palaan takaisin Chicago 1978 julistukseen.
jos joku on jaksanut kahlata mukana, niin on nähnyt, miten ihmiset ovat kohta 150 vuotta tutkineet Mooseksenkirjoja.
tutkimuksen menetelmät perustuvat juuri siihen, että niissä on virheitä, ristiriitoja, sisällöllisiä jännitteitä, erilaisia painotuksia ja näkökulmia.
eli nyt käsi sydämelle
onko Chicagon julistus "Raamatun virheettömyydestä" - kristillisen opin, ei pyhän Raamatun tutkimuksen edustajien laatima - avuksi kristillisyydelle.
eikö juuri tuollainen usko Raamatun virheettömyyteen päin vastoin sulje silmiämme, kiellä meitä tutkimasta Raamattua sellaisena kuin se on.
eihän Jumalaa voi tutkia inhimillisen tieteen menetelmin - tai jumalallista kirjaa.
mutta ihmisen kirjoituksia voi tutkia kaikessa rauhassa ihmisen menetelmin.
sitten joku sanoo, että ei me tutkita ihmisen keinoin vaan Pyhässä Hengessä luetaan ja saadaan sisäistä valoa.
vaan minä sanon heille, että metsässä olette tuon opin kanssa ja pahasti!
juuri täydessä ihmisyydessään näet Raamattu on täysin jumalallinen!
joka metsästää jumalallisia ja hylkää ihmisen on anti-kristuksen hengen ohjaama oppilas.
Ennen muuta teidän on oltava selvillä siitä, etteivät pyhien kirjoitusten ennustukset ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä. Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet.
2 Piet 1:20-21
Kelvottomat ihmiset ja petkuttajat menevät pahuudessa yhä pitemmälle, eksyttäen muita ja eksyen itse.
Pidä sinä kiinni siitä, minkä olet oppinut. Sinähän olet siitä varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut.
Olet myös jo lapsesta asti tuntenut pyhät kirjoitukset, jotka voivat antaa sinulle viisautta, niin että pelastut uskomalla Kristukseen Jeesukseen.
Jokainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään.
Näin Jumalan ihmisestä tulee täydellinen ja kaikkeen hyvään kykenevä.
2 Tim 13:13-17
Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan IHMISET ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet.
(2 Piet)
--- ihan oikeat ihmiset, lihaa ja verta kuten sinä ja minä, ajassa ja paikassa, kuten sinä ja minä.
...
JOKAINEN pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään.
(2 Tim)¨
--- tässä ei puhuta Raamatusta, vaan jokaisesta Jumalan Hengestä syntyneestä kirjoituksesta.
eihän apostoli Paavalin aikana edes ollut mitään Uutta testamenttia, ainoastaan Vanha testamentti.
Kirjoittanut: Haamul
Kirjoitat: "vaan IHMISET ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet"...
Vetoat tekstissäsi Raamattuun, mutta tuo painotuksesi (IHMISET) on mielestäni kumminkin aivan epäraamatullinen.
No, totta kai puheessa on silloin inhimillinenkin puoli mukana, kun ihmishuulten kautta on puhe tullut.
Kuitenkin mielestäni Pietarin painotus on nimenomaan se, että ihmiset ovat puhuneet PYHÄN HENGEN johtamina sen, minkä ovat JUMALALTA saaneet.
Eikö sentään ole niin, että kun joku puhuu Pyhän Hengen johtamana, ei siinä silloin ihminen puhu, vaan Herra itse ihmisen kautta.
Kirjoittanut: MikkoL
tämä on niitä kaikkein pelätyimpiä aiheita, tieteellinen historiallis-kriittinen Raamatun tutkimus.
kaikkihan tietää, että se on suoraan syvyydestä
ja että moni on mennyt uskovana poikana tai tyttönä opiskelemaan teologiaa ja usko romahtanut Raamatun opetuksen myötä.
aloitti Hengessä päätti Helsingissä
tämä on myös Chicagon 1978 julistuksen eräs näkökanta, että torjuttaisiin jumalaton Raamatun repiminen ja pysyttäisiin aivan varmalla uskon perustalla.
jos virheettömyydestä vähänkin tingitään, alkaa muitenkin luistaa...
ymmärrän että Haamul on valmis allekirjoittamaan Chicagon julistuksen Raamatun virheettömyydestä.
ja varmaan moni muukin Raamatun ystävä.
on se vaan niin murheellista, kun koetan tässä kehittää ristiretkeä Raamatun virheellisyyden ja inhimillisyyden puolesta!
Kirjoittanut: Haamul
En ole tutustunut Chicagon julistukseen niin hyvin että voisin sanoa olevani valmis sen allekirjoittamaan.
Mutta kuulen mieluummin väitettävän, että Raamattu on virheetön, kuin että se olisi vain ihmisten käsityksiä Jumalasta.
Jumala puhuu meille Raamatussa.
Uskon, että Raamattu ei ole vain ihmisten kokemusta Jumalasta, vaan tosiaankin itse Jumala puhuu meille Raamatussa.
Toki silti Raamatusta voi löytyä historiallista epätarkkuutta ja joitakin virheitä ja epätarkkuuksia, joilla ei kuitenkaan ole sellaista merkitystä, että menisin sanomaan esimerkiksi niin, että Raamattu on virheellinen, siihen ei voi luottaa.
Mutta minä en etsi enkä löydä Raamatusta historiallisia yksityiskohtia, vaan sanoman maailman Vapahtajasta.
Kirjoittanut: mama
Onkos haamul sinun mielestäsi ihan mahdotonta, että tämä Raamatunpaikka voisi kokonaisuudessaan ja yhtä aikaa pitää paikkansa?
Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet.
(2 Piet)
-profeetallinen sana
-ei ihmisten tahdosta
-ihmiset puhuneet
-Pyhän Hengen johtamina
-minkä ovat Jumalalta saaneet
"Eikö sentään ole niin, että kun joku puhuu Pyhän Hengen johtamana, ei siinä silloin ihminen puhu, vaan Herra itse ihmisen kautta"
Tuossa kuitenkin sanotaan, että ihmiset ovat puhuneet. Onko se siis sinusta virheellisesti sanottu, kun sen mieluummin korjaisit?
"Mutta kuulen mieluummin väitettävän, että Raamattu on virheetön, kuin että se olisi vain ihmisten käsityksiä Jumalasta."
Liittyyköhän tämä johonkin jossain muualla käymääsi keskusteluun? Täällä ei ole tainnut kukaan väittää Raamatun olevan ihmisen käsityksiä Jumalasta.
"Toki silti Raamatusta voi löytyä historiallista epätarkkuutta ja joitakin virheitä ja epätarkkuuksia, joilla ei kuitenkaan ole sellaista merkitystä, että menisin sanomaan esimerkiksi niin, että Raamattu on virheellinen, siihen ei voi luottaa."
Tässä tuot taas tuon pelon esiin, että jos Raamattu ei ole virheetön se ei ole luotettava. Se on sama kuin sanoisit, että Raamattu on se Jumala, johon luotan.
Jos Raamatussa olisi virheitä, ei siis Jumala olisi luotettava.
Juuri tämä on se harha, johon tuo Chikagon julistus johtaa. Raamatusta tulee Jumala, kultainen vasikka.
Ja silloin on syytäkin puolustaa jumalansa virheettömyyttä niin kauan kuin sen kykenee tekemään totuuden kustannuksella.
Kirjoittanut: Haamul
Se on just niinkuin siinä sanotaan. Ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina, ja silloin se tarkoittaa sitä, että he ovat puhuneet Jumalan Sanaa Pyhän Hengen vaikutuksesta.
Toisin sanoen: he eivät ole puhuneet omiaan. Jumala on puhunut heidän kauttaan. Ja tätä Pietari korosti, eikä sitä mitä MikkoL:n kanssa nyt tahdotte korostaa.
"Liittyyköhän tämä johonkin jossain muualla käymääsi keskusteluun? Täällä ei ole tainnut kukaan väittää Raamatun olevan ihmisen käsityksiä Jumalasta."
Ihanko totta ei ole?
Kyllä minun mielestäni on sellaista aivan selvästi väitetty, MikkoL:n ja sinun jutuissasi.
Mutta hyvä vain, jos olenkin ymmärtänyt teidät väärin.
Siis teidänkin mielestänne Jumala puhuu Raamatussa?
Kirjoittanut: MikkoL
voin vastata vain omasta puolestani - miksi tämä "teidänkin mielestänne?"
käsitykseni mukaan olet tullut nettiruukussa eräänlaiseen tienhaaraan suhteessasi Raamattuun, Haamul.
toinen tie on opillinen, Sitä edustaa Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen kirkko, joka antaa nettisivuillaan uskontunnustuksen muotoista selitystä Raamatusta. Taustalla on Missouri synodi ja Robert Preussin edustama ja käytäntöön tuoma amerikkalainen raamattufundamentalismi. Chicagon julistus 1978 on siitä puhdaslinjainen esimerkki ja se on luettavissa verkossa Pasi Turusen huolellisesti suomentamana.
opillinen suhtautuminen Raamattuun lähtee uskontunnustuksen muotoisista ilmauksista kuten
Raamattu on Jumalan sanaa
Raamattu on virheetön kaikessa mitä se opettaa ajallisesta ja iankaikkisesta
Raamattu opettaa yhtenäisellä tavalla pelastuksesta
tällaisia lausumia on syntynyt ja syntyy Raamatun kaanonissa mukanaolevien lauselmien lisäksi.
Jumalan omaisuuskansa, Israel, ei ole koskaan laatinut mitään oppia sen enempää Jumalasta kuin Raamatusta.
he tunnustavat uskoa yhteen Jumalaan Raamatun sanoin ja koettavat parhaansa mukaan noudattaa Jumalan tahtoa, joka on ilmoitettu Mooseksen laissa.
Jakamaton ekumeeninen Kristuksen kirkko ei koskaan laatinut oppia Raamatusta, mutta se on laatinut opin, dogman, pyhästä Kolmiyhteydestä, Isästä Jumalasta, Pojasta ja Pyhästä Hengestä.
Tässä opissa, Nikealais-konstantinopoliin uskontunnustuksessa, viitataan Kirjoitusten todistuksiin ydinkohdissa.
Uskonpuhdistuksen aikana ei laadittu mitään oppia Raamatusta, vaan korostettiin pyhän Raamatun arvovaltaa yli kirkolliskokousten, kirkon pyhän perinteen ja kirkon vanhimpien opetusten.
opillinen tie on sekä amerikkalaisten kreationistien että heidän suomalaisten oppilaidensa valitsema.
koska pyhä Raamattu on erehtymätön puhuessaan luonnosta, historiasta, ajallisesta ja iankaikkisesta elämästä, meidän velvollisuutemme on osoittaa, että se on virheetön.
tämä on helvetillinen kierre, joka romauttaa Jumalan Sanan arvovallan ja tekee järkeilevästä, hyvin vajavaisesti asioita ymmärtävästä ihmisestä Raamatun herran ja mestarin.
nostan hattua sille henkivallalle, joka on erikoistunut huijaamaan ja puijaamaan parhaita - vakaasti uskovia hurskaita kristittyjä, jotka koko sydämestään tahtovat olla taivaan valtakunnan kansalaisia ja kaikessa uskollisia palvelijoita.
kuinka heidät onkaan eksytetty, koska he eivät rakasta totuutta.
olet tienhaarassa ja se toinen tie on totuuden tie.
erinomaisen haastava, vaikea ja turvaton.
mieleestäni tämän palston kirjoituksissasi haamul on sanojen ja käsitteiden sekaannusta.
toistan sentähden.
sinun - ja niin monen muun Raamatulle uskollisen kristityn - edessäsi on kaksi tietä
opillinen uskonlauselmin viitoitettu tie Raamatusta, joka on Jumalan sanelema, Pyhän Hengen inspiroima, Jeesuksesta Kristuksesta todistava virheetön jumalallinen kirja.
tämä on tie, jonka portin päällä lukee "Robert Preuss - Chicago 1978".
sen toisen tien portin päällä lukee "Papyrus Rylands p52"
.........
(Jeesus vastasi: "Itse sinä sanot, että olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten tullut tähän maailmaan, että todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minua." Joh 18:37)
tämä ei suinkaan ole joku "mikon ja maman" keksintö - kaukansa siitä!
luterilainen peitistinen kansanherätys ei ole koskaan edustanut Raamattu fundamentalismia, kiitos Herran.
se on vierasta tulta, jota tuodaan erityisesti Jean Calvinin reformaation suunnalta, koska tarvitaan varma uskon perustus.
nettiruukussa on mama esitellyt Matti Väisäsen opetusta amerikkalaisesta raamattufundamentalismista
http://www.teolinst.fi/luennot/files/mv980323.html
on kurja, etteivät ihmiset viitsi lukea ja tutkia näitä kirjoituksia, joissa tarkastellaan elämämme kalleimpia asioita
........................................................
Auttaisiko meitä seuraava ajatus
Mikä on Jumalan sana?
Uskomme kaikki tähän keskusteluun osallistuvat, että Jeesus Kristus on lihaksi tullut Jumalan Sana - kuten Johanneksen evankeliumi todistaa.
Okay.. olemme kaikki suunnistamassa norpan kanssa Kinneretin järvellä 2000 vuotta sitten ja kohtaamme Kolmannen hikisen miehen.
Tämä on Jeesus.
Mitä näemme?
hikisen miehen, jonka kehon lämpötilan voimme mitata kuumemittarilla ja jonka pulssin voimme laskea (sydän hakkaa, kun on juossut turhaan). Voimme antaa nenäliinan, jolla Hän voi pyyhkiä otsalleen vuotaneen hien ja tarjota Fantaa juotavakseen.
ihminen, just sellainen kuin haamul, mama, mikko tai muut ihmiset - siis ihminen.
jotkut meistä kuitenkin ovat olleet Hänen seurassaan aikaisemmin, ja meille on Hänen sanojensa vaikutuksesta syntynyt sydämeen usko, että tämä on se luvattu Israelin kuningas, Messias, Jumalan Poika.
toiset Kinneretin suunnistajat eivät ole tällaista uskoa sydämeensä saaneet, vaan näkevät ainoastaan ihmisen.
me näemme uskomme kohteen ihmisen ja Jumalan, josta Kirjoitukset todistavat.
Chicagon julistus yrittää mahdotonta samoin kuin Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen kirkko.
eivät uskonpuhdistajat jättäneet sen tähden laatimatta uskontunnustusta Raamatusta, että siitä ei ollut riitaa ja sakemannit osasivat totisesti Kirjoitukset.
ei jakamattomasta ekumeenisesta kirkosta puuttunut erittäin eteviä Raamatun tutkijoita.
Pyhä Henki ei ole katsonut aiheelliseksi, että Kristuksen kirkossa laadittaisiin kattava määritelmä siitä, mikä Raamattu on.
se on nimittäin enemmän kuin mitä ihminen kykenee järjellään käsittämään.
eikä se ole uskomme kohde.
ei Raamattu ole uskomme kohde.
Jeesus Kristus, Raamatun Herra ja Kuningas, on uskomme kohde.
ne eivät ole sama asia!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Chicago Statement on Biblical Inerrancy with Exposition 1978. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Chicago Statement on Biblical Inerrancy with Exposition 1978. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 30. tammikuuta 2011
torstai 20. tammikuuta 2011
Oppilas ja opettaja
Andromedan galaksi M 31. Infrapuna ja röntgen-säde kuvien yhdistelmäChicagon julistuksen "oppi Raamatun virheettömyydestä" (1978) tekee meistä totuuden haltijoita.
He tulevat Raamatun äärelle tietäen totuuden.
Esikoiset eivät keskimäärin lainkaan tule Raamatun äärelle, koska he tietävät totuuden.
Immata todisti, että joku saarnaaja - Jumala häntä armahtakoon - varoitti Raamatun lukemisesta.
Toinen esikositen saarnaaja - Jumala häntä armahtakoon - sanoi että meidän tulee opettaa Raamattua opin mukaisesti.
Hurskas saa tässä kristillisyydessä rokotuksen Raamatun tutkimista ja oppimista vastaan ja hänestä tulee immuuni Jumalan Sanan totuudelle.
Raamatun opiskelu johtaa turvattomuuteen, turhaan kyselyyn, epäilyihin, jumalattomiin väitteisiin ja horjuttaa uskoa.
näin Isä Perkele Jumalalle rakkaita esikoisia sumuttaa, heittää hiekkaa silmille ja johdataa kohti kadotusta.
Chicagon julistuksessa laaditaan ihmisten keksimä oppi, jonka mukaan pyhä Raamattu on virheetön ja erehtymätön.
Sen jälkeen vapaat Jumalan lapset sidotaan tähän valheeseen synkin uhkauksin ja tuomioin.
Robert Preus on 1600-luvun puhdasoppisuuden ajan Raamattu-käsityksen erikoistuntija.
1600-luku on myös kristillisen kirkon totuuden nimessä toteuttamien noitavainojen synkin vuosisata.
Suomessakin noin 1500 ihmistä joutui kirkon hampaisiin, yrttejä käyttävistä kätilöistä vanhaa suomalaista pakanuutta harjoittaviin, syytettynä noituudesta.
Onneksi Ruotsi-Suomessa kidutus oli kiellettyä - Saksassa, josta Preusin tutkima aihe on - ihminen saatiin kiduttamalla tunnustamaan mitä vain. Esimerkiksi sen, että on tässä lennellyt luudanvarella kuutamossa.
Useimmat suomalaisen oikeuslaitoksen käsiin tuodut noituudesta syytetyt kuitenkin vapautettiin, jotkut saivat vankeustuomion, toiset sakkoja.
eli tietynlaisen "puhdasoopisuuden" kanssa kulkee rinna kirkon puhdistaminen opeista ja ihmisistä, jotka opettavat väärin.
Millä tavoin Chicago 1978 siis tekee meistä totuuden haltijoita?
Opillisesti.
Meillä on puhdas, oikea oppi kaikesta siitä, mikä on ihmisen pelastuksen kannalta tärkeää.
Sen valossa opetamme Raamattua oikein, esimerkiksi erottaen luterilaisittain tarkasti lain ja evankeliumin.
Esikoislestadiolainen kristitty saa äidinmaidosta alkaen kaiken sen mitä tarvitaan pelastukseen - ja tämä on kuuluminen siihen ainoaan oikeaan vanha-apostoliseen seurakuntaan.
Raamatun lukeminen ominpäin, raamattupiiri jossa saarnaaja ei ole mukana ohjaamassa totuuteen, on vaarallista.
Näin opettaa myös ortodoksinen kirkko - älä mene tutkimaan kirjoituksia ominpäin, tieto paisuttaa, herää turhia kysymyksiä,
Puhdasoppiselle luterilaiselle hänen oppinsa on Raamatun lujasti todistama, varma, erehtymätön ja virheetön.
Siihen voidaan lujasti turvautua, koska evankelsi-luterilaisen kirkon tunnustama oppi on täysin raamatullinen ja Jumalan ilmoituksen mukainen.
jos hänelle sanotaan, että Raamattu ei ole opillisesti yhtenäinen kirja, hän ei hevin suostu moista totuutta kuulemaan.
Perus-essulle pelastus on kuulumisessa esikoislestadiolaiseen herätysliikkeeseen. Siellä hänelle Sanaa selitetään riittävästi saarnoissa ja opetuksessa ja saarnaajat ovat mukana raamattupiireissä neuvomassa ja ohjaamassa.
Nöyrästi ja kuuliaisesti esikoinen kuuntelee saamaansa opetusta, uskoo että se on Pyhän Hengen innoittamaa puhetta juuri tässä juuri häntä varten ja tahtoo elämänsä sen mukaan ojentaa ja uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Tämän enempää Raamatun tutkimista ei tarvita, totuus on jo annettu isille ja äideille, ja kun pidämme siitä sellaisena muuttamattomana kiinni, se riittäköön.
näkeehän sen nettiruukustakin, minkälaiseen jumalattomaan revittelyyn Raamatun tutkiminen inhimillisen tiedon valossa johtaa.
Pyhä Henki on esikoiselle hänen saamansa opetuksen sinetti ja tae, ja Henki on asuvaisena niissä, joissa on. Eikä muualla.
Chicagon 1978 virheetön ja erehtymätön Raamattu johtaa kristityt puolustamaan Raamatun virheettömyyttä.
tämä on amerikkalaisen Raamattu-fundamentalismin seuraus ja eräs sen kitkeristä hedelmistä on amerikkalainen kreationismi.
Näin Raamattu saa istua siellä sivussa, ehkä syytetyn penkilllä, ja amerikkalainen hurskas Missouri synodin jäsen tai Raamatun totuuteen uskova on puolustusasianajaja.
Tämmöisiä väitetään, mutta Raamatun totuus kestää ja tässä on selitys, miten Raamattu kestää.
Ihmisellä on totuus, ja hän käyttää sitä Raamatun puolustamiseksi epäilijötä vastaan.
Totuuden omistaminen ja sen käyttäminen vihreettömän Raamatun puolustamiseen on aivan kauhea eksytys ja on kerta toisensa jälkeen johtanut Kristuksen kirkon syviin lankeamuksiin.
Puhdasoppisten toteuttamat 1600-luvun noitavainot uskonpuhdistuksen kirkossa ovat siitä eräs esimerkki.
Raamatun puolustaminen tieteen kehitystä vastaan on toinen:
Charles Darwinin ja Sir Charles Lyellin, eli kehitysopin ja geologian demonisointi
Galileo Galilein kohtalo
Galileon tapaus on erityisen opettava ja varottava.
Hollannissa oli keksitty valoa taittavien linssien hiominen ja asettaminen linjaan.
Näin siellä tehtiin maailman ensimmäiset kaukoputket (tele-skooppi) ja mikroskoopit.
Galileo käänsi itse tekemänsä teleskoopin kohti aurinkoa ja antoi sen valon taittua valkoiselle paperille (viksu mies, olisi näkö mennyt muuten)
suuri auringon kuva näkyikin hämärässä huoneessa - ja sen pinnalla mustia täpliä, jotka näyttivät hiljalleen liikkuvan.
Galileo julkaisi nämäkin havainnot Italiassa, ja uskon totuuden ja virheettömän Raamatun omaavat kirkonmiehet kävivät kimppuunsa.
"Ei auringossa voi olla täpliä, koska se on täydellisen Jumalan vertauskuva" - he sanoivat.
Chigagon 1978 julistus sanoo "Ei Raamatussa voi olla virheitä, koska se on täydellisen Jumalan Hengen inspiroima"
ja näin meillä on USA;n kristittyjen parissa lahjakkaita nuoria miehiä ja naisia, eri alojen edustajia, jotka selittävät kuinka Grand Canyon on syntynyt Vedenpaisumuksessa.
ja näin meillä on lahjakas suomalainen Pekka Reinikainen, etevä lääkäri, kansanedustajanakin toiminut, joka kirjoittaa kirjan dinosauruksista, jotka ovat eläneet samaan aikaan ihmisen kanssa.
Nämä hyvää tarkoittavat kristityt uskovat, että Raamattu on virheetön. Heillä on totuus ja niin he ryhtyvät puolustamaan Raamattua niitä vastaan, jotka sitä epäilevät.
tulokset ovat järkyttäviä ja mainiota polttoainetta Jumalan vihollisten moottoreihin.
Opettaja ja oppilas ovat vaihtaneet paikkaa.
Chicagon tavoin uskovat ovat nyt totuuden omaajia, heillä on Oppi ja heillä on Tieto, ja he opettavat millainen Raamattu on (sellainen kuin sen heidän mielestään tulisi olla)
Seuraukset tästä ihmisen nostamisesta Raamatun yläpuolelle ovat järkyttävät.
ja erityisen järkyttävää on se täysi sokeus, joka parhaiden uskovien kohdalla on tätä suurta eksytystä ja valheen henkeä kohtaan.
ei mitään tajua totuudesta!
(se on nähty taas näinä päivinä nettiruuksussakin)
Otan vielä esimerkin omalta ajaltamme.
Ihminen on lukenut Luonnon kirjaa ja oppinut tuntemaan sen lainalaisuuksia ja ihmeitä. (ei luonnossa näkyvä Jumalan suuruus kuitenkaan johda heitä kaikkia Jumalan luo)
Jos katselet kirkkaana talviyönä taivaalle Cassiopeijan W-kirjaimen avulla vedettyä viivaa, näet ehkä läntin harmahtavaa tähtisumua.
Jos otat kunnollisen kiikarin ja katsot samaan kohtaan, näet selvemmin tuommoisen sumutäplän.
Vielä 1900-luvun alussa arveltiin, että se on Andromedan tähtikuviossa oleva sumupilvi, tähtien valon valaisemaa tomua.
Jos katselet parempien teleskooppien avulla otettuja kuvia tästä läiskästä, näet että se on spiraalin muotoinen galaksi. M 31 eli Andromeda.
Tiedämme tähtitieteen, fysiikan ym avulla, että tämä galaksi on meitä lähellä - vain 2300 miljoonan valovuoden päässä, ja että se on meitä 2x suurempi eli halkaisijaltaan noin 200.000 valovuotta.
Oma Linnunratamme kuuluu galaksien "Lähiryhmään" jonka suurin on Andromeda, me kakkosena, Magellan pilvet kolmosena ja nelosena.
Pyörimme avaruudessa piirileikkiä toisiimme painovoiman kytkeminä.
mutta tuo etäisyys.
se valo, jota näet ehkä terävin paljain silmin Suomen talviyössä, kiikarilla tai kaukoputkellasi tai internetin verkkokuvissa, on matkannut 2300 miljoonan vuoden ajan ennenkuin se on meille asti saapunut.
tiedämme kaikki, että amerikkalaiset Raamatun virheettömyyden puolustajat eivät tällaista lukua hyväksy.
ehkä sinä hyväksyt "luomisen päivät" (vaikka Raamattu ei galakseista sano mitään) mutta he eivät - totuuden nimessä sinun on tämä myönnettävä.
kunnon kreationisti perustaa luonnontieteen Chicagon 1978 määrittämällä tavalla ja Raamattu, joka on virheetön ja erehtymätön, kertoo että maailma luotiin 4000 eKr ja on siis kaikkiaan 6000 vuotta vanha.
tuo valo vain näyttää vanhalta, he selittävät ja vetävät naurettavuuksiensa ylle Pyhän Hengen totuuden sinetin.
saattaen Israelin Jumalan nimen pilkatuksi ja häväistyksi kansojen keskellä.
"no, mikko, sanot että Chicagon oppi Raamatun virheettömyydestä on kristittyjen harhauttamiseen erikoistuneen pahan hengen, riivaajan, antama oppi?
mitä sitten - annammeko Raamatun joutua liberaaliteologien ja sinun kaltaistesi epäuskon levittäjien repimäksi"
meidän tulee vaihtaa istuinta tässä luokkahuoneessa.
meidän tulee asettua pulpettiin ja antaa Opettajan ottaa opetus käsiinsä.
meidän tulee nöyrästi ja kuuliaisesti tulla Herran Jeesuksen kouluun ja tehdä anomus, että saisimme olla Hänen opetuslapsiaan.
riittää tämä Jeesuksen mestarointi - olemmehan me niin läpeensä virheitä tekeviä ja erehtyviä ihmisiä.
uskonkin asioissa
Sola Scriptura ei tarkoita, että me hallitsemme totuuden
vaan että kirkon tulee kaikessa kuunnella Jumalan Sanaa
Raamattu ei ole virheetön ja erehtymätön, mutta sen profeetalliset ja apostoliset kirjoitukset viittaavat Jeesukseen Kristukseen, Israelin luvattuun Messiaaseen, juutalaisten Kuninkaaseen, meidän Herraamme ja Jumalaamme
joka on virheetön ja erehtymätön
meidän Opettajamme, Rabbuunimme
istutaan Hänen jalkainsa juureen ... oppimaan, mitä Henki seurakunnille sanoo!
Virsi 371
Sun sanas, Herra, kutsuu luokses meitä,
kun käymme täällä kadotuksen teitä
ja teemme turhaan työtä raskasta,
vaan emme pääse synnin kuormasta.
Lahjoitat hengellemme virvoituksen
ja lupaat meille rauhan, lohdutuksen,
kun kiusattuina luokses tulemme
ja tunnustamme oman tilamme.
Tahtosi tiedän, kuulen varoituksen
ja sydämessä tunnen kutsumuksen.
Luoksesi, Herra, tulla tahtoisin,
kun tiesi vain nyt oikein tuntisin.
Vaan miten sokeana nähdä voisi
ja tiekö eksyneelle tuttu oisi,
mitenkä rampa pääsee liikkumaan,
mitenkä kuollut nousee haudastaan?
Kun sanot johtavasi tiellä taivaan
murheeseen, ristiin, kärsimiseen, vaivaan,
myös lupaat viedä kautta kuoleman
kunniaan minut, kruunun voittajan.
Vaan minä raukka pelkään kuolemaani,
en suostu ristiin, sinun antamaasi,
kipuja, vaivoja vain pakenen,
en taivu koskaan alle murheitten.
Ah ole, Jeesus, tienä eksyneelle,
virvoittajaksi tule väsyneelle
ja elämäksi mulle kuolleelle
ja totuudeksi valheen orjalle.
Voimallas ryöstä saalis saatanalta
ja sydämestä särje synnin valta.
Tee rakkaammaksi mulle ristin tie,
se armon tuntemiseen minut vie.
Wilhelmi Malmivaara 1888.
Virsikirjaan 1938.
tiistai 18. tammikuuta 2011
Chicagon julistus Raamatun virheettömyydestä
XIX Artikla
ME USKOMME, että Raamatun täyden arvovallan, erehtymättömyyden ja virheettömyyden
tunnustaminen on elintärkeää koko kristillisen uskon terveelle ymmärtämiselle.
Lisäksi me
uskomme, että tämän asian tunnustamisen tulee johtaa lisääntyvään muuttumiseen Kristuksen kuvan kaltaisuuteen.
ME TORJUMME sen, että tämän tunnustaminen on välttämätön pelastukselle.
Lisäksi me torjumme sen, että virheettömyys voidaan hylätä ilman vakavia seurauksia yksilöille ja seurakunnalle.
Robert David Preus (1924-1995), amerikkalainen luterilainen pastori, professori ja Missouri synodin presidentti on keskeinen hahmo Chicagon julistuksen takana.
Hän tutki mm. 1600-luvun puhdasoppisuuden ajan luterilaista Sana inspiraatio-oppia.
The Inspiration of Scripture: A Study of the Theology of Seventeenth Century Lutheran Dogmaticians. 1957.
XVI Artikla
ME USKOMME, että oppi virheettömyydestä on ollut erottamaton osa kirkon uskoa halki
historian.
ME TORJUMME sen, että oppi virheettömyydestä on puhdasoppisen protestantismin keksintöä, tai syntynyt vastalauseena negatiiviselle historiallis-kriittiselle tutkimukselle.
XIII Artikla
ME USKOMME, että virheettömyys on asianmukainen teologinen termi kuvaaman Raamatun
totuudellisuutta kaikissa asioissa.
ME TORJUMME sen, että olisi asianmukaista arvioida Raamattua sellaisilla totuuden ja virheen mittapuilla, jotka ovat vieraita sen omalle käyttötarkoitukselle.
Torjumme myös sen, että Raamatun arkinäkökulmasta ilmiöitä kuvaileva puhetapa tekisi tyhjäksi Raamatun virheettömyyden. Tällaiseen puhetapaan kuuluvat nykyaikaisen teknisen tarkkuuden puuttuminen, kieliopin ja kirjoitustapojen epätäsmällisyydet, luonnon tarkkaileva kuvailu, valheista kertominen, hyperbolat, lukujen pyöristäminen, aineiston järjestäminen aihepiireittäin, rinnakkaiskertomusten erilainen aineistovalinta ja vapaamuotoisten sitaattien käyttö.
XII Artikla
ME USKOMME, että Raamattu kokonaisuudessaan on virheetön vailla mitään valheellisuutta,
petosta tai harhaanjohtavuutta.
ME TORJUMME sen, että Raamatun erehtymättömyys ja virheettömyys rajoittuu hengellisiin,
uskonnollisiin tai lunastuksellisiin teemoihin, koskematta myös historian tai tieteen alueita.
Me torjumme myös sen, että tieteellisiä hypoteeseja maapallon historiasta voidaan asianmukaisesti käyttää kumoamaan Raamatun opetusta luomisesta ja vedenpaisumuksesta.
XI Artikla
ME USKOMME, että Raamattu, joka on annettu jumalallisen inspiraation vaikutuksesta, on sillä tavoin erehtymätön ettei se lainkaan johda meitä harhaan, vaan on totta ja luotettava kaikissa asioissa, joita se käsittelee.
ME TORJUMME sen, että Raamatun on mahdollista samaan aikaan olla erehtymätön ja virheellinen väitteissään. Erehtymättömyys ja virheettömyys voidaan erottaa mutta ei irrottaa toisistaan.
Selityksestä (s. 8)
Ilmoituksen ketju lakkasi sen jälkeen kun Jumalan lopullinen sanoma ja sen huipentuma, Hänen sanansa maailmalle Jeesuksesta Kristuksesta, oli ilmisaatettu ja valaistu apostolien piiriin kuuluvien taholta. Siitä eteenpäin seurakunnan tuli elää ja tuntea Jumala sen perusteella mitä Hän jo aiemmin oli puhunut kaikkia aikoja varten.
Erehtymättömyys merkitsee sellaista mikä ei johda harhaan eikä ole harhaanjohdettavissa ja
suojaa siten kategorisilla termeillä sen totuuden, että Pyhä Raamattu on varma, turvallinen ja luotettava mitta ja opas kaikissa asioissa.
Samaten termi virheetön merkitsee sellaista, joka on vailla mitään epätotuutta tai virhettä ja
suojaa siten sen totuuden, että Pyhä Raamattu on kokonansa totta ja luotettava kaikessa mitä se väittää.
Vakuuttaessamme, että Raamatun arvovaltaan kuuluu, että se on kokonansa totta, me tiedostamme edustavamme näkemystä, jota Kristus sekä Hänen apostolinsa ja koko Raamattu sekä kristillisen historian valtavirtaus sen ensimmäisistä ajoista aivan viime aikoihin saakka, ovat edustaneet.
Olemme huolissamme siitä huolettomasta, huolimattomasta ja silminnähden ajattelemattomasta tavasta, jolla monet meidän päivinämme ovat luopuneet niin kauaskantoisen merkityksen omaavasta uskomuksesta.
Me tiedostamme edustavamme näkemystä, jota Kristus sekä Hänen apostolinsa ja koko Raamattu sekä
kristillisen historian valtavirtaus sen ensimmäisistä ajoista aivan viime aikoihin saakka, ovat edustaneet.
Lisäksi tiedostamme, että mikäli lakataan pitämästä kiinni siitä, että Raamattu, jonka arvovallan tunnustamme uskovamme, on kokonansa totuus, tuloksena on suuri ja vakava hämmennys.
Seurauksena tämän askeleen ottamisesta on se, että Jumalan antama Raamattu menettää arvovaltansa ja sen sijaan arvovaltaiseksi tulee kriittisen järkeilyn vaatimusten mukaan kavennettu Raamattu, joka alkuun päästyämme on siitäkin edelleen typistettävissä.
Tämä johtaa lopulta siihen, että riippumaton järki ottaa auktoriteettiaseman Raamatun opetuksen asemesta.
Mikäli tätä ei nähdä ja kuitenkin evankelikaalisista perusopeista toistaiseksi edelleen pidetään kiinni, saattavat ne, jotka kieltävät Raamatun täyden totuuden sanoa edelleen edustavansa evankelikaalista identiteettiä, vaikka metodologisesti he ovat siirtyneet pois evankelikaalisesta tiedollisesta periaatteesta epävarmaan subjektivismiin. Heidän on vaikea olla siirtymättä entistäkin etäämmälle.
(käännös Pasi Turunen)
ME USKOMME, että Raamatun täyden arvovallan, erehtymättömyyden ja virheettömyyden
tunnustaminen on elintärkeää koko kristillisen uskon terveelle ymmärtämiselle.
Lisäksi me
uskomme, että tämän asian tunnustamisen tulee johtaa lisääntyvään muuttumiseen Kristuksen kuvan kaltaisuuteen.
ME TORJUMME sen, että tämän tunnustaminen on välttämätön pelastukselle.
Lisäksi me torjumme sen, että virheettömyys voidaan hylätä ilman vakavia seurauksia yksilöille ja seurakunnalle.
Robert David Preus (1924-1995), amerikkalainen luterilainen pastori, professori ja Missouri synodin presidentti on keskeinen hahmo Chicagon julistuksen takana.
Hän tutki mm. 1600-luvun puhdasoppisuuden ajan luterilaista Sana inspiraatio-oppia.
The Inspiration of Scripture: A Study of the Theology of Seventeenth Century Lutheran Dogmaticians. 1957.
XVI Artikla
ME USKOMME, että oppi virheettömyydestä on ollut erottamaton osa kirkon uskoa halki
historian.
ME TORJUMME sen, että oppi virheettömyydestä on puhdasoppisen protestantismin keksintöä, tai syntynyt vastalauseena negatiiviselle historiallis-kriittiselle tutkimukselle.
XIII Artikla
ME USKOMME, että virheettömyys on asianmukainen teologinen termi kuvaaman Raamatun
totuudellisuutta kaikissa asioissa.
ME TORJUMME sen, että olisi asianmukaista arvioida Raamattua sellaisilla totuuden ja virheen mittapuilla, jotka ovat vieraita sen omalle käyttötarkoitukselle.
Torjumme myös sen, että Raamatun arkinäkökulmasta ilmiöitä kuvaileva puhetapa tekisi tyhjäksi Raamatun virheettömyyden. Tällaiseen puhetapaan kuuluvat nykyaikaisen teknisen tarkkuuden puuttuminen, kieliopin ja kirjoitustapojen epätäsmällisyydet, luonnon tarkkaileva kuvailu, valheista kertominen, hyperbolat, lukujen pyöristäminen, aineiston järjestäminen aihepiireittäin, rinnakkaiskertomusten erilainen aineistovalinta ja vapaamuotoisten sitaattien käyttö.
XII Artikla
ME USKOMME, että Raamattu kokonaisuudessaan on virheetön vailla mitään valheellisuutta,
petosta tai harhaanjohtavuutta.
ME TORJUMME sen, että Raamatun erehtymättömyys ja virheettömyys rajoittuu hengellisiin,
uskonnollisiin tai lunastuksellisiin teemoihin, koskematta myös historian tai tieteen alueita.
Me torjumme myös sen, että tieteellisiä hypoteeseja maapallon historiasta voidaan asianmukaisesti käyttää kumoamaan Raamatun opetusta luomisesta ja vedenpaisumuksesta.
XI Artikla
ME USKOMME, että Raamattu, joka on annettu jumalallisen inspiraation vaikutuksesta, on sillä tavoin erehtymätön ettei se lainkaan johda meitä harhaan, vaan on totta ja luotettava kaikissa asioissa, joita se käsittelee.
ME TORJUMME sen, että Raamatun on mahdollista samaan aikaan olla erehtymätön ja virheellinen väitteissään. Erehtymättömyys ja virheettömyys voidaan erottaa mutta ei irrottaa toisistaan.
Selityksestä (s. 8)
Ilmoituksen ketju lakkasi sen jälkeen kun Jumalan lopullinen sanoma ja sen huipentuma, Hänen sanansa maailmalle Jeesuksesta Kristuksesta, oli ilmisaatettu ja valaistu apostolien piiriin kuuluvien taholta. Siitä eteenpäin seurakunnan tuli elää ja tuntea Jumala sen perusteella mitä Hän jo aiemmin oli puhunut kaikkia aikoja varten.
Erehtymättömyys merkitsee sellaista mikä ei johda harhaan eikä ole harhaanjohdettavissa ja
suojaa siten kategorisilla termeillä sen totuuden, että Pyhä Raamattu on varma, turvallinen ja luotettava mitta ja opas kaikissa asioissa.
Samaten termi virheetön merkitsee sellaista, joka on vailla mitään epätotuutta tai virhettä ja
suojaa siten sen totuuden, että Pyhä Raamattu on kokonansa totta ja luotettava kaikessa mitä se väittää.
Vakuuttaessamme, että Raamatun arvovaltaan kuuluu, että se on kokonansa totta, me tiedostamme edustavamme näkemystä, jota Kristus sekä Hänen apostolinsa ja koko Raamattu sekä kristillisen historian valtavirtaus sen ensimmäisistä ajoista aivan viime aikoihin saakka, ovat edustaneet.
Olemme huolissamme siitä huolettomasta, huolimattomasta ja silminnähden ajattelemattomasta tavasta, jolla monet meidän päivinämme ovat luopuneet niin kauaskantoisen merkityksen omaavasta uskomuksesta.
Me tiedostamme edustavamme näkemystä, jota Kristus sekä Hänen apostolinsa ja koko Raamattu sekä
kristillisen historian valtavirtaus sen ensimmäisistä ajoista aivan viime aikoihin saakka, ovat edustaneet.
Lisäksi tiedostamme, että mikäli lakataan pitämästä kiinni siitä, että Raamattu, jonka arvovallan tunnustamme uskovamme, on kokonansa totuus, tuloksena on suuri ja vakava hämmennys.
Seurauksena tämän askeleen ottamisesta on se, että Jumalan antama Raamattu menettää arvovaltansa ja sen sijaan arvovaltaiseksi tulee kriittisen järkeilyn vaatimusten mukaan kavennettu Raamattu, joka alkuun päästyämme on siitäkin edelleen typistettävissä.
Tämä johtaa lopulta siihen, että riippumaton järki ottaa auktoriteettiaseman Raamatun opetuksen asemesta.
Mikäli tätä ei nähdä ja kuitenkin evankelikaalisista perusopeista toistaiseksi edelleen pidetään kiinni, saattavat ne, jotka kieltävät Raamatun täyden totuuden sanoa edelleen edustavansa evankelikaalista identiteettiä, vaikka metodologisesti he ovat siirtyneet pois evankelikaalisesta tiedollisesta periaatteesta epävarmaan subjektivismiin. Heidän on vaikea olla siirtymättä entistäkin etäämmälle.
(käännös Pasi Turunen)
perjantai 14. tammikuuta 2011
Raamatun erehtymättämyys
Kertoessaan kaksoisraamatun hankkeesta Toivo Kärki kirjoitti myös ajatuksiaan Raamatun erehtymättömyydestä: koska Jumalan Pyhä Henki on kirjoitusten todellinen (tausta)kirjoittaja, pyhä Raamattu on kauttaaltaan totta.
Toivo Kärki ei suinkaan ole yksin tämän ajatuksen kanssa. Esimerkiksi äskettäin on julkaistu kirja "Jumalan sana - inspiroitu ja erehtymätön" (Kuva ja Sana 2010)
Teoksen toimittajina on kaksi teologia, Petri Mäkelä ja Pasi Turunen. Artikkelien kirjoittajina heidän lisäkseeen ovat Martti Ahvenainen, Juha Ahvio, Leif Nummela, Tapio Puolimatka ja Hannu Vuorinen.
Kirjassa on liitteenä Pasi Turusen suomentama "Chicagon Julkilausuma Raamatun erehtymättömyydestä" vuodelta 1978
(Chicago Statement on Biblical Inerrancy with Exposition, 1978)
Lainaan tälle palstalle tekstiä kirjan johdannosta ja Chicagon julkilausuman lyhyen osan (koko teksti on suomennettuna mukana mainitussa kirjassa).
Kirjan johdantoa (takakansi)
Voiko Jumalan sana sisältää virheitä?
Mitä tarkoitetaan Raamatun inspiraatiolla ja erehtymättömyydellä?
Raamatun arvovalta on monin tavoin haastettuna kristittyjen keskuudessa. Sekä luterilaisessa kirkossa että vapaissa suunnissa etsitään kestävää, älyllisesti ja teologisesti perusteltua raamattunäkemystä. Myös tavallinen kristitty joutuu miettimään omaa suhdettaan Raamattuun nykyhaasteiden edessä.
Käsillä oleva teos koostuu artikkeleista, joiden kirjoittajat tulevat tunnustuksellisesti eri taustoista. Heitä yhdistää usko Raamattuun Jumalan, itsensä Totuuden, inspiroimana sanana.
Artikkeleissaan he muun muassa:
- tarkastelevat Raamatun arvovallan tärkeyttä seurakunnalle ja kristityille
- käsittelevät inspiraatio- ja erehtymättömyysopin raamatullisia perusteita
- oikovat siihen kohdistuvia virheellisiä käsityksiä
- vastaavat yleisiin vastaväitteisiin ja fundamentalismin pelkoon
- tarttuvat väitettyihin Raamatun virheisiin
- arvioivat historiallis-kriittisen tutkimuksen sudenkuoppia
- opastavat kohti Jumalaa kunnioittavaa tapaa lukea ja ymmärtää Raamattua.
Kirjan liitteenä julkaistaan ensimmäistä kertaa suomeksi käännettynä Chicagon Julkilausuma Raamatun Virheettömyydestä, jota laajalti on pidetty yhtenä evankelikaalista raamattunäkemyäst määrittävänä perusdokumenttina.
Teksti tähän asti kirjan esittelyä takakannesta.
Pasi Turunen on kääntänyt Chicagon julkilausuman huolellisesti.
Dokumentin taustana on syksyllä 1978 Chicagon Hyatt O'Hara hotellissa pidetty kolmepäiväinen "evankelikaalisten kristittyjen" johtajien kansainvälinen konferenssi. Julkilausuman on siellä allekirjoittanut "300 merkittävää evankelikaalista tutkijaa".
Konferenssin kokoajana toimi International Council on Biblical Inerrancy (Kansainvälinen Raamatun Erehtymättömyyden Neuvosto). Tämä tuotti kaikkiaan kolme julkilausumaa
Raamatun inspiraatiosta ja erehtymättömyydestä (1978)
Raamatun heremenutiikasta (1982)
Raamatun käytännön sovellutuksista (1986)
ICBI neuvosto lakkautettiin vuonna 1988.
Julkilausuma laadittiin siis kolmen päivän aikana ja sen kirjoittajat eivät itselleen vaadi minkäänlaista erehtymättömyyden arvoa.
Laatijat eivät omien sanojensa mukaan anna julkilausumaa Raamattua koskevaksi uskontunnustukseksi.
Johdannossa he perustelevat Raamatun virheettömyyden merkitystä kuitenkin tavalla, joka varsin olennaisesti liikkuu kristillisen uskon perusteiden tasolla.
"Raamatun arvovalta on kaikkina aikoina kristillisen kirkon avainkysymys. Niitä, jotka tunnustavat uskoa Jeesukseen Kristukseen Herrana ja Vapahtajana kutsutaan ilmaisemaan opetuslapseus nöyrällä ja uskollisella kuuliaisuudella Jumalan kirjoitetulle sanalle"
nöyrää ja uskollista kuuliaisuutta tässä perätään niiltä, jotka tunnustavat uskoa Jeesukseen.
mitä tämä esikoisuuden parissa tuttu ilmaisu tässä julkilausumassa tarkoittaa, käy kyllä sitten ilmi.
"Harhautuminen Raamatusta uskon tai käytännön alueella on epälojaalisuutta Mestariamme kohtaan"
tässä evankelikaalisten kristittyjen johtajat ampuvat tosi kovilla
harhautuminen Raamatusta opissa tai käytännön elämässä on tottelemattomuutta Herralle Jeesukselle.
eli pysy Raamatussa pysyäksesi Jeesuksessa!
"Sen tiedostaminen, että Pyhä Raamattu on kokonaan totta ja luotettavaa on välttämätöntä, jotta sen arvovalta tulisi täysin ymmärrettäväksi ja riittävästi tunnustettavaksi."
puolitie ei tässä nyt auta, on tiedostettava, että Raamattu on kokonaan totta ja luotettavaa.
muuten Raamatun arvovalta horjuu ja Jumalan sana tulee tallatuksi maahan.
"Oheinen julkilausuma tunnustaa uudelleen tämän Raamatun virheettömyyden ja tekee selväksi mitä sillä ymmärrämme sekä varottaa sen hylkäämisestä"
kirjoitan julkilausuman lyhyen osion tähän kohta, niin näemme mitä Raamatun virheettömyys tarkoittaa ja miksi tästä opista - sillä pelastuksen kannalta merkittävä opinkappale se tässä yhteydessä selvästi on - luopuminen on vaarallista.
"Olemme vakuuttuneita, että (Raamatun virheettömyyden) hylkääminen merkitsee Jeesuksen Kristuksen ja Pyhän Hengen todistuksen sivuuttamista sekä kieltäytymistä kristilliselle uskolle tunnusomaisesta alistumisesta Jumalan omien sanojen väitteille"
jos joku haluaa nähdä mikkoL räjähtämispisteessä, niin tässä on hyvä paikka...
voihan nenä
sama ääni, samat sorkat, eri firma vaan
"Pidämme ajankohtaisena velvollisuutenamme lausua julki tämän vakuutuksen juuri nyt, joilloin kanssakristittymme ovat luisumassa pois virheettömyyttä koskevasta totuudesta ja maailmalla laajemminkin tämä oppi ymmärretään väärin."
kanssakristityt ova luisussa...
myös seuraavan lauseen äänenpainot ovat niin murheellisen tuttuja tästä kristillisyydestä - auktoriteetin vaatija vain hieman toisennäköinen.
"Me tarjoamme tämän julkilausuman, emme riidan, vaan nöyryyden ja rakkauden hengessä. Tämän hengen tahdomme pyrkiä säilyttämään Jumalan armosta kaikissa tulevissa dialogeissa, jotka syntyvät sen perusteella, mitä olemme sanoneet"
varsinainen rauhan side, tämä nöyryys ja rakkaus ja totuus
"Me tunnustamme auliisti, että on monia, jotka kieltävät Raamatun virheettömyyden, mutta eivät silti muussa uskossaan ja käytöksessään tuo ilmit tästä kieltämisestä aiheutuvia seurauksia.
Olemme myös tietoisia siitä, että me, jotka tunnustamme tätä oppia (sic!) usein kiellämme sen elämässä, kun emme ojenna ajatuksiamme ja tekojamme, traditioitamme ja tapojamme jumalallisen sanan mukaan"
asettuvat seurakunnan tasolle, nämä saarnaajat.
huomaamme, että tässä kohdassa nimenomaan mainitaan oppi Raamatun virheettömyydestä ja annetaan hieman siimaa niille, jotka tämän "opin" hylkäävät, mutta ovat silti jotenkin kristityn näköisiä.
Otan liitteestä vielä tähän Chicagon julkilausuman lyhyen muodon.
Lyhyt julkilausuma sekä laajemmat artiklat, samoinkuin koko johdanto löytyvät tästä helposti saatavilla olevasta tuoreesta kirjasta.
LYHYT JULKILAUSUMA
1. Jumala, joka itse on Totuus ja puhuu vain sitä mikä on totta, on inspiroinut Pyhän Raamatun siten ilmoittaakseen itsensä kadotetulle ihmiskunnalle Jeesuksen Kristuksen kautta Luojana ja Herrana, Lunastajana ja Tuomarina. Pyhä Raamattu on Jumalan oma todistus Hänestä itsestään.
2. Pyhä Raamattu, joka on Jumalan oma sana, Pyhän Hengen ennalta tätä tarkoitusta varten varustamien ja Hänen ylivalvomiensa ihmisten kirjoittama, on erehtymätön jumalallinen auktoriteetti kaikissa asioissa mitä se käsittelee,
se tulee uskoa Jumalan opetuksena kaikessa mitä se vakuuttaa,
sitä tulee totella Jumalan käskynä kaikessa mitä se edellyttää,
se tulee ottaa vastaan Jumalan sitoumuksena kaikessa minkä se lupaa.
3. Pyhä Henki, Raamatun jumalallinen laatija, sekä oikeaksi vakuuttaa sen meille sisäisen todistuksensa kautta että avaa mielemme ymmärtämään sen merkityksen.
4. Raamattu, joka on kokonansa ja sanallisesti Jumalan antama, on virheetän ja moitteeton kaikessa mitä se opettaa, ei vain siinä, mitä se lausuu Jumalan pelastavasta armosta ihmisten elämässä, vaan myös puhuessaan Jumalan luomisteoista, maailmanhistorian tapahtumista, sekä omasta kirjallisesta alkuperästään Jumalan alaisuudessa.
5. Raamatun arvovalta heikkee väistämättä mikäli sen kokonaisvaltaista jumalallista virheettömyyttä millään tavalla kavennetaan tai jätetään huomiotta tai tehdään suhteelliseksi sellailsen totuuskäsityksen kanssa, joka on vastoin Raamatun omaa totuutta. Sellainen luisuminen aiheuttaa vakavia menetyksiä sekä yksilöille että kirkolle.
Lyhyt julkilausuma.
Chicago Declaration on Biblical Inerrancy With Exposition, 1978.
kääntänyt Pasi Turunen 2010.
............
mainitsin alussa Kaksoisraamattu hankkeesta kertovasta Toivo Kärjen kirjoituksesta.
Näimme siellä hyvin samankaltaisen näkemyksen pyhän Raamatun arvovallasta. Voi hyvin olla, ettei Kärjen ajatukset liity tähän dokumenttiin. Sitä en väitä.
Aikamme esikoislestadiolaisuudessa on kuitenkin todistettavasti mukana opetusta, joka muistuttaa Chicagon julistuksessa hahmoteltua amerikkalaista Raamattu-fundamentalismia.
erityisesti tuo ajatus, että meillä tulee olla Raamattua koskeva "oikea oppi", sen täydellisyys ja virheettömyys.
Koraani saa tässä hyvän kilpailijan.
olen asiasta niin pahoillani ja niin pahalla päällä, että parasta taitaa ottaa jäähytauko ja antaa muillekin puheenvuoro. muuten voi tämä pastori alkaa puhua rumia.
....
Kirjoittanut: Haamul
Olisiko kuitenkin vielä kaksi eri asiaa "raamatun erehtymättömyys" ja esimerkiksi "Paavalin erehtymättömyys". Joku ehkä sanoo, että Raamattu on erehtymätön, ja tarkoittaakin sillä lähinnä sitä, että esimerkiksi se, mitä Paavali sanoo Herran Sanaksi, lienee edelleen Herran Sanaa.
Ja ymmärrän tärkeänä sen, ettei Raamattua "käännettäisi" alkukielestä jonkun yleisesti suositun nykytulkinnan mukaan, vaan tosiaan mahdollisimman lähellä sanatarkkaa käännöstä alkutekstistä. Koska luulen, että erehtyminen on paljon suurempaa, kun käännämme suosituimpien nykytulkintojen mukaan, kuin jos pysymme mahdollisimman uskollisena alkutekstille, vaikka se käännös sitten olisikin monessa kohtaa vaikealukuisempaa.
Kirjoittanut: MikkoL
mikko on kuin aaveen nähnyt, eikä kukaan ole moksiskaan..
tässä on vaikuttanut juuri sama paha henkivalta, joka on lähettänyt poronpurijan esikoisten kimppuun ja kastroinut koko herätyksen hedelmättömäksi itsensä hoitamiseksi, etten sanoisi hyväilyksi.
tekniikka on aivan sama - eikö se käy tuosta jo ilmi mitä yllä on kirjoitettu?
se on niin tehokas, että tämän kansainvälisen kristittyjen eksyttämiseen erikoistuneen henkivallan uhrit luulevat olevansa kaikkia muita oikeammassa ja Jumalalle erityisen rakkaita lampaita.
uskomattoman etevä sielunvihollisen voimavalta, Chicagossa ja Jellivaarassa yhtä taitava.
oi Herra armahda!
Kirjoittanut: Haamul
Raamattu ei tosiaan ole jotain taivaasta kultalaatoissa tipahtanutta tekstiä.
Mutta kysyn kuitenkin,
erehtyykö Paavali arvellessaan, että hänellä on Pyhä Henki, kun hän kirjoittaa erinäisiä ohjeita seurakunnalle? Kirjoittaako Paavali, kuten Pietari sanoo, Jumalan hänelle antaman viisauden mukaan kaikissa kirjeissään - vaikka niissä onkin yhtä ja toista vaikeatajuista, jota monet vääntävät kieroon?
Olisiko Paavalin kirjeissä jotain meille liian vaikeatajuista, mitä me väännämme kieroon?
Mielestäni Paavali kumminkin kirjoittaa aika ymmärrettävällä tavalla, ihan selkokielellä - esimerkiksi ilman tulkintaa vaativia vertauksia. Sen sijaan hän monta kertaa selittää hyvinkin käsitettävällä tavalla muualla Raamatussa olevia vertauskuvia.
Jumalan Sana on muuttumaton.
Mutta vielä noista lain tauluista...
Ensimmäinen Aadam ei pysty täyttämään lakia, vaan rikkoo sen. Tarvitaan uusi Aadam Kristuksessa, ennen kuin lakia jää rikkomattomaksi.
Tässä on nähtävissä myös vertauskuvallisuutta, että ensimmäiset, valmiina saadut lain taulut eivät pysyneet ehjinä, vaan niiden täytyi rikkoutua ihmisen toimesta. Sitten Mooses Herran kehotuksesta hakkasi uudet taulut, mutta Herra itse kirjoitti niihinkin tekstin.
Siis myös ensimmäisissä tauluissa "kirjoitus oli Jumalan kirjoitusta, joka oli tauluihin kaiverrettu". Ihminen kuitenkin rikkoi ne "Jumalan sormella" kirjoitetut taulut. Mutta Jumala kirjoitti ne uudestaan, ja uusien taulujen tekstin sisältö oli sama kuin niiden ensimmäistenkin.
Näin siis jopa tässäkin kohdassa, lain taulujen tekemisessä, ikäänkuin vertauskuvallisesti vahvistettiin se Jumalan evankeliumin totuus: "Katso, uudeksi minä teen kaikki."
5. Ms. 32:3-4: "Sillä minä julistan Herran nimeä; antakaa kunnia meidän Jumalallemme. Hän on kallio; täydelliset ovat Hänen tekonsa, sillä kaikki Hänen tiensä ovat oikeat. Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä, vanhurskas ja vakaa Hän on."
Jes. 51:1: "Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauteen pyritte, te jotka Herraa etsitte. Katsokaa kalliota, josta olette lohkaistut, ja kaivos-onkaloa, josta olette kaivetut."
Ja muistammehan me kristityt tässä kohdassa meidän Kalliotamme, Vapahtajaamme, ja Hänen kylkihaavaansa, josta vuotanut veri kasteena pisaroi maahan, todistaen Hänen kuolleen, todella kuolleen, edestämme, jotta meillä olisi Hänen kauttaan elämä.
Tässä TV7 linkissä on mielenkiintoinen keskustelu Cafe Raamatun ohjelma-arkistosta, aiheena "Kuinka luotettava Raamattu on?".
Kirjoittanut: mama
Leif Nummela haastattelee Juha Ahviota ja Tapio Puolimatkaa juuri tuon Mikon yllä esittelemän kirjan pohjalta.
Ja on kieltämättä aika erikoinen juttu tuo.
Tosiaan "mielenkiintoisella" tavalla liitetään se, jos ei usko kohdistu tuon julistuksen mukaisesti Raamatun erehtymättömyyteen, gnostilaisuuteen.
Ja jos Raamattu voi erehtyä historiallisissa asioissa, silloin kiistetään samalla Jeesuksen veren todellisuus, koska ristinkuolemakin voi silloin (loogisesti, heh) olla pelkkää tarinaa.
Ja kun tuo vielä hieman epäilytti, että mitä nää oikeesti miettii tosta Chikagonm julistuksesta, niin ei jäänyt epäselväksi sekään. Nämä kaverit allekirjoittavat tuon Chikagon julistuksen ilmeisen pilkuntarkasti, sekin monta kertaa tuossa otettiin niin vakuuttavava esiin.
Tämmönen on ihan käsittämätöntä.
Vaan on ihan loogista ainakin Puolimatkan kohdalla, kun miettii miten hän ottaa kantaa noihin luomiskuvioihin.
Tosi järkevää kertakaikkiaan.
Koraani on todellakin saamassa kilpailijan.
Siis äsköinen oli siitä Cafe Raamattu ohjelmasta nousseita ajatuksia.
Raamattua voidaan käsitellä kuin koraania sanomatta sanaa koraani.
Siispä ammutaan se, joka sanoo sen sanan ääneen...
Huono vertaus, mutta kerron kuitenkin, kun en keksi parempaa havainnollistaakseni, mistä on kyse.
Kun joku puhuu palturia sen kuin kerkiää, vaikkapa vaan ihan tietämättäänkin, niin sitä ottaa kauheasti päähän semmoinen, jos joku sanoo sitä palturia ihan oikealla nimellä palturiksi.
Eikös vain?
Koraani on muslimeille pyhä kirja. Erehtymätön. Muslimeilla siinä on semmoinen kiva juttu, joka takaa sen erehtymättömyyden: Jos jotkin suurat vaikuttavat olevan ristiriidassa keskenään, myöhempi suura on se, johon voidaan luottaa.
Siinä on vaan pieni hankaluus maallikolle: Suurat ovat koraanissa pituusjärjestyksessä, eivät aikajärjestyksessä. On siis hankalaa tietää, mikä on viimeisempää ilmoitusta.
Tulipa inha olo tosta TV7 keskustelusta. Mitenköhän sitä purkaisi sanoiksi?
Tuossa Raamatun erehtymättömyyden ajatuksessa tunnutaan haettavan sellaista varmuutta, ikäänkuin tietoa, joka on kyllä uskolle kovin vierasta.
Laitetaan halot poikki ja pinoon ja ne on siinä. Jos sitä yhtään jäät miettimään olet liberaaliteologi ja jos epäilet Mooseksen kirjoittaneen Mooseksen kirjat, olet gnostilainen. Koska silloin uskonkäsityksesi perustuu henkiolentoihin ja ei ole Jeesus voinut oikeasti vertaan vuodattaa...
Suurinpiirtein tuohon suuntaan. Argumentointi myös meni siten, että hirmu määrä hienoja käsitteitä, jotka kuulosti kovin vakuuttavilta ja jotka ilman muuta seuraavat, jos ei uskota Raamatun erehtymättömyyteen ja jos oikein kuulin annettiin ymmärtää tämän takana olevan myös Lutherin (sitä ei ihan suoraan sanottu), Calvin taidettiin suoremmin todeta.
Koska Jumala joka on Totuus on valvonut Raamatun kirjoittamisen, on sen oltava virheetön ja erehtymätön on perustelu.
Kristologinen kuva Puolimatkalta: Koska Jeesus oli täysi ihminen ja täysi Jumala, Hän eli täydellisen inhimillisen elämä, mutta synnittömästi. Tätä synnittöntä inhimillistä muotoa vastaa Raamatussa virheettömyys jumalallista vastaa se, että se on Jumalan sanaa. Hmmm...
En oikein ymmärrä, miksi tarvitsee selittää pois esimerkiksi evankeliumien eroavaisuudet, jotka ovat kenen tahansa nähtävissä ja luettavissa. Olisihan Jumala voinut antaa virheettömänkin selvityksen, siis että kaikki kertoisivat asioista samalla tavoilla ilman virheitä.
Sinänsä minusta tuossa oli hienoa Puolimatkan puhe Raamatun todellisuudesta. Useinhan näissä nettiruukun keskusteluissa on jäänyt fiilis ikäänkuin historiallisella todellisuudella ei olisi mitään merkitystä ja sillä kuoliko Jeesus oikeasti ristillä ei sinänsä ole uskon kannalta mitään merkitystä. Ja samoin, uskon todellisuus nyt juuri tällä hetkellä. Tästä on ollut paljon puhetta.
Puolimatkan muutes toteaa Jeesuksen olevan tällä hetkellä ruumiillisessa muodossa kirkastettuna tosin.
Gnostilaisuutta sinänsä Ahola kuvaa hyvin, josta olemme täälläkin keskustelleet, että historiallisuus ei ole merkittävää ja on suorastaan sivuseikka ja pahaakin, hengen maailmassa tapahtuu kaikki eikä näillä ole ajalliseen todellisuuteemme mitään merkitystä.
Jeesuksen sanalla: "Jos ette usko Moosesta, kunka uskoisitte minua" voidaan ilmeisestikin siis perustella Raamatun erehtymättömyys.
Tossa ajattelussa on käärästy aikamoinen koukku hyviin ja hurskaisiin kuoriin.
Jokin helpompi ja konkreettisempi uskon kohde kuin Jeesus Kristus on toki houkutteleva.
Tällaisen teologian rakentamiselle on kristittyjen joukossa tänä aikana huutava tarve. Ja onhan siihen tarpeeseen ilmeisesti vastattava vaikka sitten Totuuden kustannuksella.
Kun Herra viipyy, aletaan kaivata kiltaista vasikkaa, jota palvoa, joka olisi jotain konkreettista, jonka voi nähdä, jota voi koskettaa.
Paljon kivampi jumala on sellainen.
Ja olisihan se kurjaa, että olisi usko niinkin hataralla pohjalla kuin erehtyvän ja virheitä vilisevän Raamatun...
Eikös niin?
Eikös tuossa ole kuitenkin pohjimmiltaan kyse siitä, että siis luotetaan omaan järkeen.
Hieman samaan tapaan kuin Huoltoasemalla guest kirjoittaa:
"Herra itse on opettanut:
16. Joka teitä kuulee, se minua kuulee, ja joka teidät katsoo ylön, se katsoo ylön minun; mutta joka minun katsoo ylön, hän katsoo ylön sen, joka minun lähetti.
Uskomme on epävarmalla pohjalla, jos emme luota niiden sanaan, joita Herramme on lähettänyt ja antanut Pyhän Hengen johdattajaksi."
Sama kirjoitettuna tähän Raamattu-asiaan:
"Uskomme on epävarmalla pohjalla, jos emme luota Raamatun virheettömyyteen ja erehtymättömyyteen."
Olemme melkoisen asian äärellä tässä.
Aivan uskomme peruskysymyksien kanssa.
Mieluusti itse iso paha sorkkii juuri tällä kohden, jotta saisi eksyttää meidät pois Kristuksesta.
Olemme saaneet huomata, että ei jätä mitään tilaisuutta käyttämättä tuo perkele.
Näitä erilaisia jumalia on meille tarjolla ja kiusaus on melkoinen alkaa tanssia erilaisten kultaisten vasikoiden ympärillä:
-äitiseurakunta
-virheetön Raamattu
-oikea oppi
-oikea elämä
-oikea kirkko
-rakkaudellinen elämä
Mitä tahansa kunhan ei elävä Herra Jeesus Kristus.
Eikös niin?
-- tähän asti nimimerkki maman tekstiä
Toivo Kärki ei suinkaan ole yksin tämän ajatuksen kanssa. Esimerkiksi äskettäin on julkaistu kirja "Jumalan sana - inspiroitu ja erehtymätön" (Kuva ja Sana 2010)
Teoksen toimittajina on kaksi teologia, Petri Mäkelä ja Pasi Turunen. Artikkelien kirjoittajina heidän lisäkseeen ovat Martti Ahvenainen, Juha Ahvio, Leif Nummela, Tapio Puolimatka ja Hannu Vuorinen.
Kirjassa on liitteenä Pasi Turusen suomentama "Chicagon Julkilausuma Raamatun erehtymättömyydestä" vuodelta 1978
(Chicago Statement on Biblical Inerrancy with Exposition, 1978)
Lainaan tälle palstalle tekstiä kirjan johdannosta ja Chicagon julkilausuman lyhyen osan (koko teksti on suomennettuna mukana mainitussa kirjassa).
Kirjan johdantoa (takakansi)
Voiko Jumalan sana sisältää virheitä?
Mitä tarkoitetaan Raamatun inspiraatiolla ja erehtymättömyydellä?
Raamatun arvovalta on monin tavoin haastettuna kristittyjen keskuudessa. Sekä luterilaisessa kirkossa että vapaissa suunnissa etsitään kestävää, älyllisesti ja teologisesti perusteltua raamattunäkemystä. Myös tavallinen kristitty joutuu miettimään omaa suhdettaan Raamattuun nykyhaasteiden edessä.
Käsillä oleva teos koostuu artikkeleista, joiden kirjoittajat tulevat tunnustuksellisesti eri taustoista. Heitä yhdistää usko Raamattuun Jumalan, itsensä Totuuden, inspiroimana sanana.
Artikkeleissaan he muun muassa:
- tarkastelevat Raamatun arvovallan tärkeyttä seurakunnalle ja kristityille
- käsittelevät inspiraatio- ja erehtymättömyysopin raamatullisia perusteita
- oikovat siihen kohdistuvia virheellisiä käsityksiä
- vastaavat yleisiin vastaväitteisiin ja fundamentalismin pelkoon
- tarttuvat väitettyihin Raamatun virheisiin
- arvioivat historiallis-kriittisen tutkimuksen sudenkuoppia
- opastavat kohti Jumalaa kunnioittavaa tapaa lukea ja ymmärtää Raamattua.
Kirjan liitteenä julkaistaan ensimmäistä kertaa suomeksi käännettynä Chicagon Julkilausuma Raamatun Virheettömyydestä, jota laajalti on pidetty yhtenä evankelikaalista raamattunäkemyäst määrittävänä perusdokumenttina.
Teksti tähän asti kirjan esittelyä takakannesta.
Pasi Turunen on kääntänyt Chicagon julkilausuman huolellisesti.
Dokumentin taustana on syksyllä 1978 Chicagon Hyatt O'Hara hotellissa pidetty kolmepäiväinen "evankelikaalisten kristittyjen" johtajien kansainvälinen konferenssi. Julkilausuman on siellä allekirjoittanut "300 merkittävää evankelikaalista tutkijaa".
Konferenssin kokoajana toimi International Council on Biblical Inerrancy (Kansainvälinen Raamatun Erehtymättömyyden Neuvosto). Tämä tuotti kaikkiaan kolme julkilausumaa
Raamatun inspiraatiosta ja erehtymättömyydestä (1978)
Raamatun heremenutiikasta (1982)
Raamatun käytännön sovellutuksista (1986)
ICBI neuvosto lakkautettiin vuonna 1988.
Julkilausuma laadittiin siis kolmen päivän aikana ja sen kirjoittajat eivät itselleen vaadi minkäänlaista erehtymättömyyden arvoa.
Laatijat eivät omien sanojensa mukaan anna julkilausumaa Raamattua koskevaksi uskontunnustukseksi.
Johdannossa he perustelevat Raamatun virheettömyyden merkitystä kuitenkin tavalla, joka varsin olennaisesti liikkuu kristillisen uskon perusteiden tasolla.
"Raamatun arvovalta on kaikkina aikoina kristillisen kirkon avainkysymys. Niitä, jotka tunnustavat uskoa Jeesukseen Kristukseen Herrana ja Vapahtajana kutsutaan ilmaisemaan opetuslapseus nöyrällä ja uskollisella kuuliaisuudella Jumalan kirjoitetulle sanalle"
nöyrää ja uskollista kuuliaisuutta tässä perätään niiltä, jotka tunnustavat uskoa Jeesukseen.
mitä tämä esikoisuuden parissa tuttu ilmaisu tässä julkilausumassa tarkoittaa, käy kyllä sitten ilmi.
"Harhautuminen Raamatusta uskon tai käytännön alueella on epälojaalisuutta Mestariamme kohtaan"
tässä evankelikaalisten kristittyjen johtajat ampuvat tosi kovilla
harhautuminen Raamatusta opissa tai käytännön elämässä on tottelemattomuutta Herralle Jeesukselle.
eli pysy Raamatussa pysyäksesi Jeesuksessa!
"Sen tiedostaminen, että Pyhä Raamattu on kokonaan totta ja luotettavaa on välttämätöntä, jotta sen arvovalta tulisi täysin ymmärrettäväksi ja riittävästi tunnustettavaksi."
puolitie ei tässä nyt auta, on tiedostettava, että Raamattu on kokonaan totta ja luotettavaa.
muuten Raamatun arvovalta horjuu ja Jumalan sana tulee tallatuksi maahan.
"Oheinen julkilausuma tunnustaa uudelleen tämän Raamatun virheettömyyden ja tekee selväksi mitä sillä ymmärrämme sekä varottaa sen hylkäämisestä"
kirjoitan julkilausuman lyhyen osion tähän kohta, niin näemme mitä Raamatun virheettömyys tarkoittaa ja miksi tästä opista - sillä pelastuksen kannalta merkittävä opinkappale se tässä yhteydessä selvästi on - luopuminen on vaarallista.
"Olemme vakuuttuneita, että (Raamatun virheettömyyden) hylkääminen merkitsee Jeesuksen Kristuksen ja Pyhän Hengen todistuksen sivuuttamista sekä kieltäytymistä kristilliselle uskolle tunnusomaisesta alistumisesta Jumalan omien sanojen väitteille"
jos joku haluaa nähdä mikkoL räjähtämispisteessä, niin tässä on hyvä paikka...
voihan nenä
sama ääni, samat sorkat, eri firma vaan
"Pidämme ajankohtaisena velvollisuutenamme lausua julki tämän vakuutuksen juuri nyt, joilloin kanssakristittymme ovat luisumassa pois virheettömyyttä koskevasta totuudesta ja maailmalla laajemminkin tämä oppi ymmärretään väärin."
kanssakristityt ova luisussa...
myös seuraavan lauseen äänenpainot ovat niin murheellisen tuttuja tästä kristillisyydestä - auktoriteetin vaatija vain hieman toisennäköinen.
"Me tarjoamme tämän julkilausuman, emme riidan, vaan nöyryyden ja rakkauden hengessä. Tämän hengen tahdomme pyrkiä säilyttämään Jumalan armosta kaikissa tulevissa dialogeissa, jotka syntyvät sen perusteella, mitä olemme sanoneet"
varsinainen rauhan side, tämä nöyryys ja rakkaus ja totuus
"Me tunnustamme auliisti, että on monia, jotka kieltävät Raamatun virheettömyyden, mutta eivät silti muussa uskossaan ja käytöksessään tuo ilmit tästä kieltämisestä aiheutuvia seurauksia.
Olemme myös tietoisia siitä, että me, jotka tunnustamme tätä oppia (sic!) usein kiellämme sen elämässä, kun emme ojenna ajatuksiamme ja tekojamme, traditioitamme ja tapojamme jumalallisen sanan mukaan"
asettuvat seurakunnan tasolle, nämä saarnaajat.
huomaamme, että tässä kohdassa nimenomaan mainitaan oppi Raamatun virheettömyydestä ja annetaan hieman siimaa niille, jotka tämän "opin" hylkäävät, mutta ovat silti jotenkin kristityn näköisiä.
Otan liitteestä vielä tähän Chicagon julkilausuman lyhyen muodon.
Lyhyt julkilausuma sekä laajemmat artiklat, samoinkuin koko johdanto löytyvät tästä helposti saatavilla olevasta tuoreesta kirjasta.
LYHYT JULKILAUSUMA
1. Jumala, joka itse on Totuus ja puhuu vain sitä mikä on totta, on inspiroinut Pyhän Raamatun siten ilmoittaakseen itsensä kadotetulle ihmiskunnalle Jeesuksen Kristuksen kautta Luojana ja Herrana, Lunastajana ja Tuomarina. Pyhä Raamattu on Jumalan oma todistus Hänestä itsestään.
2. Pyhä Raamattu, joka on Jumalan oma sana, Pyhän Hengen ennalta tätä tarkoitusta varten varustamien ja Hänen ylivalvomiensa ihmisten kirjoittama, on erehtymätön jumalallinen auktoriteetti kaikissa asioissa mitä se käsittelee,
se tulee uskoa Jumalan opetuksena kaikessa mitä se vakuuttaa,
sitä tulee totella Jumalan käskynä kaikessa mitä se edellyttää,
se tulee ottaa vastaan Jumalan sitoumuksena kaikessa minkä se lupaa.
3. Pyhä Henki, Raamatun jumalallinen laatija, sekä oikeaksi vakuuttaa sen meille sisäisen todistuksensa kautta että avaa mielemme ymmärtämään sen merkityksen.
4. Raamattu, joka on kokonansa ja sanallisesti Jumalan antama, on virheetän ja moitteeton kaikessa mitä se opettaa, ei vain siinä, mitä se lausuu Jumalan pelastavasta armosta ihmisten elämässä, vaan myös puhuessaan Jumalan luomisteoista, maailmanhistorian tapahtumista, sekä omasta kirjallisesta alkuperästään Jumalan alaisuudessa.
5. Raamatun arvovalta heikkee väistämättä mikäli sen kokonaisvaltaista jumalallista virheettömyyttä millään tavalla kavennetaan tai jätetään huomiotta tai tehdään suhteelliseksi sellailsen totuuskäsityksen kanssa, joka on vastoin Raamatun omaa totuutta. Sellainen luisuminen aiheuttaa vakavia menetyksiä sekä yksilöille että kirkolle.
Lyhyt julkilausuma.
Chicago Declaration on Biblical Inerrancy With Exposition, 1978.
kääntänyt Pasi Turunen 2010.
............
mainitsin alussa Kaksoisraamattu hankkeesta kertovasta Toivo Kärjen kirjoituksesta.
Näimme siellä hyvin samankaltaisen näkemyksen pyhän Raamatun arvovallasta. Voi hyvin olla, ettei Kärjen ajatukset liity tähän dokumenttiin. Sitä en väitä.
Aikamme esikoislestadiolaisuudessa on kuitenkin todistettavasti mukana opetusta, joka muistuttaa Chicagon julistuksessa hahmoteltua amerikkalaista Raamattu-fundamentalismia.
erityisesti tuo ajatus, että meillä tulee olla Raamattua koskeva "oikea oppi", sen täydellisyys ja virheettömyys.
Koraani saa tässä hyvän kilpailijan.
olen asiasta niin pahoillani ja niin pahalla päällä, että parasta taitaa ottaa jäähytauko ja antaa muillekin puheenvuoro. muuten voi tämä pastori alkaa puhua rumia.
....
Kirjoittanut: Haamul
Olisiko kuitenkin vielä kaksi eri asiaa "raamatun erehtymättömyys" ja esimerkiksi "Paavalin erehtymättömyys". Joku ehkä sanoo, että Raamattu on erehtymätön, ja tarkoittaakin sillä lähinnä sitä, että esimerkiksi se, mitä Paavali sanoo Herran Sanaksi, lienee edelleen Herran Sanaa.
Ja ymmärrän tärkeänä sen, ettei Raamattua "käännettäisi" alkukielestä jonkun yleisesti suositun nykytulkinnan mukaan, vaan tosiaan mahdollisimman lähellä sanatarkkaa käännöstä alkutekstistä. Koska luulen, että erehtyminen on paljon suurempaa, kun käännämme suosituimpien nykytulkintojen mukaan, kuin jos pysymme mahdollisimman uskollisena alkutekstille, vaikka se käännös sitten olisikin monessa kohtaa vaikealukuisempaa.
Kirjoittanut: MikkoL
mikko on kuin aaveen nähnyt, eikä kukaan ole moksiskaan..
tässä on vaikuttanut juuri sama paha henkivalta, joka on lähettänyt poronpurijan esikoisten kimppuun ja kastroinut koko herätyksen hedelmättömäksi itsensä hoitamiseksi, etten sanoisi hyväilyksi.
tekniikka on aivan sama - eikö se käy tuosta jo ilmi mitä yllä on kirjoitettu?
se on niin tehokas, että tämän kansainvälisen kristittyjen eksyttämiseen erikoistuneen henkivallan uhrit luulevat olevansa kaikkia muita oikeammassa ja Jumalalle erityisen rakkaita lampaita.
uskomattoman etevä sielunvihollisen voimavalta, Chicagossa ja Jellivaarassa yhtä taitava.
oi Herra armahda!
Kirjoittanut: Haamul
Raamattu ei tosiaan ole jotain taivaasta kultalaatoissa tipahtanutta tekstiä.
Mutta kysyn kuitenkin,
erehtyykö Paavali arvellessaan, että hänellä on Pyhä Henki, kun hän kirjoittaa erinäisiä ohjeita seurakunnalle? Kirjoittaako Paavali, kuten Pietari sanoo, Jumalan hänelle antaman viisauden mukaan kaikissa kirjeissään - vaikka niissä onkin yhtä ja toista vaikeatajuista, jota monet vääntävät kieroon?
Olisiko Paavalin kirjeissä jotain meille liian vaikeatajuista, mitä me väännämme kieroon?
Mielestäni Paavali kumminkin kirjoittaa aika ymmärrettävällä tavalla, ihan selkokielellä - esimerkiksi ilman tulkintaa vaativia vertauksia. Sen sijaan hän monta kertaa selittää hyvinkin käsitettävällä tavalla muualla Raamatussa olevia vertauskuvia.
Jumalan Sana on muuttumaton.
Mutta vielä noista lain tauluista...
Ensimmäinen Aadam ei pysty täyttämään lakia, vaan rikkoo sen. Tarvitaan uusi Aadam Kristuksessa, ennen kuin lakia jää rikkomattomaksi.
Tässä on nähtävissä myös vertauskuvallisuutta, että ensimmäiset, valmiina saadut lain taulut eivät pysyneet ehjinä, vaan niiden täytyi rikkoutua ihmisen toimesta. Sitten Mooses Herran kehotuksesta hakkasi uudet taulut, mutta Herra itse kirjoitti niihinkin tekstin.
Siis myös ensimmäisissä tauluissa "kirjoitus oli Jumalan kirjoitusta, joka oli tauluihin kaiverrettu". Ihminen kuitenkin rikkoi ne "Jumalan sormella" kirjoitetut taulut. Mutta Jumala kirjoitti ne uudestaan, ja uusien taulujen tekstin sisältö oli sama kuin niiden ensimmäistenkin.
Näin siis jopa tässäkin kohdassa, lain taulujen tekemisessä, ikäänkuin vertauskuvallisesti vahvistettiin se Jumalan evankeliumin totuus: "Katso, uudeksi minä teen kaikki."
5. Ms. 32:3-4: "Sillä minä julistan Herran nimeä; antakaa kunnia meidän Jumalallemme. Hän on kallio; täydelliset ovat Hänen tekonsa, sillä kaikki Hänen tiensä ovat oikeat. Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä, vanhurskas ja vakaa Hän on."
Jes. 51:1: "Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauteen pyritte, te jotka Herraa etsitte. Katsokaa kalliota, josta olette lohkaistut, ja kaivos-onkaloa, josta olette kaivetut."
Ja muistammehan me kristityt tässä kohdassa meidän Kalliotamme, Vapahtajaamme, ja Hänen kylkihaavaansa, josta vuotanut veri kasteena pisaroi maahan, todistaen Hänen kuolleen, todella kuolleen, edestämme, jotta meillä olisi Hänen kauttaan elämä.
Tässä TV7 linkissä on mielenkiintoinen keskustelu Cafe Raamatun ohjelma-arkistosta, aiheena "Kuinka luotettava Raamattu on?".
Kirjoittanut: mama
Leif Nummela haastattelee Juha Ahviota ja Tapio Puolimatkaa juuri tuon Mikon yllä esittelemän kirjan pohjalta.
Ja on kieltämättä aika erikoinen juttu tuo.
Tosiaan "mielenkiintoisella" tavalla liitetään se, jos ei usko kohdistu tuon julistuksen mukaisesti Raamatun erehtymättömyyteen, gnostilaisuuteen.
Ja jos Raamattu voi erehtyä historiallisissa asioissa, silloin kiistetään samalla Jeesuksen veren todellisuus, koska ristinkuolemakin voi silloin (loogisesti, heh) olla pelkkää tarinaa.
Ja kun tuo vielä hieman epäilytti, että mitä nää oikeesti miettii tosta Chikagonm julistuksesta, niin ei jäänyt epäselväksi sekään. Nämä kaverit allekirjoittavat tuon Chikagon julistuksen ilmeisen pilkuntarkasti, sekin monta kertaa tuossa otettiin niin vakuuttavava esiin.
Tämmönen on ihan käsittämätöntä.
Vaan on ihan loogista ainakin Puolimatkan kohdalla, kun miettii miten hän ottaa kantaa noihin luomiskuvioihin.
Tosi järkevää kertakaikkiaan.
Koraani on todellakin saamassa kilpailijan.
Siis äsköinen oli siitä Cafe Raamattu ohjelmasta nousseita ajatuksia.
Raamattua voidaan käsitellä kuin koraania sanomatta sanaa koraani.
Siispä ammutaan se, joka sanoo sen sanan ääneen...
Huono vertaus, mutta kerron kuitenkin, kun en keksi parempaa havainnollistaakseni, mistä on kyse.
Kun joku puhuu palturia sen kuin kerkiää, vaikkapa vaan ihan tietämättäänkin, niin sitä ottaa kauheasti päähän semmoinen, jos joku sanoo sitä palturia ihan oikealla nimellä palturiksi.
Eikös vain?
Koraani on muslimeille pyhä kirja. Erehtymätön. Muslimeilla siinä on semmoinen kiva juttu, joka takaa sen erehtymättömyyden: Jos jotkin suurat vaikuttavat olevan ristiriidassa keskenään, myöhempi suura on se, johon voidaan luottaa.
Siinä on vaan pieni hankaluus maallikolle: Suurat ovat koraanissa pituusjärjestyksessä, eivät aikajärjestyksessä. On siis hankalaa tietää, mikä on viimeisempää ilmoitusta.
Tulipa inha olo tosta TV7 keskustelusta. Mitenköhän sitä purkaisi sanoiksi?
Tuossa Raamatun erehtymättömyyden ajatuksessa tunnutaan haettavan sellaista varmuutta, ikäänkuin tietoa, joka on kyllä uskolle kovin vierasta.
Laitetaan halot poikki ja pinoon ja ne on siinä. Jos sitä yhtään jäät miettimään olet liberaaliteologi ja jos epäilet Mooseksen kirjoittaneen Mooseksen kirjat, olet gnostilainen. Koska silloin uskonkäsityksesi perustuu henkiolentoihin ja ei ole Jeesus voinut oikeasti vertaan vuodattaa...
Suurinpiirtein tuohon suuntaan. Argumentointi myös meni siten, että hirmu määrä hienoja käsitteitä, jotka kuulosti kovin vakuuttavilta ja jotka ilman muuta seuraavat, jos ei uskota Raamatun erehtymättömyyteen ja jos oikein kuulin annettiin ymmärtää tämän takana olevan myös Lutherin (sitä ei ihan suoraan sanottu), Calvin taidettiin suoremmin todeta.
Koska Jumala joka on Totuus on valvonut Raamatun kirjoittamisen, on sen oltava virheetön ja erehtymätön on perustelu.
Kristologinen kuva Puolimatkalta: Koska Jeesus oli täysi ihminen ja täysi Jumala, Hän eli täydellisen inhimillisen elämä, mutta synnittömästi. Tätä synnittöntä inhimillistä muotoa vastaa Raamatussa virheettömyys jumalallista vastaa se, että se on Jumalan sanaa. Hmmm...
En oikein ymmärrä, miksi tarvitsee selittää pois esimerkiksi evankeliumien eroavaisuudet, jotka ovat kenen tahansa nähtävissä ja luettavissa. Olisihan Jumala voinut antaa virheettömänkin selvityksen, siis että kaikki kertoisivat asioista samalla tavoilla ilman virheitä.
Sinänsä minusta tuossa oli hienoa Puolimatkan puhe Raamatun todellisuudesta. Useinhan näissä nettiruukun keskusteluissa on jäänyt fiilis ikäänkuin historiallisella todellisuudella ei olisi mitään merkitystä ja sillä kuoliko Jeesus oikeasti ristillä ei sinänsä ole uskon kannalta mitään merkitystä. Ja samoin, uskon todellisuus nyt juuri tällä hetkellä. Tästä on ollut paljon puhetta.
Puolimatkan muutes toteaa Jeesuksen olevan tällä hetkellä ruumiillisessa muodossa kirkastettuna tosin.
Gnostilaisuutta sinänsä Ahola kuvaa hyvin, josta olemme täälläkin keskustelleet, että historiallisuus ei ole merkittävää ja on suorastaan sivuseikka ja pahaakin, hengen maailmassa tapahtuu kaikki eikä näillä ole ajalliseen todellisuuteemme mitään merkitystä.
Jeesuksen sanalla: "Jos ette usko Moosesta, kunka uskoisitte minua" voidaan ilmeisestikin siis perustella Raamatun erehtymättömyys.
Tossa ajattelussa on käärästy aikamoinen koukku hyviin ja hurskaisiin kuoriin.
Jokin helpompi ja konkreettisempi uskon kohde kuin Jeesus Kristus on toki houkutteleva.
Tällaisen teologian rakentamiselle on kristittyjen joukossa tänä aikana huutava tarve. Ja onhan siihen tarpeeseen ilmeisesti vastattava vaikka sitten Totuuden kustannuksella.
Kun Herra viipyy, aletaan kaivata kiltaista vasikkaa, jota palvoa, joka olisi jotain konkreettista, jonka voi nähdä, jota voi koskettaa.
Paljon kivampi jumala on sellainen.
Ja olisihan se kurjaa, että olisi usko niinkin hataralla pohjalla kuin erehtyvän ja virheitä vilisevän Raamatun...
Eikös niin?
Eikös tuossa ole kuitenkin pohjimmiltaan kyse siitä, että siis luotetaan omaan järkeen.
Hieman samaan tapaan kuin Huoltoasemalla guest kirjoittaa:
"Herra itse on opettanut:
16. Joka teitä kuulee, se minua kuulee, ja joka teidät katsoo ylön, se katsoo ylön minun; mutta joka minun katsoo ylön, hän katsoo ylön sen, joka minun lähetti.
Uskomme on epävarmalla pohjalla, jos emme luota niiden sanaan, joita Herramme on lähettänyt ja antanut Pyhän Hengen johdattajaksi."
Sama kirjoitettuna tähän Raamattu-asiaan:
"Uskomme on epävarmalla pohjalla, jos emme luota Raamatun virheettömyyteen ja erehtymättömyyteen."
Olemme melkoisen asian äärellä tässä.
Aivan uskomme peruskysymyksien kanssa.
Mieluusti itse iso paha sorkkii juuri tällä kohden, jotta saisi eksyttää meidät pois Kristuksesta.
Olemme saaneet huomata, että ei jätä mitään tilaisuutta käyttämättä tuo perkele.
Näitä erilaisia jumalia on meille tarjolla ja kiusaus on melkoinen alkaa tanssia erilaisten kultaisten vasikoiden ympärillä:
-äitiseurakunta
-virheetön Raamattu
-oikea oppi
-oikea elämä
-oikea kirkko
-rakkaudellinen elämä
Mitä tahansa kunhan ei elävä Herra Jeesus Kristus.
Eikös niin?
-- tähän asti nimimerkki maman tekstiä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)