torstai 11. maaliskuuta 2010

Senkrecht von oben!

Nettiruukussa on ollut niin monesta asiasta kyse yhtäaikaa, että niistä keskustelu on jäänyt vähemmälle.

Laten teksteissä on esiintynyt muutaman kerran hyvin otsikon ajatus, jonka lausui merkittävä aikamme teologi, sveitsiläinen Karl Barth (1886-1968).

Vaikka Karl Barth oli protestantti, Sveitsin kalvinistisen kirkon jäsen, jopa paavi Pius XII puhui hänestä syvällä kunnioituksella sanoen että "Barth on merkittävin kristitty teologi sitten Tuomas Akvinolaisen"

Monet pitävät häntä tärkeimpiin kuuluvana 1900-luvun kristittynä ajattelijana.


Karl Barth tuli kuuluisaksi Paavalin Roomalaiskirjeen selitysteoksellaan, "Der Römerbrief", jonka toinen painos 1922 kuuluu teologisen kirjallisuuden klassikkoihin.

Jeesuksen risti kumoaa kaikki yritykset johtaa Jumala kansojen kulttuureista, historiasta, ihmisten saavutuksista ja käsityksistä.

Tällä hän hyökkäsi 1. maailmansodan aikana niin laajalle levinnyttä saksalaista liberaalia teologiaa vastaan, joka korosti kristinuskon inhimillistä, ajallista ja historiaan sidottua olemusta niin pitkälle, että Jumalan ilmoitus ikäänkuin häipyi kuin aamun usva.


"Senkrecht von oben!"

(Ilmoitus tulee suoraan ylhäältä)

oli Barthin sotahuuto tällaista kristinuskon muuttamista ilmoitus-uskonnosta ihmisten sielunelämän liikkeiksi. (Schleiermacherin perintö 1800-luvun alusta)


Karl Barth ei vain tutkinut, miettinyt ja opettanut, vaan hän oli uljas, todella rohkea Kristuksen sotilas myös käytännössä.

1930-luvulla hän oli jo saanut arvostetun professorin paikan Göttingenin yliopistossa Saksassa.

mutta Barth ei laskenut hintaa, vaan alkoi vastustaa tuota "herraa" joka oli nousussa - Adolf Hitleriä.

Hän kirjoitti Barmerin julistuksen tekstin 1934, josta tuli sitten Saksan taistelevan tunnustustuskirkon perustamisasiakirja.

Barth lähetti julistuksesta kopion henkilökohtaisesti Adolf Hitlerille.


monet Saksan tunnustuskirkon henkilöt kärsivät ja eräät joutuivat marttyyrikuolemaan, kuten Dietrich Boenhoeffer.

Barth menetti Bonnin yliopiston professuurinsa, koska ei suostunut vannomaan uskollisuudenvalaa Führerille.

Hän muutti takaisin Sveitsiin, jossa teki pitkän elämäntyön Baselin yliopiston systemaattisen teologian professorina.


Karl Barthille on annettu kunnianimi "Jumalan Sanan teologi"

Lothar Grassman kirjoittaa samasta teemasta, joka on tuotu nettiruukkuunkin - Barthin näkemyksestä ilmoituksesta:

Im "Römerbrief", konsequent allerdings erst in der völlig neugefassten zweiten Auflage, die 192O/21 verfasst und 1922 veröffentlicht wurde, rechnete Barth, Karl mit jeder Art von Bindestrich- oder Anknüpfungs-Theologie radikal ab: Gott offenbare sich "senkrecht von oben".

Er sprenge unsere Denkmuster und theologischen Systeme. Barth, Karls Werk schlug wie eine Bombe in der verunsicherten, an sich selbst verzweifelten und nach neuen Wegen suchenden Nachkriegsgeneration ein.

Während er in der ersten Auflage noch andere Offenbarungsquellen neben der Bibel (z.Barth, Karl Franz von Assisi, Mozart, Beethoven, Schiller, Goethe, den "Einfluss bengel-ötinger-beck`scher und ... schellingscher Gedanken"; S. 111) anerkannte, lehnte er dies in der zweiten Auflage total ab (auch wenn er zeitlebens gerade für die Musik Mozarts eine große Schwäche hatte und sich etwa beim Schreiben seiner "Kirchlichen Dogmatik" von dessen Kompositionen inspirieren ließ).

Man unterscheidet aufgrund des Gesagten bei Barth, Karl eine liberale, vorkritische von der kritischen Phase ("kritisch" hier im Sinne einer "Theologie der Krisis", der Unterscheidung von Gott und Welt, von Ewigkeit und Zeit verstanden).

1914/15 beginnt die kritische Phase, die in der Veröffentlichung der zweiten Auflage des Römerbrief-Kommentars (1922) ihren Höhepunkt findet. Die "Kirchliche Dogmatik" (ab 1932) leitet immer mehr zur milderen, nachkritischen Phase des älteren Barth, Karl über.

Lothar Gassmann: Karl Barth.



Kauniisti Grassmann kirjoittaa - kuvaten Barthin ajattelussa kolmea vaihetta.

Roomalaiskirjeen selityksen ensimmäisessä painoksessa olevat lievemmät, miedommat kommentit.

