Luominen ja Jumalan viha Room. 1

Syyllisyys
Pyhän Paavalin antama Jumalan vihan kuvaus Roomalaiskirjeen 1 luvussa on sangen yllättävä ja poikkeaa täysin omantunnont ja normaalin oikeuskäsityksen periaatteesta - pahat tekomme aiheuttavat Jumalan vihan meitä kohtaan ja odotamme rangaistuksia niistä. Eikö niin?

Roomalaiskirjeen profeetalliset sanat ihmisten synnillisyydestä ovat erittäin yllättävät. Hän nimittäin kirjoittaa ajatuksen, ettei ihmisten pahuus ja syntiset teot ole syynä Jumalan vihaan, vaan se mitä ihmiset eivät tee: he eivät anna kunniaa Iusraelin Jumalalle, maailman Luojalle.  Todellakin, epäjumalanpalvelus kukoistaa, kuten Paavali saattoi omin silmin todeta Ateenassa, Roomassa ja muualla matkoillaan.

Jumalan viha ilmestyy taivaasta ja kohdistuu kaikkeen jumalattomuuteen ja vääryyteen, jota ihmiset tekevät pitäessään totuutta vääryyden vallassa. Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua. Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt
.
He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi, ja he ovat vaihtaneet katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisten ihmisten ja lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuviin.
Room 1:18 - 23

Rangaistus
Puha Jumalan vihasta johtaa ajatuksemme luonnostaan syntisiä kohtaaviin taivaallisiin rangaistuksiin, luonnon katastrofeihin, sairauksiin ja kuolettaviin epidemioihin, sodan kauhuihin ja sellaiseen. Eikö juuri tämä rikos-rangaistus asetelma ole useimpien uskontojen perustuksissa oleva näkemys. Ihmiset koettavat saavuttaa Korkeampien voimien suosion, jotta ne pikemmin siunaisivat ja suojelisivat kuin rankaisivat pahoista teoista.

Pyhä Paavali kirjoittaa tässä ankaria sanoja, mutta ne eroavat poikkeavat rikkomuksen ja rangaistuksen asetelmasta, joka on pohjavireenä useimmissa uskonnoissa, myös juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa.

Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa. He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa -- olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen. Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan.

Koska he eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatusten valtaan, tekemään sellaista mikä ei sovi. He ovat täynnä kaikenlaista vääryyttä, halpamaisuutta, ahneutta ja pahuutta, täynnä kateutta, murhanhimoa, riitaisuutta, petollisuutta ja pahansuopuutta, he panettelevat ja parjaavat, vihaavat Jumalaa, ovat röyhkeitä ja pöyhkeitä, rehenteleviä ja pahanilkisiä, vanhemmilleen tottelemattomia, ymmärtämättömiä ja epäluotettavia, rakkaudettomia ja säälimättömiä. Vaikka he tietävät Jumalan säätäneen, että ne, jotka käyttäytyvät tällä tavoin, ovat ansainneet kuoleman, he toimivat itse näin, vieläpä osoittavat hyväksymistään, kun muut tekevät samoin.
Room 1:24-32

Ei poliittisesti kovin korrektia, mutta väkevää tekstiä ja tarkemmin luettuna täysin yllättävää.


Jumalan viha
Yllättäen Pyhä Paavali asettaa tässä syyn ihmisten pahuuteen Jumalan vastaukseen siihen, etteivä he kunnioita Häntä Luojana.

Luonnollisesta uskonnollisesta näkökulmastamme käsin katsottuna asiat ovat ylösalaisin Roomalaiskirjeen 1 luvussa: sen sijaan, että ihmisten pahuus olisi perussyy Jumalan vihaan, syynä onkin epäjumalanpalvelus, se etti oikeaa Luojaa tunnusteta eikä kunnioiteta.

Ihmisten epäjumalanpalvelukseen Jumala  

• jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa
• jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. 
• jättänyt heidät arvottomien ajatusten valtaan, tekemään sellaista mikä ei sovi.

Paavali ei näe paljoakaan toivoa lihalle, Aadamin ja Eevan lapsille. He eivät koskaan tule ylistämään Jumalaa, kuten tulisi kunnioittaa hänen syällisten ja ihmeellisten luomistöidensä takia. Roomalaiskirjeen mukaan jotain täysin radikaalia täytyy tapahtua, ennenkuin ihmisyksilöt laulavat Jumalan ylistystä, kuten Hän ihmisiltä odottaa ja ansaitsee.