Puutarhahaudankin luona Jerusalemissa on viinikuurna, vajaan puolen metrin syvyinen kallioon hakattu kaivanto, johon viinirypäleet pantiin ja jossa niitä sitten paljain jaloin poljettiin niin että rypäleiden mehu valuu toisessa päässä olevaan syvennykseen. Viinikuurnat ovat säilyneet kiveen hakattuina ja ovat tavallinen arkeologinen löytö viininviljelyn alueilla Pyhän maan vuorilla.
Niin alhaalla ei kukaan kulje
ettei siellä Jeesus ois
Ei ketään Hän luotansa sulje
eikä karkoita yhtään pois
Maan alimpiin paikkoihin astui
Hän kantaen ristiään
ja viittansa verehen kastui
repi piikit ne puhtaan pään
Niin alas vei polkunsa mainen
tuo tuskien raskas tie
kuin missä vain syntinen nainen
sekä ryöväri yössä lie
Ei kieltäjän kurjankaan kohtaa
Hän vältä vaan luokseen käy
ja rakkaus silmistään hohtaa
eikä kostoa vihaa näy
Ja alemmas vieläkin tulla
Hän tahtois jos siellä ois
joku tunnolla haavoitetulla
hänet korjaisi taltehen
Tässä ihanassa hengellisessä laulussa on raamatullinen ilmaus, joka on usein ollut esillä Nettiruukussa
"Maan alimpiin paikkoihin astui
Hän kantaen ristiään
ja viittansa verehen kastui
repi piikit ne puhtaan pään"
Vereen kastunut viitta.
Ajatuksena on Jeesuksen kärsimystie ja Hänen verensä vuotaminen, niin että "viitta vereen kastui"
Taustana on tuo merkillinen Bosran profetia Jesajan kirjan lopussa
Kuka tuolla tulee Edomista, tulipunaisissa vaatteissa Bosrasta, tuo puvultansa komea, joka uljaana astelee suuressa voimassansa?
"Minä, joka puhun vanhurskautta, joka olen voimallinen auttamaan."
Miksi on punaa sinun puvussasi, miksi ovat vaatteesi kuin viinikuurnan polkijan?
"Kuurnan minä poljin, minä yksinäni, ei ketään kansojen joukosta ollut minun kanssani; minä poljin heidät vihassani, tallasin heidät kiivaudessani, ja niin pirskui heidän vertansa vaatteilleni, ja minä tahrasin koko pukuni.
Sillä koston päivä oli minun mielessäni ja minun lunastettujeni vuosi oli tullut.
Ja minä katselin, mutta ei ollut auttajaa, ja minä ihmettelin, kun ei kukaan tueksi tullut. Silloin minun oma käsivarteni minua auttoi, ja minun vihani minua tuki.
Ja minä tallasin kansat vihassani ja juovutin heidät kiivaudellani; minä vuodatin maahan heidän verensä."
Jesaja 63:1-6 KR 1933
Näemme, että Jesajan kirjassa merkitysyhteys on aivan toinen kuin tuossa hengellisessä laulussa.
Vai onko?
Verinen viitta esiintyy myös Ilmestyskirjassa
Ja minä näin taivaan auenneena. Ja katso: valkoinen hevonen, ja sen selässä istuvan nimi on Uskollinen ja Totinen, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa.
Ja hänen silmänsä olivat niinkuin tulen liekit, ja hänen päässään oli monta kruunua, ja hänellä oli kirjoitettuna nimi, jota ei tiedä kukaan muu kuin hän itse, ja hänellä oli yllään vereen kastettu vaippa, ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan Sana.
Ja häntä seurasivat ratsastaen valkoisilla hevosilla taivaan sotajoukot, puettuina valkeaan ja puhtaaseen pellavavaatteeseen.
Ja hänen suustaan lähtee terävä miekka, että hän sillä löisi kansoja. Ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, ja hän polkee kaikkivaltiaan Jumalan vihan kiivauden viinikuurnan.
Ja hänellä on vaipassa kupeellaan kirjoitettuna nimi: "Kuningasten Kuningas ja herrain Herra".
Joh 19:11-16 KR 1938
Tässäkään ei suoranaisesti verisellä viitalla viitata Jeesuksen kärsimystiehen, vaan Jumalan vihan viinikuurnaan Jesaja 63.
Ilmestyskirjan kuvaus jatkaa Jumalan vihan viinikuurnan kuvausta suorastaan hurjalla tavalla
Ja minä näin enkelin seisovan auringossa, ja hän huusi suurella äänellä sanoen kaikille keskitaivaalla lentäville linnuille: "Tulkaa, kokoontukaa Jumalan suurelle aterialle syömään kuningasten lihaa ja sotapäällikköjen lihaa ja väkevien lihaa ja hevosten sekä niiden selässä istuvien lihaa ja kaikkien vapaitten ja orjien lihaa, sekä pienten että suurten".
Ja minä näin pedon ja maan kuninkaat ja heidän sotajoukkonsa kokoontuneina sotiaksensa hevosen selässä istuvaa vastaan ja hänen sotajoukkoansa vastaan.
Ja peto otettiin kiinni, ja sen kanssa väärä profeetta, joka sen nähden oli tehnyt ihmetekonsa, joilla hän oli eksyttänyt ne, jotka olivat ottaneet pedon merkin, ja ne, jotka olivat sen kuvaa kumartaneet; ne molemmat heitettiin elävältä tuliseen järveen, joka tulikiveä palaa.
Ja ne muut saivat surmansa hevosen selässä istuvan miekasta, joka lähti hänen suustaan; ja kaikki linnut tulivat ravituiksi heidän lihastansa.
Joh 19:17-21 KR 1933
Vahvaa profetian sanaa!
Kaiketi saamme kärsivän Jeesuksen veristä viittaa muistaa tuon hengellisen laulun tapaan.
Mutta vaarana on, että Raamatun oma sanoma jää hurskaan laulun alle ja unohdamme, millainen viitta meidän Kuninkaallamme on ja millaisen viinikuurnan Hän on polkenut ja tulee vielä polkemaan.
Vaan miksi Bosra?
sitä en ole koskaan saanut oppia tietämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti