Perjantain Raamatun tekstissä (rukoushuone) on erikoisen nöyrä kohta, jota en ole ennen huomannut - muistan aina sen vähemmän nöyrän tapaamisen ylösnousseen Herran Jeesuksen ja Saulus Tarsolaisen välillä Damaskon tiellä.
Bibliassa se nöyryys ei näy niin selvästi:
Mutta yöllä sen jälkeen seisoi Herra hänen tykönänsä ja sanoi: ole vahvassa turvassa, Paavali! sillä niinkuin sinä olet minusta Jerusalemissa todistanut, niin sinun pitää Roomissakin todistaman.
Apt 23:11
Ei myöskään KR 1938
Mutta seuraavana yönä Herra seisoi Paavalin tykönä ja sanoi: "Ole turvallisella mielellä, sillä niinkuin sinä olet todistanut minusta Jerusalemissa, niin sinun pitää todistaman minusta myös Roomassa".
Apt 23:11
Mutta KR 1992!
Seuraavana yönä Herra seisoi Paavalin edessä ja sanoi: "Pysy rohkeana. Sinä olet todistanut minusta täällä Jerusalemissa, ja samalla tavoin sinun on todistettava myös Roomassa."
Apt 23:11
"Herra seisoi hänen edessään" on nimittäin semmoinen ilmaus, josta itämaiseen kohteliaisuuteen tottunut Jumalan kansa on ottanut volttia.
Ilmaus esiintyy koko pyhässä Raamatussa tietääkseni vain kahdessa kohdassa
Jaakobin yöllinen näky:
Ja katso, Herra seisoi hänen edessään ja sanoi: "Minä olen Herra, sinun Isäsi Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala. Tämän maan, jonka päällä sinä makaat, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi.
1 Ms 28:13 KR 1933
Paavalin yöllinen näky:
Seuraavana yönä Herra seisoi Paavalin edessä ja sanoi: "Pysy rohkeana. Sinä olet todistanut minusta täällä Jerusalemissa, ja samalla tavoin sinun on todistettava myös Roomassa."
Apt 23:11 KR 1992
Missähän tämä nyt ontuu?
Minun kreikan tekstissäni ei ole Paavali sanaa ollenkaan ja on tuo väkevä verbi epistemo auto
Τῇ δὲ ἐπιούσῃ νυκτὶ ἐπιστὰς αὐτῷ ὁ Κύριος εἶπε
seuraavana yönä "epistos" hänen ... Herra sanoen ...
Kreikan sanasta epistomes liittyy jotenkin tuo hieno nimi epistomologia
Filosofia:
Epistemologia eli tietoteoria on filosofian osa-alue, joka pyrkii selvittämään mitä voimme tietää ja millainen tieto on oikeaa tietoa ja onko tieto ylipäätään mahdollista.
Epistemologia viittaa kreikankielen sanaan episteme, joka tarkoittaa ehdottoman varmaa tietoa.
Epistemologiaan liittyy keskeisenä myös kysymys totuudesta ja totuuden määrittelystä.
vai tuleeko?
hankalaa tämä...
Apostolien tekojen käyttämä sana epistemi tulee epi- luona, päällä, lähellä, tykönä
histemi, stao, seistä
seistä tykönä, luona...
ja näin täydellisenä amaöörinä väitän, että Apt 23:11 nöyrä käännös "Herra seisoi Paavalin edessä"
on virheellinen.
:-)
mielelläni olen väärässä! jos tiedät että erehdyn, korjaa ihmeessä.
Biblian käännös on tarkin... käytössäni olevan käsikirjoituksen mukaan
Käytän Byzantine text, Majority text, joka on Textus Receptuksen alla (Biblian pohjateksti) mutta ei vanhin Uuden testamentin käsikirjoitus.
uusin uusin engelsmannin kielellä käännös on Biblian linjoilla
The following night the Lord stood near Paul and said, “Take courage! As you have testified about me in Jerusalem, so you must also testify in Rome.”
Acts 23:11 New International Version, ©2011
Hieronymos ymmärsi Apostolien tekojen kreikan samalla tavoin, löysi siihen hyvän sanankin - adsistent
melkein kuin nykysuomeen tullut "assistentti" joka seisoo tykönä...
Sequenti autem nocte adsistens ei Dominus ait constans esto sicut enim testificatus es de me Hierusalem sic te oportet et Romae testificari
Apt 23:11 Vulgata
assistentti ideani ei pidä paikkaansa assistant verbi
is third-person plural present active subjunctive of assistō
Bysantin tekstin alkuperän synnystä on kiistaa jotkut sanovat sen syntyneen 300-luvulla ja toiset 400-luvulla. Bysantin teksti on kirjoitettu suurimmasta osasta säilyneistä alkuperäisistä UT:n kreikankielen teksteistä. Tämä viittaa myös siihen, että se on tarkin ja alkuperäisin. Jotkut sanovat Bysantin tekstin olevan jopa Aleksandrian tekstiperheiden tekstejä vanhempia. Bysantin teksti on kopio alkuperäisistä UT:n teksteistä.
VastaaPoistaVaikka Bysantin teksti olisi myöhempää perua kuin Egyptin Aleksandrialaiset tekstit (Codex Vaticanus, Codex Sinaiticus), niin se ei todista, että se ei ole alkuperäisempi kuin Aleksandrian tekstiperheen tekstit. Kaikki UT:n käsikirjoitukset ovat koottu olemassa olevista yli 5366 alkuperäisistä UT:n kirjoituksista, jotka ovat kirjoitettu papyrukselle ja pergamentille. Tekstien alkuperäisyydessä ei siis vanhempi tai nuorempi ikä ratkaise, vaan se kuinka uskollisesti käsikirjoitukset ovat kopioitu olemassa olevista alkuperäisistä UT:n teksteistä.
Moni harhautuu luulemaan, että UT:n tekstilaitos tai käsikirjoitus vastaa aina alkuperäistä. On olemassa vahva todiste sille, että Aleksandrian tekstiperheen (Codex Vaticanus, Codex Sinaiticus) tekstit eivät vastaa täysin aitoja alkuperäisiä UT:n papyruksia ja pergamentteja, vaan poikkeavat niistä suuresti.
Eräs tärkeä huomautus on se, että alkuseurakunta levitti evankeliumia varhaisina vuosinaan evankeliumia juuri niihin maihin, joista Bysantin tekstit ovat koottu. Tämä on tärkeä todiste sille, että Bysantin teksti on alkuperäisin teksti. Alkuseurakunnan jälkeläiset lukivat näitä alkuperäisiä tekstejä, jotka perustuivat Bysantin tekstiin jo ennen kuin oli koottu yhtään tekstilaitosta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kootun käsikirjoituksen varhaisin teos ei ole välttämättä alkuperäisin, eikä ole se ole silloin sitä jos se ei perustu lähes kaikkiin olemassa oleviin alkuperäisiin teksteihin. Käsikirjoituksen ikä ei siis määritä sen alkuperäisyyttä, vaan se että se on koottu lähes kaikista olemassa olevista alkutekstin palasista. Esimerkiksi Textus Receptuksen teksti, joka perustuu Bysantin tekstiin löytyy 95% olemassa olevista teksteistä kuin Aleksandrian tekstiperheeseen kuuluvilla käännöksillä vastaava luku on 5%.
http://koti.phnet.fi/petripaavola/Raamatunkasikirjoitukset.html