Humioita evankelistojen kertomuksista Jeesuksen syntymästä

Eräs maailmnkuulu sopraano laulaa erään kauneimmista  lauluista, mitä kostkaan on sävelletty
Kaikki neljä evankeliumia mainitsevat Marian, Jeesuksen äidin. Mutta vain kaksi niistä - Matteus ja Luukas - kertovat Jeesuksen syntymään liittyvistä tapahtumista.

MARKUS
Evankelista aloittaa kertomuksensa jo aikuisiän saavuttaneesta Nasaretin Jeesuksesta, joka saapuu Johannes Kastjana luo. Markuksen evankeliumia onkin kutsuttu "johdannolla varustetuksi kärsimyskertomukseksi." Se ei sisällä lainkaan Jeesuksen syntymään tai lapsuuteen liittyvää aineistoa.


JOHANNES
Johanneksen evankeliumin alku on upea ja syvällisesti teologinen. Kuuluisan Logos jakson jälkeen kertomus keskittyy Jeesukseen ja Johannes Kastajaan. Evankeliumissa ei ole Jeesuksen syntymään tai lapsuuteen liittyvää aineistoa.


MATTEUS
Evankeliumissa on useita lyhyitä mutta väkeviä tekstejä, jotka kaikuvat jokainen joulu kautta koko kristillisen maailman.

Matteus keskittyy Joosefiin, Marian puolisoon. Kirjalliselta kannalta yllättävästi evankeliumi alkaa hänen sukuluettelollaan Abrahamista Jakob Ben Mattaniin, Joosefin isään.

Seuraavaksi Matteus kertoo Joosefin vaikeuksista raskaaksi tulleen kihlattunsa kanssa. Herran enkeli ilmestyy hänelle unessa ja kertoo, mistä on kysymys. Enkeli käskee Joosefia ottamaan Marian vaimokseen. Painopiste on niin paljon Joosefissa, että saamme vaikutelman, että evankelista odottaa lukijan tietävän Mariasta ja täydentää tapahtumien kuvausta tällä tavoin..

Nasaretista ei ole mainintaa kerrottaessa Joosefista ja Marian yllättävästä raskaudesta. Matteus kertoo, että Jeesus syntyi Juudean Bethlehemissä kuningas Herodeksen aikana (Herodes Suuri 74/73 – 4 BC).

Jeesuksen syntymän jälkeen tietäjiä saapuu itäisiltä mailta palvomaan häntä. Jakso keskittyy viisaisiin miehiin ja kuningas Herodekseen, jolla on on pahat mielessä. Joosefia ei mainita, he tapaavat äiti Marian ja lapsen. Koska kuninkaallisia lahjoja on kolme, kultaa, myrraa ja frankinsensia, kirkon traditiossa kaukaiset vieraat olivat kolme kuningasta.

Joosef näkee unessa Herran enkelin toistamiseen. Tämä käskee häntä pakenemaan Betlehemistä. Pyhä perhe vaeltaa turvaan kuningas Herodeksen vihalta Egyptiin, kun kaksi vuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset murhataan Betlehemissä. He palaavat Herodeksen kuoleman jälkeen, mutta koska hallitsijana on tämän poika Arkelaus (23 eKr – 18 jKr) he muuttavat Nazaretiin.

Näiden kertomusten jälkeen Matteuksen evankeliumi siirtyy kuvaamaan Jeesusksen ja Johannes Kastajan kohtaamista.


LUUKAS
Luukas keskittyy Jeesuksen äitiin, Mariaan.

Kertomus Jeesuksen syntymästä alkaa Juudean vuorimaialla lähellä Jerusalemia jossa Sakaria ja Elisabet asuvat. Suitsutuksen aikana Sakaria näkee Herran temppelissä enkelin, joka kertoo lapsen syntymästä ja että tälle on annettava nimeksi Johannes.

Luukas kertoo seuraavaksi hyvin intiimin tapahtuman Galilean Nasaretista, jota vain neitsyt Maria oli todistamassa. Paikalla ei ollut ketään muuta ihmistä. Näin ollen Luukas on voinut kuulla tästä vain siten, että Maria on jollekin kertonut kokemuksestaan.  Enkeli Gabriel kertoo hänelle tulevasta raskaudesta ja syntyvän lapsen majesteettisuudesta. Hänen on annettava lapselle nimeksi Jeesus (nimen antaminen on perinteisesti isän tehtävä).

Maria vierailee seuraavaksi Elisabetin luona Juudean kukkulamaassa (perinteisesti viljavassa laaksossa oleva En Karemin kylä Jerusalemin läheisyydessä). Kun Elisabet näkee Marian, kohdussa oleva pienokainen hypähtää ilosta ja Elisabet täytetään Pyhällä Hengellä.

Luukkaan evankeliumissa on tämän jälkeen kaunis ja teologisesti painava Marian kiitosvirsi. Se on harvinainen esimerkki hyvin varhaisesta juutalais-kristillisestä hymnistä.

Sen jälkeen kun Johannes Kastaja on syntynyt Sakarias lausuu pojastaan profetian Pyhässä Hengessä.

Luukas kirjoittaa, että Jeesus syntyi Juudean Betlehemissä, Daavidin kaupungissa, keisari Augustuksen (63 eKr–14 jKr) määräämän yleisen verotuksen aikana. Jokaisen tuli matkustaa sukunsa omaan kaupunkiin, jossa verotuksesta päätettäisiin. Joosef kulkee raskaana olevan Marian kanssa Betlehemiin, koska Joosef on kuningas Daavidin huonetta ja sukua.

