Alussa...

Irakin suo-arabien asuinaluetta. Enki: "Voin nähdä hänet täältä!"

Asetetaan itsemme Raamatun vanhimman tunnetun kirjoittajan, Jahvistin, tilanteeseen.

Mooseksenkirjojen lähdetutkimuksen hypoteesin mukaan Jahvisti (joka siis käyttää Jumalasta nimeä JHVH), on yhteydessä aaronilaiseen papistoon ja on kirjoittanut Jerusalemissa (Juudeassa) ehkä noin 950-luvulla ennen Kristusta.

Jahvistin kirjaan luetaan monia eri kertomuksia, suuri osa ensimmäistä Mooseksenkirjaa ja ainakin puolet toista Mooseksenkirjaa.

Kirjassa on mahdollisesti ollut toisenlainen luomiskertomus, jonka Pappiskirjan seitsemän luomisen päivää on korvannut kun Vanhaa testamenttia koottiin Esran ja Nehemian aikaan 400-luvulla ennen Kristusta. Tutkijat sitä kovin jahtaavat.

Raamatussa Jahvistin kertomus alkaa ns. toisesta luomiskertomuksesta 1 Ms 2:4 "Siihen aikaan, kun Herra Jumala teki maan ja taivaan..."

Kirjoittajalla ei ole itsellään mitään Raamattua - hän on Raamattumme ensimmäinen tunnettu kirjoittaja ja alkaa työnsä noin 3000 vuotta sitten.



No niin koetetaas. Käytän muotoa "sinä" - joka voi olla kuka tahansa meistä tälle matkalle lähtevistä.

Istut Salomon tai Rehabeamin aikaisessa Jerusalemissa ja sinun pitäisi nyt ryhtyä kirjoittamaan Aaronin pappien ja temppelin toivomuksesta, miten kaikki alkoi.

aloituksesi on hyvä "Siihen aikaan kun Jumala teki taivaan ja maan"

se kertoo jo paljon sinun uskostasi - toisin kuin ympäröivillä kansoilla ja heimoilla, sinulla on yksi Jumala (JHVH), joka on kaiken tehnyt.

mutta mitäs nyt, kuinka tästä eteenpäin?



niinkuin Jahvistin monet muut kertomukset perustuvat lähteisiin, tässäkin - aivan alussa - sinä ehkä haet epätoivoisesti kaupunginkirjastosta jotain lähdetietoa siitä, kun kaikki alkoi.

saatamme ajatella, että Jumalan inspiraatio olisi luonut tätä tekstiä tyhjästä sinun päässäsi.

Taaksepäin katsovaa profetiaa, hengellistä näkyä, jossa visio seuraa toistaan ja kirjoitat Hengen johdatuksessa.

itse asiassa Jumala johdattaa kirjoittamistasi, ja saat suoraan ylhäältä sanat ja alat kertoa jostain ihmeellisestä puutarhasta.


tässä tapauksessa, että Pyhä Henki sinua näin käyttäisi, olisit oikeastaan vain se käsi, jossa kynä on ja Henki sitä liikuttaa ja kirjoittaa automaattisesti.

tavallaan olet vain väline, Pyhän Hengen kirjoituskone tai tekstinkäsittelijä, jota toinen naputtaa.

tällainen käsitys monella varmasti onkin siitä, miten Raamatun alkukertomus Eedenin paratiisin puutarhasta on syntynyt.

Suoraan ylhäältä, Pyhän Hengen ohjaaman ihmisen kirjoittamana, Jumalan puhdasta ilmoitusta suoraan taivaasta.

näin oli silloin, kun Jumala teki taivaan ja maan.



mutta jos luet tuon kääntämäni Ninhursag ja Enki myytin, on aivan ilmeistä, että jotain yhteistä tässä on, vaan mitä?

voisimmeko ajatella, että olet löytänyt Jerusalemin kaupunginkirjastosta kiilakirjoituksella laadittuja savitauluja, joita pidetään tosi vanhoina?

ja todellakin, nykyajan käsityksen mukaan tuo Ninhursak ja Enki ja muut sumerilaiset kertomukset ovat ihmisen ensimmäinen tunnistettava ja ymmärrettävä ääni joka kuuluu ihmiskunnan historian aamuhämärästä, yhdessä varhaisten egyptiläisten äänen kanssa.

ensimmäisen kerran ihminen kirjoittaa ajatuksiaan muistiin ja pistää pyhiä kertomuksia talteen, toiset tikulla savitauluun "nuolenpäitä" painaen, toiset "pyhiä kirjaimia ja kuvia" (hieroglyfejä) kirjoittaen.

koskaan aikaisemmin ei ihminen ole mitään kirjoittanut.

Ninhursag ja Enki on aamukasteen tuore kertomus ihmiskunnan aamunkoitosta.



ajatellaan, että sinulla on jonkinlainen taju että tämä on tosi vanhaa matskua.

1000-luvulla ennen Kristusta kirjallisuutieteen kehitys ei ehkä ollut aivan nykytasoa, mutta nämä kirjoitukset kiinnostavat sinua ja ovat ilmeisen vanhoja.

No - oletetaan että Jumalan Hengen johdossa sinulla onkin käytössä vanhalta näyttäviä - ja nyt tiedämme että ne todella ovat kaikkein vanhimpia - kirjoituksia ihmiskunnan alkuvaiheista.

Vaan sinä olet Aaronin pappien parissa ja Israelin Jumalan temppelin kaupungissa.

mitä tämä varsin suorasanainen teksti oikein on? ja kuinka se on käsiisi joutunut?



Tiedämme, että kanaanilaisilla oli kirjasto suuressa Hasorin kaupungissa joku 500 vuotta ennen Jahvistia (1400 eKr)

Siellä on ilmeisesti ollut kiilakirjoituksia sisältävä arkisto, koska sieltä löydettiin Gilgamesh eepoksen kappale.

Professori Amnon Ben-Tor (työni ohjaaja täällä Heprealaisessa yliopistossa) on kuumeisesti sitä kirjastoa etsinyt ja myös ruotsalaisia vapaaehtoisia on ollut mukana kaivamassa Haasoria.

Mikä ettei kuningas Salomon Jerusalemissa tai kamunsa kuningas Hiiramin Bybloksen kaupungissa olisi säilynyt jotain tällaista aineistoa - tuohon Jahvistin aikaan kiilakirjoitus oli ahkerassa käytössä päivän politiikassa ja arjen elämässä pitkin Lähi-itää.



no - sinä selailet savitauluja Jerkussa ja käsiisi tulee ikivanha Ninhursag ja Enkidu.

tai tavalla tai toisella muuten kuulet tämän kertomuksen Dilmunin puutarhasta ja näiden jumalten rakkauselämästä.

miten ihmeessä tämä kertomus löytää tiensä tuollaisessa puhdistetussa, kirkastetussa ja selkeässä muodossa esitettyyn kertomukseen Eedenin puutarhasta?

tämä on todella aivan ihmeellinen asia.

jos luet kääntämäni tekstin näet, miten valovuosien päässä se on Jahvistin kertomuksesta.

ja kuitenkin, jotain sävyjä, ilmauksia, suorastaan selvää sisällöllistä yhteyttä on, kuten huomaat omin silmin.

tämä on todella aivan ihmeellinen juttu, sillä Jahvistin alkukertomus ei nojaa vain yhteen sumerilaiseen lähteeseen vaan moneen.

miten immeessä??



olet löytänyt ikivanhan kertomuksen maailman alusta ja tahdot nyt Daavidin kaupungissa Jerusalemissa kirjoittaa asiasta.

otat tekstistä - Ninhursag ja Enki - aineksia, mutta tämä on aika raakaa alkuainetta, jota täytyy jalostaa. Sinun uskontosi on toisenlainen kuin mikään toinen muinaisen Lähi-idän uskonto, ja olet oppinut että on vain yksi Jumala.


Kerrot puutarhasta, gan eden, jonka sinun Jumalasi on istuttanut itään.

Oletetussa lähdekirjassasi sen sijaan puhutaan "puhtaasta kaupungista" ja saamme lukea, että siellä on temppelirakennuskin. Mainitaan ehkä kaupungit Ur ja Larsa.

Tutkijat sijoittavat Dilmunin toisinaan Bahrainiin Persian lahdelle lähinnä helmenkalastajien tähden. Mutta Ninursag ja Enki myytissä on hyvin tärkeässä roolissa suoalue ja joki ja korkea jokitörmä sekä peltojen kastelukanavat.

mitään tällaista ei ole Bahrainissa - joka on Sumerista länteen. Shatt el-Arab, Eufratin ja Tigriksen yhteinen laskujoki Persian lahdelle, sen sijaan on juuri tällaista maastoa.

Irakin suo-arabien aluetta - 5000 vuotta vanhaa ihmisen asumista!

Muokkaat siis lähteesi antamia tietoja vahvalla kädellä ja kerrot, että oli puutarha.

mutta lähteestäsi otat siitä sitten tietoa, että siellä on hyvää maasta pulppuavaa vettä.

luet myös tuon isä Enkin laituri/markkinatori (kauppakeskus, ostari) siunauksen ja toivotuksen, ja annat siitä oman versiosi kuinka Ofirin kulta on hyvää!

Elamin kuningatar Napir-Asu. Ninhursagin temppeli Susa 1400-luvulta eKr.
Löydettiin vuonna 1903, Patsas painaa 1700 kg

et kerro onko Jumala mies vai nainen. Sumerin myytissä luoja on jumalainen nainen, Ninhursag, Vuoren Herratar.

puhut vain yhdestä Jumalasta, joka tekee kaiken. Sumerilaisessa tekstissä on koko kertomus jumalten maailmasta ja jumalten toimia, monijumalinen eli polyteistinen maailma.

(tästä Laaton Antti on mukavasti sanonut, että Genensis on jumalten teurastamo)


okay

olet alussa ja alussa on Edenin puutarha ja siellä paljon raikasta vettä ja Ofirin kulta on hyvää.

tähän onnelaan tulee ongelma.

väkevällä kädellä taas korjaat ja muutat lähdettäsi.

sumerilaiset näet kertovat, että suuri jumalatar Ninhursag tulee raskaaksi ja synnyttää Dilmuniin kahdeksan eri kasvia, semmosia perusasioita kuin hedelmäpuita, vihanneksia, alfa-ruohoa (?) ja muuta puuta.

hommaa ei pilaa ihminen, Aatami ja Eeva, vaan itse tämä kovin nuorista naisista pitävä ja joella paattiaan rassaava isä Enki, joka sinne ylös joentörmälle kaislojen keskeltä näkee.

hän syö Dilmunin hedelmiä ja homma menee pieleen.

ne eivät olleet "kiellettyjä hedelmiä" vaan Enki on utelias ja miettii näiden hedelmien tarkoitusta, ymmärrystä ... hieman hyvän ja pahan tiedon tapaan.



Dilmunin pomo, rouva Ninhursag, vihastuu, että joku meni syömään hedelmiä.

Hän "kiroaa Enkin nimen" ja utelias kasvissyöjä sairastuu kahdeksasta kohdasta.

Aptu ja kettu onnistuvat diplomatian keinoin saamaan rouvan rauhottumaan, ja seksuaalisella tekniikalla Ninhursag, tulemalla raskaaksi yhdeksän päivän ajan ja synnyttämällä kahdeksan uutta lasta, jumalia ja jumalattaria, parantaa potilaan.

Enkin kylkiluusta (ti) tulee Nintu, joka on kylkiluun ja elämän Herratar.



ei tämä vetele!

luovalla tavalla käytät hyväksesi näitä teemoja, mutta kirjoitat asaiasta aivan toisella tavalla.

poissa ovat jumalten seksileikit, ihastukset ja rakastumiset. lasten synnyttämisen sen sijaan pidät kuvassa mukana.

kerrot, miten Eedenin puutarhassa, jota raikas vesi kasteli ja jossa oli paljon ihania hedelmäpuita ja muita kasveja, ihminen tehdään maan tomusta.

(Jahvistille on erityisen ominaista ihmisen ja maan suhde, siitä toisessa yhteydessä enemmän)

tämä ihminen on yksinäinen ja kaikenlaiset suvereenin Jumalan tekemät eläimet eivät auta.

Mites nainen sitten tuli? Taas käytät lähdettäsi, tämän Enkin sijalla olevan paratiisissakin napisevan Aadamin kylkiluusta tehdään elämän äiti.

kun sumerilainen Ninhursag ja muut naiset synnyttävät Dilmunissa kivuttomasti, kuin hienointa öljyä tai kermaa, Eedenistä karkoitettu Elämän äiti joutuu kokemaan kovia synnytyskipuja.



mitä tähän siis sanomme?

käytät jotenkin käsiisi saamaasi ikivanhaa lähdettä varsin vapaasti ja kuvaat alun tapahtumia monoteistina, yhteen Jumalaan uskovana, ja tuot myyttiset jumaluudet ihmisen hahmoisina Eedeniin.

eikä tässä suinkaan kaikki, vaan koko tämä myyttinen alkujaan sumerilainen ja vahvasti muokattu aines on vain rekvisiittaa itse kertomuksesi ytimelle.

huomiosi ei siellä Jerusalemissa näet niinkään ole näissä kimaltelevissa, ihmeellisissä Eedenin puutarhan kuvioissa, vaan keskityt voimallisesti Jumalan ja Hänen luomansa ihmisen, Aadamin, suhteeseen.

otat siis tietyssä mielessä teatteriisi lavastuksen - ja nyt tiedämme että tämä lavastus on ihmiskunnan varhaisin tunnettu ääni Sumerista - mutta itse jumalainen näytelmä on pääasia, ja siihen ainekset tulevat jostain muualta.

sumerilainen myytti Ninhursag ja Enki - tai jotain sitä vastaavaa - näkyy Raamatun paratiisikertomuksen taustalla, mutta puhdistettuna, muokattuna, jalostettuna ja ainoastaan avustajan roolissa pääkertomuksen puitteena.

ihmeellinen on tämä pyhä Raamattu!