Jumalan inspiroimaa on myös Fransiscus Assisilainen, Wolfgang Amadeus Mozart, Beethoven, Schiller, Goethe, Bengel-Ötinger-Beck kolmikko, 1800-luvun aikainen raamatullinen teologinen koulukunta, sekä Schellingschin ajattelu jne.


Toinen painos on jyrkkä, ja tuo tämän "Senkrecth von oben!" - Jumalan ilmoitus tulee suoraan taivaasta.

Vanhemmiten Karl Barth edusti kirjoituksissaan sitten taas pehmeämpää ilmoituksen teologiaa.

näin siis Lothar Grassmann.



en pikkumiehenä tahdo raapustella tyhmiä tämän hengen jättiläisen, Kristuksen kirkon suuren opettajan ajatuksista.

mutta hyvin perustavanlaatuisen huomion tahtoisin kuitenkin jakaa asiasta kiinnostuneiden kanssa, jotain jota aikoinaan opin muistaakseni professori Heikki Räisäseltä.

Vaikka Karl Barth edustaa systemaattista teologiaa, dogmatiikkaa, ja Roomalaiskirjeen selitysteos kertoo tästä.

Tuo mahtava istunto apostoli Paavalin jalkain juuressa ei ole varsinaisesti Raamattu tiedettä, eksegetiikkaa, sen enempää kuin Lutherin Galatalaiskirjeen selitys.

Se on suuren teologisen näyn ja ajattelun tuomista esiin apostolin kirjeiden pohjalta.

Lutherin Galatalaiskirjeen selitys on Jumalan Sanan synnyttämä ihana hedelmä.

Samoin reformoidun Karl Barthin Roomalaiskirjeen selitys.



eksegeetit, Raamatun tutkijat, jatkoivat ja yhä jatkavat kärsivällisesti apostoli Paavalin kirjeen tutkimista, pohtivat sen syntytaustaa, sisältöä.

on suomalaisia nousevia teologeja, nuorta polvea, jotka ovat liittyneet mukaan tähän huolelliseen Raamatun opiskeluun, ja luovat kannuksiaan esittämällä omia näkemyksiään apostolin hengenelämästä ja kirjeen sisällöstä!

Ei ole tuota kirjettä kukaan ammentanut tyhjiin.



Karl Barth antaa opillisen radikaalin väitteen - Jumalan ilmoitus tulee suoraan ylhäältä.

Hän piirtää pystysuoran viivan taivaasta maahan.

henkilökohtaisesti, arkeologina ja Raamatun historian opiskelijana, katson että Jumalan Sana tulee vaakasuoraan muinaisuudesta, entisistä ajoista.

läpeensä inhimillisen historian kautta.

eksegeeteiltä hukkuu kuitenkin yhä tänään usein tuo ylhäältä tulevan ilmoituksen akseli - kaikki on vain ihmisten omaa ajattelua ja muinaisten ihmisten uskontoa.

sen vuoksi katson, että on sekä vaakasuora että pystysuora linja

Pystysuoraan ylhäältä, Vaakasuoraan ihmiskunnan vaiheista ja kauempaa ajassa taaksepäin.

nämä kaksi viivaa muodostavat ristin.

Golgata on kaiken keskus.



ei tämä ole jotain viisastelua ja sanoilla leikkimistä, niinkuin joku voisi tuhahtaa.

on taas ollut esillä tuo, että Jeesus puhui itse aramean kieltä.

evankeliumit Hänestä on kirjoitettu kuitenkin kreikaksi.

ihmiset ovat kirjoittaneet mitä ihmiset ovat kuulleet ja nähneet ja muistavat Jeesus Nasaretilaisesta.

meillä ei ole Koraanin kaltaista "Senkrecht von oben!" Raamattua, jossa olisi valokuvan selkeä kuva Jeesuksesta.

Meillä on neljän eri maalaajan maalamat kuvat, sanalliset ikonit, jotka yhdessä antavat syvyyskuvan tästä ihanasta henkilöstä, Jumalan Pojasta, joka sandaaleillaan tallasi Pyhän maan tomuisia teitä 2000 vuotta sitten.



pehmeämpi Karl Barth luki tietenkin eksegeettien vankimpia tutkimuksia, onhan dogmatiikka aina sylipainissa eksegetiikan kanssa, eivätkä keskustelut ole aina kohteliaita...

saamme kaikkien kristittyjen kanssa ajatella, että Jumalan Sana sellaisena kuin me tunnemme on toisaalta luonut Israelin kansan Abrahamin siemenestä, ja Aadamin, ja apostolisen kristillisen seurakunnan.

toisaalta Israelin kansa on kirjoittanut Vanhan testamentin ja uskoon tulleet juutalaiset Uuden testamentin.

Vanhan testamentin kaanon muodostui rabbien päätöksellä Jamnian kokouksessa ja muualla, Uuden testamentin kokonaisuus ja Vanhan testamentin mukaan ottaminen ovat Kristuksen kirkon ratkaisu.

orgaanista, monimutkaista, Elämää-

ei jotain matemaattisia viivoja ja kaavoja, jotka olisi helppo ymmärtää



ortodoksinen mysteerien, salaisuuksien ymmärtäminen, lienee vankempaa kuin kovin järkeen suuntautuvien latinalaisten, läntisten ihmisten ja etenkin kovin älyllisen protestantismin edustajat.

mutta mysteeri tämä on

Jumalan Sana

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti