Wanha Biblia sekä vertailun vuoksi 1938 Raamattu.
Voit myös ilmaiseksi ladata sieltä omaan koneeseesi nämä vankat suomenkielisen Raamatun versiot pdf muodossa.
|
|
|
MÄREHTIVÄ JÄNIS
3 Moos 11
1 JA HERra puhui Mosexelle ja Aaronille/ sanoden heille: puhucat Israelin lapsille/ sanoden:
2 nämät owat eläimet joita te saatte syödä/ caickein eläinden seas maan päällä.
3 Caikist caxisorckaisist ja märhettiwäisit eläimist saatte te syödä.
4 Mutta se cuin märhetti/ ja jolla sorcat on/ ja ei nijtä hajota/ nijncuin Cameli/ se on teille saastainen/ ja ei teidän pidä sitä syömän.
5 Caninit märhettiwät/ mutta ei ole caxisorckaiset/ sentähden ne owat teille saastaiset.
6 Ja Jänes myös märhetti/ waan ei oli caxisorckainen/ sentähden se on teille saastainen.
7 Ja sica on caxisorckainen/ mutta ei märheti/ sentähden se on teille saastainen.
8 Näiden liha ei teidän pidä syömän/ eikä heidän raatoins tarttuman: sillä ne owat teille saastaiset.
3 Moos 11
1 JA HERra puhui Mosexelle ja Aaronille/ sanoden heille: puhucat Israelin lapsille/ sanoden:
2 nämät owat eläimet joita te saatte syödä/ caickein eläinden seas maan päällä.
3 Caikist caxisorckaisist ja märhettiwäisit eläimist saatte te syödä.
4 Mutta se cuin märhetti/ ja jolla sorcat on/ ja ei nijtä hajota/ nijncuin Cameli/ se on teille saastainen/ ja ei teidän pidä sitä syömän.
5 Caninit märhettiwät/ mutta ei ole caxisorckaiset/ sentähden ne owat teille saastaiset.
6 Ja Jänes myös märhetti/ waan ei oli caxisorckainen/ sentähden se on teille saastainen.
7 Ja sica on caxisorckainen/ mutta ei märheti/ sentähden se on teille saastainen.
8 Näiden liha ei teidän pidä syömän/ eikä heidän raatoins tarttuman: sillä ne owat teille saastaiset.
MikkoL:
1642
6 Ja Jänes myös märhetti/ waan ei oli caxisorckainen/ sentähden se on teille saastainen.
1642
6 Ja Jänes myös märhetti/ waan ei oli caxisorckainen/ sentähden se on teille saastainen.
|
|
|
1. Ja Herra puhui
Mosekselle ja Aaronille, sanoen heille:
2. Puhukaat Israelin lapsille, sanoen: nämät ovat eläimet, joita te saatte syödä, kaikkein eläinten seassa maan päällä.
3. Kaikista kaksisorkkaisista eläimistä, jotka sorkkansa kokonansa hajoittavat ja märhettivät, saatte te syödä.
4. Kuitenkin tätä ette mahda syödä niistä, jotka märhettivät ja ovat kaksisorkkaiset, nimittäin: kameli, joka kyllä märhettii, vaan ei hajota sorkkiansa, se on teille saastainen;
5. Kaninit märhettivät, mutta ei ole kaksisorkkaiset, sentähden ne ovat teille saastaiset;
6. Ja jänis myös märhettii, vaan ei ole kaksisorkkainen, sentähden se on teille saastainen;
7. Ja sika on kaksisorkkainen, joka kokonansa hajottaa sorkkansa, mutta ei märheti, sentähden se on teille saastainen.
8. Näiden lihaa ei teidän pidä syömän, eikä heidän raatoihinsa tarttuman; sillä ne ovat teille saastaiset.
2. Puhukaat Israelin lapsille, sanoen: nämät ovat eläimet, joita te saatte syödä, kaikkein eläinten seassa maan päällä.
3. Kaikista kaksisorkkaisista eläimistä, jotka sorkkansa kokonansa hajoittavat ja märhettivät, saatte te syödä.
4. Kuitenkin tätä ette mahda syödä niistä, jotka märhettivät ja ovat kaksisorkkaiset, nimittäin: kameli, joka kyllä märhettii, vaan ei hajota sorkkiansa, se on teille saastainen;
5. Kaninit märhettivät, mutta ei ole kaksisorkkaiset, sentähden ne ovat teille saastaiset;
6. Ja jänis myös märhettii, vaan ei ole kaksisorkkainen, sentähden se on teille saastainen;
7. Ja sika on kaksisorkkainen, joka kokonansa hajottaa sorkkansa, mutta ei märheti, sentähden se on teille saastainen.
8. Näiden lihaa ei teidän pidä syömän, eikä heidän raatoihinsa tarttuman; sillä ne ovat teille saastaiset.
MikkoL:
1776
6. Ja jänis myös märhettii, vaan ei ole kaksisorkkainen, sentähden se on teille saastainen;
1776
6. Ja jänis myös märhettii, vaan ei ole kaksisorkkainen, sentähden se on teille saastainen;
|
|
|
1 Ja Herra puhui
Moosekselle ja Aaronille sanoen heille:
2 "Puhukaa israelilaisille ja sanokaa: Nämä ovat ne eläimet, joita te saatte syödä kaikista nelijalkaisista eläimistä maan päällä:
3 Kaikkia nelijalkaisia eläimiä, joilla on kokonansa halkinaiset sorkat ja jotka märehtivät, te saatte syödä.
4 Näitä älkää kuitenkaan syökö niistä, jotka märehtivät, ja niistä, joilla on sorkat: kamelia, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen;
5 tamaania, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen;
6 jänistä, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen;
7 sikaa, jolla tosin on kokonansa halkinaiset sorkat, mutta joka ei märehdi; se olkoon teille saastainen.
