Israelin tuho

Juudan kuninkaan Ahasin kahdentenatoista hallitusvuotena Israelin kuninkaaksi tuli Hoosea, Elan poika. Hän hallitsi Samarian kaupungissa yhdeksän vuotta.

Hoosea teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, ei kuitenkaan yhtä paljon kuin aikaisemmat Israelin kuninkaat olivat tehneet.

Assyrian kuningas Salmanassar aloitti sodan Hooseaa vastaan. Hoosea joutui tunnustamaan hänen ylivaltansa ja maksamaan hänelle veroa.

Assyrian kuningas sai sitten kuitenkin tietoonsa, että Hoosea oli ryhtynyt salahankkeisiin. Hoosea oli lähettänyt sananviejiä Egyptin kuninkaan Son luo eikä ollut enää toimittanut Assyrian kuninkaalle veroa, joka hänen piti vuosittain maksaa.

Siksi Assyrian kuningas käski ottaa hänet kiinni ja panna vankilaan.

Assyrian kuningas tuli ja valtasi koko maan.

Samarian kaupungin luo saavuttuaan hän saartoi sen, ja piiritystä kesti kolme vuotta. Hoosean yhdeksäntenä hallitusvuotena Assyrian kuningas valtasi kaupungin.

Hän siirsi israelilaiset Assyriaan ja sijoitti heidät Halahiin, Gosaniin Haburin varsille sekä Meedian kaupunkeihin.



Lyhyesti kirjoitettu yhteenveto tapahtumista, jonka runkona ovat toisia ihmisiä hallitsevat ihmiset.

Valtakunta on kauan sitten jakautunut kahteen keskenään riitaiseen valtioon - Samarian kaupungista käsin hallittuun Israeliin ja Jerusalemista käsin hallittuun Juudaan.

Oikeista ihmisistä, oikeista kaupungeista, oikeista tapahtumista tässä lyhyessä yhteenvedossa on kyse.

Ajanlasku on hankalaa, rakentuen kuninkaiden hallitusvuosiin.

Katsotaan hieman näitä henkilöitä, jotka liittyvät Jumalan kansan hirvittävimpiin vaiheisiin ja Israelin täydelliseen tuhoon.



2 Kun 17 yhteenveto Israelin (ja Juudan) tuhosta alkaa meille tutulla henkilöllä, menossa on Juudan kuningas Ahasin kahdestoista hallitusvuosi.

Ahas on lyhennys nimestä Joahas eli JHVH on pitänyt (otteessa). Hän on ilmeisesti hallinnut vuosina 735-716 ennen Kristuksen syntymää ja nimensä mainitaan Jeesuksen sukuluettelossa (Matteus).

Joo. Tämä on juuri se kuningas Ahas, jonka kanssa profeetta Jesaja otteli niin raskaasti Jerusalemissa ja kehotti uskonsa vahvistukseksi pyytämään merkkiä Jumalalta, että Juuda on turvassa Israelin kuningas Pekahin ja aramealaisten uhalta.

Vaan ei pyytänyt merkkiä Ahas, tuo paha kuningas, joka täytti Jerusalemin epäjumalan kuvilla ja antoi Herran temppelin mennä rappiolle, niin että seuraajansa Hiskia yli kaksi viikkoa sai sitä putsata.

Profeetta Jesaja silloin sanoi, että Jumala itse antaa merkin ja neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan.

Rankkoja aikoja.



Suomalaiset rallattavat "Aarabi Aahas" mutta eivät oikein tunne kieliä ja Raamattua - Aahas on hepreaa ja Juudan kuningas muinaisina aikoina.

Israelin ja Juudan profeettojen varoitukset kuninkaalle ja kansalle kaikuivat kuuroille korville - mutta ovat jääneet ikuisiksi ajoiksi pyhän Raamatun

Jesaja, Hoosea ja Miika vaikuttivat pahan kuningas Ahasin aikana, joka ilmeisesti uhrasi oman poikansakin jumalille.


Ahas ei tehnyt sitä, mikä on oikein Herran, hänen Jumalansa, silmissä, niin kuin hänen esi-isänsä Daavid oli tehnyt.

Hän vaelsi Israelin kuninkaiden tietä ja jopa pani poikansa kulkemaan tulen läpi, niiden kansojen kauhistavien tapojen mukaisesti, jotka Herra oli hävittänyt israelilaisten tieltä.

Hän uhrasi ja suitsutti kukkuloilla ja kummuilla ja jokaisen lehtevän puun alla.
2 Kun 16:2-4



Ahas tuli Juudan kuninkaaksi vain 20 vuotiaana nuorukaisena ja hallitsi 16 vuotta, kuollen siis 36 vuoden ikäisenä. Sen verran oli tullut pahoja tehtyä, ettei häntä edes haudattu kunniallisesti kuninkaiden hautausmaahan.



Juudan kuninkaan Ahasin kahdentenatoista hallitusvuotena Israelin kuninkaaksi tuli Hoosea, Elan poika.

Hän hallitsi Samarian kaupungissa yhdeksän vuotta.

Deuteronomistinen historiateos, johon 2 Kuningastenkirjakin luetaan, arvioi Israelin kuningas Hooseaa lyhykäisesti näin:

"Hoosea teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, ei kuitenkaan yhtä paljon kuin aikaisemmat Israelin kuninkaat olivat tehneet."
2 Kun 17:2 KR 1992

Tässä ei sanota, että kuningas Hoosea olisi pahoittanut kansansa mielen, ollut väärämielinen, paha kuningas.

Tässä sanotaan, että kuningas Hoosea pahoitti Israelin Jumalan mielen, teki sellaista, joka Korkeimman silmissä on väärää.

Tämä viittaa varmaan juuri tuohon yhä syvemmälle ja laajemmalle levinneeseen lahoon ja mätään, uskonnon turmeltumiseen ja etääntymiseen alkuperäisestä.



Kuninkaan nimi Hoosea tulee samasta juuresta kuin iloinen huuto "Hoosianna!" - Herra auta!

Mutta tämä on Israelin kansan viimeinen kuningas. Ei tullut hänelle seuraajaa, ei ollut hänen jälkeensä enää kansaa.

Kymmenen Jaakobin kahdestatoista heimosta tuhoutui.

Kertomus on kuiva, yksinkertainen "ja hän hallitsi Samariassa yhdeksän vuotta"

ei lennättele kipinöitä, savua, kerro verestä ja kuolevien ihmisten korinasta, pakkosiirtolaisten itkusta kun koti jää ikuisiksi ajoiksi.

"Hän hallitsi yhdeksän vuotta."

ei ollut yhtä paha kuin edeltäjänsä...

lyhyesti ja kuivasti

(Kuningas Hoosea on tsaari Nikolai II ja perheensä asemassa - viimeinen mies)



Hoosea kaappasi vallan edeltäjältään Pekahilta, jonka hän surmasi.

2 Kun 15 kertoo ytimekkäästi ja ilman suurempia tunteita Jumalan kansan synkkää historiaa:

Pekah, Remaljan poika, tuli Israelin kuninkaaksi Juudan kuninkaan Asarjan viidentenäkymmenentenäkahdentena hallitusvuotena. Hän hallitsi Samarian kaupungissa kaksikymmentä vuotta.

Pekah teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, eikä luopunut synneistä, joilla Jerobeam, Nebatin poika, oli johdattanut Israelin synnintekoon.

Israelin kuninkaan Pekahin hallituskaudella Assyrian kuningas Tiglatpileser hyökkäsi maahan. Hän valtasi Ijjonin, Abel-Bet-Maakan, Janoahin, Kedesin, Hasorin, Gileadin ja Galilean, koko Naftalin heimon maan, ja siirsi alueen asukkaat Assyriaan.

Hoosea, Elan poika, teki salaliiton Pekahia, Remaljan poikaa vastaan. Hän löi Pekahin hengiltä ja nousi hänen sijaansa kuninkaaksi Jotamin, Ussian pojan, kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena.

Kaikki muu, mitä Pekahista on kerrottavaa, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.



Tuossa mainitaan kirja nimeltä "Israelin kuninkaiden historia"

Se ei ole säilynyt meille, ja voisi olla mielenkiintoista luettavaa, jos semmoinen jostain luolasta joskus löytyisi.

Ei ole Pyhä Henki katsonut aiheelliseksi sitä tallentaa, mutta maininta siitä tässä on.



Saatamme huokailla, että mihin voimme luottaa ja mikä on totta ja mikä ei Raamatussa.

Pyhä Henki on senvuoksi antanut koko Mesopotamian valtaisan sivilisaation löytyä, ja meillä on valtavasti tietoa Assyriasta ja sen kuninkaista ja sodista ja oikeuslaitoksesta ja uskonnosta ja....

1800-luvulla vielä kaikki mitä tiesimme olivat nämä lyhyet oudot viittaukset kummiin kunkkuihin, joista kukaan ei mitään tiennyt.

Lars Levi Laestadiuksen aikaan ei näistä mitään vielä juuri tiedetty.

Vaan sitten rämähti!

Suomalaiset erityisesti ovat olleet Assyrian (pohjois-Irakin) tutkimuksissa mukana, kun kielitieteilijöiden piirissä luultiin, että siellä on meidän kielemme sukulaisia (sumeri).

Yhä tänään pikkuinen Suomi on assyrologian tutkimuksen kärjen tuntumassa!



Ja sieltähän se yhdestä savitaulusta löytyi suurkuningas Tiglathpileserin kirjurin savitauluun kirjoittamasta tiedosta:

Omri-maa (Bit-Humria)…kukista kuninkaasna Pekahin (Pa-qa-ha) ja minä asetin Hosean (A-ú -si') heille kuninkaaksi. Sain heiltä 10 talenttia kultaa ja 1000 talenttia hopeaa ja heidän lahjansa ja toin ne Assyriaan.

(Omrin huone eli Israelin kuningaskunta, kuten Daavidin huone)



Aivan taattua tavaraa!

Raamatun kuvaus Israelin tuhosta on todistettua historiaa eikä mitään satukirjaa.

Joitain vuosia aikaisemmin Hoosean edeltäjistä Israelin kuningas Menahem makseli samanlaisia hurjia summia Irakin kovalle jätkälle, jonka kutsumanimi oli vähemmän kova "Pulu"



Kun Assyrian kuningas Pul hyökkäsi maahan, Menahem antoi hänelle tuhat talenttia hopeaa, jotta saisi hänen avullaan kuninkuutensa vahvistetuksi.

Saadakseen Assyrian kuninkaalle menevän summan kokoon Menahem määräsi jokaisen varakkaan israelilaisen maksamaan viisikymmentä hopeasekeliä.

Assyrian kuningas lähti takaisin eikä viipynyt maassa kauempaa.

Kaikki muu, mitä Menahemista on kerrottavaa, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

Menahem meni lepoon isiensä luo, ja hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Pekahja.


2 Kun 15:19-22



Tuossa on lukemat niin lähellä Assyrian suurkuningas Tiglathpileserin savitaulun lukemia, että ihan hämmästyttää.

Saamme lisäksi tietää, mistä moiset summat löytyivät.... kansan taskuista rahat kerättiin.

Tämä köyhdytti valtakuntaa hurjasti, nämä ovat isoja lukuja.



Kuningas Hoosea ajatteli, että mitäs noille veroa maksaa - siellä tuhannen kilometrin takana Assyriassa ovat joukkoineen.

Paha moka.

Suurkuningas Shalmaneser V (727-722 eKr) ei moisesta tykännyt, vaan tuli, pisti matalaksi kaiken ja piiritti pääkaupunkia kolme vuotta.

Taas Raamatun kertomus on kovin lyhyttä ja ytimekästä, yhteenvedon tapaista mainintaa.

Voimme mielessämme kuvitella, millaista on olla Samarian kaupungissa piiritettynä kolme vuotta.



Salmanassar oli omalta nimeltään Ululaju, mutta saadessaan Assyrian kuninkuuden hän otti ruhtinaallisemman nimen.

Hänestä ei paljoa tiedetä ja melko lyhyen hallitusajan jälkeen hän kuoli ja pelätty Sargon II nousi tuon ajan mahtavimman suurvallan kuninkaaksi.



Kuningas Hoosea oli murhaamalla ottanut vallan edeltäjältään, kova heppuli siis.

Raamattu kertoo lyhyesti:

"Assyrian kuningas sai sitten kuitenkin tietoonsa, että Hoosea oli ryhtynyt salahankkeisiin."

- taisi olla tapanaan salahankkeet, paha moka.

"Hoosea oli lähettänyt sananviejiä Egyptin kuninkaan Son luo eikä ollut enää toimittanut Assyrian kuninkaalle veroa, joka hänen piti vuosittain maksaa.

Siksi Assyrian kuningas käski ottaa hänet kiinni ja panna vankilaan."



Vähän semmonen suomalainen sotilaspoliittinen tilanne oli Hoosealla.

Toisaalta tuo hirmusia rahoja vaativa suurkuningas idässä, toisaalta muinaisten aikojen loistelias Egyptin valtakunta etelässä.

Mitäs jos?

Ja niin kunkkumme Hoosea yritti assyrialaisilta salaa neuvotella kuningas Son kanssa, NATO turvaa isoa Venättä vastaan.

Historiantutkijat eivät ole varmoja, kuka tämä So on - mahdollisesti noihin aikoihin hallinnut Osorkon IV (732-716 eKr).

Vaan Egyptissä elettiin jo myöhäistä aikaa, sotilasmahti oli murtunut ja kuten profeetat kansaa varoittivat, Egypti on särkynyt ruoko, joka pistää sitä joka siihen nojaa.

Melko pian sitten näiden tapahtumien jälkeen assyrialaiset marssivat ja ottivat hetkeksi Egyptin valtaansa.

Neko sieltä lähti sitten vastaiskuun myöhemmin Assyriaa vastaan, ja matkalla Megiddon tasangolla hurskas Juudan kuningas Joosia sai heti kättelyssä surmansa.



Nämä henkilöt tässä siis kohtaamme

(Jesaja, Hoosea, Miika)

Juudan kuningas Ahas ja seuraajansa Hiskia

Israelin kuninkaat Menahem, Pekah ja Hoosea

Assyrian suurkuninkaat Pulu ja Salmaneser

Egyptin faarao So


oikeita ihmisiä
oikeasti eläneitä

Israelin kansan historian traagisinta aikaa.



Kuunnellaan vielä lopuksi, miten kuningastenkirjan kirjoittaja arvioi näitä tapahtumia, miksi pakkosiirtolaisuuteen kauas Mesopotamiaan ja aina Persian rajoille asti Meediaan?

Miksi niin hirveä hävitys että kymmenen Israelin heimoa tuhoutuu ja katoaa historiasta

(ja ei, Danmark ei ole Daanin heimon maa)



Näin tapahtui siksi, että israelilaiset olivat tehneet syntiä Herraa, Jumalaansa vastaan.

Vaikka Herra oli tuonut heidät pois Egyptin maasta ja vapauttanut heidät faraon, Egyptin kuninkaan, vallasta, he olivat ryhtyneet palvelemaan muita jumalia.

He olivat alkaneet noudattaa niiden kansojen tapoja, jotka Herra oli hävittänyt heidän tieltään, ja niitä menoja, jotka heidän kuninkaansa olivat ottaneet käyttöön.

He olivat ryhtyneet sellaiseen, mikä ei ollut Herran, heidän Jumalansa, tahdon mukaista.



Jokaiseen kaupunkiin, oli se suuri ja linnoitettu tai pelkän vartiotornin suojaama, he olivat rakentaneet uhripaikkoja kukkuloille.

Jokaiselle korkealle kummulle ja jokaisen lehtevän puun alle he olivat pystyttäneet kivipatsaita ja asera-tarhoja.

Kaikilla uhrikukkuloillaan he olivat polttaneet uhreja niin kuin ne kansat, jotka Herra oli siirtänyt pois heidän tieltään, ja näillä pahoilla teoillaan he olivat herättäneet Herran vihan.

Epäjumalanpatsaitakin he olivat palvoneet, vaikka Herra oli kieltänyt heitä niin tekemästä.

MikkoL:
2 Kun 17:7-12 KR 1992



no mitäs tuo, uskonasiat vähän sinne tänne

Herran vihan?

kuka siitä piittaa? ei mahda osata Jumala kostaa.


kertomus on myöhemmältä ajalta, katselee historiaa menneessä aikamuodossa.

näin oli, eikä heitä enää ole.

(luvun loppu kertoo samarialaisesta sekakansasta, jonka assyrialaiset toivat alueelle)



Kun Herra huomasi, että Jaakob syrji Leaa, hän antoi Lean tulla raskaaksi, mutta Raakel pysyi lap- settomana.

Niin Lea synnytti pojan, jolle hän antoi nimeksi Ruuben, sillä hän ajatteli: "Herra on nähnyt minun kurjuuteni. Nyt mieheni alkaa rakastaa minua."

Sitten hän tuli jälleen raskaaksi, synnytti pojan ja sanoi: "Herra on kuullut, että mieheni syrjii minua, ja siksi hän antoi minulle myös tämän pojan." Ja hän antoi pojalle nimeksi Simeon.

Sitten hän tuli taas raskaaksi, synnytti pojan ja sanoi: "Nyt mieheni lopultakin kääntyy minun puoleeni, koska olen synnyttänyt hänelle kolme poikaa." Sen vuoksi poika sai nimekseen Leevi.

Ja Lea tuli taaskin raskaaksi, synnytti pojan ja sanoi: "Vihdoinkin saan ylistää Herraa." Siksi hän antoi pojalle nimeksi Juuda.

Sitten hän ei enää synnyttänyt.



Jaakobin kahden vaimon keskinäinen kamppailu aviomiehen suosiosta jatkui:



Kun Raakel näki, ettei hän saanut lapsia, hän alkoi kadehtia sisartaan ja sanoi Jaakobille: "Auta minua saamaan lapsia, tai muuten minä kuolen!"

Jaakob suuttui Raakelille ja sanoi: "Olenko minä muka Jumala? Minäkö olen estänyt sinua saamasta lapsia?"

Raakel sanoi: "Tuossa on orjattareni Bilha. Tee hänen kanssaan lapsia, jotka tulevat minun omikseni. Näin minustakin voi tulla äiti." Raakel antoi orjattarensa Bilhan Jaakobille vaimoksi, ja Jaakob yhtyi häneen. Bilha tuli raskaaksi ja synnytti Jaakobille pojan.

Silloin Raakel sanoi: "Jumala on ratkaissut asian minun hyväkseni. Hän on kuullut rukoukseni ja antanut minulle pojan." Sen vuoksi Raakel antoi pojalle nimeksi Dan.

Sitten Raakelin orjatar Bilha tuli uudelleen raskaaksi ja synnytti Jaakobille toisen pojan. Raakel sanoi: "Minä olen käynyt sisareni kanssa ankaran kamppailun, ja nyt olen voittanut." Ja hän antoi pojalle nimeksi Naftali.



Lean lapset

lapseton Raakel parka antaa Bilhan sivuvaimoksi

Lea ei jää neuvottomaksi



Kun Lea näki, ettei hän enää saanut lapsia, hän antoi orjattarensa Silpan Jaakobille vaimoksi, ja Lean orjatar Silpa synnytti Jaakobille pojan.

Lea sanoi: "Tuokoon hän onnea!", ja antoi pojalle nimeksi Gad.

Sitten Lean orjatar Silpa synnytti Jaakobille vielä toisen pojan, ja Lea sanoi: "Miten onnellinen minä olenkaan! Nyt naiset ylistävät minua onnelliseksi." Ja hän antoi pojalle nimeksi Asser.



Lemmenmarjoja!



Kerran vehnänleikkuun aikaan Ruuben lähti ulos kävelemään. Hän löysi vainiolta lemmenmarjoja ja vei ne äidilleen Lealle.

Silloin Raakel sanoi Lealle: "Anna minullekin poikasi tuomia lemmenmarjoja."

Mutta Lea vastasi hänelle: "Eikö riitä, että sinä olet jo vienyt minulta mieheni, kun nyt vielä tahdot poikani lemmenmarjat?"

Raakel sanoi: "Olkoon menneeksi, Jaakob saa ensi yönä maata sinun kanssasi, kunhan minä saan poikasi lemmenmarjat."

Ja kun Jaakob illalla palasi laitumelta, Lea meni häntä vastaan ja sanoi: "Sinun on nyt maattava minun kanssani, sillä minä olen ostanut sinut itselleni poikani löytämillä lemmenmarjoilla."

Jaakob makasi sinä yönä hänen kanssaan.

Jumala kuuli Lean rukoukset, ja Lea synnytti Jaakobille viidennen pojan. Lea sanoi: "Jumala on korvannut minulle sen, että annoin orjattareni miehelleni." Ja hän antoi pojalle nimeksi Isaskar.

Sitten Lea tuli taas raskaaksi ja synnytti Jaakobille kuudennen pojan. Lea sanoi: "Jumala on antanut minulle hyvän lahjan. Nyt mieheni vihdoinkin pysyy minun luonani, sillä olen synnyttänyt hänelle kuusi poikaa." Ja hän antoi pojalle nimeksi Sebulon.



Sen jälkeen Lea synnytti vielä tyttären ja antoi hänelle nimeksi Dina.

Mutta Jumala muisti myös Raakelia ja kuuli hänen rukouksensa. Hän antoi Raakelin tulla hedelmälliseksi, ja Raakel tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Hän sanoi: "Jumala on ottanut pois minun häpeäni." Hän antoi pojalle nimeksi Joosef ja sanoi: "Antakoon Herra minulle vielä toisen pojan."



Mutta aikaa meni eikä sitä toista poikaa kuulunut.

Kunnes sitten, vuosien jälkeen kun Dina on jo aikuinen nainen...



Sitten he lähtivät liikkeelle Betelistä.

Kun vielä oli vähän matkaa Efrataan, Raakelin synnytys alkoi, ja siitä tuli hyvin vaikea.

Kun tuskat olivat pahimmillaan, kätilövaimo sanoi hänelle: "Ei hätää, sinä saat taas pojan."

Mutta Raakel oli jo kuolemaisillaan, ja viime hetkellään hän antoi pojalle nimen Benoni. Jaakob kuitenkin antoi hänelle nimeksi Benjamin.

Raakel kuoli, ja hänet haudattiin Efratan eli Betlehemin tien varteen.

Jaakob pystytti patsaan hänen haudalleen, ja tämä Raakelin hautapatsas on olemassa vielä tänäkin päivänä.


2 Ms 35:16-20



tämä Raakelin hauta on olemassa vielä tänäkin päivänä.

näkyy tänne missä tätä kirjoittelen, kotini parvekkeelta.

Raakelin hauta

Kuolevan äidin antama nimi
Benoni - vaivan, tuskan poika

Aviomiehen antama nimi
Benjamin - onnen poika



Jaakobilla oli kaksitoista poikaa.

Lean poikia olivat Jaakobin esikoinen Ruuben sekä Simeon, Leevi, Juuda, Isaskar ja Sebulon,

Raakelin poikia olivat Joosef ja Benjamin,

Raakelin orjattaren Bilhan poikia olivat Dan ja Naftali,

ja Lean orjattaren Silpan poikia olivat Gad ja Asser.

Nämä olivat Jaakobin pojat, jotka syntyivät hänelle Mesopotamiassa.
1 Ms 35:22-26



Eikös nämä Suomen kansa ennen opetellut ulkoa?

Joku ehkä vieläkin osaa luetella Jaakobin kaksitoista poikaa.

ja yksi tytär jää melkein aina mainitsematta. DIINA my name is Dina!




Enempi oli veljeksiä kuin Jukolassa poikia

Vaan huonosti kävi.

Ei ole enää.

Jumala antoi hävittää suurimman osan Jaakobin pojista, Israelin heimokunnista.

Jäljelle jäivät vain Juuda, Benjamin ja pappiskansa Leevi.

Heitä ei ole enää.



(Voi olla että pakkosiirtolaisuudesta palattaessa näiden heimojen jälkeläisiä palasi kotimaahansa, mutta eivät enää heimoina.

Maan nimi oli nyt Juudea, roomalaisten Juudan provinssi, jossa lähellä Raakelin hautaa syntyi Marian poika.

Immanuel - Jumala kanssamme - seitsemänsataa vuotta kuningas Ahaksen kuuleman Jesajan profetian jälkeen)



Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat pitäneet häntä pilkkanaan, hän raivostui.

Hän antoi käskyn, että Betlehemissä ja sen lähistöllä oli surmattava kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat, sen ajan perusteella, jonka hän oli tietäjiltä saanut selville.

Näin kävi toteen tämä profeetta Jeremian lausuma ennustus:

-- Ramasta kuuluu huuto, itku ja kova valitus. Raakel itkee lapsiaan eikä lohdutuksesta huoli, sillä heitä ei enää ole.


Mt 2:16-18