Pappiskirja on Aaronin pappeutta edustava kokoelma tekstejä, sukuluetteloita ja lakeja ja käsittää erityisesti Kolmannen Mooseksenkirjan (Leviticus).
Tutkijat ovat havainneet, että siinä on viitteitä Babylonian aikaan ja se ajoitetaan Mooseksenkirjojen lähteistä viimeiseksi, Esran ja Nehemian aikaan 400-luvulle ennen Kristusta kun Vanhaa testamenttia koottiin.
jos ajoitus on oikein, Pappiskirjan laatija(t) on tuntenut JE lähteen ja Deuteronomiumin ja täydentää niiden kertomaa.
Aaron on poikaa - onhan kyseessä ilmeisesti aaronilainen papisto! Aina kun Mooses tekee jotain, Aaron on läsnä. Ei Mooseksen sauva vaan Aaronin sauva on toiminnassa.
Pappiskirjassa Jumala on jotenkin etäinen ja aika kylmäkin, valmis rankaisemaan julmasti kaikesta lainrikkomisesta. Jumala toimii papiston välityksellä pikemmin kuin suoraan.
Pappiskirjassa Jumalaa kutsutaan nimillä Elohim tai El Shaddai.
Mooseksenkirjoissa olevat pitkät sukuluettelot, leirijärjestykset, pyhäkön ja sen esineiden tarkat kuvaukset ja muu kalustoinventaario luetaan kuuluviksi Pappiskirjan aineistoon.
Kertomuksia on niukasti, mutta ne ovat varsin väkeviä, esimerkiksi
Ensimmäinen luomiskertomus 1 Ms 1:1-2:3
Vedenpaisumus 1 Ms 7
Baabelin torni 1 Ms 11
Abraham ostaa Makpelan luolan Saaran hautapaikaksi 1 Ms 23
Koorehin kapina (Datan ja Abiram) Moosesta ja Aaronia vastaan 4 Ms 16:1-40; 26:9-11; Ps 106:17.
Pappiskirjaan arvellaan kootun eri kirjureiden toimesta aineistoa, jota ryhmitellään näin
Leeviläisten suvut 4 Ms 3:5–10
väestönlasku. Kolme eri lukemaa kolmelta eri kirjurilta 4 Ms 1, 2, ja 26
Suitsutusalttari 2 Ms 30–31
pyhäkön esineet 2 Ms 35–40 liitteenä vanhempaan kuvaukseen liiton arkista
pronssilevyt alttarilla 4 Ms 16:16–17 ja 16:36–40
Lahojen pyhittäminen alttarille 4 Ms 7
Midianilaisilta saatu sotasaalis 4 Ms 31 ja 25:16–17
Kaanaan maan rajat 4 Ms 34:1–15
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti