lauantai 9. toukokuuta 2015

Herran enkeli tekee saatanat

Herran enkeli kysyi häneltä: "Miksi löit aasiasi kolme kertaa? Minä olen tullut tänne estämään sinun kulkusi, sillä tämä matka on vastoin Herran tahtoa.
4 Ms 22:32
Bileam saa hänelle näkyväksi tulleelta enkeliltä nuhteet. Jakeessa käännetty sana "estämään" on alkukielessä לשׂטן lesatan.

 ויאמר אליו מלאך יהוה על־מה הכית את־אתנך זה שׁלושׁ רגלים הנה אנכי יצאתי לשׂטן כי־ירט הדרך לנגדי׃ 

Kopioin tähän osan hienosta Jewish Encyclopedia artikkelista Satan, josta opin tuon melko häkellyttävän yksityiskohdan Bileam kertomuksessa.

_________________
In the Bible.
Term used in the Bible with the general connotation of "adversary," being applied (1) to an enemy in war (I Kings v. 18 [A. V. 4]; xi. 14, 23, 25), from which use is developed the concept of a traitor in battle (I Sam. xxix. 4); (2) to an accuser before the judgment-seat (Ps. cix. 6); and (3) to any opponent (II Sam. xix. 23 [A. V. 22]). The word is likewise used to denote an antagonist who puts obstacles in the way, as in Num. xxii. 32, where the angel of God is described as opposing Balaam in the guise of a satan or adversary; so that the concept of Satan as a distinct being was not then known. Such a view is found, however, in the prologue to the Book of Job, where Satan appears, together with other celestial beings or "sons of God," before the Deity, replying to the inquiry of God as to whence he had come, with the words: "From going to and fro in the earth, and from walking up and down in it" (Job i. 7). Both question and answer, as well as the dialogue which follows, characterize Satan as that member of the divine council who watches over human activity, but with the evil purpose of searching out men's sins and appearing as their accuser. He is, therefore, the celestial prosecutor, who sees only iniquity; for he persists in his evil opinion of Job even after the man of Uz has passed successfully through his first trial by surrendering to the will of God, whereupon Satan demands another test through physical suffering (ib. ii. 3-5).

Yet it is also evident from the prologue that Satan has no power of independent action, but requires the permission of God, which he may not transgress.He can not be regarded, therefore, as an opponent of the Deity; and the doctrine of monotheism is disturbed by his existence no more than by the presence of other beings before the face of God. This view is also retained in Zech. iii. 1-2, where Satan is described as the adversary of the high priest Joshua, and of the people of God whose representative the hierarch is; and he there opposes the "angel of the Lord," who bids him be silent in the name of God. In both of these passages Satan is a mere accuser who acts only according to the permission of the Deity; but in I Chron. xxi. 1 he appears as one who is able to provoke David to destroy Israel. The Chronicler (third century B.C.) regards Satan as an independent agent, a view which is the more striking since the source whence he drew his account (II Sam. xxiv. 1) speaks of God Himself as the one who moved David against the children of Israel. Since the older conception refers all events, whether good or bad, to God alone (I Sam. xvi. 14; I Kings xxii. 22; Isa. xlv. 7; etc.), it is possible that the Chronicler, and perhaps even Zechariah, were influenced by Zoroastrianism, even though in the case of the prophet Jewish monism strongly opposed Iranian dualism (Stave, "Einfluss des Parsismus auf das Judenthum," pp. 253 et seq.). An immediate influence of the Babylonian concept of the "accuser, persecutor, and oppressor" (Schrader, "K. A. T." 3d ed., p. 463) is impossible, since traces of such an influence, if it had existed, would have appeared in the earlier portions of the Bible.

Lue koko artikkeli tästä linkistä Jewish Encyclopedia 


perjantai 8. toukokuuta 2015

Raamatunkäännöksiä valmistui ennätysmäärä vuonna 2014


Tuhansin kielin, oi jos voisin, mä Jumalaani ylistää!
laulajana Juha Hakulinen


Toukokuussa 2015 ilmestyneen Yhtyneiden Raamattuseurojen raportin mukaan vuoden 2014 aikana pipliaseurat saattoivat loppuun käännöksiä 51 eri kielellä, joilla on yhteensä 1,3 miljardia puhujaa.


Nigeria
Neljä uutta raamatunkäännöstä julkaistiin Nigeriassa,
Joulukuussa burankielinen Raamattu, huolimatta siitä, että Boko Haram oli syyskuussa kohdistanut pommi-iskun burankielisen käännöstyöryhmän käyttämään toimistoon.
Kaikki neljä Raamattua ovat ensikäännöksiä, jotka mahdollistavat 2,1 miljoonalle nigerialaiselle Raamatun lukemisen ensikertaa omalla äidinkielellään.

Liberia
Liberian Pipliaseura onnistui julkaisi kaksi Raamatun ensikäännöstä kpellen ja etelä-kisin kielillä. Niillä on lähes miljoona puhujaa Liberiassa.

- Sinä päivänä he unohtivat Ebolan ja saapuivat joukoittain paikalle juhlistaakseen ensimmäistä raamatunkäännöstä äidinkielellään, kertoo Paul Stevens, Liberian Pipliaseuran toiminnanjohtaja etelä-kisin julkaisujuhlasta, jota siirrettiin tammikuulle infektioriskin vuoksi.


Kokonaistilanne
Liberiassa ja Nigeriassa julkaistut raamatunkäännökset ovat osa kolmeakymmentä ensikäännöstä, jotka julkaistiin viime vuoden aikana. Ne tarjoavat yli 10 miljoonalle ihmiselle eri puolilla maailmaa mahdollisuuden lukea Raamattua omalla kielellä. Ensimmäistä kertaa koko Raamattu julkaistiin 18 kielellä, Uuden Testamentin sai 10 kieltä ja kahdelle julkaistiin jokin lyhyempi raamatunosa. 

Koko Raamattu on nyt saatavilla 542 kielellä, joiden puhujia on yhteensä 4,9 miljardia

Uusi Testamentti on käännetty 1 324 kielelle

1 020 kielellä on saatavissa jokin raamatunosa

Silti maailmassa on yhä 4 015 kieltä, joille ei ole käännetty yhtään raamatunosaa. Näitä kieliä puhuu yhteensä 460 miljoonaa ihmistä.

______________
kursiivilla olevat lainaukset on otettu Pipliaseuran artikkelista Ennätysvuosi raamatunkäännöksiä. Lue koko artikkeli tästä linkistä.



maanantai 4. toukokuuta 2015

Markuksen evankeliumin loppu Mk 16:9-20

Markuksen evankeliumin loppu 16:8
Codex Vaticanus Graecus 1209
kuva Wikimedia
Alkuperäinen teksti
Kun sapatti oli ohi, Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria ja Salome ostivat tuoksuöljyä mennäkseen voitelemaan Jeesuksen. Sapatin jälkeisenä päivänä ani varhain, kohta auringon noustua he lähtivät haudalle. Matkalla he puhuivat keskenään: "Kuka auttaisi meitä ja vierittäisi kiven hautakammion ovelta?" Mutta tultuaan paikalle he huomasivat, että kivi oli vieritetty pois; se oli hyvin suuri kivi.

Sisälle hautaan mentyään he näkivät oikealla puolella istumassa nuorukaisen, jolla oli yllään valkoiset vaatteet. He säikähtivät. Mutta nuorukainen sanoi: "Älkää pelästykö. Te etsitte Jeesus Nasaretilaista, joka oli ristiinnaulittu. Hän on noussut kuolleista, ei hän ole täällä. Tuossa on paikka, johon hänet pantiin. Menkää nyt sanomaan hänen opetuslapsilleen, myös Pietarille: 'Hän menee teidän edellänne Galileaan. Siellä te näette hänet, niin kuin hän itse teille sanoi.'"

Ulos tultuaan naiset pakenivat haudalta järkytyksestä vapisten. He eivät kertoneet kenellekään mitään, sillä he pelkäsivät.
Markus 16:1-8
Tekstin viimeinen sana on kreikan γάρ.gar, joka ei esiinny antiikin kirjallisuudessa kappaleen lopussa. Sisällöllisesti kertomus jää aivan kesken: naiset säikähtivät kovin eivätkä uskaltaneet puhua kenellekään mitään. Siinä kaikki?

Codex Vaticanus ja Codex Sinaiticus ovat parhaimpina pidetyt kreikankieliset Raamatun käsikirjoitukset, jotka ajoitetaan neljännelle vuosisadalle AD. Molemmissa Markuksen evankeliumi päättyy jakeeseen 8.

Lyhyt päätös
Kuudessa vanhassa käsikirjoituksessa ja niiden etiopiankielisissä käännöksissä jaetta 8 seuraa ns. lyhyt päätös, jota ei yleensä pidetä alkuperäiseen evankeliumiin kuuluneena:
Παντα δε τα παρηγγελμενα τοις περι τον Πετρον συντομως εξηγγειλαν. μετα δε ταυτα και αυτος ο Ι{ησου}ς εφανη αυτοις, και απο ανατολης και αχρι δυσεως εξαπεστειλεν δι αυτων το ιερον και αφθαρτον κηρυγμα της αιωνιου σωτηριας. αμην.

