Näytetään tekstit, joissa on tunniste paratiisikertomus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste paratiisikertomus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 28. tammikuuta 2011

Alussa...

Irakin suo-arabien asuinaluetta. Enki: "Voin nähdä hänet täältä!"

Asetetaan itsemme Raamatun vanhimman tunnetun kirjoittajan, Jahvistin, tilanteeseen.

Mooseksenkirjojen lähdetutkimuksen hypoteesin mukaan Jahvisti (joka siis käyttää Jumalasta nimeä JHVH), on yhteydessä aaronilaiseen papistoon ja on kirjoittanut Jerusalemissa (Juudeassa) ehkä noin 950-luvulla ennen Kristusta.

Jahvistin kirjaan luetaan monia eri kertomuksia, suuri osa ensimmäistä Mooseksenkirjaa ja ainakin puolet toista Mooseksenkirjaa.

Kirjassa on mahdollisesti ollut toisenlainen luomiskertomus, jonka Pappiskirjan seitsemän luomisen päivää on korvannut kun Vanhaa testamenttia koottiin Esran ja Nehemian aikaan 400-luvulla ennen Kristusta. Tutkijat sitä kovin jahtaavat.

Raamatussa Jahvistin kertomus alkaa ns. toisesta luomiskertomuksesta 1 Ms 2:4 "Siihen aikaan, kun Herra Jumala teki maan ja taivaan..."

Kirjoittajalla ei ole itsellään mitään Raamattua - hän on Raamattumme ensimmäinen tunnettu kirjoittaja ja alkaa työnsä noin 3000 vuotta sitten.



No niin koetetaas. Käytän muotoa "sinä" - joka voi olla kuka tahansa meistä tälle matkalle lähtevistä.

Istut Salomon tai Rehabeamin aikaisessa Jerusalemissa ja sinun pitäisi nyt ryhtyä kirjoittamaan Aaronin pappien ja temppelin toivomuksesta, miten kaikki alkoi.

aloituksesi on hyvä "Siihen aikaan kun Jumala teki taivaan ja maan"

se kertoo jo paljon sinun uskostasi - toisin kuin ympäröivillä kansoilla ja heimoilla, sinulla on yksi Jumala (JHVH), joka on kaiken tehnyt.

mutta mitäs nyt, kuinka tästä eteenpäin?



niinkuin Jahvistin monet muut kertomukset perustuvat lähteisiin, tässäkin - aivan alussa - sinä ehkä haet epätoivoisesti kaupunginkirjastosta jotain lähdetietoa siitä, kun kaikki alkoi.

saatamme ajatella, että Jumalan inspiraatio olisi luonut tätä tekstiä tyhjästä sinun päässäsi.

Taaksepäin katsovaa profetiaa, hengellistä näkyä, jossa visio seuraa toistaan ja kirjoitat Hengen johdatuksessa.

itse asiassa Jumala johdattaa kirjoittamistasi, ja saat suoraan ylhäältä sanat ja alat kertoa jostain ihmeellisestä puutarhasta.


tässä tapauksessa, että Pyhä Henki sinua näin käyttäisi, olisit oikeastaan vain se käsi, jossa kynä on ja Henki sitä liikuttaa ja kirjoittaa automaattisesti.

tavallaan olet vain väline, Pyhän Hengen kirjoituskone tai tekstinkäsittelijä, jota toinen naputtaa.

tällainen käsitys monella varmasti onkin siitä, miten Raamatun alkukertomus Eedenin paratiisin puutarhasta on syntynyt.

Suoraan ylhäältä, Pyhän Hengen ohjaaman ihmisen kirjoittamana, Jumalan puhdasta ilmoitusta suoraan taivaasta.

näin oli silloin, kun Jumala teki taivaan ja maan.



mutta jos luet tuon kääntämäni Ninhursag ja Enki myytin, on aivan ilmeistä, että jotain yhteistä tässä on, vaan mitä?

voisimmeko ajatella, että olet löytänyt Jerusalemin kaupunginkirjastosta kiilakirjoituksella laadittuja savitauluja, joita pidetään tosi vanhoina?

ja todellakin, nykyajan käsityksen mukaan tuo Ninhursak ja Enki ja muut sumerilaiset kertomukset ovat ihmisen ensimmäinen tunnistettava ja ymmärrettävä ääni joka kuuluu ihmiskunnan historian aamuhämärästä, yhdessä varhaisten egyptiläisten äänen kanssa.

ensimmäisen kerran ihminen kirjoittaa ajatuksiaan muistiin ja pistää pyhiä kertomuksia talteen, toiset tikulla savitauluun "nuolenpäitä" painaen, toiset "pyhiä kirjaimia ja kuvia" (hieroglyfejä) kirjoittaen.

koskaan aikaisemmin ei ihminen ole mitään kirjoittanut.

Ninhursag ja Enki on aamukasteen tuore kertomus ihmiskunnan aamunkoitosta.



ajatellaan, että sinulla on jonkinlainen taju että tämä on tosi vanhaa matskua.

1000-luvulla ennen Kristusta kirjallisuutieteen kehitys ei ehkä ollut aivan nykytasoa, mutta nämä kirjoitukset kiinnostavat sinua ja ovat ilmeisen vanhoja.

No - oletetaan että Jumalan Hengen johdossa sinulla onkin käytössä vanhalta näyttäviä - ja nyt tiedämme että ne todella ovat kaikkein vanhimpia - kirjoituksia ihmiskunnan alkuvaiheista.

Vaan sinä olet Aaronin pappien parissa ja Israelin Jumalan temppelin kaupungissa.

mitä tämä varsin suorasanainen teksti oikein on? ja kuinka se on käsiisi joutunut?



Tiedämme, että kanaanilaisilla oli kirjasto suuressa Hasorin kaupungissa joku 500 vuotta ennen Jahvistia (1400 eKr)

Siellä on ilmeisesti ollut kiilakirjoituksia sisältävä arkisto, koska sieltä löydettiin Gilgamesh eepoksen kappale.

Professori Amnon Ben-Tor (työni ohjaaja täällä Heprealaisessa yliopistossa) on kuumeisesti sitä kirjastoa etsinyt ja myös ruotsalaisia vapaaehtoisia on ollut mukana kaivamassa Haasoria.

Mikä ettei kuningas Salomon Jerusalemissa tai kamunsa kuningas Hiiramin Bybloksen kaupungissa olisi säilynyt jotain tällaista aineistoa - tuohon Jahvistin aikaan kiilakirjoitus oli ahkerassa käytössä päivän politiikassa ja arjen elämässä pitkin Lähi-itää.



no - sinä selailet savitauluja Jerkussa ja käsiisi tulee ikivanha Ninhursag ja Enkidu.

tai tavalla tai toisella muuten kuulet tämän kertomuksen Dilmunin puutarhasta ja näiden jumalten rakkauselämästä.

miten ihmeessä tämä kertomus löytää tiensä tuollaisessa puhdistetussa, kirkastetussa ja selkeässä muodossa esitettyyn kertomukseen Eedenin puutarhasta?

tämä on todella aivan ihmeellinen asia.

jos luet kääntämäni tekstin näet, miten valovuosien päässä se on Jahvistin kertomuksesta.

ja kuitenkin, jotain sävyjä, ilmauksia, suorastaan selvää sisällöllistä yhteyttä on, kuten huomaat omin silmin.

tämä on todella aivan ihmeellinen juttu, sillä Jahvistin alkukertomus ei nojaa vain yhteen sumerilaiseen lähteeseen vaan moneen.

miten immeessä??



olet löytänyt ikivanhan kertomuksen maailman alusta ja tahdot nyt Daavidin kaupungissa Jerusalemissa kirjoittaa asiasta.

otat tekstistä - Ninhursag ja Enki - aineksia, mutta tämä on aika raakaa alkuainetta, jota täytyy jalostaa. Sinun uskontosi on toisenlainen kuin mikään toinen muinaisen Lähi-idän uskonto, ja olet oppinut että on vain yksi Jumala.


Kerrot puutarhasta, gan eden, jonka sinun Jumalasi on istuttanut itään.

Oletetussa lähdekirjassasi sen sijaan puhutaan "puhtaasta kaupungista" ja saamme lukea, että siellä on temppelirakennuskin. Mainitaan ehkä kaupungit Ur ja Larsa.

Tutkijat sijoittavat Dilmunin toisinaan Bahrainiin Persian lahdelle lähinnä helmenkalastajien tähden. Mutta Ninursag ja Enki myytissä on hyvin tärkeässä roolissa suoalue ja joki ja korkea jokitörmä sekä peltojen kastelukanavat.

mitään tällaista ei ole Bahrainissa - joka on Sumerista länteen. Shatt el-Arab, Eufratin ja Tigriksen yhteinen laskujoki Persian lahdelle, sen sijaan on juuri tällaista maastoa.

Irakin suo-arabien aluetta - 5000 vuotta vanhaa ihmisen asumista!

Muokkaat siis lähteesi antamia tietoja vahvalla kädellä ja kerrot, että oli puutarha.

mutta lähteestäsi otat siitä sitten tietoa, että siellä on hyvää maasta pulppuavaa vettä.

luet myös tuon isä Enkin laituri/markkinatori (kauppakeskus, ostari) siunauksen ja toivotuksen, ja annat siitä oman versiosi kuinka Ofirin kulta on hyvää!

Elamin kuningatar Napir-Asu. Ninhursagin temppeli Susa 1400-luvulta eKr.
Löydettiin vuonna 1903, Patsas painaa 1700 kg

et kerro onko Jumala mies vai nainen. Sumerin myytissä luoja on jumalainen nainen, Ninhursag, Vuoren Herratar.

puhut vain yhdestä Jumalasta, joka tekee kaiken. Sumerilaisessa tekstissä on koko kertomus jumalten maailmasta ja jumalten toimia, monijumalinen eli polyteistinen maailma.

(tästä Laaton Antti on mukavasti sanonut, että Genensis on jumalten teurastamo)


okay

olet alussa ja alussa on Edenin puutarha ja siellä paljon raikasta vettä ja Ofirin kulta on hyvää.

tähän onnelaan tulee ongelma.

väkevällä kädellä taas korjaat ja muutat lähdettäsi.

sumerilaiset näet kertovat, että suuri jumalatar Ninhursag tulee raskaaksi ja synnyttää Dilmuniin kahdeksan eri kasvia, semmosia perusasioita kuin hedelmäpuita, vihanneksia, alfa-ruohoa (?) ja muuta puuta.

hommaa ei pilaa ihminen, Aatami ja Eeva, vaan itse tämä kovin nuorista naisista pitävä ja joella paattiaan rassaava isä Enki, joka sinne ylös joentörmälle kaislojen keskeltä näkee.

hän syö Dilmunin hedelmiä ja homma menee pieleen.

ne eivät olleet "kiellettyjä hedelmiä" vaan Enki on utelias ja miettii näiden hedelmien tarkoitusta, ymmärrystä ... hieman hyvän ja pahan tiedon tapaan.



Dilmunin pomo, rouva Ninhursag, vihastuu, että joku meni syömään hedelmiä.

Hän "kiroaa Enkin nimen" ja utelias kasvissyöjä sairastuu kahdeksasta kohdasta.

Aptu ja kettu onnistuvat diplomatian keinoin saamaan rouvan rauhottumaan, ja seksuaalisella tekniikalla Ninhursag, tulemalla raskaaksi yhdeksän päivän ajan ja synnyttämällä kahdeksan uutta lasta, jumalia ja jumalattaria, parantaa potilaan.

Enkin kylkiluusta (ti) tulee Nintu, joka on kylkiluun ja elämän Herratar.



ei tämä vetele!

luovalla tavalla käytät hyväksesi näitä teemoja, mutta kirjoitat asaiasta aivan toisella tavalla.

poissa ovat jumalten seksileikit, ihastukset ja rakastumiset. lasten synnyttämisen sen sijaan pidät kuvassa mukana.

kerrot, miten Eedenin puutarhassa, jota raikas vesi kasteli ja jossa oli paljon ihania hedelmäpuita ja muita kasveja, ihminen tehdään maan tomusta.

(Jahvistille on erityisen ominaista ihmisen ja maan suhde, siitä toisessa yhteydessä enemmän)

tämä ihminen on yksinäinen ja kaikenlaiset suvereenin Jumalan tekemät eläimet eivät auta.

Mites nainen sitten tuli? Taas käytät lähdettäsi, tämän Enkin sijalla olevan paratiisissakin napisevan Aadamin kylkiluusta tehdään elämän äiti.

kun sumerilainen Ninhursag ja muut naiset synnyttävät Dilmunissa kivuttomasti, kuin hienointa öljyä tai kermaa, Eedenistä karkoitettu Elämän äiti joutuu kokemaan kovia synnytyskipuja.



mitä tähän siis sanomme?

käytät jotenkin käsiisi saamaasi ikivanhaa lähdettä varsin vapaasti ja kuvaat alun tapahtumia monoteistina, yhteen Jumalaan uskovana, ja tuot myyttiset jumaluudet ihmisen hahmoisina Eedeniin.

eikä tässä suinkaan kaikki, vaan koko tämä myyttinen alkujaan sumerilainen ja vahvasti muokattu aines on vain rekvisiittaa itse kertomuksesi ytimelle.

huomiosi ei siellä Jerusalemissa näet niinkään ole näissä kimaltelevissa, ihmeellisissä Eedenin puutarhan kuvioissa, vaan keskityt voimallisesti Jumalan ja Hänen luomansa ihmisen, Aadamin, suhteeseen.

otat siis tietyssä mielessä teatteriisi lavastuksen - ja nyt tiedämme että tämä lavastus on ihmiskunnan varhaisin tunnettu ääni Sumerista - mutta itse jumalainen näytelmä on pääasia, ja siihen ainekset tulevat jostain muualta.

sumerilainen myytti Ninhursag ja Enki - tai jotain sitä vastaavaa - näkyy Raamatun paratiisikertomuksen taustalla, mutta puhdistettuna, muokattuna, jalostettuna ja ainoastaan avustajan roolissa pääkertomuksen puitteena.

ihmeellinen on tämä pyhä Raamattu!

torstai 23. joulukuuta 2010

Adam eli 930 vuotiaaksi

Paratiisikertomuksessa Herra Jumala varoittaa tekemäänsä ihmistä, johon on puhallettu elämän henki:

"sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, sinun pitää kuolemalla kuoleman"
1 Ms 2:17 KR 1933

(heprean mut mavet)

mutta käärme sanoi vaimolle "ette suinkaan kuole"
1 Ms 3:4 KR 1933

kumpi oli oikeassa?


Tämä on luettelo Aadamin jälkeläisistä.

Luodessaan ihmisen Jumala teki hänet kaltaisekseen. Hän loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Ja hän siunasi heidät ja antoi heille nimeksi ihminen silloin kun heidät luotiin.

Kun Aadam oli elänyt 130 vuotta, hänelle syntyi poika, joka oli hänen näköisensä, hänen kaltaisensa, ja hän antoi pojalle nimen Set.

Setin syntymän jälkeen Aadam eli vielä 800 vuotta, ja hänelle syntyi sinä aikana lisää poikia ja tyttäriä.

Aadam eli kaikkiaan 930 vuotta, ja sitten hän kuoli.

1 Ms 5:1-5 KR 1992


Kirjoitusten mukaan kielletystä hedelmästä syönyt ja paratiisista karkoitettu Aadam oli melkein tuhat vuotta.

(Raamatun sukuluetteloissa kerrottujen ihmisten eliniät laskevat vedenpaisumuksen jälkeen)

käärme siis puhui totta "ette suinkaan kuole".

vai puhuiko?



toisin kuin joku luulisi, tämä Adamin pitkä elämä vastoin Jumalan varoitusta "kuolet, jos syöt" ei ole sattumalta Raamatussa.

se ei myöskään ole virhe.

vaan juuri tällainen Raamattu on - meidän pyhä Kirjamme

se haastaa tutkimaan, miettimään, puntaroimaan, arvioimaan omia lempiajatuksiamme

Raamattu ei ole mukava sänky, jossa saamme kuorsata syvää unta

se on vaikea, pikemmin kuin fakiirin piikkimatto, joka pistelee meitä hereille, ärsyttää, vaivaa ja vaatii hieromaan älynystyröitämme

tutkimaan, opiskelemaan, väittelemään raamattupiiriissä..

ei Sudenpentujen käsikirja, josta sivulta 25 löytyy vastaus kysymykseen a.

näimme toisella palstalla, kuinka pohdinta Adamin kuolemasta ja Elämän puusta johti ajatuksemme aivan toisiin asioihin - ihmisen hengellisen kuoleman asiaan.



ei myöskään ole yhtään Raamatun tohtoria ja mestaria, joka sen kannesta kanteen tuntee ja kaiken siitä on ammentanut ja ymmärtänyt.

ehei!

olemme kaikki opetuslapsia Raamatun äärellä

ne jotka arvelevat kaiken tarpeellisen Raamatusta tietävänsä ja laiskasti jos ollenkaan sitä lukevat ...

jäävät uskonelämässään todella paljosta paitsi.


Kirjoittanut: Patu
"sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, sinun pitää kuolemalla kuoleman"
1 Ms 2:17 KR 1933

(heprean mut mavet)

mutta käärme sanoi vaimolle "ette suinkaan kuole"
1 Ms 3:4 KR 1933

Perkeleen sanojen uskominen Jumalan sanan sijaan ja sen mukaan toimiminen aiheuttaa lankeamisen syntiin. Langennut on erossa Jumalan yhteydestä. Se on kuolemalla kuolemista, vaikka luonnollinen ihminen ei sitä uskoisi, vaan kokee elävänsä entistä viisaampana.

Jumala rakkaudessaan lähestyy vielä langennutta ja kutsuu sanallaan yhteyteensä uskomaan Pelastajaan, joka on polkenut rikki käärmeen pään. Tähän Jumalan sanaan uskova saa iankaikkisen elämän, joka alkaa jo täällä ajassa. Sitäkin luonnollisen ihmisen on mahdotonta uskoa, koska hän uskoo vain näkemäänsä, sitä että kaikki ovat kuolevaisia.

Tänä päivä, jolloin kuulette Jumalan äänen, älkää paaduttako sydämiämme. Uskokaa niin kauan kuin "tänä päivänä" on sana läsnä. Käärme viekottelee uskomaan itseensä "onko Jumala todella sanonut niin" myös vähättelemällä synnin seurauksena olevaa kuolemalla kuolemista.


Kirjoittanut: MikkoL

"Langennut on erossa Jumalan yhteydestä"

kyselen kun kyselemään rupesin...

missä näin sanotaan, että Adam jälkeläisineen olisi paratiisissa lankeamisen tähden erossa Jumalan yhteydestä?

ei mielestäni ainakaan paratiisikertomus ja sen jälkeiset tapahtumat sellaista sano.

päin vastoin, Adamin poika Kain miettii mielessään pahoja, ja oitis on Herra siinä luonaan ja asiasta puhutaan.

ei jättänyt Kainia, Adamin poikaa, oman onnensa nojaan...

ei myöskään sen jälkeen, kun Kain oli veljensä murhannut...

päin vastoin, antaa Kainille suojauksen, ettei heti tapeta, Kainin merkin... (mikä se sitten liekin)

eli en näe tässä paratiisikertomuksen jälkeisessä kuvauksessa mitään uutta etäisyyttä Jumalaan

sen sijaan tiedämme, että tie sinne Elämän puun luo, ikuiseen elämään, on vartioitu.



