Jumalisuuteensa tyytyväinen ihminen

Otsikon sanat ovat väkevät ja herättävät mielessämme välittömästi mielikuvia kasvoista, henkilöistä, nimistä...

Varmaan jumalisuuteensa tyytyväinen ihminen on jotain sellaista, josta pyhä Raamattu ankarin sanoin suomii Jumalan lapsia.

Eihän seuroissa nyt istu ketään, joka olisi jumalisuuteensa tyytyväinen.

Ainoastaan sellaisia oikealla tavalla oman vajavuutensa, heikkoutensa ja syntinsä tuntevia armoa kaipaavia ihmisiä.

Ihan tyytymättömiä jumalallisuuteenssa...

---
Vaan ennenkuin riennämme sulkemaan tämänkin Raamatun sanan omilla mielipiteillämme ja luunkovilla opeillamme, entä jos katsoisimme kuitenkin, missä yhteydessä nuo sanat ovat ja mitä ne tarkoittavat oikeasti?

Siis ptruu! uskonnolliset heppamme ja pysähdytään tämän R-kioskin kohdalle edes lukaisemaan päivän lööpistä pikkusen...

"Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa."

No näinhän siellä Ensimmäisessä Timoteuskirjeessa luvussa 6 jakeessa 6 lukee.

1. Havainto tekstistä
tässä ei ole otsikon ajatusta, että ihminen on tyytyväinen jumalisuuteensa.

tässä on ihminen, joka kohtaa yhdistelmän "jumalisuus" ja "tyytyväisyys"

eli tarkasti ottaen Jumalinen ja tyytyväinen ihminen

vai onko se sitenkään tuossa kohdassa lauseen merkitys?

Kyseessä on Raamattu, Jumalan Sana, joten koetetaan selvitellä lisää eikä riennetä seuraavalle R-kioskille...
 
     

2. Havainto käännöksistä

Vaikka emme osaisi kreikkaa muuta kuin "Ateena" "omega kelloni" ja "pii on 3.4 jotain"

on eräs temppu, jolla pääsemme suomennoksen taakse lähemmäksi kreikan alkukieltä - eri käännösten vertailu.

Miten eri aikojen kreikan osaajat ovat suomentaneet 1 Tess 6:6?

Rothovius (1642):
"Mutta se on suuri woitto olla jumalinen ja tytyä onnens"

Litzenius (1776):
"Mutta se on suuri voitto, olla jumalinen ja tyytyä onneensa."

Manninen (1938):
Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa.

Nikolalinen (1992):
"Suuri rikkauden lähde usko kyllä onkin, kun tyydymme siihen mitä meillä on."
 
     

Näin varmistuu ensinnäkin, että ei tässä ole LAINKAAN kyse omaan jumalisuuteensa tyytyväisestä ihmisestä.

otsikon "lukutapa" oli ihan vika tikki ja olisimme rientäneet haukkumaan ihmisiä niljakkaasta tyytyväisyydestä jumalisuuteensa seuroissa tai arjessa.

luullen vielä itseämme raamatullisiksi!

kyse on yhdistelmästä
on immeinen joka on jumalinen

ja sitten on immeinen joka "tyytyy onneensa"

jos jollain immeisellä on nämä molemmat niin se on lottovoitto (suuri voitto) tai kunnon eläke (rikkauden lähde)...

     

3. Havainto sanojen merkityksestä 

jätetään se jumalisuus hetkeksi vielä... sen verran iso sana

"onneensa tyytyväinen"

Tasan ei käy onnen lahjat, sanoo Suomen kansa.

sydän täynnä kateutta "tuo ansaitsee minua enempi, tuolla on enempi vaikutusvaltaa, tuo osaa Raamatun minua paremmin, tuo on suositumpi kuin minä, tuo on komeampi naisten seurassa kuin minä, tuolla on isompi maatila, tuo saa enempi kaloja samasta järvestä, tuon naapurin ruoho on vihreämpää"

suomalainen kun on perinnöllisesti umpikateellinen.

mutta kateellinen ei ole onneensa tyytyväinen

silleen "anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme" vapaus mammonan ahneudesta, että "rikkautta, köyhyyttä, älä minulle anna"

jos onnea on lottovoitto siis...
 
     

4. Havainto - tekstiyhteys 

Yhtä lausetta olemme hieman raapustelleet yhdessä, jos tänne asti olet jaksanut lukea...

Mutta mites kuuluu koko kohta Sanaa myös selittävässä 1992 käännöksessä?
 
     

[Väärä ja oikea rikkaus]

Kaikkea tätä opeta ja tähdennä. Se, joka opettaa toisin eikä seuraa Herramme Jeesuksen Kristuksen terveellisiä sanoja ja uskomme mukaista oppia, on pöyhkeä eikä ymmärrä mitään.

Hänellä vain on kiihkeä halu väitellä ja kiistellä.

Sellaisesta syntyy kateutta, riitaa, herjauksia, ilkeitä epäluuloja ja alituista kinastelua sellaisten ihmisten kesken, jotka ovat menettäneet järkensä ja kadottaneet totuuden ja pitävät uskontoa vain tulolähteenä.

Suuri rikkauden lähde usko kyllä onkin, kun tyydymme siihen mitä meillä on.

Emme me ole tuoneet mitään mukanamme maailmaan emmekä voi viedä mitään täältä pois.

Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä.

Ne, jotka tahtovat rikastua, joutuvat kiusaukseen ja lankeavat ansaan, monenlaisten järjettömien ja vahingollisten halujen valtaan, jotka syöksevät ihmiset tuhoon ja perikatoon.

Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri.

Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista kärsimystä.
1 Tim 6:2-10 KR 1992
     

Ups!

nyt tarttee kyllä ruveta etsiin baaria, josta sais kupin kahvia tän tarkemmaksi lukemiseksi.

Tämähän meni ihan pipariksi, etten sanoisi laskiaispullaksi...

Tarkoitukseni oli tämän melkein oikein muistetun Jumalan Sanan avulla suomia omaan hurskauteensa tyytyväisiä ihmisiä...

niitä muita, minä itsehän olen niin tyytymätön jumalisuuteeni, kuten kaikki voivat huomata, nöyrä kuin kirkon rotta...

vaan tämä Sana sivalsikin minua itseäni - laittoi tutkimaan sitä elämämme tärkeintä ja keskeisintä asiaa

RAHAA

ja suhdettani siihen

     

no, tässä baarissa löytyi hyvä tuore aamukahvi ja mukavan viileää ja hiljaista, joten miksi pilaisin päiväni arvioimalla itseäni ja omaa hengellistä ja henkistä tilaani?

enhän minä kuitenkaan Mammonaa palvele vaan PALVELEN elävää Jumalaa pelon ja rakkauden sekaisin tuntein ja motiivein.

mutta nuo toiset muka uskovat...

saarnaaja, joka toivoo lähtevänsä rikkaan miehen talosta "hyvin saatettuna" seuraavaan kaupunkiin, ehkä kyyditettynäkin...

herätyskokouksen saarnaaja, joka kertoo että Jumala tahtoo niitä kahisevia eikä mitään kolikoita...

kirkkoherra, joka toivoo verotulojen nousevan tänä vuonna että saadaan se kirkon katto korjattua...

seuroista iltamyöhään lähtenyt, joka kuultuaan Jumalan ihanasta huolenpidosta ei meinaa saada unta, kun ei tiedä miten velanmaksusta huomenna selviää...

löydän paljon muita ihmisiä ja heissä merkkejä siitä, että tuo lottovoitto on jäänyt saamatta

jumalisuus yhdessä onneensa tyytyväisyyden kannsa

maistuu kahvee näin paljon paremmalta, toisia tuomitessa ja arvioidessa!

RAHA

eihän se minulle mitään merkitse, kun Isä Jumala pitää kaikesta huolen
     

5. Havainto - onneensa tyytyminen 

Jänskä tuo ilmaus, katsotaanko vielä pikkusen Raamatusta sitä?

vai joko riittää Jumalan Sanan tutkiminen tältä osin tälle aamulle...

uteliaisuutemme herää...

missä muualla Raamattu puhuu "onnesta"

kyllä jäkkällä kävi tuuri, sai palkankorotuksen!

tämän viikon lottopotti on mennyt kokonaan yhteen osoitteeseen Lavialle, siellä on onni käynyt!

häntä onnisti, rahantuloa ei voi estää...

semmosta onnea, maallista rikkautta tarkoittaen?

vai mitä se lienee alkukielessä?

--
katsotaan ihan kuivasti
a. alkukieli
b. missä muualla esiintyy sana
     
a. alkukieli  
est autem quaestus magnus pietas cum sufficientia

Vulgatassa on ensinnäkin pietas, hurskas.

Tuosta sanasta tulee käsite pietismi, jota suuret suomalaiset herätysliikkeet lestadiolaisuus mukaanluettunna, edustavat.

"onneensa tyytyväinen" on lyhyesti sufficientia

siitä tulee moniin kieliin sana sufficent, riittävä, tyydyttävä, tarpeeksi
Kirjoittanut: MikkoL, 14.03.2012 08:33
     

no mutta mikkoseni, pitäisihän luterilaisen papin tietää, ettei latina ole Uuden testamentin alkukieli...

öhöm... anteeksi...

ἔστι δὲ πορισμὸς μέγας ἡ εὐσέβεια μετὰ αὐταρκείας.

esti de porismos megas
hee eusebeia
meta aitarkeias

suuri rikkaus on
hurskaus
aitarkeiaksen kanssa

     

no mutta mikkoseni, pitäisihän sun tietää ettei porismos ole rikkaus

öhöm... mistähän tuo lipsahti

porismos on "rahallinen voitto" vaikkapa arpapelissä tai kaupankäynnissä, "tulos" esimerkiksi maanviljelijän saama tuotto, yrityksen antama vuotuinen voitto

sorry about that...

     

no mutta mikkoseni, selitä meille kreikkaa osaamattomille mikä on alkukielen sana aritakeias?

öhöm... koska kielitaitoni on niin ja näin ja vähän ruosteessa niin lunttaan

kreikka on muuten erityisen hienosäikeinen ja siksi hankala käännettävä ja meidän tulee siksi sallia kääntäjille erilaisten vaihtoehtojen, ehkä jopa selittävien käännösten käyttö...

aina ei ole mahdollista sanoa suomeksi kreikkaa ... tämä on Mannisen käännöksen ongelma ja miksi sitä on nykyihmisen jo vaikea tajuta esim apostoli Paavalin kirjeiden kohdalla.

     

αὐτάρκεια
autarkeia

olla tyytyväinen

     

a. kohta, käännöksen tarkastelu, antaa meille siis tiedon että Biblia ja Manninen ovat tarkkoja

KR 1992 epätarkka vaikka onkin kielellisesti paras.

"Suuri (taloudellinen) voitto onkin hurskaus yhdessä tyytyväisyyden kanssa"

"onnesta" ei alkuteksti sano mitään, mutta "onneensa tyytyminen" on toki käypää suomea.

kun muistamme että kyseessä on nimenomaan Hannu serkku tai Roope ankka joka on onnekas mammonan kanssa.


     

b. missä muualla esiintyy tuo sana autarkeia... 

Muistakaa tämä: joka niukasti kylvää, se niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se runsaasti niittää.

Kukin antakoon sen mukaan kuin on mielessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.

Hänellä on teille annettavana runsaasti kaikkia lahjoja, niin että teillä on aina kaikki mitä tarvitsette ja voitte tehdä runsaasti kaikkea hyvää.

Onhan kirjoitettu:

-- Hän jakelee, hän antaa köyhille, hänen hyvyytensä kestää ikuisesti.
2 Kor 9:6-9


Eiks oo mukava, kun itse Jumala pitää huolen siitä että meillä on kaikki mitä tarvitsemme (autarkeia) ja voimme TEHDÄ HYVÄÄ

ihan vaan mammonaa käytäen...

     

mitäs hyvvee se Paavali muka sitten teki?

armon opettaja

usko ilman tekoja opettaja


...
heh!

tuo kohta on siitä, kun apostoli järjestää hyväntekeväisyyttä Korinttin kaupunkiin!

hyväntekijäiset vai mikä se suomalainen sana on...

täysin raamatullista, oi uskosta vanhurskaat!

     

Ei niin, että minä puutteen vuoksi tätä sanon; sillä minä olen oppinut oloihini tyytymään.
Fil 4:11

autarkes "oloihini tyytymään"

Erinomainen Ramaatun oma selitys sanalle autarkes, eikö olekin!

Tuo on Mannista

mites KR 1992?
   

Herra on suonut minulle sen suuren ilon, että te vihdoin olette voineet antaa minulle uuden osoituksen huolenpidostanne.

Sitä te tosin olette koko ajan halunneet, mutta ette ole saaneet siihen tilaisuutta.

Tällä en tarkoita sitä, että kärsin puutetta, koska olen oppinut tulemaan toimeen sillä, mitä minulla on.

Tunnen köyhyyden ja hyvinvoinnin, olen tottunut kaikkeen ja kaikenlaiseen, syömään itseni kylläiseksi ja näkemään nälkää, elämään runsaudessa ja puutteessa.

Kestän kaiken hänen avullaan, joka antaa minulle voimaa.

Te teitte silti hyvin, kun autoitte minua vaikeuksissani.

Fil 4:10-14 KR 1992
     

Eikö ole aivan ihana nähdä, miten tämä lähetysmies lähtee hyvin voideltuna Filippistä (jossa kerran ylisti Jumalaa sisimmässä vankisellissä kahleissa)

ja kuinka hän ähisee ja öhkii saatuaan TALOUDELLISTA TUKEA

ei ole tapansa, vaan kutoi telttoja saadakseen einestä...

"Niin kuin itsekin tiedätte, te filippiläiset olitte ainoa seurakunta, joka evankeliumin julistustyön alkuvaiheessa, kun olin lähtenyt Makedoniasta, antoi minulle vastalahjaksi taloudellista tukea."
Fil 4:15 KR 1992
     

Kaunis on kaverin kiitos RAHALAHJOISTA

Jo silloin, kun olin Tessalonikassa, te lähetitte minulle avustusta parikin kertaa.

En minä tosin teidän lahjojanne tavoittele, toivon vain, että työnne tuottaisi teille yhä enemmän hedelmää.

Tunnustan saaneeni kaiken ja enemmänkin.

Minulla on kaikkea yllin kyllin nyt, kun olen saanut Epafroditokselta teidän lähettämänne lahjan, joka on hyvältä tuoksuva, otollinen, Jumalan mielen mukainen uhri.

Minun Jumalani on Kristuksen Jeesuksen tähden antava teille taivaallisen kunniansa rikkaudesta kaiken, mitä tarvitsette.

Jumalan, meidän Isämme, on kunnia aina ja ikuisesti. Aamen.
 Fil 4:16-20 KR 1992
     

Voimme sanoa, että apostoli Paavali on saanut tuon bingon päävoiton

hän on jumalinen (sitä ei kukaan rohkene kieltää) ja hän on "onneensa tyytyväinen"

tämä kohta on niin tavattoman kaunis

RAHA ilman ahneutta

niin että siunauksin saa saarnaaja lähteä rikkaan miehen kodista, vaikka mersulla kyyditettynä

Jumala rakastaa iloista isäntää, joka saarnaajaa tukee raskaassa työssään ja siunaa häntä hengellisesti!
     

€ € € 
hyvältä tuoksuva, otollinen, Jumalan mielen mukainen uhri.

:-)
     

Lopuksi 

eikös ole ihmeellinen opettaja tämä Raamattu ja saamme rukoilla että Pyhä Henki johdattaisi meidät kaikkeen totuuteen.

1. Aloitin täydellisestä ja pahasta väärinkäsityksestä, mitä Raamatussa muka lukee

2. Teksi ensin herätti kysymyksiä, mitä tämä oikeasti tarkoittaa, kun sekoilin noin pahasti ja happamasti muita Jumalan lapsia kohtaan

3. Tarkempi lukeminen, käännösten vertailu, alkukielen vilkaisu ohjasivat eksyneen takaisin oikealle tiell

4. Raamatun sana aukesikin aivan toisella tavalla, alkoi puhutella ... etten sanoisi nuhdella .. minua itseäni

5. löysimme kaikkein mielenkiintoisimman teeman RAHA ja sen jälkeen uskon että jokainen sinne asti päässyt jatkoi palstan lukemista

6. Raamatun sana onkinelävää, ajankohtaista, puhuttelevaa ja kohdistuu terävästi sieluumme

7. Löysimme sekä louhdutusta ja rohkaisua esikoisten saarnaajille ja lähetysmiehille ja vanhimmille, että myös kehoituksen itse kukin RAHALLISESTI auttaa Jumalan valtakunnan työntekijöitä lähellä ja kaukana.
     

Kuten Haggaissa Herra Sebaot klupaa siunaa ajalliseseti Jerusalemin temppelin rakentajia

Apostoli Paavali on täysin otettu ja läpeensä varma siitä, että Herra Sebaot siunaa ajallisesti niitä, jotka hänen lähetystyötään taloudellisesti monin tavoin tukevat.
     
Virsi
1.
Kunnian Herraa palvelkaa
kaikille siunaukseksi
armoa vieden avaraa
ihmisten vapaudeksi.
Riemu on suuri taivaassa,
tuhlaajalasten kotona,
aina kun syntinen kääntyy.

2.
Eloa kypsyy korjuuseen,
lyhyt on toiminnan hetki.
Turmion suureen synkkyyteen
rientävi ihmisten retki.
Kristusta jos ei tunneta,
kuljetaan ilman toivoa
kolkkoa kuolemaa kohti.

3.
Sydämin, suin ja kätten töin
avuksi kiiruhtakaamme.
Rukous nouskoon päivin, öin,
Herralta Hengen me saamme.
Hätä ja tuska maailman
suurempi on kuin aavistan.
Ken tahtoo kärsivää auttaa?

4.
Hopeat, kullat Herran on,
päiväni myös ovat Herran.
Aika kun saapuu tuomion,
lainaansa kysyy hän kerran.
Auta siis käymään tietäsi,
niin kuin sen kuljit, Herrani,
palvellen matkalla muita.

Hans Utbø 1870, pain. 1880. 
Suom. Mikael Nyberg 1920. 
Virsikirjan lisävihkoon 1963. 

     

Ja joka ei näin Herraa iloiten palvele tässä ajassa

voi kerran huomata, ettei sanokaan "bää bää" kuten lampaat

vaan "gurk gurk" kuten vuohet.

MikkoL: Kysyvälle tiedoksi tästä kirjoituksesta

vannon kautta kiven ja kannon, että näin juuri tämän aamun harjoitus Raamatun äärellä meni kohdallani.
Tuo otsake oli se, josta meinasin kirjoittaa.
Ja näin Raamatun äärellä sain oppia ja tulla korjatuksi erheistäni...
siis ei mitään suunnitelmaa, vaan näin tuuli tänään 14.3. 2012 puhalsi minua tässä

iloinen juttu josta olen sangen kiitollinen Jumalan Sanalle!