Tähdet varisevat alas niin kuin viikunat puusta

Ilmestyskirja 6

Minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin.

Maa järkkyi ja vavahteli, aurinko pimeni mustaksi kuin suruvaate, ja kuu muuttui kauttaaltaan verenpunaiseksi.

Taivaan tähdet putosivat maahan, niin kuin viikunat varisevat puusta myrskyn sitä ravistellessa.

Taivas hävisi näkyvistä kuin kirja, joka kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät paikaltaan.

Maan kuninkaat, ylimykset ja sotajoukkojen johtajat, rikkaat ja mahtavat miehet ja kaikki muut, niin orjat kuin vapaat, piiloutuivat luoliin ja vuorten rotkoihin ja huusivat vuorille ja kallioille: "Kaatukaa päällemme, kätkekää meidät valtaistuimella istuvan katseelta ja Karitsan vihalta! Heidän vihansa suuri päivä on tullut -- kuka voi sen kestää?"
Ilm. 6:12 - 17.

Kuudennen sinetin avaamisen kuvauksessa mainittu tähtien putoaminen maahan on havainnollinen esimerkki siitä, että pyhä Raamattu on kirjoitettu geosentrisen maailmankuvan aikana. Maa ymmärrettiin kaikkeuden keskukseksi, jonka yllä aurinko, kuu ja tähdet liikkuvat radoillaan. Nuo pienet valopisteet putoavat sinetin avaamisen aikaan "maahan niin kuin viikunat varisevat puusta myrskyn sitä ravistellessa."

Päätin etsiä, missä kaikkialla Raamatussa tämä ilmaus tähtien putoamisesta maahan esiintyy, onhan Ilmestyskirja niin monin sitein kiinni etenkin Vanhan Testamentin teksteissä.


Matteus 24

"Mutta kohta noiden päivien ahdingon jälkeen aurinko pimenee eikä kuu anna valoaan. Tähdet putoavat taivaalta ja taivaiden voimat järkkyvät. Silloin taivaalle ilmestyy Ihmisen Pojan merkki. Kaikki maan sukukunnat puhkeavat valituksiin, kun näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan. Suuren torven soidessa hän lähettää enkelinsä neljälle ilmansuunnalle kokoamaan kaikkialta, maan kaikista ääristä ne, jotka hän on valinnut.?
Matt. 24:29 - 31

Teksti sisällöltään hyvin lähellä Ilmestyskirjan 6. sinetin kuvausta. Onko niillä yhteinen lähde?


Markus 13

"Mutta noina päivinä, tuon ahdingon jälkeen, aurinko pimenee eikä kuu anna valoaan, tähtiä putoaa taivaalta ja taivaiden voimat järkkyvät. Silloin nähdään Ihmisen Pojan tulevan pilvien keskellä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan, ja silloin hän lähettää enkelinsä ja kokoaa valitut neljältä ilmansuunnalta, maan ja taivaan ääriä myöten.
Markus 13:24 - 26

Synoptikkojen tutkijat panevat merkille Matteuksen ja Markuksen tekstien samankaltaisuudet ja pitävät Markuksen lyhyempää sanamuotoa vanhempana ja siten alkuperäisempänä, lähempänä Jeesuksen omia sanoja.

Erona on Markuksen "tähtiä putoaa". Ei siis kaikki tähdet, kuten Matteuksen ja Ilmestyskirjan sanamuoto "tähdet putoavat".


Luukas 21

"Auringossa, kuussa ja tähdissä näkyy merkkejä. Meren aallot pauhaavat jylisten, ja maan päällä ovat kansat ahdistuksen ja epätoivon vallassa. Kaikki lamaantuvat pelosta odottaessaan sitä, mikä on kohtaava ihmiskuntaa, sillä taivaiden voimat järkkyvät. Silloin nähdään Ihmisen Pojan tulevan pilven päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan. Kun nuo tapahtumat alkavat, nostakaa rohkeasti päänne pystyyn, sillä teidän vapautuksenne on lähellä."
Luuk. 21:25 - 28

Luukkaan evankeliumissa on paljon lievempi ja epämääräisempi ilmaus kuin Matteuksella ja Markuksella "näkyy merkkejä", epätavallisia asioita.


Jesaja 13

Taivaan tähdet ja tähtikuviot kieltävät silloin valonsa loiston. Pimeänä nousee aurinko, eikä kuu säteile valoa.
Jesaja 13:10

Herran päivän kuvaus Jesajan kirjassa ennustetaan, että tähdet, tähtikuviot (כְּסִיל kesil, huomattava tähtikuvio kuten Orion. KR 1938 kääntää epäonnistuneesti "Kalevanmiekat"), aurinko ja kuu pimenevät.

Jesajan profetia Herran päivästä Jes 13:1-10 on epäilemättä Jeesuksen sanoista kertovien Uuden Testamentin tekstien sekä Ilmestyskirjan kuvauksen taustalla. Niin paljon niissä on samankaltaisuuksia.

[Nykyajan ihmisen maailmankuvasta käsin katsottaessa, Jesajan kirjan kertoma taivaan valojen pimeneminen voi johtua paksusta pilvipeitteestä, savusta tai muusta sellaisesta ilman että taivaankappeleille tapahtuisi mitään erityistä.]


Hesekiel 32
Hesekielin ennustus ei koske koko maailmaa vaan erityisesti faaraoiden Egyptiä:

Minä peitän taivaan, kun sammutan loistosi,
minä puen mustiin tähdet,
minä verhoan pilviin auringon,
eikä kuu valaise enää.
Kaikki taivaalla hohtavat valot minä pimennän sinun vuoksesi, minä levitän pimeyden maasi ylle. Näin sanoo Herra Jumala.
Hes. 32:7 - 8

Auringon pimentyminen selitetään pilviverholla, joka peittää taivaan.

Hesekielin profetian taustalla voi olla Egyptin pimeys, yhdeksäs vitsaus, joilla Herra pakotti faaraota päästämään Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin jälkeläiset faaraon orjuudesta.

Herra sanoi Moosekselle: "Ojenna kätesi taivasta kohti, niin Egyptiin tulee pimeys, niin sakea pimeys, että siihen voi käsin koskea." Mooses ojensi kätensä kohti taivasta, ja Egyptiin tuli synkeä pimeys kolmeksi päiväksi. Ihmiset eivät nähneet toisiaan eikä kukaan voinut kolmeen päivään mennä minnekään, mutta israelilaisten asuinsijoilla oli valoisaa.
2 Ms. 10:21 - 23

Joel 2
Herran päivä on kauhistava Siionissa ja kaikessa maassa Joelin kirjan ennustuksessa. Se sisältää myös taivaanpimennyksen, jollaisesta Jesaja ja Hesekiel puhuvat

Maa järisee niiden edessä,
taivas vapisee.
Aurinko ja kuu pimenevät,
tähtien loiste sammuu.
Herra itse johtaa sotajoukkoa jylisevällä äänellään. Valtava on hänen sotaväkensä, väkevä hänen käskynsä toteuttaja. Herran päivä on suuri, pelottava ja hirmuinen. Kuka sen kestää?
Joel 2:10 - 11

Joel 3
Herran päivän edellä tapahtuu luonnossa pelottavia asioita. Tähän kohtaan Joelin profetiassa Pietari viittaa saarnassaan Jerusalemissa, jolla oli sellainen teho kuulijoihin Apt. 2:17 - 21.

Minä annan teidän nähdä merkkejä
taivaalla ja maan päällä:
verta, tulta ja savupatsaita.
Aurinko pimenee,
kuu värjäytyy vereen,ennen kuin koittaa Herran päivä,
suuri ja pelottava.
Mutta jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu. Siionin vuori ja Jerusalem on turvapaikka, niin Herra on luvannut. Ne, jotka Herra kutsuu, ne pelastuvat.
Joel 3:3 - 5

["Verikuu" on eri asia, jonka aiheuttaa maan varjo auringon ja kuun välissä. Tässä Joelin kirjan kohdassa nykyajan ihminen ajattelee myös pilviverhoa, ilmakehässä olevaa tomua ja saastaa, joka värjää kuun valon punertavaksi.]

Joel 4
Josafatin laakson tapahtumat ovat lähellä Herran päivää

Kansat lähtevät liikkeelle,
rientävät Josafatinlaaksoon.
Sinne minä asetan istuimeni
ja siellä minä tuomitsen kaikki kansat.
Lähettäkää sirppi,
elo on jo kypsää.
Tulkaa polkemaan viinikuurnaa,
se on jo täynnä,
altaissa viini kuohuu yli reunojen.
Suuri on kansojen pahuus.
Väkeä tungeksii tuomion laaksossa,
sillä lähellä on Herran päivä.
Aurinko ja kuu pimenevät,
tähtien loiste sammuu.
Herra ärjyy Siionista, antaa äänensä kaikua Jerusalemista. Silloin taivas ja maa vapisevat. Mutta Herra on kansansa turva, Israelin vuorilinna.
Joel 4:12 - 16

Lopuksi
Huomaamme tämän pienen tutkielman perusteella, ettei Vanhassa Testamentissa esiinny missään Uuden Testamentin kirjoissa löytyvää ilmausta "tähdet putoavat maahan".

VT:n profeetat Jesaja, Hesekiel ja Joel ennustavat "taivaanpimennystä", jossa aurinko ja kuu pimenee, kuun valo muuttuu verenpunaiseksi, tähtien tuike sammuu.


Me kiitämme sinua, pyhä Kolmiyhteys, Isä, Poika ja Pyhä Henki armollisesta lupauksestasi kaiken tämän keskellä

Sillä vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei sinusta väisty, eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi.
Jes. 54:10