Psalmi 132

Liitonarkkia kannetaan Kaislameren pohjalla

Matkalaulu.

Herra, muista Daavidia,
muista, mitä hän sai kärsiä --
hän, joka vannoi Herralle valan,
antoi Jaakobin Väkevälle lupauksen:
"Kotitelttaani en astu,
en mene makuusijalleni,
en suo silmilleni unta
enkä lepoa silmäluomilleni,
ennen kuin löydän Herralle sijan, asuinpaikan Jaakobin Väkevälle."

Me kuulimme, että se on Efratassa,
löysimme sen läheltä Jaaria.
Menkäämme sinne, missä on Herran asumus,
kumartukaamme hänen istuimensa eteen.
Nouse, Herra, tule asuinpaikkaasi,
sinä ja arkku, jossa voimasi on!
Olkoon pappiesi vaatteena vanhurskaus, riemuitkoot sinun uskolliset palvelijasi.


Daavidin, palvelijasi, takia:
älä torju voideltuasi!
Herra on vannonut Daavidille valan,
antanut lupauksen, jota hän ei peruuta:
"Oman jälkeläisesi minä asetan valtaistuimellesi.
Jos poikasi pitävät minun liittoni ja säädökset, jotka heille opetan, myös heidän poikansa istuvat valtaistuimellasi aikojen loppuun saakka."

Herra on valinnut Siionin,
sen hän on halunnut asunnokseen.
"Tämä on iäti minun asuinpaikkani.
Tänne minä jään, tämän minä halusin.
Siion saa minun siunaukseni:
siltä ei ravintoa puutu,
sen köyhät minä ruokin kylläisiksi.
Sen pappien ylle minä puen pelastuksen,
sen uskolliset iloitsevat ja riemuitsevat.
Siellä minä uudistan Daavidin mahdin,
sytytän voidellulleni lampun.
Kaikki hänen vihollisensa minä vaatetan häpeällä. Hänen kruununsa sädehtii ja loistaa."


Jerusalem lähestyy, Daavidin kaupunki, Siionin vuori!

Pyhiinvaeltajan ajatukset kohdistuvat kuningas Daavidiin, joka on kansan mielessä eräänlainen ihannekuningas monestakin syystä.

Psalmin laulajan mielessä on kuninkaan huoli liitonarkusta, joka on kaikkein pyhin kosketuskohta Herraan. Missä arkku on, siellä Herra Jumala asuu.

Arkku on vajavaisessa telttamajassa, ilmestysmajassa, Efratassa, lähellä Jaaria? Kirjat Jearimissa se oli, kun filistealaiset hankalaksi käyneen sotasaaliinsa sinne palauttivat. Sieltä Daavid riemuiten kuljetti sen Jerusalemiin.

Ja niin liitonarkku on Daavidin kaupungissa, ja Herran asumus on näin Siionissa ja runsas siunaus on Voidellun kuninkaan kaupungissa!

missä temppeli? tessä mimppeli?

rakennusta ei mainita sanallakaan.

sen sijaan puhutaan kuningas Daavidin dynastian pysyvyydestä ja arkin läsnäolosta kaupungissa.

"Tämä on iäti minun asuinpaikkani.
Tänne minä jään, tämän minä halusin.

Siion saa minun siunaukseni:
siltä ei ravintoa puutu,
sen köyhät minä ruokin kylläisiksi.

Sen pappien ylle minä puen pelastuksen,
sen uskolliset iloitsevat ja riemuitsevat."


mutta missä on temppeli, tessä mimppeli?

rakennuksesta ei ole mitään mainintaa.

Ei puhuta kuningas Daavidille tulleesta profeetallisesta kiellosta - verisillä käsilläsi et saa temppeliä rakentaa liitonarkin suojaksi.

Ei puhuta mitään Daavidin ja Batseban pojasta, Salomosta, joka temppelin sitten rakensi - ja millaisen temppelin!

voisiko olla, että Psalmi 132 olisi niin vanha? muistiin kirjoitettu ennen temppelin rakentamista, mutta filistealaissodan jälkeen?

tämä veisi meidät historioitsijoiden mukaan jonnekin 900 luvulle eKr.

vai onko joku Daavidin dynastiaa ja Jerusalemin merkitystä korostanut näin harvoin sanoin satoja vuosia myöhemmin, esim 5 Mooseksenkirjan Deuteronomiumin hengessä?


United States Conference of Catholic Bishops (USCCB) selittää, että tämä on juhlava psalmi, jota laulettiin kun liitonarkki kannettiin temppeliin.

minusta tuo on puuta heinää - anteeksi vaan arvon piispat.

ensinnäkin tämä on "matkalaulujen" joukossa, pyhiinvaeltajan virsi.

temppeliä ja sen kaikkeinpyhintä ei mainita lainkaan eikä Psalmi mitenkään viittaa mihinkään juhlamenoon.

päin vastoin, ilmassa on kuninkaan kaipaus saada rakentaa temppeli

ja Jumalan profeetta Naatanin kautta antama lupaus Daavidin kuningashuoneen pysyvyydestä, Siionin - Jerusalemin - onnesta, kun Herra sen keskellä asuu tässä arkussa

"Menkäämme sinne, missä on Herran asumus, kumartukaamme hänen istuimensa eteen.
Nouse, Herra, tule asuinpaikkaasi,
sinä ja arkku, jossa voimasi on!"



Filistealaiset palauttivat saaliinsa, liitonarkun ja kultaesineet, kun se toi kirouksen heidän elämäänsä. Härkävankkureilla he toivat sen Bet Semekseen (Bet Shemesh) ja jokainen filistealaisten viidestä kaupungista laittoi mukaan kultaisen rotan lahjana (rutto oli iskenyt).


Vaan väkevä arkku tosiaan...

"Bet-Semesin asukkaista vain Jekonjan suku ei iloinnut nähdessään Herran arkun. Herra iski siitä kuoliaaksi seitsemänkymmentä miestä, ja kaupungissa oli suru, koska hän oli lyönyt heitä niin pahoin.

Bet-Semesin asukkaat sanoivat: "Ei kukaan voi kestää Herran, tämän pyhän Jumalan, edessä. Mihin hänen arkkunsa voitaisiin viedä täältä?"

He lähettivät sananviejät Kirjat-Jearimin asukkaiden luo sanomaan: "Filistealaiset ovat palauttaneet Herran arkun. Tulkaa hakemaan se täältä!"

(Kirjat Jearim on lähellä Jerusalemia nykyisen Tel Avivin valtatien reitillä)



Kirjat-Jearimin miehet tulivat ja ottivat Herran arkun mukaansa. He veivät sen kukkulalle Abinadabin taloon ja vihkivät hänen poikansa Eleasarin sen vartijaksi.

1 Sam 6:19-7:1

Liitonarkku oli vuosikymmeniä Kirjat-Jearimissa Abinadabin taloss kukkulan huipulla Eleasar Ben Abinadabin hoidossa.



Saulin kuoleman jälkeen kuninkaaksi noussut Daavid lähti henkilökohtaisesti hakemaan suurella joukolla "Jumalan asuntoa" Kirjat-Jearimista... ei kun Baalasta (paikkakunta saa toisen nimen tässä kertomuksessa)

Tämä toisi koko Israelin pyhiinvaellukselle Jerusalemiin, Daavidin kaupunkiin, joka ei kuulunut yhdellekään Jaakobin heimoista. Näin tämä yhdistäisi hajanaisen Joosuan ja Tuomarien kirjassa kuvatun kansan Daavidin valtaistuimen alle.

vaan ei kaun kestänyt, kun kansa sai tarpeekseen Daavidin huoneesta, ja painui majoilleen, Israel!

huikean suurella joukolla arkku haettiin ja sen voima oli tappava ja pelottava.



Daavid kokosi jälleen kaikki Israelin parhaat soturit, kolmekymmentätuhatta miestä.

Hän lähti koko joukkonsa kanssa hakemaan Juudan Baalasta Herralle Sebaotille pyhitetyn liitonarkun, jota kerubit varjoavat.

He nostivat Jumalan arkun uusiin vaunuihin ja kuljettivat sen pois Abinadabin talosta kukkulalta.

Uusia vaunuja ohjasivat Abinadabin pojat Ussa ja Ahjo. Ussa kulki arkun vierellä, ja Ahjo kulki sen edellä.

Ja Daavid ja kaikki israelilaiset karkeloivat riemuissaan Herran edessä ja lauloivat soittaen lyyraa ja harppua, rumpuja, helistimiä ja symbaaleja.