Kerran Kain toi Herralle uhrilahjaksi maan satoa, ja Abel toi lampaidensa esikoiskaritsoja ja niiden rasvaa. Herra katsoi suopeasti Abeliin ja hänen uhriinsa, mutta Kainin ja hänen uhrinsa puoleen hän ei katsonut.

Silloin Kain suuttui kovin ja hänen katseensa synkistyi.

Herra kysyi Kainilta: "Miksi sinä suutuit ja katselet synkkänä maahan? Jos teet oikein, voit kohottaa katseesi, mutta jos et tee, on synti ovella vaanimassa. Sinua se haluaa, mutta sinun on pidettävä se kurissa."


Kain sanoi veljelleen Abelille: "Lähde mukaani." Mutta kun he olivat kulkeneet jonkin matkaa, Kain kävi veljensä Abelin kimppuun ja tappoi hänet.

Silloin Herra kysyi Kainilta: "Missä on veljesi Abel?" Kain vastasi: "En tiedä. Olenko minä veljeni vartija?"

Herra sanoi: "Mitä oletkaan tehnyt! Etkö kuule, kuinka veljesi veri huutaa minulle maasta? Nyt olet kirottu etkä voi jäädä tänne, sillä tämän maan oli avattava suunsa ja otettava vastaan veljesi veri, jonka sinä vuodatit. Kun koetat viljellä maata, se ei enää ruoki sinua, vaan sinun on harhailtava kodittomana ja pakolaisena maan päällä."


Kain sanoi Herralle: "Syntini rangaistus on minulle liian raskas kantaa. Kun sinä nyt karkotat minut tältä seudulta, minä joudun pois kasvojesi edestä. Minun on harhailtava kodittomana ja pakolaisena maailmalla, ja silloin kuka hyvänsä, joka minut kohtaa, voi tappaa minut."

Mutta Herra sanoi hänelle: "Ei, vaan kostettakoon seitsenkertaisesti sille, joka tappaa Kainin."

Ja Herra pani Kainiin merkin, ettei kukaan, joka hänet kohtaa, tappaisi häntä.

Niin Kain lähti pois Herran kasvojen edestä ja asettui asumaan Nodin maahan Eedenin itäpuolelle.

1 Ms 4:3-16 KR 1992



tässä Herra on todella lähellä Kainia ja kertomus on ihmeellinen.

Itse asiassa 1 Ms jatkaa tästä Kainin sukuluettelolla siellä Nodin maassa ... Adamin jälkeläisten tarina jatkuu.

toistan siis kysymykseni

mistä löytyisi ajatus, että Adamin yhteys Jumalaan olisi lankeamisensa jälkeen katkennut?

miten Adam kuolemalla kuoli?

Kirjoittanut: Patu,
"mistä löytyisi ajatus, että Adamin yhteys Jumalaan olisi lankeamisensa jälkeen katkennut?" MikkoL

Minusta tilantessa, jossa uskotaan enemmän käärmeen puhetta kuin Jumalan sanaa, on ihminen ottanut etäisyyttä Jumalaan. Jumala kyllä kutsuu ja huhuilee luokseen langennutta ja piileskelevää ihmistä.

Kirjoittanut: MikkoL

totta on, että pelkäsivät, häpesivät, menivät piiloon - jotain oli muuttunut ja Herra Jumala huomasi oitis, mistä puusta on menty syömään.

niin - ei sitä löydyt tuosta kirjoituksesta, paratiisikertomuksesta.

päin vastoin, Herra on hyvin lähellä Kainia ja mieltynyt langenneen Adamin pojan Abelin uhriin.

eikö olekin merkillinen kirja tämä pyhä Raamattu?

Kirjoittanut: Haamul

"mistä löytyisi ajatus, että Adamin yhteys Jumalaan olisi lankeamisensa jälkeen katkennut?"

Varmasti Jumala huolehti ihmisistä kaiken aikaa, mutta ehkä voisi päätellä ainakin rukousyhteyden alhaalta ylös olleen jossain vaiheessa aika huonolla tolalla, kunnes:

1. Moos. 4:25 Ja Aadam yhtyi taas vaimoonsa, ja tämä synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Seet, sanoen: "Jumala on suonut minulle toisen pojan Aabelin sijaan, koska Kain hänet surmasi."
1. Moos. 4:26 Ja myöskin Seetille syntyi poika, ja hän antoi hänelle nimen Enos. Siihen aikaan ruvettiin avuksi huutamaan Herran nimeä.

