maanantai 20. huhtikuuta 2015

Juha Pakkala ja Raamattu



Helsingin yliopiston eksegetiikan laitoksen dosentti Juha Pakkala on kirjoittanut Helsingin Sanomien Tiede-liitteeseen 4/2015 näkemyksiään pyhästä Raamatusta otsikolla Raamatun sana on niinkuin sitä luetaan. Mikäs siinä, sana on vapaa Suomessa.

Jos kyseessä olisi yksityishenkilön pohdiskelua, asia olisi siinä.

Mutta hieman hämmentyneenä luin Rick Bonnien esittelyn artikkelista otsikolla Näin Raamattua on muutettu - huippuyksikön tiimijohtajan artikkeli Tiede-lehdessä 8.4.2015. Bonnie kirjoittaa böet blogissa tavalla, joka tuntuu antavan Pakkalan kirjoitukselle ainakin puoli-virallisen statuksen yksikön tiedotuksessa yleisölle.

Hämmentynyt, koska Suomen Akatemian määräkausiksi rahoittamat eri alojen huippuyksiköt tuottavat tavallisesti laadukasta ja kunnollista tutkimusta.

Edustaako Pakkalan kirjoitus todellakin kolmostiimin tieteellistä tasoa?


3. Tiimi
Changes in Sacred Texts and Traditions
Team 3. Literary Criticism in the Light of Documented Evidence
(linkki)

Juha Pakkala - Team Leader
University of Helsinki

Reinhard Müller, Senior Member
University of Münster

Urmas Nõmmik, Senior Member
University of Tartu

Anssi Voitila, Senior Member
University of Eastern Finland

Francis Borchardt, Post-Doctoral Researcher
Lutheran Theological Seminary Hong Kong

Tuukka Kauhanen, Post-Doctoral Researcher
Textual criticism, Samuel-Kings, Septuagint, Latin witnesses, indirect evidence

Mika Pajunen, Post-Doctoral Researcher
Functions of psalms and prayers in the late Second Temple period, Dead Sea Scrolls, editing of manuscripts, the canonization processes of the Psalters, the early reception of Chronicles

Ville Mäkipelto, Doctoral Student
Documented evidence of editorial processes in selected texts from Joshua-Judges and Jeremiah



Taustaa
Käsitystä dosentti Pakkalan näkemyksistä Raamatun tekstihistoriasta see tutustumalla hänen edustamiinsa käsityksiin juutalaisen uskonnon historiasta ja sen kehityksestä teoksessa

Hakola, Raimo ja Pakkala, Juha Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret: arkeologian näkökulmia. Kirjapaja 2008.


7 kommenttia:

  1. Bongasin blogisi Googlen kautta. Kolmostiimin tieteellistä tasoa voi avoimesti arvioida tämän linkin kautta: http://blogs.helsinki.fi/sacredtexts/teams/litcrit/#members Klikkaamalla tutkijan nimeä pääset käsiksi heidän profiileihinsa, joihin on listattuna kunkin tutkijan tuotantoa. Kun tiimityöskentely etenee, tiedotamme verkkosivuillamme kaikista yhteisjulkaisuista. Yleisesti ottaen huippuyksikön tieteellinen toiminta on jatkuvasti varsin tiukan kansainvälisen arvioinnin kohteena.

    Tuo Pakkalan kirjoitus, johon viittaat, on yleistajuistettu ja populaari teksti. Jos kiinnostaa Pakkalan aiheen tiimoilta tekemä tutkimus ja tarkempi tieteellinen argumentointi, suosittelen poimimaan käsiin hänen kaksi varsin tuoretta teostaan:
    - http://www.v-r.de/en/god_s_word_omitted/t-188/1010991/ (God's Word Omitted)
    - http://www.sbl-site.org/assets/pdfs/pubs/060375P-front.pdf (Evidence of Editing)

    Myös tämä David Carrin kirja-arvio osoittaa, että kolmostiimin kysymyksenasettelut ovat varsin ajankohtaisia tekstihistorian tutkimuksen metodien näkökulmasta:
    - http://marginalia.lareviewofbooks.org/signs-of-a-new-age-in-study-of-the-formation-of-biblical-and-other-ancient-texts-by-david-m-carr/

    Mukavaa, että meidän tutkimus kiinnostaa. Hienoa myös, että näitä asioita käsitellään blogosfäärissä.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi ja arvokkaista linkeistä!

    VastaaPoista
  3. Moi Mikko,
    Kiitos kommenteistasi koskien Tiede-lehdessä ilmestynyttä artikkeliani.
    Olisi ollut mielenkiintoista tietää vähän yksityiskohtaisemmin, mikä esittämistäni asioista oli mielestäsi tieteellisesti kyseenalainen.
    Ystävällisin terveisin,
    juha

    VastaaPoista
  4. Hei Juha, anteeksi vastaukseni viipyminen, olen ollut poissa verkon ulottuvilta.
    Kommenttini koskee Tiede-lehden kirjoitusta, joka on huippuyksikön johtajan kirjoittama. Viittaat esimerkein moniin yksityiskohtiin, joita on tutkittu ja joihin liittyvä keskustelu on täysin legitiimiä pyrkimystä tuoda esimerkiksi uskonnonhistoriallisia teorioita mukaan tekstin tarkasteluun.
    .
    Kirjoituksessa suurelle yleisölle annettu kuva tutkimusryhmän toiminnan puitteista ja merkityksestä on agendan tapaan esillä esimerkiksi tässä lauseessa:
    "Kun ymmärretään Raamatun syntyprosesseja, voidaan hyvällä omallatunnolla hylätä niitä Raamatun käsityksiä, jotka eivät kuulu nykymaailmaan."