Paimenet (perinteisesti Beit Sahourin vihertävästä laaksosta Betlehemistä itään Juudean autiomaan reunalla) olivat ensimmäiset vieraat vastasyntyneen luona. On merkittävää, että Jerusalemin eteläpuolella toimineet lammaspaimenet kasvattivat eläimiä pääsiäisjuhliin, joiden aikana kaupungissa saattoi olla yli  100.000 pyhiinvaeltajaa. Enkelten laulu, josta evankelista kertoo paimenten kadolla, kaikuu jokaisena jouluna kautta koko maailman lukemattomilla eri kielillä.

Jeesus ympärileikattiin juutalaisen tradition mukaan kahdeksantena päivänä syntymän jälkeen. Matteus ei mainitse tätä erittäin tärkeää yksityiskohtaa, jolla juutalaisten pojat otetaan Jumalan kansan liittoon. Om esitetty, että Teofilus, jolle Luukas osoittaa evankeliuminsa, olisi ollut korkea-arvoinen saddukeus, jolle tämä yksityiskohta on tietenkin hyvin merkittävä.

Lopuksi Luukas kertoo uhrista Jerusalemin temppelissä, jonka Mooseksen laki määrää esikoisena syntyneestä pojasta. Kahden kyyhkysen valinta kertoo, ettei Joosef ollut erityisen varakas.


Harmonisointi? 
Inhimilliseen luontoon kuuluu, että koetamme luoda yhtenäistä saumatonta kertomusta Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien kertomista joulun tapahtumista .Mutta tämä ei ole oikea lähestymistapa. Jos Pyhä Henki olisi halunnut antaa yhden kerotmuksen, jossa ei ole mitään sisäistä jännitettä, ristiriitaa ja ongelmaa, Hän olisi tehnhyt niin. Yksi evankeliumi olisi tähän riittänyt.

Tällaisen yhden kertomuksen sijasta meillä on neljä evankeliumikirjaa, joista kolme katselee tapahtumi samasta näkökulmasta (synoptikot mutta poikkeavat toisistaan monissa yksityiskohdissa. Neljäs evankeliumi katselee tapahtumia korkealla lentävän kotkan tavoin nähden tapahtumat paljon laajemmin. Neljä evankelistaa täydentävät toisiaan, mutta myös haastavat meitä luoden aidosti inhimillisen kokoelman muistitietoa, joka huokuu tuoreutta ja aitoa ihmettelyä. 

Joulukertomukset eivät kutsu meitä vain painamaan ne muistiimme ja toistamaan niitä kirjaimellisesti. Ne haastavat meitä oppimaan, kysymään, epäilemään ja uskomaan, niiden sisällön kasvaessa meidän itse varttuessamme ihmisinä ja kristittyinä, henkisesti ja hengellisesti.

Ilmaisun vapaus 
Kertomuksia Jeesuksen syntymästä voidaan esittää monin eri tavoin. Vallitsee taiteilijan vapaus ilmaista sitä, mikä koetaan tärkeäksi. Aina ei tarvitse vain toistaa kirjaimellisesti, mitä on kirjoitettu. Evankeliumien kertomukset inspiroivat meitä väkevästi ja kohtaamme ne niin tuoreina joulusta jouluun.

Erityisesti iloitsemme lasten silmien loisteesta, kun heille kerrotaan näistä ihanista ja salaperäisistä tapahtumista, inkarnaation mysteeristä.

Hyvät isät ja äidit, työntäkää sivuun pakanallinen joulupukki ja antakaa Raamatun kertomuksille keskeinen sija kodin joulussa. Sieltä löytyy oikea joulu!


________
sama teksti on englanniksi blogissani Phos to alethinon

Luominen ja Jumalan viha Room. 1

Syyllisyys
Pyhän Paavalin antama Jumalan vihan kuvaus Roomalaiskirjeen 1 luvussa on sangen yllättävä ja poikkeaa täysin omantunnont ja normaalin oikeuskäsityksen periaatteesta - pahat tekomme aiheuttavat Jumalan vihan meitä kohtaan ja odotamme rangaistuksia niistä. Eikö niin?

Roomalaiskirjeen profeetalliset sanat ihmisten synnillisyydestä ovat erittäin yllättävät. Hän nimittäin kirjoittaa ajatuksen, ettei ihmisten pahuus ja syntiset teot ole syynä Jumalan vihaan, vaan se mitä ihmiset eivät tee: he eivät anna kunniaa Iusraelin Jumalalle, maailman Luojalle.  Todellakin, epäjumalanpalvelus kukoistaa, kuten Paavali saattoi omin silmin todeta Ateenassa, Roomassa ja muualla matkoillaan.

Jumalan viha ilmestyy taivaasta ja kohdistuu kaikkeen jumalattomuuteen ja vääryyteen, jota ihmiset tekevät pitäessään totuutta vääryyden vallassa. Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua. Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt
.
He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi, ja he ovat vaihtaneet katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisten ihmisten ja lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuviin.
Room 1:18 - 23

Rangaistus
Puha Jumalan vihasta johtaa ajatuksemme luonnostaan syntisiä kohtaaviin taivaallisiin rangaistuksiin, luonnon katastrofeihin, sairauksiin ja kuolettaviin epidemioihin, sodan kauhuihin ja sellaiseen. Eikö juuri tämä rikos-rangaistus asetelma ole useimpien uskontojen perustuksissa oleva näkemys. Ihmiset koettavat saavuttaa Korkeampien voimien suosion, jotta ne pikemmin siunaisivat ja suojelisivat kuin rankaisivat pahoista teoista.