Kirjoittanut: MikkoL

kertomuksessa ei kertaakaan käytetä sanaa "synti" (hep hatta) - kuitenkin me nimitämme sitä "syntiinlankeamukseksi"

kertomuksessa ei puhuta yhtään mitään jumalayhteyden katkeamisesta, josta olemme tottuneet sanomaan "synti erottaa Jumalasta". päin vastoin, kertomus Kainista kertoo kuinka lähellä Jumala on, mielistyy Aaelin antamaan uhriin ja varottaa Kainia aikeistaan, sitten suojaa murhamiehen, jonka suuri suku leviää maailmaan.

Patu osoittaa mielestäni toisessa viestissään, mitä todellakin paratiisikertomuksen mukaan muuttui kielletyn hedelmän syömisen jälkeen

ihminen häpesi alastomuuttaan ja lymysi pusikkoon Jumalan lähestyessä

ihminen ei ollut häpeissään siitä, mitä oli tehnyt, vaan hänen "silmänsä aukesivat ja huomasi olevansa alaston"

"viattomuuden" aikana - jossa synnin mahdollisuus siis oli jo luotuna Adamiin - hänen "silmänsä olivat kiinni" eikä hän tiennyt mitä on alastomuus.



Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä.

Hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi.

Silloin heidän silmänsä avautuivat, ja he huomasivat olevansa alasti. He sitoivat yhteen viikunanlehtiä ja kietoivat ne vyötärölleen.

Kun iltapäivä viileni, he kuulivat Jumalan kävelevän puutarhassa.

Silloin mies ja nainen menivät Jumalaa piiloon puutarhan puiden sekaan.

Herra Jumala huusi miestä ja kysyi: "Missä sinä olet?"

Mies vastasi: "Minä kuulin sinun askeleesi puutarhassa. Minua pelotti, koska olen alasti, ja siksi piilouduin."

Herra Jumala kysyi: "Kuka sinulle kertoi, että olet alasti? Oletko syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?

1 Ms 3:6-11 KR 1992


tässä yhteydessä Haamul kiinnittää huomiomme 1 Ms 4:26b ajatuksella, että rukouselämä olisi mennyt Adamin ja Eevan tottelemattomuuden tähden huonoksi:

"Siihen aikaan ruvettiin avuksi huutamaan Herran nimeä."
1 Ms 4:26b KR 1933

tämä lyhyt kohta Setin ja Enoksen yhteydessä on todella mielenkiintoinen ja tärkeä.

Uusi käännös 1992 antaa sille kuitenkin ymmärtääkseni alkutekstin mukaisen merkityksen:


"Niihin aikoihin alettiin nimeltä kutsuen rukoilla avuksi Herraa."
1 Ms 4:26b KR 1992



Mannisen komitean käännös 1933 on tarkempi

"At that time people began to call on the name of the LORD."
New Int Bible 2010

aikamme hurskaat juutalaiset eivät lainkaan edes mainitse Jumala sanaa vaan puhuvat "Nimestä"

heprean sana Shem on siis "nimi"

"Jumalan kiitos" huokaus on näin juutalaisen sydämessä

barukh haShem

"siunattu olkoon Nimi"



אָ֣ז הוּחַ֔ל לִקְרֹ֖א בְּשֵׁ֥ם יְהוָֽה

tässä on alkutekstissä tuo Jumalan pyhin nimi, jonka Mooseksen kirjojen mukaan Jumala ilmoitti Moosekselle Siinailla, kun tämä kysyi Jumalan nimeä.

eli tarkka käännös voisi olla

"silloin alettiin kutsua nimellä JHVH"



näin edelleen siis esitän paratiisikertomuksen kohdalla

- kertomus ei käytä sanaa synti vaan puhuu Adamin ja Eevan tottelemattomuudesta Jumalan käskyä vastaan

- käärme on oikeassa, vaikka he syövät kielletystä Hyvän ja pahan tiedon puusta, he eivät kuolleet ihmisen ajallista kuolemaa - Aadam eli lähes tuhat vuotta - vaan tulivat kuten Jumala tietämään hyvän ja pahan.

- kertomuksen Jumalan näkökulmasta ihmisen tottelemattomuus ei erottanut ihmistä Jumalasta. Jumala on lähellä ja pitää hyvää huolta myös Adamin jälkeläisistä, murhamiehestä Kainista

- Adam ja Eeva eivät säikähtäneet sitä, että olivat rikkoneet Tekijänsä tahdon.

- Adam ja Eeva säikähtivät hedelmästä syömisen seurauksista, jotka käärme oli totuudellisesti heille kuvannut

- avoimin silmin he olivat menettäneet lapsellisen viattomuuden ja näkivät olevansa alasti, peittivät sukuelimensä puutarhan puiden lehdillä ja häpesivät että Jumala heidät niin näkisi lymyten pusikkoon



tästä kertomuksesta tulee sana miehen kaulassa olevalle "Aatamin omenalle"

Adamin ja Eevan jälkeläisistä monet pienet lapset elävät yhä seksuaalisessa viattomuudessa ja leilkkivät keskenään iloisesti nakupelleinä kesäisillä hiekkarannoilla

vanhemmat heidät pukevat siveästi lakien mukaan etenkin nykyisen lapsipornon ja pedofilian takia - ei se ola lasten omaa hanketta (viattomia uhreja)

tulee sitten ikä, jossa pojan ja tytön silmät aukeavat, puberteetti, sukukypsyys, alastomuuden häpeäminen, kainous

onko tämä Adamin ja Eevan syy vai luonnollista Jumalan luomaa kasvua ja kehitystä?