    Kirjoituksen antama vaikutelma Raamatun tekstien alkutaipaleesta on kuin irvikuva juutalaisen kansan suhtautumisesta kirjoituksiin. Kun lähtökohtaisesti painotus on vapautumisessa muinaisen Lähi-idän ja antiikin ajan sidoksista, hankkeen tieteellinen luonne on uhattuna.

    Esitinkin toivomuksen, että tutkimusryhmään osallistuvien kontribuutiot, sinä mukaanlukien, edustavat kriittistä ja propagandistisesta agendasta vapaata akateemista keskustelua.

    VastaaPoista
  5. Mikon mainitsema pätkä ei todellakaan ole tieteellinen huomio vaan tutkijoiden tai ehkä jopa Pakkalan oma mielipide joka on injektoitu

    VastaaPoista
  6. Sellainen ei selvästi kuulu tieteelliseen väittelyyn mukaan. Pakkalan todellinen motiivi on siis poistaa raamatun merkitys nyky-yhteiskunnasta tutkimukseen vedoten..
    Huomiota puoltaa tuo Mikon paheksuma lainaus Pakkalan kirjoituksesta. Mielipide on outo tutkijan näkökulmasta sikäli että se on henkilökohtainen kannanotto sekä ei liity tutkimuksen aiheeseen mitenkään. Tutkimushan perustui siihen että raamatun tekstin käsittelijät ja kopioijat olisivat tutkijoiden mukaan muuttaneet sisältöä ja lähdemateriaalia vastaamaan aikansa uskonnollispoliittista sekä historiallista aikaa. Pakkalan kannanotto ei mitenkään liity tuohon vaan on ikäänkuin lisäys, piste i:n päälle. En lähde tässä yhteydessä väittelemään tutkijoiden arkeologisia löydöksiä kohtaan muuten kuin että Israelin historian polyteismi näkyy selvästi ilman tutkimusta aivan raamatustakin, jossa Jahve nuhtelee kansaa siitä että palvovat naapurikansojen jumalia ja pystyttävät näille patsaita ja symbolisia jumalkuvia kuten obeliskeja yms. Myös Asera mainitaan palvonnan kohteena. Se onko nämä tekstit myöhemmältä ajalta ja todistavatko mitään on kyseenalaista sikäli että arkeologinen aineisto (ruukunkappaleet) ja raamatun oma kuvaus tukevat toisiaan. Molemmat puhuvat Aserasta ja Jahvesta sekä siitä että Israelissa olisi palvottu useita jumalia. Ottaen huomioon tutkijan kommentin on hyvin vaikea pitää tutkimusta puolueettomana. Jos haluaa nähdä raamatun aikansa eläneenä tarukirjana, tutkii myös aineistoa sillä silmällä ja löytää omaa mielipidettä pönkittäviä 'todisteita'

    VastaaPoista
  7. On selvää että Israel imitoi naapurikansojen kulttuureita, niin ovat kaikki maailman kansat tehneet. Sehän on syy siihen etniseen puhdistukseen VT:ssä, jotta Israel välttyisi ottamasta vaikutteita ja pysyisi uskollisena Jahvelle. Toki tässä kohtaa tutkijat ovat siis ilmeisesti sitä mieltä että koko uskollisuus kompleksi on myöhemmin sepitetty peittämään Israelin menneisyyttä. Tämäkin väite on mielestäni sikäli outo että VT kuvaa hyvinkin suorasukaisesti Aabrahamin taustat ja semiittisen Israelin synnyn, sekä monijumalten palvonnan Israelin historian eri vaiheissa. Mikäli raamatun tarkoitusperät olisi tarkoituksellisesti muutettuja, olisi syytä myös olettaa että tekstit pyrkisivät peittelemään noita tapahtumia tai vääristämään niin, että siitä olisi saavutettavissa merkittävä etu. Nämä ovat tosin vain omia huomioitani enkä missään nimessä ole pätevä tutkijaksi. En usko tiedekonsensusta uskon aiheeseen koskaan syntyvän. Muuten usko ei olisi enää uskoa vaan tieteellistä faktaa, eikä henkilökohtainen asia, aivan kuten Pakkalan oma inserttikin. Siinä on vain se ero että uskovat voivat vain tuoda omaa uskoaan esiin, tutkijat pyrkivät tuomaan omaa 'uskoaan' faktana ja tieteenä ja tunkemaan sen kiveen hakattuna totuutena kaikkien kurkusta alas. Ei siinä etteikö valtion ja kirkon yhdistyminen olisi aiheuttanut saman ilmiön historiallisesti. Mutta se mitä valtiolla ja kirkolla ymmärretään on uskon kannalta täysin epäolennaista. Usko on aina henkilökohtainen kokemus jota ei voi mikään taho, valtio tai kirkko instituutiona omistaa. Täten kirkko instituutiona voidaan nähdä enemmänkin brutaalina ja valtaa käyttävänä organisaationa, aivan toisin kuin miten raamattu kuvailee esim. Jeesuksen tarkoittamaa ecclesiaa.

    VastaaPoista