1 Kor 15 kääntäminen: ajallinen vai sielullinen ruumis?

Otto Mannisen komitea kääntää korinttilaiskirjeen kohdat tarkasti sanapareilla

• sielullinen ja hengellinen.
• maallinen ja taivaallinen

kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on sielullinen ruumis, niin on myös hengellinen. 1 Kor 15:44

σπειρεται σωμα ψυχικον εγειρεται σωμα πνευματικον ει εστιν σωμα ψυχικον και εστιν και σωμα πνευματικον
psychikon ja pneumaton

Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on taivaasta. 1 Kor 15:47
ο πρωτος ανθρωπος εκ γης χοικος ο δευτερος ανθρωπος ο κυριος εξ ουρανου
ek ges  ja eks ouranon


Alkukieli on tässä aivan selvä ilman kreikalle niin ominaisia kommervenkkejä.

Minua todella ottaa reippaasti päähän Aimo Nikolaisen komitean dynaamisen ekvivalenttinen suhtautuminen pyhän Raamatun alkutekstiin.

Toki sana "sielullinen" on nykykielessä monimerkityksellinen ja ehkä Matille ja Maijalle outo.Antaako tämä oikeuden mennä parantelemaan alkutekstiä kääntäjien ymmärryksen valossa?

Seuraukset ovat tässäkin tapauksessa katastrofaaliset.

Valo ja pimeys luomiskertomuksessa

kuva Firkorsim.com 

Jumala erottaa valon ja pimeyden
ויאמר אלהים יהי אור ויהי־אור׃

Jumala sanoi: "Tulkoon valo!" Ja valo tuli.
Jumala näki, että valo oli hyvä.
Jumala erotti valon pimeydestä, ja hän nimitti valon päiväksi, ja pimeyden hän nimitti yöksi.
Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä.
Gen 1:3-5

dixitque Deus fiat lux et facta est lux

Ensimmäisenä päivänä Jumalan käskysana luo valon.
 
Jostain syystä on vielä kuitenkin tarpeen בּדל, badal, erottaa valo pimeydestä. 
Tämä viittaisi siihen, että luomiskertomuksen kirjoittajalle pimeys ei ole valon puutetta, kuten nykyajan ihmiset ajattelevat.

Jumala erottaa valon pimeydestä ja antaa niille nimet samoin ilmaisuin kuin kolmantena luomispäivänä erottaa maan merestä ja antaa niille nimet.

Valo on jom. päivä 
Pimeys on laila, yö.



Aurinko ja kuu erottavat valon ja pimeyden

Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia. Ne loistakoot taivaankannesta ja antakoot valoa maan päälle." Ja niin tapahtui. 
Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet. Hän asetti ne taivaankanteen loistamaan maan päälle, hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeydestä. 
Jumala näki, että niin oli hyvä. 
Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni neljäs päivä.
Gen 1:14-19 

Tulee ehtoo ja tulee aamu. 

Huomaamme tästä, että luomiskertomuksessa päivä ja yö eivät ole toisiinsa kytketyt kuten nykyisessä käsityksessä, jossa päivä käsitetään auringon kiertämisen seuraukseksi. Yön pimeys on auringonvalon puutetta. 

Neljäntenä luomispäivänä Jumala luo auringon, kuun ja tähdet. 

Mutta nyt sanotaan taas, että suuri valo, aurinko, ja pieni valo, kuu, erottavat valon ja pimeän. 
Luomiskertomuksessa valo ja pimeys erotetaan toisistaan kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran, kun Jumala käskysanallaan luo valon. Toisen kerran auringon ja kuun toimesta, päivän ja yön vaihtelussa.


Aamu- ja iltarusko
Valon ja pimeyden aiheeseen, vaikka ne eivät tässä esiinnykkään seuraava kommentti.

En ole varma yhdistivätkö Raamatun ajan ihmiset aamu- ja iltaruskon niin suoraan aurinkoon ja sen säteisiin kuten me nykyajan ihmiset teemme. Nouseva ja laskeva aurinko värjää säteillään kauniisti ilmakehässä olevia aineita.

Ainakin kreikkalais-roomalaisessa maailmassa Aurora on aamuruskon jumalatar, kertomassa siitä, että aurinko itse kohta nousee.

____________
Kun luonnontiede antaa meille tänään yhtenäisen selityksen valolle ja pimeydelle, päivälle ja yölle, nämä näyttävät olleen paljon enemmän toisistaan erillään olevia käsitteitä Raamatun ajan tai ainakin Vanhan testamentin ajan ihmisille.


________
Tämä teksti on maailmankaikkeuden alkua tutkivassa blogista Alussa

Jumalan allekirjoitus

Auringonkukkia
Vincent van Gogh (1888)
kuva webneel.com

Vincentin allekirjoitus
Maalaus on kukka-asetelma keltaisella taustalla. Vaasi on tummemmalla keltaisella tasolla. Taiteilija on kuvannut auringonkukkia, mikään niistä ei enää ole täydessä terässä, joissakin keltaiset terälehdet jo pudonneet ja jäljellä on kukan ruskehtava suuri keskus. Vaasin kylkeen taiteilija on maalannut aika näkyvälle paikalle sinisin kirjaimin etunimensä. Kaunnisti tehty kirjoitus on osa taideteosta.

Kuinka monta kukka-asetelmaa olemmekaan nähneet! Esikoisten kodeissa ei tietääkseni tauluja seinillä koreile, mutta eihän niitä voi välttää ihmisten parissa liikkuessa. Tällaisia tauluja, maalattuja tai valokuvattuja, voi ostaa jonkun euron hinnasta muutamaan kymppiin.

Tosin ei tätä kukka-asetelmaa. Taiteilijan etunimi on näet Vincent.

Kyseessä on Vincent van Goghin vuonna 1888 maalaama kukka-asetelma Auringonkukkia.

Se kuuluu maailman kalleimpiin taide-aarteisiin. Vincentin miniä Chester Beatty myi sen vuonna 1987 Japaniin herra Yasuo Gotolle, Yasuda vakuutusyhtiön johtajalle.

Auringonkukkia taulun hinta oli 74.5 miljoonaa dollaria.


Jumalan allekirjoitus
Raamatun alussa oleva ensimmäinen luomiskertomus Gen 1:1-2:4 ei ole kaupan eikä sen arvoa voida rahassa määritellä.

Kirjoitus on Pyhän Hengen inspiroima Jumalan allekirjoitus, jossa Hän ilmottautuu koko maailmankaikkeuden luojaksi, ainoaksi todelliseksi Jumalaksi.

Jumalan allekirjoitus on käsittämättömän ihmeellinen lyhyt ja kaiken kattava teksti.

Se ei ole jäänyt suinkaan noin 2500 vuotta vanhan heprealaisen tekstin kanssa muinaisuuteen jonnekin vanhan Lähi-idän tutkijoiden kammioiden hiljaisuuteen.

Jumalan allekirjoitus on käännetty lähes kaikille ihmiskunnan puhumille kielille, ja joka sunnuntai miljoonat ja miljoonat ihmiset lausuvat allekirjoituksen ensimmäisen jakeen palvellessaan Israelin Jumalaa, joka on ainoa todellinen Jumala.

"Minä uskon Isään Jumalaan, taivaan ja maan luojaan"


Elämäsi tärkein allekirjoitus!
Epäuskoiset ja pilkkaajat eivät tätä allekirjoitusta ymmärrä, tutki, eivätkä viisastu.

Mutta ne, jotka uskossa ottavat vastaan Jumalan ilmoituksen Sanan, elämä on kaikkine vaiheineen, suruineen ja iloineen, voittoineen ja tappioineen, synteineen ja lankeamuksineen, parannuksen tekoineen ja kilvoituksineen

sen suuren lepopäivän odotusta, jota juutalaiset sapatiksi kutsuvat, kun hekin pääsevät, kuten Jumala, lepäämään teoistaan.

Melkoinen kaari alusta loppuun, melkoinen allekirjoitus - ei vain Raamatun sivuilla, vaan Sinun elämässäsi, oi Jumalan lapsi!

Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.

Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa.

Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä.
Hep 4:9-11

Virsi 128

1.
Ainoan Herran Jumalan
ylistys, kiitos olkoon
armonsa tähden avaran,
se omaksemme tulkoon.
Me saimme rauhan riemuisan
ja ystäväksi Jumalan.
Iloitkoon ihmiskunta!

2.
Kiitämme, Isä, sinua,
laulamme kunniaasi.
Maa, meri, taivas korkea
alistuu hallintaasi.
On luomakunta kädessäs,
se vapisee sun edessäs.
On sinun kaikki valta.

3.
Oi Kristus, Poika ainoa
laupiaan Jumalamme,
syntisten ainut auttaja
ja vapauttajamme,
Karitsa puhdas Jumalan,
kuningas suuri kunnian,
armahda, kuule meitä!

4.
Oi Pyhä Henki, Jumala
ja parhain lohduttaja,
totuuteen meitä johdata,
oikea opettaja.
Suo meille rauha sydämeen
ja liitä meidät Kristukseen
nyt, aina, iäisesti.

Säk. 1–3 Nicolaus Decius 1522, säk. 4 Joachim Slüter 1525.
Ruots. 1562. 
Suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583. 
Uud. Elias Lönnrot 1872, 
komitea 1984.