Paratiisikertomus antaisi ymmärtää, että ihminen "tietää hyvän ja pahan" ja se kytkeytyy syvästi ihmisen seksuaalisuuteen.

taitaa seksuaalinen syyllisyys olla niitä päällimäisiä ongelmia tässä kristillisyydessä?

katolisen kirkon munkkien ja nunnien selibaatti yritys palata paratiisimaiseen tilaan, autuaan tietämättömään viattomuuteen, jossa oma tai toisen alastomuus ei mitenkään aiheuta häpeää?



onko Raamatun perustava kertomus ihmisen tottelemattomuudesta siis ihmisen seksuaalisuuden synnillistämistä?

näinhän se näyttää ja kuulostaa, jos kunnon seuroissa istuu missä synti sanotaan synniksi, itsetyydytys kuolemansynniksi, naisten itsensä kaunistaminen haureudeksi ja saarnaaja oikein hartaasti pohtii hameenhelmojen pituutta...

tai tosiaan siellä erakkojen, munkkien ja nunnien ja selibaatissa elävien pappien kammioissa kamppailu omaa seksuaalisuutta vastaan, joka ymmärretään perisynnin seuraukseksi.

tai Neitsyt Marian nostaminen ikuiseksi neitsyeksi, koska seksi ja lasten synnyttäminen ovat pahasta ja saastuttavat miehen

siellä Ilmestyskirjan taivaan erikoisjoukossa ovat ne jotka eivät ole itseään naisen kanssa saastuttaneet


isoja kysymyksiä Ison Kirjan äärellä

mutta Paratiisikertomus ei syyllistä Adamia ja Eevaa sentähden, että he tietävät olevansa alastomia.

tämä oli ilman muuta selvä juttu, että ovat nakupellejä

"Ja he olivat molemmat alasti, mies ja hänen vaimonsa, eivätkä he tunteneet häpeää."
1 Ms 2:25 KR 1992

asia oli ihan okay - ihana puutarha, alaston mies ja nainen, ei minkäänlaista ongelmaa - toisiaan varten heidät on tehty

(avioliitossahan tietyssä mielessä tällainen viattomuus vallitsee, mies ja nainen eivät häpeä alastomuuttaan - ovat yksi liha)


silmien aukeaminen, alastomuuden aiheuttaman häpeän tunteminen, ei ole paratiisikertomuksessa tottelemattomuutta, vaan seurausta siitä, mikä meni pieleen.

seksuaalisuus ei ole Paratiisikertomuksessa "syntiä" eikä myöskään sen tiedostaminen, että on mies tai nainen vailla vaatteita ja jotain miehellä roikkuu jalkojen välissä.

tällaiseksi Jumala meidät on luonut naisen miehelle ja miehen naiselle - tosi etevästi onkin luonut!



paratiisikertomuksessa kiusaus ei ole seksuaalinen

seksuaalisuus, alastomuus, on yksinkertaisesti seurausta siitä, miten Jumala on asiat tehnyt:

jos syöt Hyvän ja Pahan tiedon puusta, tulet tietämään Hyvän ja pahan.


ihmisen koetus oli tässä - ja käärme tiesi erityisen taitavasti ja viisaasti iskeä siihen kohtaan, joka on ratkaiseva.

"...sillä Jumala tietää, että tulette niinkuin Jumala tietämään..."


Käärme oli kavalin kaikista eläimistä, jotka Herra Jumala oli luonut.

Se sanoi naiselle: "Onko Jumala todella sanonut: 'Te ette saa syödä mistään puutarhan puusta'?"

Nainen vastasi käärmeelle: "Kyllä me saamme syödä puutarhan puiden hedelmiä. Vain siitä puusta, joka on keskellä paratiisia, Jumala on sanonut: 'Älkää syökö sen hedelmiä, älkää edes koskeko niihin, ettette kuolisi.'"

Silloin käärme sanoi naiselle: "Ei, ette te kuole. Mutta Jumala tietää, että niin pian kuin te syötte siitä, teidän silmänne avautuvat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte kaiken, sekä hyvän että pahan."

Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi.

1 Ms 3:1-6 KR 1992


Paratiisi on ihana paikka, siellä oli kaikkea, mitä Luojamme katsoi ihmisen tarvitsevan - oli lemmikkieläimiäkin ja sitten tämä mitä ihanin luomus, miehetär!

Taivas on vielä ihanampi paikka.

Siksi meidän on suorastaan outo ajatella, että taivaassa syttyi sota.


miten helkkarissa taivaassa voi olla sotia?

ja miksi Israelin Jumala on Herra Sebaot (zevaot, sotajoukko)

ja miksi Mikael enkeliruhtinas miekkaa heiluttaa taivaallisten sotajoukkojen komentajana?

Jeesus olisi voinut erinäisen legioonan Getsemaneen Isältään tilata...

tämä taivaan sota tosin mainitaan erityisesti Raamatun omituisimmassa kirjassa - Ilmestyskirjassa.



Paratiisikertomus ei mitenkään yhdistä käärmettä näihin taivaan sotiin.

Siellä käärme on yksi Jumalan luomista eläimistä, tosin varsin viisas (heprean viisas ja ovela ovat sama sana)

jos katsomme ihmeellistä Raamattuamme, paratiisikertomuksen käärmeettä alussa vastaa jotenkin Ilmestyskirjan lohikäärme lopussa.

isoksi on kasvanna tämä eläin ihmisen historiassa...



katselemme näitä asioita ja kertomusta Paratiisista kristillisen kirkon perinteen silmälasein.

yhdistämme taivaallisen sodan ja paratiisikertomuksen toisiinsa

järkeilemme, että Jumalan kaltaiseksi tuleminen - tuo Hesekielin Tyyro - oli Valon kantajan - latinan Lucifer - perisynti.

oli enkeliruhtinas, jalo ja väkevä, jolla oli omat henkivaltojen joukkonsa ja joka on Jumalan luoma

tämä komea ilmestys, Lucifer, ryhtyi sotaan taivaassa.

...
tästä "peri-perisynnistä" sitten Paratiisissa käärme tartuttaa ihmisen - tee sinä samoin, tule kuin Jumala tietämään hyvä ja paha.


"perisynnin turmelema ihminen" ei siis ole Jumalan luoman seksuaalisuutensa tähden tai alastomuutensa tuntemisen tähden syntinen tai saastainen.

ajatus on paljon syvällisempi ja aivan toisenlainen, hengellinen

siitä kertoo hauskasti tuo sarjakuvan kalifi Ahmed Ahne

"tahdon kalifiksi kalifin paikalle"

ihminen ei siedä sitä, että olisi häntä korkeampi Tahto, joka määrittelisi hyvän ja pahan

ihminen tietää sen itse nyt ja määrittelee, mikä on hyvää ja mikä pahaa



tämä näkyy oikein hyvin aikamme suomalaisessa yhteiskunnassa ja myös kastettujen kristittyjen maailmassa.

Prometheus seura ja Vapaa-ajattelijat ja ateistit ja monien eri pakanallisten uskontojen edustajat ovat kaikki kimpassa nostamassa humanistista ihmiskuvaa

Ihminen yli kaiken!

ei lähes jumalolento vaan jumalten jumala, ihminen - viisas viisas ihminen . homo sapiens sapiens

ei muuta herraa jumalaa kuin kansa kaikkivaltias

(tai paremmin joukossa tyhmyys tiivistyy)



kesän homokeskustelussa oli näitä piirteitä

yksi kaveri lukee Jumalan Sanaa ja ei tykkää, mitä siellä sanotaan hyväksi ja pahaksi - heittää pyhän Kirjamme studion lattialle.

hauskempi vielä on Linnan juhlat.

aikamme "tyylisuunnittelija" pahentuu Linnan parketilla tanssivasta miesparista - "olisivat voineet olla hienotunteisempia, en ole tällaiseen tottunut"

eikä kukaan sano mitään - tyylisuunnittelija, muodin asiantuntija, nykyihminen - no, ehkä hän ajanmittaan tottuu näkemään miesparien suutelevan toisiaan... kansa on tyytyväinen

vaan ah jos joku Jumalan Sanaan nojaten sanoisi saman!

ei ole Jumalalla oikeutta mitään sanoa mikä on hyvää tai pahaa

ihminen tietää sen parhaiten, ovathan hänen silmänsä avautuneet

uskonnollinen Jumalaa luonnollisesti pelkäävä lapsuus on takana

olemme aikuisia

kaikki Adamin syöneet Hyvän ja Pahan tiedon puusta

jokainen tykkänään - sinä ja minäkin!

ja kuolemalla kuolleita

.........
guest ottaa esille apostoli Paavalin opetusta Aadamista.

tämä onkin mielestäni eräs pyhän Raamatun tärkeimmistä akseleista - Luomiskertomus,

Paratiisikertomus ja Roomalaiskirje 5.

Adam ja Kristus.

(ja muut rabbi Gamalielin oppilaan kirjeet)

voimme silti koettaa katsoa Paratiisikertomusta sen omista lähtökohdista käsin.

näin myös oivallamme syvemmin mitä apostoli Paavali on havainnut ja ymmärtänyt samasta ihmeellisestä ja ainutlaatuisesta kirjoituksesta Mooseksenkirjojen alussa.