Ja he kertoivat lyhyesti Pietarin seuralaisille kaiken, mitä heille oli sanottu. Myöhemmin Jeesus itse lähetti heidän kauttaan (di auton) itään ja länteen pyhän ja katoamattoman julistuksen (keerygma) ikuisesta pelastuksesta. Amen.
Tässä tekstissä on todella syvällistä teologiaa siitä, kuinka Jeesus itse julistaa ikuisen pelastuksen sanomaa apostoliensa kautta.


Pitkä päätös
Suomalaisessa kirkkoraamatussa 1992 on mukana monissa vanhoissa kreikankielisissä käsikirjoituksissa oleva ns. pitkä päätös. Se on hakasulkein merkitty erikseen ja alaviitteessä selitetään  "Markuksen evankeliumi päättyi alkuaan jakeeseen 16:8. Joku varhaiskristillinen kirjoittaja on täydentänyt evankelistan esitystä muualta tunnetulla, luotettavaksi katsotulla perimätiedolla." Myös useissa vanhoissa käsikirjoituksissa lisäys on merkitty tähdellä tai muilla keinoin erotettu evankeliumin päätekstistä.

Pitkä päätös on mukana arvokkaissa käsikirjoituksissa, joiden joukossa kuuluisat

Bysantin tekstissä pitkä päätös on mukana 1200 Markuksen evankeliumin käsikirjoituksessa. Tätä tekstityyppiä edustaa  Keskiajalla käytetty Textus receptus ryhmä ja sen käännösten kautta King James Version ja myös vanhemmat suomalaiset kirkkoraamatut sisältävät pitkän päätöksen.

KR 1992 suomennos:
9 Kun Jeesus oli varhain sapatin jälkeisenä päivänä noussut kuolleista, hän ilmestyi ensiksi Magdalan Marialle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän pahaa henkeä. 10 Maria lähti sieltä ja vei sanan Jeesuksen seuralaisille, jotka itkivät murheissaan. 11 He eivät kuitenkaan uskoneet, kun kuulivat, että Jeesus eli ja että Maria oli nähnyt hänet.
12 Tämän jälkeen Jeesus ilmestyi hahmoltaan vieraana kahdelle heistä, kun he olivat kulkemassa pois kaupungista. 13 Myös nämä menivät viemään toisille sanaa, mutta heitäkään ei uskottu.

14 Viimein Jeesus ilmestyi myös yhdelletoista opetuslapselleen heidän ollessaan aterialla. Hän moitti heidän epäuskoaan ja heidän sydämensä kovuutta, kun he eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet kuolleista nousseena. 15 Hän sanoi heille: "Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. 16 Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. 17 Ja niitä, jotka uskovat, seuraavat nämä tunnusmerkit: Minun nimissäni he ajavat pois pahoja henkiä. He puhuvat vierailla kielillä. 18 He tarttuvat käsin käärmeisiin, ja vaikka he juovat tappavaa myrkkyä, se ei vahingoita heitä. He panevat kätensä sairaiden päälle, ja nämä paranevat."

19 Kun Herra Jeesus oli puhunut heille tämän, hänet otettiin ylös taivaaseen ja hän istuutui Jumalan oikealle puolelle. 20 Opetuslapset lähtivät matkaan ja saarnasivat kaikkialla. Herra toimi heidän kanssaan ja vahvisti sanan tunnusmerkeillä.
Markus 16:9-20

Kyseessä on lyhyt yhteenveto siitä, mitä sitten tapahtui. Se viitaa moniin Uuden testamentin kaanonissa oleviin kohtiin. Ainoastaan viittausta myrkkyyn ei esiinny muualla UT:ssa "vaikka he juovat tappavaa myrkkyä, se ei vahingoita heitä"


9Seitsemän riivaajaa ajettiin Maria Magdaleenasta (Luukas 8:2)
11opteuslasten epäusko (Luukas 24:10–11);
12–13akaksi lähti maaseudulle kertomaan (Luukas 24:13–35)
14ilmestyi yhdelletoista (Luukas 24:36–43, Joh 20:19–29, 1 Kor  15:5)
15Lähetyskäsky (Mt 28:19, Apt 1:8)
16pelastus ja tuomio (Apt 2:38, 16:31–33)
17ariivaajien poisajaminen (Luukas 10:17, Apt 5:16, 8:7, 16:18, 19:12)
17bkielilläpuhuminen (Apt 2:4)
18akäärmeet (Luukas 10:19, Apt 28:3–6)
18csairaat (Mk 5:23, Apt 6:6, 9:17, 28:8)
19aHerran Jeesuksen taivaaseenastuminen (24:51, Joh 20:17, Apt 1:2, 1:9–11)
19bIstui Jumalan oikealle puolelle (Apt 7:55, Room 8:34, Ef 1:20, Kol 3:1)
20vahvistaa sanan merkeillä (Apt 14:3)



_______
Aiheesta enemmän monipuolisesti asiaa käsittelevässä englantilaisen wikipedian artikkelissa Mark 16