Pyhä Paavali kirjoittaa tässä ankaria sanoja, mutta ne eroavat poikkeavat rikkomuksen ja rangaistuksen asetelmasta, joka on pohjavireenä useimmissa uskonnoissa, myös juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa.

Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa. He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa -- olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen. Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan.

Koska he eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatusten valtaan, tekemään sellaista mikä ei sovi. He ovat täynnä kaikenlaista vääryyttä, halpamaisuutta, ahneutta ja pahuutta, täynnä kateutta, murhanhimoa, riitaisuutta, petollisuutta ja pahansuopuutta, he panettelevat ja parjaavat, vihaavat Jumalaa, ovat röyhkeitä ja pöyhkeitä, rehenteleviä ja pahanilkisiä, vanhemmilleen tottelemattomia, ymmärtämättömiä ja epäluotettavia, rakkaudettomia ja säälimättömiä. Vaikka he tietävät Jumalan säätäneen, että ne, jotka käyttäytyvät tällä tavoin, ovat ansainneet kuoleman, he toimivat itse näin, vieläpä osoittavat hyväksymistään, kun muut tekevät samoin.
Room 1:24-32

Ei poliittisesti kovin korrektia, mutta väkevää tekstiä ja tarkemmin luettuna täysin yllättävää.


Jumalan viha
Yllättäen Pyhä Paavali asettaa tässä syyn ihmisten pahuuteen Jumalan vastaukseen siihen, etteivä he kunnioita Häntä Luojana.

Luonnollisesta uskonnollisesta näkökulmastamme käsin katsottuna asiat ovat ylösalaisin Roomalaiskirjeen 1 luvussa: sen sijaan, että ihmisten pahuus olisi perussyy Jumalan vihaan, syynä onkin epäjumalanpalvelus, se etti oikeaa Luojaa tunnusteta eikä kunnioiteta.

Ihmisten epäjumalanpalvelukseen Jumala  

• jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa
• jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. 
• jättänyt heidät arvottomien ajatusten valtaan, tekemään sellaista mikä ei sovi.

Paavali ei näe paljoakaan toivoa lihalle, Aadamin ja Eevan lapsille. He eivät koskaan tule ylistämään Jumalaa, kuten tulisi kunnioittaa hänen syällisten ja ihmeellisten luomistöidensä takia. Roomalaiskirjeen mukaan jotain täysin radikaalia täytyy tapahtua, ennenkuin ihmisyksilöt laulavat Jumalan ylistystä, kuten Hän ihmisiltä odottaa ja ansaitsee.

Jeremia 31:35-37 väännös KR 1992

כֹּ֣ה׀ אָמַ֣ר יְהוָ֗ה נֹתֵ֥ן שֶׁ֙מֶשׁ֙ לְא֣וֹר יוֹמָ֔ם חֻקֹּ֛ת יָרֵ֥חַ וְכוֹכָבִ֖ים לְא֣וֹר לָ֑יְלָה רֹגַ֤ע הַיָּם֙ וַיֶּהֱמ֣וּ גַלָּ֔יו יְהוָ֥ה צְבָא֖וֹת שְׁמֽוֹ׃

  אִם־יָמֻ֜שׁוּ הַחֻקִּ֥ים הָאֵ֛לֶּה מִלְּפָנַ֖י נְאֻם־יְהוָ֑ה גַּם֩ זֶ֨רַע יִשְׂרָאֵ֜ל יִשְׁבְּת֗וּ מִֽהְי֥וֹת גּ֛וֹי לְפָנַ֖י כָּל־הַיָּמִֽים׃  

  כֹּ֣ה׀ אָמַ֣ר יְהוָ֗ה אִם־יִמַּ֤דּוּ שָׁמַ֙יִם֙ מִלְמַ֔עְלָה וְיֵחָקְר֥וּ מֽוֹסְדֵי־אֶ֖רֶץ לְמָ֑טָּה גַּם־אֲנִ֞י אֶמְאַ֨ס בְּכָל־זֶ֧רַע יִשְׂרָאֵ֛ל עַֽל־כָּל־אֲשֶׁ֥ר עָשׂ֖וּ נְאֻם־יְהוָֽה׃ 

Jeremia 31:35-37 The Westminster Leningrad Codex WLC

KR 1992

35 -- Herra on pannut auringon valaisemaan
päivää,
kuun ja tähdet radoilleen valaisemaan yötä.
Hän panee meren kuohumaan,
aallot pauhaamaan --
Herra Sebaot on hänen nimensä,
36 ja hän sanoo näin:
-- Yhtä varmasti kuin minä pidän voimassa
tämän järjestyksen,
yhtä varmasti pidän huolen siitä,
että Israelin jälkeläiset ovat aina minun kansani.
37 Näin sanoo Herra: -- Yhtä vähän kuin voidaan mitata taivaan avaruus tai tutkia maan perustukset, yhtä mahdoton minun on hylätä Israelin jälkeläisiä edes kaiken sen jälkeen, mitä he ovat tehneet, sanoo Herra.

KR 1933

Mannisen komitean laatima Jeremian käännös vuodelta 1933 ja sitä vanhemmat suomalaiset kirkkoraamatut sekä kansainväliset käännökset englannin, saksan ja ranskan kielille antavat oikein alkutekstin yhtä aikaa lupaavan ja uhkaavan merkityksen  

35. Näin sanoo Herra, joka on pannut auringon valaisemaan päivää, kuun ja tähdet lakiensa mukaan valaisemaan yötä, hän, joka liikuttaa meren, niin että sen aallot pauhaavat - Herra Sebaot on hänen nimensä: 

36. Jos väistyvät nämä lait minun kasvojeni edestä, silloin myös lakkaavat Israelin jälkeläiset olemasta kansa minun kasvojeni edessä ainiaan. 

37. Näin sanoo Herra: Jos voidaan mitata taivaat ylhäällä ja tutkia maan perustukset alhaalla, silloin vasta minä hylkään Israelin jälkeläiset kaikki, kaiken sen tähden, mitä he ovat tehneet, sanoo Herra. 

 

Biblia 1776

35. Näin sanoo Herra, joka auringon antaa päivällä valkeudeksi, kuun ja tähtien järjestyksen yöllä valkeudeksi: joka meren liikuttaa, että hänen aaltonsa pauhaavat, Herra Zebaot on hänen nimensä.
36. Kuin senkaltaiset säädyt minun edestäni hukkuvat, sanoo Herra, silloin myös Israelin siemenen pitää puuttuman, ettei se ole enään kansa minun edessäni ijankaikkisesti.
37. Näin sanoo Herra: jos taivasta taidetaan ylhäällä mitata, ja maan perustusta alhaalla tyynni tutkistella; niin myös minä tahdon heittää pois koko Israelin siemenen kaikkein niiden tähden, mitkä he tehneet ovat, sanoo Herra.

 

New International Version NIV
35 This is what the Lord says,
he who appoints the sun
to shine by day,
who decrees the moon and stars
to shine by night,
who stirs up the sea
so that its waves roar—
the Lord Almighty is his name:
36 “Only if these decrees vanish from my sight,”
declares the Lord,
“will Israel ever cease
being a nation before me.”
37 This is what the Lord says:
“Only if the heavens above can be measured
and the foundations of the earth below be searched out
will I reject all the descendants of Israel
because of all they have done,”
declares the Lord.

Schlachter 2000
35 So spricht der Herr, der die Sonne als Licht bei Tag gegeben hat, die Ordnungen des Mondes und der Sterne zur Leuchte bei Nacht; der das Meer erregt, dass seine Wellen brausen, Herr der Heerscharen ist sein Name:
36 Wenn diese Ordnungen vor meinem Angesicht beseitigt werden können, spricht der Herr, dann soll auch der Same Israels aufhören, allezeit ein Volk vor meinem Angesicht zu sein!
37 So spricht der Herr: Wenn man den Himmel droben messen kann und die Grundfesten der Erde drunten zu erforschen vermag, so will ich auch den ganzen Samen Israels verwerfen wegen all dessen, was sie getan haben, spricht der Herr.

Nouvelle Edition de Genève – NEG1979  

35 Ainsi parle l’Eternel, qui a fait le soleil pour éclairer le jour,
Qui a destiné la lune et les étoiles à éclairer la nuit,
Qui soulève la mer et fait mugir ses flots,
Lui dont le nom est l’Eternel des armées:
36 Si ces lois viennent à cesser devant moi, dit l’Eternel,
La race d’Israël aussi cessera pour toujours d’être une nation devant moi.
37 Ainsi parle l’Eternel:
Si les cieux en haut peuvent être mesurés,
Si les fondements de la terre en bas peuvent être sondés,
Alors je rejetterai toute la race d’Israël,
A cause de tout ce qu’ils ont fait, dit l’Eternel.

Kirjoitin tästä kohdasta mietteisiin 

Herran enkeli tekee saatanat

Herran enkeli kysyi häneltä: "Miksi löit aasiasi kolme kertaa? Minä olen tullut tänne estämään sinun kulkusi, sillä tämä matka on vastoin Herran tahtoa.
4 Ms 22:32

Bileam saa hänelle näkyväksi tulleelta enkeliltä nuhteet. Jakeessa käännetty sana "estämään" on alkukielessä לשׂטן lesatan.

 ויאמר אליו מלאך יהוה על־מה הכית את־אתנך זה שׁלושׁ רגלים הנה אנכי יצאתי לשׂטן כי־ירט הדרך לנגדי׃ 

Kopioin tähän osan hienosta Jewish Encyclopedia artikkelista Satan, josta opin tuon melko häkellyttävän yksityiskohdan Bileam kertomuksessa.

_________________

In the Bible.
Term used in the Bible with the general connotation of "adversary," being applied (1) to an enemy in war (I Kings v. 18 [A. V. 4]; xi. 14, 23, 25), from which use is developed the concept of a traitor in battle (I Sam. xxix. 4); (2) to an accuser before the judgment-seat (Ps. cix. 6); and (3) to any opponent (II Sam. xix. 23 [A. V. 22]). The word is likewise used to denote an antagonist who puts obstacles in the way, as in Num. xxii. 32, where the angel of God is described as opposing Balaam in the guise of a satan or adversary; so that the concept of Satan as a distinct being was not then known. Such a view is found, however, in the prologue to the Book of Job, where Satan appears, together with other celestial beings or "sons of God," before the Deity, replying to the inquiry of God as to whence he had come, with the words: "From going to and fro in the earth, and from walking up and down in it" (Job i. 7). Both question and answer, as well as the dialogue which follows, characterize Satan as that member of the divine council who watches over human activity, but with the evil purpose of searching out men's sins and appearing as their accuser. He is, therefore, the celestial prosecutor, who sees only iniquity; for he persists in his evil opinion of Job even after the man of Uz has passed successfully through his first trial by surrendering to the will of God, whereupon Satan demands another test through physical suffering (ib. ii. 3-5).

Yet it is also evident from the prologue that Satan has no power of independent action, but requires the permission of God, which he may not transgress.He can not be regarded, therefore, as an opponent of the Deity; and the doctrine of monotheism is disturbed by his existence no more than by the presence of other beings before the face of God. This view is also retained in Zech. iii. 1-2, where Satan is described as the adversary of the high priest Joshua, and of the people of God whose representative the hierarch is; and he there opposes the "angel of the Lord," who bids him be silent in the name of God. In both of these passages Satan is a mere accuser who acts only according to the permission of the Deity; but in I Chron. xxi. 1 he appears as one who is able to provoke David to destroy Israel. The Chronicler (third century B.C.) regards Satan as an independent agent, a view which is the more striking since the source whence he drew his account (II Sam. xxiv. 1) speaks of God Himself as the one who moved David against the children of Israel. Since the older conception refers all events, whether good or bad, to God alone (I Sam. xvi. 14; I Kings xxii. 22; Isa. xlv. 7; etc.), it is possible that the Chronicler, and perhaps even Zechariah, were influenced by Zoroastrianism, even though in the case of the prophet Jewish monism strongly opposed Iranian dualism (Stave, "Einfluss des Parsismus auf das Judenthum," pp. 253 et seq.). An immediate influence of the Babylonian concept of the "accuser, persecutor, and oppressor" (Schrader, "K. A. T." 3d ed., p. 463) is impossible, since traces of such an influence, if it had existed, would have appeared in the earlier portions of the Bible.

Lue koko artikkeli tästä linkistä Jewish Encyclopedia 

Raamatunkäännöksiä valmistui ennätysmäärä vuonna 2014

Tuhansin kielin, oi jos voisin, mä Jumalaani ylistää!

laulajana Juha Hakulinen

Toukokuussa 2015 ilmestyneen Yhtyneiden Raamattuseurojen raportin mukaan vuoden 2014 aikana pipliaseurat saattoivat loppuun käännöksiä 51 eri kielellä, joilla on yhteensä 1,3 miljardia puhujaa.


Nigeria
Neljä uutta raamatunkäännöstä julkaistiin Nigeriassa,
Joulukuussa burankielinen Raamattu, huolimatta siitä, että Boko Haram oli syyskuussa kohdistanut pommi-iskun burankielisen käännöstyöryhmän käyttämään toimistoon.
Kaikki neljä Raamattua ovat ensikäännöksiä, jotka mahdollistavat 2,1 miljoonalle nigerialaiselle Raamatun lukemisen ensikertaa omalla äidinkielellään.

Liberia
Liberian Pipliaseura onnistui julkaisi kaksi Raamatun ensikäännöstä kpellen ja etelä-kisin kielillä. Niillä on lähes miljoona puhujaa Liberiassa.

- Sinä päivänä he unohtivat Ebolan ja saapuivat joukoittain paikalle juhlistaakseen ensimmäistä raamatunkäännöstä äidinkielellään, kertoo Paul Stevens, Liberian Pipliaseuran toiminnanjohtaja etelä-kisin julkaisujuhlasta, jota siirrettiin tammikuulle infektioriskin vuoksi.


Kokonaistilanne
Liberiassa ja Nigeriassa julkaistut raamatunkäännökset ovat osa kolmeakymmentä ensikäännöstä, jotka julkaistiin viime vuoden aikana. Ne tarjoavat yli 10 miljoonalle ihmiselle eri puolilla maailmaa mahdollisuuden lukea Raamattua omalla kielellä. Ensimmäistä kertaa koko Raamattu julkaistiin 18 kielellä, Uuden Testamentin sai 10 kieltä ja kahdelle julkaistiin jokin lyhyempi raamatunosa. 

Koko Raamattu on nyt saatavilla 542 kielellä, joiden puhujia on yhteensä 4,9 miljardia. 

Uusi Testamentti on käännetty 1 324 kielelle

1 020 kielellä on saatavissa jokin raamatunosa. 

Silti maailmassa on yhä 4 015 kieltä, joille ei ole käännetty yhtään raamatunosaa. Näitä kieliä puhuu yhteensä 460 miljoonaa ihmistä.

______________
kursiivilla olevat lainaukset on otettu Pipliaseuran artikkelista Ennätysvuosi raamatunkäännöksiä. Lue koko artikkeli tästä linkistä.

Markuksen evankeliumin loppu Mk 16:9-20

Markuksen evankeliumin loppu 16:8
Codex Vaticanus Graecus 1209
kuva Wikimedia

Alkuperäinen teksti

Kun sapatti oli ohi, Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria ja Salome ostivat tuoksuöljyä mennäkseen voitelemaan Jeesuksen. Sapatin jälkeisenä päivänä ani varhain, kohta auringon noustua he lähtivät haudalle. Matkalla he puhuivat keskenään: "Kuka auttaisi meitä ja vierittäisi kiven hautakammion ovelta?" Mutta tultuaan paikalle he huomasivat, että kivi oli vieritetty pois; se oli hyvin suuri kivi.

Sisälle hautaan mentyään he näkivät oikealla puolella istumassa nuorukaisen, jolla oli yllään valkoiset vaatteet. He säikähtivät. Mutta nuorukainen sanoi: "Älkää pelästykö. Te etsitte Jeesus Nasaretilaista, joka oli ristiinnaulittu. Hän on noussut kuolleista, ei hän ole täällä. Tuossa on paikka, johon hänet pantiin. Menkää nyt sanomaan hänen opetuslapsilleen, myös Pietarille: 'Hän menee teidän edellänne Galileaan. Siellä te näette hänet, niin kuin hän itse teille sanoi.'"

Ulos tultuaan naiset pakenivat haudalta järkytyksestä vapisten. He eivät kertoneet kenellekään mitään, sillä he pelkäsivät.
Markus 16:1-8

Tekstin viimeinen sana on kreikan γάρ.gar, joka ei esiinny antiikin kirjallisuudessa kappaleen lopussa. Sisällöllisesti kertomus jää aivan kesken: naiset säikähtivät kovin eivätkä uskaltaneet puhua kenellekään mitään. Siinä kaikki?

Codex Vaticanus ja Codex Sinaiticus ovat parhaimpina pidetyt kreikankieliset Raamatun käsikirjoitukset, jotka ajoitetaan neljännelle vuosisadalle AD. Molemmissa Markuksen evankeliumi päättyy jakeeseen 8.

Lyhyt päätös
Kuudessa vanhassa käsikirjoituksessa ja niiden etiopiankielisissä käännöksissä jaetta 8 seuraa ns. lyhyt päätös, jota ei yleensä pidetä alkuperäiseen evankeliumiin kuuluneena:

Παντα δε τα παρηγγελμενα τοις περι τον Πετρον συντομως εξηγγειλαν. μετα δε ταυτα και αυτος ο Ι{ησου}ς εφανη αυτοις, και απο ανατολης και αχρι δυσεως εξαπεστειλεν δι αυτων το ιερον και αφθαρτον κηρυγμα της αιωνιου σωτηριας. αμην.

Ja he kertoivat lyhyesti Pietarin seuralaisille kaiken, mitä heille oli sanottu. Myöhemmin Jeesus itse lähetti heidän kauttaan (di auton) itään ja länteen pyhän ja katoamattoman julistuksen (keerygma) ikuisesta pelastuksesta. Amen.

Tässä tekstissä on todella syvällistä teologiaa siitä, kuinka Jeesus itse julistaa ikuisen pelastuksen sanomaa apostoliensa kautta.


Pitkä päätös

Suomalaisessa kirkkoraamatussa 1992 on mukana monissa vanhoissa kreikankielisissä käsikirjoituksissa oleva ns. pitkä päätös. Se on hakasulkein merkitty erikseen ja alaviitteessä selitetään  "Markuksen evankeliumi päättyi alkuaan jakeeseen 16:8. Joku varhaiskristillinen kirjoittaja on täydentänyt evankelistan esitystä muualta tunnetulla, luotettavaksi katsotulla perimätiedolla." Myös useissa vanhoissa käsikirjoituksissa lisäys on merkitty tähdellä tai muilla keinoin erotettu evankeliumin päätekstistä.

Pitkä päätös on mukana arvokkaissa käsikirjoituksissa, joiden joukossa kuuluisat

• Codex Alexandrinus (A)
• Codex Ephraemi Rescriptus (C)
• Codex Bezae Cantabrigensis (D)
• Codex Washingtonianus (W)

Bysantin tekstissä pitkä päätös on mukana 1200 Markuksen evankeliumin käsikirjoituksessa. Tätä tekstityyppiä edustaa  Keskiajalla käytetty Textus receptus ryhmä ja sen käännösten kautta King James Version ja myös vanhemmat suomalaiset kirkkoraamatut sisältävät pitkän päätöksen.

KR 1992 suomennos:

9 Kun Jeesus oli varhain sapatin jälkeisenä päivänä noussut kuolleista, hän ilmestyi ensiksi Magdalan Marialle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän pahaa henkeä. 10 Maria lähti sieltä ja vei sanan Jeesuksen seuralaisille, jotka itkivät murheissaan. 11 He eivät kuitenkaan uskoneet, kun kuulivat, että Jeesus eli ja että Maria oli nähnyt hänet.
12 Tämän jälkeen Jeesus ilmestyi hahmoltaan vieraana kahdelle heistä, kun he olivat kulkemassa pois kaupungista. 13 Myös nämä menivät viemään toisille sanaa, mutta heitäkään ei uskottu.

14 Viimein Jeesus ilmestyi myös yhdelletoista opetuslapselleen heidän ollessaan aterialla. Hän moitti heidän epäuskoaan ja heidän sydämensä kovuutta, kun he eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet kuolleista nousseena. 15 Hän sanoi heille: "Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. 16 Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. 17 Ja niitä, jotka uskovat, seuraavat nämä tunnusmerkit: Minun nimissäni he ajavat pois pahoja henkiä. He puhuvat vierailla kielillä. 18 He tarttuvat käsin käärmeisiin, ja vaikka he juovat tappavaa myrkkyä, se ei vahingoita heitä. He panevat kätensä sairaiden päälle, ja nämä paranevat."

19 Kun Herra Jeesus oli puhunut heille tämän, hänet otettiin ylös taivaaseen ja hän istuutui Jumalan oikealle puolelle. 20 Opetuslapset lähtivät matkaan ja saarnasivat kaikkialla. Herra toimi heidän kanssaan ja vahvisti sanan tunnusmerkeillä.
Markus 16:9-20

Kyseessä on lyhyt yhteenveto siitä, mitä sitten tapahtui. Se viitaa moniin Uuden testamentin kaanonissa oleviin kohtiin. Ainoastaan viittausta myrkkyyn ei esiinny muualla UT:ssa "vaikka he juovat tappavaa myrkkyä, se ei vahingoita heitä"

9	Seitsemän riivaajaa ajettiin Maria Magdaleenasta (Luukas 8:2)
11	opteuslasten epäusko (Luukas 24:10–11);
12–13a	kaksi lähti maaseudulle kertomaan (Luukas 24:13–35)
14	ilmestyi yhdelletoista (Luukas 24:36–43, Joh 20:19–29, 1 Kor  15:5)
15	Lähetyskäsky (Mt 28:19, Apt 1:8)
16	pelastus ja tuomio (Apt 2:38, 16:31–33)
17a	riivaajien poisajaminen (Luukas 10:17, Apt 5:16, 8:7, 16:18, 19:12)
17b	kielilläpuhuminen (Apt 2:4)
18a	käärmeet (Luukas 10:19, Apt 28:3–6)
18c	sairaat (Mk 5:23, Apt 6:6, 9:17, 28:8)
19a	Herran Jeesuksen taivaaseenastuminen (24:51, Joh 20:17, Apt 1:2, 1:9–11)
19b	Istui Jumalan oikealle puolelle (Apt 7:55, Room 8:34, Ef 1:20, Kol 3:1)
20	vahvistaa sanan merkeillä (Apt 14:3)

_______
Aiheesta enemmän monipuolisesti asiaa käsittelevässä englantilaisen wikipedian artikkelissa Mark 16

Juha Pakkala ja Raamattu

Helsingin yliopiston eksegetiikan laitoksen dosentti Juha Pakkala on kirjoittanut Helsingin Sanomien Tiede-liitteeseen 4/2015 näkemyksiään pyhästä Raamatusta otsikolla Raamatun sana on niinkuin sitä luetaan. Mikäs siinä, sana on vapaa Suomessa.

Jos kyseessä olisi yksityishenkilön pohdiskelua, asia olisi siinä.

Mutta hieman hämmentyneenä luin Rick Bonnien esittelyn artikkelista otsikolla Näin Raamattua on muutettu - huippuyksikön tiimijohtajan artikkeli Tiede-lehdessä 8.4.2015. Bonnie kirjoittaa böet blogissa tavalla, joka tuntuu antavan Pakkalan kirjoitukselle ainakin puoli-virallisen statuksen yksikön tiedotuksessa yleisölle.

Hämmentynyt, koska Suomen Akatemian määräkausiksi rahoittamat eri alojen huippuyksiköt tuottavat tavallisesti laadukasta ja kunnollista tutkimusta.

Edustaako Pakkalan kirjoitus todellakin kolmostiimin tieteellistä tasoa?


3. Tiimi
Changes in Sacred Texts and Traditions
Team 3. Literary Criticism in the Light of Documented Evidence
(linkki)

Juha Pakkala - Team Leader
University of Helsinki

Reinhard Müller, Senior Member
University of Münster

Urmas Nõmmik, Senior Member
University of Tartu

Anssi Voitila, Senior Member
University of Eastern Finland

Francis Borchardt, Post-Doctoral Researcher
Lutheran Theological Seminary Hong Kong

Tuukka Kauhanen, Post-Doctoral Researcher
Textual criticism, Samuel-Kings, Septuagint, Latin witnesses, indirect evidence

Mika Pajunen, Post-Doctoral Researcher
Functions of psalms and prayers in the late Second Temple period, Dead Sea Scrolls, editing of manuscripts, the canonization processes of the Psalters, the early reception of Chronicles

Ville Mäkipelto, Doctoral Student
Documented evidence of editorial processes in selected texts from Joshua-Judges and Jeremiah



Taustaa
Käsitystä dosentti Pakkalan näkemyksistä Raamatun tekstihistoriasta see tutustumalla hänen edustamiinsa käsityksiin juutalaisen uskonnon historiasta ja sen kehityksestä teoksessa

Hakola, Raimo ja Pakkala, Juha Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret: arkeologian näkökulmia. Kirjapaja 2008.

Sana "aika" Mooseksen kirjoissa

Vanhan testamentin suomennoksen "aika" on alkutekstissä usein "päivä" (jom), joka ajanlasku juontuu auringon kierrosta, yön ja päivän vaihtelusta.

Ensimmäisen kerran suomen sana "aika" esiintyy jakeissa Gen 24:55 ja 25:24. Molemmissa on sana jom, päivä.

Gen 24:55 Tytön veli ja äiti vastasivat: "Anna tytön viipyä luonamme vielä joku aika, edes kymmenen päivää. Sitten saat lähteä."
 ויאמר אחיה ואמה תשׁב הנער אתנו ימים או עשׂור אחר תלך׃  "päivä tai kymmenen"

Gen 25:24 Kun hänen synnyttämisensä aika oli tullut, katso, hänen kohdussaan oli kaksoiset.
וימלאו ימיה ללדת והנה תומם בבטנה "täyttyivät päivät synnyttää"

Genesiksessä käytetään ilmauksia päivä tai "päivät täyttyivät" paitsi yhdessä kohdassa, Gen 38:27 on hetki, 'et עת
Kun hänen synnyttämisensä aika tuli, katso, hänen kohdussaan oli kaksoiset.
ויהי בעת לדתה והנה תאומים בבטנה׃

Exoduksessa on ilmaus matai, lematai, mihin asti, kauanko aikaa
Ex 8:9 Mooses sanoi faraolle: "Suvaitse määrätä minulle aika, jonka kuluessa minun on rukoiltava
 ויאמר משׁה לפרעה התפאר עלי למתי אעתיר לך ולעבדיך

Ex 18:22 Nämä tuomitkoot kansaa joka aika. 'et עת
 ושׁפטו את־העם בכל־עת

Leviticus käyttää aika sanana 'et עת
Lev 16:2 Ja Herra sanoi Moosekselle: "Sano veljellesi Aaronille: älköön hän joka aika menkö pyhimpään,
 ויאמר יהוה אל־משׁה דבר אל־אהרן אחיך ואל־יבא בכל־עת אל־הקדשׁ

 Suomennos lisää kielen selvyyden vuoksi monin paikoin sanan aika, jota ei ole alkukielessä
Lev 25:4 mutta seitsemäntenä vuotena olkoon maalla levon aika, sapatti Herran kunniaksi
 ובשׁנה השׁביעת שׁבת שׁבתון

Numeri käyttää paljon sanaa jom, päivä,
Numeri 5:5 Kunnes kuluu umpeen aika on alkukielessä "päivät täyttyneet" עד־מלאת הימם


Samoin Deuteronomium

Deut 1:46 Ja teidän täytyi viipyä Kaadeksessa se pitkä aika, minkä siellä viivyitte."
 ותשׁבו בקדשׁ ימים רבים כימים אשׁר ישׁבתם׃
Deut 31:14 Ja Herra sanoi Moosekselle: "Katso, lähestyy aika, jolloin sinun on kuoltava.
  ויאמר יהוה אל־משׁה הן קרבו ימיך למות

Nimi elämän kirjassa

Esitetty kysymys

Seuroissa saarnaaja kehoitti aika ajoin tarkistamaan, että nimi on elämän kirjassa. Kuinka se mielestäsi tapahtuu?

Kokosin joukon Raamatun paikkoja joissa puhutaan kirjasat eri tavoin. Onko näissä kohdissa kuitenkin samasta kirjasta kysymys? Käännös 1992

2.Moos.32: 32. Anna anteeksi heidän syntinsä. Mutta jos et anna, niin pyyhi minun nimeni kirjastasi."
2.Moos.32: 33. Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Minä pyyhin kirjastani kaikkien niiden nimet, jotka tekevät syntiä minua vastaan.

Ps.69: 29. Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta, älköön heidän nimeään merkittäkö vanhurskaiden joukkoon.

Jes.4: 3. Ja Siionin jäljelle jääneitä ja Jerusalemissa jäljellä olevia kutsutaan pyhiksi - kaikkia, jotka on kirjoitettu elävien kirjaan Jerusalemissa.

Dan.12: 1. - Silloin astuu esiin Mikael, suuri enkeliruhtinas, joka seisoo kansasi suojana. Ja tulee ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä alkaen, kun kansoja on ollut, aina tuohon aikaan saakka. Mutta sinun kansasi pelastuu, pelastuu jokainen, jonka nimi on kirjoitettu kirjaan.

1992 Luuk.10: 20. Mutta älkää siitä iloitko, että henget teitä tottelevat. Iloitkaa siitä, että teidän nimenne on merkitty taivaan kirjaan."

1938 Luuk.10: 20. Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa."

Fil.4: 3. Pyydän myös sinua, uskollinen työtoverini, auttamaan näitä naisia, jotka ovat minun kanssani taistelleet evankeliumin puolesta samoin kuin Clemens ja muutkin työtoverini, joiden kaikkien nimet ovat elämän kirjassa.

Ilm.3:5. Se, joka voittaa, saa ylleen valkeat vaatteet, enkä minä pyyhi hänen nimeään elämän kirjasta, vaan tunnustan hänet omakseni Isäni ja hänen enkeliensä edessä.

Ilm.13: 8. Kaikki maan asukkaat kumartavat sitä - kaikki ne, joiden nimi ei maailman luomisesta alkaen ole ollut kirjoitettuna teurastetun Karitsan elämänkirjaan.

Ijm.21: 27. Mitään epäpuhdasta ei sinne päästetä, ei ainoatakaan iljettävän valheen palvelijaa, vaan ainoastaan ne, joiden nimet on kirjoitettu Karitsan elämänkirjaan.


Kommentteja
1.
Saarnaajan kehoitusta ei löydy Raamatusta eikä se mielestäni ole raamatullinen neuvo. Miten ihmeessä pääsisimme kurkkimaan taivaan kirjoihin, joihin nimet lisää tai sieltä poistaa Kristus itse?

2.
Luuk 10:20 käännökset ovat merkittävästi erilaiset, en ole tuota huomannut ennen itse, oppia ikä kaikki!

Alkutekstissä lukee
πλὴν ἐν τούτῳ μὴ χαίρετε, ὅτι τὰ πνεύματα ὑμῖν ὑποτάσσεται· χαίρετε δὲ ὅτι τὰ ὀνόματα ὑμῶν ἐγράφη ἐν τοῖς οὐρανοῖς.

Kuten tavallista, Otto Mannisen komitean käännös 1938 on sanatarkka "teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa"

1992 käännös tulkitsee, lisäten Jeesuksen sanoihin elämän kirjan.

3. Saarnaajan neuvon voisi korjata raamatulliseksi siten, että meidän on hyvä pitää mielessä tuo taivaallinen henkikirjoitus, väestönlaskenta, josta kysyjä antaa paljon viittauksia.

Jokainen Jeesuksen oma on siellä nimeltä tunnettu.Täällä ajassa nimi kirjoitetaan kirkossa kastettujen kirjaan eikä sitä koskaan pyyhitä pois, vaikka ihminen eroaisi kirkosta tai menettäisi uskonsa Jumalaan.

Taivaan Elämän Kirja on tarkempi. Suokoon Jumala, että nimemme saisi säilyä sielä, eikä Kristus pyyhkisi isolla kumilla sitä sieltä pois.