Mutta kun he saapuivat Nakonin puimatantereen kohdalle, härät alkoivat vikuroida, ja Ussa ojensi kätensä ja tarttui Jumalan arkkuun.

Silloin Ussaa kohtasi Herran viha.

Jumala löi häntä tuon hairahduksen tähden, niin että hän kuoli Jumalan arkun viereen.

2 Sam 6:1-6


Jumala surmasi miehen, joka varmaan hyvää tarkoittaen tahtoi suojata kärryissä olevaa arkkua härkien vikuroidessa.

pelottavaa ja käsittämätöntä...

"Daavid kauhistui, kun Herra oli näin musertanut Ussan. Paikka sai nimekseen Peres-Ussa, ja tätä nimeä siitä käytetään vielä nytkin.

Herran teko sai Daavidin pelon valtaan, ja hän sanoi: "Kuinka minä voisin ottaa Herran arkun luokseni?" Hän ei tahtonut viedä Herran arkkua Daavidin kaupunkiin vaan jätti sen gatilaisen Obed-Edomin taloon.

Herran arkku oli kolmen kuukauden ajan siellä, ja Herra siunasi Obed-Edomia ja koko hänen perhettään.

2 Sam 6:8-11



ovela äijä tuo Daavid

näimmehän me sen jo siinä, kuinka hän taitavasti surmautti raskaaksi tekemänsä Batseban aviomiehen.

"tämä boxi on semmonen digiboxi että se tappaa" hän ajatteli

laitetaas laatikko Gatin kaupunkiin ja Obed-Edom olkoon koetapaus! katsotaan, tappaako Jumala hänetkin perheineen ja karjoineen ...iskee rutolla kuten filistealaisia tai muuten tuhoaa vihassaan.

(varmaan joku Jerusalemin lähellä olevista gat nimisistä asutuksista, Gat tarkoittaa viinikuurnaa)



"Mutta kun Daavid kuuli, että Herra oli Jumalan arkun vuoksi siunannut Obed-Edomin koko perhettä ja hänen omaisuuttaan, hän lähti Obed-Edomin taloon ja toi sieltä Jumalan arkun riemusaatossa Daavidin kaupunkiin."

testitulokset olivat tulleet, hyvin oli käynyt Obed-Edomin... jos pahasti tahdomme Daavidin toimenpiteitä lukea.

vaan varma on varmaa

"Kun Herran arkun kantajat olivat astuneet kuusi askelta, Daavid uhrasi sonnin ja syöttövasikan."

ja sitten tosi riemukasta menoa!

"Pelkkä pellavakasukka yllään hän tanssi rajusti Herran edessä. Daavid ja koko Israelin heimo saattoivat Herran arkkua, ja riemu raikui ja torvet soivat."


Juhla ja henkilökohtainen tragedia jatkuvat.

"Kun Herran arkku oli tulossa Daavidin kaupunkiin, Saulin tytär Mikal katseli ikkunasta. Nähdessään kuningas Daavidin hyppivän ja tanssivan Herran edessä Mikal halveksi häntä mielessään."

Jumala näkee kaiken.

Kyseessä on ehkä myös politiikka. Tässä on Saulin tytär, oikeastaan kruununperillinen, syntyperäinen kuningatar...

vaan eipä ole vallassa vaan Isain poika Daavid tuossa nuorena kuninkaana tuo Jumalan arkun Jerusalemiin.

ja noin vielä tanssien hyppelee...



"Herran arkku tuotiin paikalleen telttaan, jonka Daavid oli pystyttänyt sitä varten, ja Daavid uhrasi Herran edessä polttouhreja ja yhteysuhreja."

Kuningas käyttäytyy papin tavoin, uhraa Jumalalle.

Ja papin tavoin siunaa kansaa ja porukalle jaetaan leipää (vaan ei kaloja, kuten Daavidin poika sitten Kinneretillä), lihaa ja hunaja leivonnaisen!

"Uhritoimituksen päätettyään hän siunasi kansan Herran Sebaotin nimeen ja jakoi kansalle, koko Israelin väelle, miehille ja naisille, kullekin uhrileivän, yhden osuuden uhrilihasta ja hunajaleivonnaisen.

Sitten kaikki lähtivät kotiinsa."



Saulin kuninkaallinen tytär jää vaille lapsia - ei ole perillisiä uhkaamassa Daavidin huonetta.

miksi?

Raamattu antaa vinkkiä, että Daavid oli pukeutunut vain pellavaiseen paitaan, ja saattoi alastomuutensa siinä menossa näkyä kun hyppeli ja jalkojaan heilutteli... (vaikka sitä ei aivan suroaan sanota)


"Mutta kun Daavid palasi tervehtimään perhettään, Saulin tytär Mikal tuli häntä vastaan ja sanoi:
"Kylläpä Israelin kuningas tänään käyttäytyi arvokkaasti! Paljasti itsensä palvelijoidensa piikojen edessä niin kuin mikäkin narri!"

Daavid vastasi:
"En, vaan Herran edessä! Hän valitsi mieluummin minut kuin isäsi ja isäsi suvun ja määräsi minut Israelin, Herran kansan, hallitsijaksi. Herran edessä minä tahdon iloita, vaikka joutuisin alentumaan vielä tätäkin enemmän ja halventamaan itseni omissakin silmissäni. Mutta ne piiat, joista sinä puhuit, tulevat pitämään minua arvossa."

Eikä Saulin tytär Mikal koko elinaikanaan saanut lasta.


tekstit ovat 2 Sam 6 KR 1992



mieleni minun tekisi, aivoni ajattelevat, sijoittaa Psalmi 132 tähän aikaan.

Pelottava, mahtava liitonarkku on Daavidin sille teettämässä teltassa Jerusalemissa.

Korostetaan Saulin seuraajan jumalallista valtuutta olla kuningas

Korostetaan Jerusalemin jumalallista valintaa Israelin pääkaupungiksi.

Eräänlainen poliittinen pamfletti!


meille on toki itsesetään selvää, että kuningas Daavid ja Jerusalem ovat se juttu.

Vaan ei se Vanhan liiton aikana ollut ollenkaan selvää


"Kun israelilaiset näkivät, että kuningas ei välittänyt heidän pyynnöstään, he sanoivat hänelle näin:

-- Mitä meillä on tekemistä Daavidin kanssa? Vieras on meille Iisain poika. Palatkaa majoillenne, Israelin miehet! Pidä itse huoli asioistasi, Daavidin suku!

Niin israelilaiset palasivat kotiinsa. Rehabeamista tuli vain niiden israelilaisten kuningas, jotka asuivat Juudan kaupungeissa."
2 Aik 10:16-17

Professori Timo Veijola (1947-2005)

Psalmin 132 teema - Daavidin kuningashuone - oli Helsingin yliopiston Vanhan testamentin professori Timo Veijolan (1947-2005) erityinen kiinnostuksen aihe.

Hän väitteli aiheesta vuonna 1975

Die ewige Dynastie: David und die Entstehung seiner Dynastie nach der deuteronomistischen Darstellung, AASF B 193, Helsinki 1975

ja Vanhan liiton yhteiskunnan hallinnon ja politiikan tutkimus antoi teemoja myös omaa aikaamme koskevalle kirjoittamiselle:

Ihmisenä Jumalan maailmassa: Vanhan testamentin näkökulmia ihmisestä, politiikasta ja teologiasta. STKSJ 131, Helsinki;

Yksityiskohta Tiituksen riemukaaresta Roomassa.
Jerusalemin temppelin seitsenhaarainen kynttilänjalka, Menora

ei ihme että liitonarkista (arkusta) on niin paljon puhetta myös kristikunnan keskuudessa.

muistamme, että kun Babylonian armeija valloitti Jerusalemin ja tuhosi Salomon temppelin, liitonarkkia ei mainita.

2 Makkabealaiskirja kertoo, että profeetta Jeremia kuljetutti sen ennen piiritystä salaisia reittejä myöten jonnekin Nebon vuoren tuntumaan.

Sinne jonnekin Kuolleen meren pohjoispäätyyn, minne Jumala hautasi Mooseksen, laintaulujen vastaanottajan, salaiseen hautaan.

ahkerasti tätä merkillistä esinettä etsitään tänään - vaan eipä ole vielä löytynyt.

Seitsenhaarainen kynttilänjalka, joka oli Herodeksen temppelin edessä Jeesuksen aikana vietiin Roomaan. Se on näkyvissä Kolosseumin vierellä olevassa Tiituksen riemukaaressa.

Juutalainen kansa eppäilee, että paavi piilottelee menoraa Vatikaanin holveissa...