8 Näiden lihaa älkää syökö ja näiden raatoihin älkää koskeko, ne olkoot teille saastaiset.
2 "Puhukaa israelilaisille ja sanokaa: Nämä ovat ne eläimet, joita te saatte syödä kaikista nelijalkaisista eläimistä maan päällä:
3 Kaikkia nelijalkaisia eläimiä, joilla on kokonansa halkinaiset sorkat ja jotka märehtivät, te saatte syödä.
4 Näitä älkää kuitenkaan syökö niistä, jotka märehtivät, ja niistä, joilla on sorkat: kamelia, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen;
5 tamaania, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen;
6 jänistä, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen;
7 sikaa, jolla tosin on kokonansa halkinaiset sorkat, mutta joka ei märehdi; se olkoon teille saastainen.
8 Näiden lihaa älkää syökö ja näiden raatoihin älkää koskeko, ne olkoot teille saastaiset.
MikkoL:
1933
6 jänistä, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen;
1933
6 jänistä, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen;
|
|
|
Herra sanoi
Moosekselle ja Aaronille:
2 "Sanokaa israelilaisille: Maaeläimistä saatte syödä kaikkia nelijalkaisia, 3 joilla on kaksijakoiset sorkat ja jotka märehtivät ruokansa. 4 -- 6 Sitä vastoin eläimiä, jotka märehtivät mutta joilla ei ole sorkkia tai joilla on sorkat mutta jotka eivät märehdi, te ette saa syödä. Sellaisia ovat kameli, tamaani ja jänis, jotka tosin märehtivät mutta joilla ei ole sorkkia; ne ovat saastaisia. 7 Saastainen on myös sika, jolla tosin on kaksijakoiset sorkat mutta joka ei märehdi. 8 Näiden eläinten lihaa älkää syökö älkääkä koskeko niiden raatoihin, sillä ne ovat saastaisia.
2 "Sanokaa israelilaisille: Maaeläimistä saatte syödä kaikkia nelijalkaisia, 3 joilla on kaksijakoiset sorkat ja jotka märehtivät ruokansa. 4 -- 6 Sitä vastoin eläimiä, jotka märehtivät mutta joilla ei ole sorkkia tai joilla on sorkat mutta jotka eivät märehdi, te ette saa syödä. Sellaisia ovat kameli, tamaani ja jänis, jotka tosin märehtivät mutta joilla ei ole sorkkia; ne ovat saastaisia. 7 Saastainen on myös sika, jolla tosin on kaksijakoiset sorkat mutta joka ei märehdi. 8 Näiden eläinten lihaa älkää syökö älkääkä koskeko niiden raatoihin, sillä ne ovat saastaisia.
MikkoL:
1992
1992
|
|
Kirjoittanut: MikkoL,
22.06.2007 09:11
|
|
Suomen kansalle
jänis on kovin tuttu metsän eläjä, hauska valkoinen lumessa loikkija pitkine
korvineen, komea rusakko viljapellon laidassa.
Sitä seurattiin, sen jälkiä nähtiin hangilla ja sen ruokailutavat olivat tuttuja.
Jonkinmoista hilpeyttä siis herätti kansamme syvissä riveissä, kun itse Herra Jumala sanoo pyhässä Raamatussa Moosekselle ja Aaronille, että jänis märehtii.
Kun metsäpirtin pikku-Kallekin tietää että lehmä märhedii mutta jänis ei märhedi.
Miten Isä Jumala, joka on jäniksenkin luonut, Raamatussa noin erehtyy?
Sitä seurattiin, sen jälkiä nähtiin hangilla ja sen ruokailutavat olivat tuttuja.
Jonkinmoista hilpeyttä siis herätti kansamme syvissä riveissä, kun itse Herra Jumala sanoo pyhässä Raamatussa Moosekselle ja Aaronille, että jänis märehtii.
Kun metsäpirtin pikku-Kallekin tietää että lehmä märhedii mutta jänis ei märhedi.
Miten Isä Jumala, joka on jäniksenkin luonut, Raamatussa noin erehtyy?
|
|
|
Sammeli Juntunen pistää jäniksestä aika reippaasti:
"Katolinen kirkko pitää siis vahvasti kiinni Raamatun inspiroidusta luonteesta ja arvovallasta. Silti katolisen katekismuksen pohjalta kukaan ei joudu suomalaisen kristillisyyden Voiko Raamattuun luottaa? tyyppisiin painiskeluihin. Syynä on se, että kirjoittajien kyvyt ja voimat, ilmeisesti myös maailmankuva ja tietotaso, myönnetään niiden kaikessa laajuudessa. 3. Mooseksenkirjan kirjoittaja luuli, että jänis märehtii ja Pyhä Henki salli sen luulon."
"Katolinen kirkko pitää siis vahvasti kiinni Raamatun inspiroidusta luonteesta ja arvovallasta. Silti katolisen katekismuksen pohjalta kukaan ei joudu suomalaisen kristillisyyden Voiko Raamattuun luottaa? tyyppisiin painiskeluihin. Syynä on se, että kirjoittajien kyvyt ja voimat, ilmeisesti myös maailmankuva ja tietotaso, myönnetään niiden kaikessa laajuudessa. 3. Mooseksenkirjan kirjoittaja luuli, että jänis märehtii ja Pyhä Henki salli sen luulon."
|
|
|
"Kirkkomme
kannattaisi elvyttää ajatus Raamatusta inspiroituna Jumalan sanana, ehkäpä
suunnilleen sellaisessa muodossa kuin mitä se on esitetty Katolisessa
katekismuksessa. Suurin etu olisi siinä, että inspiraatio-opin hyväksyvä lukija
odottaa Jumalan puhuttelevan häntä Raamatussa sellaisillakin tavoilla, jotka
ovat tekstien alkuperäisten kirjoittajien ja vastaanottajien intention kannalta
uusia. Miten muuten kuin jonkinlaisella inspiraatio-opilla voidaan selittää
esim. se, että Jes 53 ja Psalmi 22 viittaavat aivan selvästi Kristuksen
kärsimykseen? Alkuperäiset kirjoittajat tuskin itse tarkoittivat tekstillään
satoja vuosia myöhemmin ristillä kuolevaa ihmistä. Mutta jos pitää paikkansa,
että Jumala käytti heidän kykyjään ja voimiaan haluamansa tekstin
aikaansaamiseksi, voidaan uskoa, että heidän tekstinsä viittaa johonkin, mitä he
eivät itse tajunneet. Samaten: inspiroituna Ilmestyskirja voi sisältää
merkityksiä, jotka eivät tyhjenny Neron aikaisen kirkon kokemuksiin, mutta
eivät pelastushistorian tässä vaiheessa ole vielä meidänkään
ymmärrettävissämme."
|
|
|
Katkelma on
Juntusen tekstistä "Mitä on sola scriptura-periaate tänään"
löydät sen
http://sammelijuntunen.kotisivukone.com/22
kirjoituksessa on paljon tärkeää märhedimistä
löydät sen
http://sammelijuntunen.kotisivukone.com/22
kirjoituksessa on paljon tärkeää märhedimistä
|
|
|
Agricola Uusi
Testamentti Luukkaan toisesta luvusta:
Ja paimenet olit samas paicakunnas walwadhen pellola laumans ylitze / iotca wartioitzit öölle heiden Carians. Ja catzo / HERRAN Engeli seisoi heiden tykenens / ia HERRAN kircaus heite ymberinswalghisti /ia he peliestyit swrella pelgolla. Ja sanoi heille engeli / elkette te pelietkö /sille catzo mine ilmotan teille swren ilon / ioca tuleua on caikelle Canssalle Sille ette teille ombi tenepene syndynyt Wapactaija / ioca ombi HERRA Christus Dauidin Caupungis. Ja teme on teille mercki. Te leudhet Lapsen Capalohin kiärityn / panduna seimeen. Ja cocta oli Engelin cansa swri Taiuallisen sotawägen ioucko / iotca kijtit Jumalata ia sanoit /Cunnia olcon Jumalā corkiuxijs Ja maasa Rauha / Ja inhimisis hyue Tacto.
Ja paimenet olit samas paicakunnas walwadhen pellola laumans ylitze / iotca wartioitzit öölle heiden Carians. Ja catzo / HERRAN Engeli seisoi heiden tykenens / ia HERRAN kircaus heite ymberinswalghisti /ia he peliestyit swrella pelgolla. Ja sanoi heille engeli / elkette te pelietkö /sille catzo mine ilmotan teille swren ilon / ioca tuleua on caikelle Canssalle Sille ette teille ombi tenepene syndynyt Wapactaija / ioca ombi HERRA Christus Dauidin Caupungis. Ja teme on teille mercki. Te leudhet Lapsen Capalohin kiärityn / panduna seimeen. Ja cocta oli Engelin cansa swri Taiuallisen sotawägen ioucko / iotca kijtit Jumalata ia sanoit /Cunnia olcon Jumalā corkiuxijs Ja maasa Rauha / Ja inhimisis hyue Tacto.
MikkoL:
Näyte on Agricolan alkuperäisen UT:n painoksen näköispainoksesta josta kuva jouluisen puupiirroksen kanssa http://www.histdoc.net/historia/agricola.html
Näyte on Agricolan alkuperäisen UT:n painoksen näköispainoksesta josta kuva jouluisen puupiirroksen kanssa http://www.histdoc.net/historia/agricola.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti