lauantai 11. syyskuuta 2010

Raamatun vertauskuvia - Orjuus

"Orja" on alunperin toisen ihmisen täydellisesti hallitsema ja omistama ihminen.

Varmaan hyvin kauan sitten jo orjiksi otettiin toisen heimon, toisen rodun, toisen kansan ihmisiä. Sotavangin kohtalona oli usein orjuus ja orjien lapset kasvoivat orjina.

Orjuutta on esiintynyt eri mittakaavoissa ja esiintyy edelleen kaikkialla maailmassa, vaikka virallinen orjakauppa on kadonnut valtioiden julkisesta kasvokuvassa. "Sodan jälkeen Yhdistyneet kansakunnat määritteli orjaksi kenet tahansa, jonka ei sallita vapaaehtoisesti poistua työstään" (suom wikipedia)

Suomenkielen sana "orja" lienee varsin vanhaa perua. Sen juurena on lainasana "arja", arjalaisten sana joka kuitenkin heillä tarkoittaa "ihminen" tai "meikäläinen".

Muinaiset suomalaiset ovat mahdollisesti pitäneet arjalaisia eli orjia. Orja voi kansanrunoudessa olla palkollinen, palvelija.

Englannin "slave" sana tulee sanasta slaavi.

Raamatun hepreassa Hagar on "shipha" - sanaa käytetään sekä palvelijattaresta että orjattaresta (1 Ms 16:1) ja Kaanaan on veljiensä "ebed", palvelija tai orja (1 Ms 9:25).

Raamatun kreikassa orja sana on doulos, myös palvelija:

"joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon kaikkien orja."
Mk 10:44 K R1938



Pyhä Raamattu ei nouse orjuutta vastaan yhteiskunnallisena ilmiönä. Mooseksen laki antaa monia määräyksiä orjista ja apostoli Paavali lähettää karanneen Oneimuksen takaisin omistajalleen Filemonille pienen kirjeen kanssa.

Juutalaisuudessa orjuus on siis Mooseksen lain mukaista eli ei Jumalan tahdon vastaista.

Samaten juutalaispohjaisen kristinuskon leviämisen myötä orjuus ei suinkaan kadonnut, vaan kreikkalais-roomalaiset tavat jatkuvat Bysantin maailmassa, vanhat tavat Eurooopan lähetysmailla.

Muslimit tunnetaan etenkin itä-Afrikan orjakaupan tärkeänä linkkinä ja orjuus jatkuu monessa muodossa Arabian niemimaalla yhä tänään esimerkiksi Saudi-Arabiassa, jossa rikkaat öljypohatat omistavat thaimaalaisia, singaporelaisia tai intialaisia ihmisiä kaikessa hiljaisuudessa.

Yhdysvaltain kristityssä historiassa on orjuudella valtava merkitys, kun heitä ryhdyttiin tuomaan Afrikasta puuvillapelloille. Presidentti Obama on afro-amerikkalaisten orjien suvusta vallan huipulle noussut poliitikko.

Samoin espanjalaisten toimesta Karibean meren seudun ja Latinalaisen amerikan asukkaita orjuutettiin ja sinne tuotiin esimerkiksi sokeriruokoviljelmille Afrikan ihmisiä orjuuteen.



Etelä-Afrikan apartheid systeemi on buuri-kristittyjen perustelema. He ovat omaksuneet eräiden juutalaisten ryhmien ajatuksen, että Jumala on luonut mustaihoiset ihmiset orjuuteen.

On mielenkiintoista seurata, miten nimenomaan ortodoksijuutalaisten, kaikkein tarkimmin Mooseksen lakia noudattamaan pyrkivien, keskuudessa on uskonnollista vihaa Etiopian falasha-juutalaisia kohtaan. Samoin USA:ssa kytee pinnan alla juutalaisen väestön ja afro-amerikkalaisten välinen jännite, joka on presidentti Obaman valinnan ja Lähi-idän politiikan myötä noussut varsin akuutisti esiin.



Orjuus on siis Raamatun kirjoituksissa tuttu ja tunnettu ilmiö ja siihen suhtaudutaan luontevasti ja periaatteessa hyväksyvästi.

Tämä voi olla hankala pala joillekin aikamme kristityille, jotka tietävät että Euroopan ihmisioikeudet tuomitsevat orjuuden samoin YK ihmisoikeuksien julistus.

Onko Raamattu siis YK ihmisoikeuksien julistuksen vastainen kirja muinaisessa suhtautumisessaan orjuuteen?

Asia ei taida olla aivan yksinkertainen.


Tsaarin ajalla suomalaiset torpparit eli vuokraviljelijät olivat hyvin lähellä venäläisen maaorjan asemaa, vaan eivät sentään koskaan niin vailla oikeuksia, kuten Väinö Linna kertoo "Täällä Pohjantähden alla" sarjassaan.

Jo 1909 annettiin maanvuokralaki parantamaan heidän vaikeaa asemaansa ja heti itsenäistymisen jälkeen vuonna 1918 annettiin torpparilaki.

Englannissa teollisen vallankumouksen alussa maaseudun väestöä ahtautui kaupunkeihin sekä kaivostyöhön että työhön uusissa onkapannuilla toimivissa tehtaissa.

Karl Marx seurasi tätä menoa ja kutsui heitä työn orjiksi, joita kapitaalin eli pääoman omistajat sortavat. Yndessä Engelsin ja muiden kanssa hän kehitti tästä yhteiskuntakriittisen teorian ja siitä kehittyi sitten ideologia, kommunismi, jonka mottona oli työn orjien väkivaltainen vapautuminen ja luokattoman ihanneyhteiskunnan luominen.

"Työn orjat sorron yöstä nouskaan" sytytti myös suomalaiset sydämet vapautumaan ja kapitalistit p..t pistivät vastaan ja alkoi orjuuden yöstä nousevien punaisten sota valkoisten lahtareiden kanssa. Veljessota.


Arkikielessämme on paljon ilmauksia, jonka juuret ovat orjuudessa.

työn orja - tämä voi olla kommunistisen agitaattorin käyttämä sana, mutta se voi tarkoittaa myös työnsä orjuuttamaa ihmistä

alkoholin orja - kuningas Alkomaholi on ihmisen todellinen hallitsija

huumeiden orja, tupakan orja....
ei ole vapaa vaan on pakko jotain tehdä

seksiorja - ehkä ihmiskaupan vahvempia virtauksia tänään, etenkin slaavilaisten naisten käyttö prostituutiossa orjan asemassa, jossa voitot käärii naisen ruumiin ja sielun omistaja ja sillä kauppaa käyvä.

halu naisen orjuuttamiseen on miehessä syvällä, kuten kertoo nyt julkisuudessa esillä oleva Natascha Kampuschin karu kertomus. suhde oli enemmän kuin seksiä ja Nataschan menetettyään "omistajansa" ei tahtonut enää elää.

Fritz istuu lopun ikäänsä vankilassa tyttärensä orjuuttamisesta.



"Rahan orja" on Eino Leinon (1878-1926) kirjoittama teos.

tällaisessa kielenkäytössä sanan "orja" merkitystä on laajennettu koskemaan kaikenlaisia isäntiä, ei vain toisia ihmisiä tai valtiota (kaleeri-orja rankaisuna) vaan kemiallisia aineita, himon ja halun kohteita.

yhteistä on tuo hallittuna oleminen, kykenemättömyys vapautua hallitsevan ihmisen, aineen, tavaran tai tilanteen pakkovallan alta.


Vanha Testamentti

Orjaa ja orjatarta koskevia kertomuksia on etenkin patriarkkojen ajalta ja Mooseksen laissa on tarkkoja orjuutta koskevia säädöksiä. Ero tehdään israelilaisen ostetun orjan, kotona syntyneen ja muukalaiskansoista tulevien orjien välillä.

Pyhän Raamatun orjia koskevat määräykset ja säädökset voivat meitä ihmetyttää humanismin kouluttaman oikeustajumme kanssa.

Myös profeettojen kirjoissa on joitain viittauksia orjiin eri kansojen parissa eräänlaisena itsestäänselvyytenä.



Orja ei mielestäni Vanhan testamentin teksteissä näy vertauskuvana, vaan käytännön elämän tosiasiana.

Sen sijaan sana "atad" eli orjantappura on kahdessa kohtaa verauskuvana käytössä

Jootamin tulinen puhe Garissimin vuorella Abimelekin Jerubbaalin pojan tekojen takia sisältää vertauskuvan orjantappurasta ja kaikista puista. Tuom 9:7-20

Mikään hyvä ja hieno puu ei ryhtynyt kuninkaaski, joten alhaista piikkistä orjantappuraa kutsutaan mukaan - Abimelekiä. Jootam joutuikin henkihieverissä lähtemään karkuun puheensa takia.


Miika 7:3-4 pitää myös orjantappuraa hounouden vertauskuvana:

Pahantekoon molemmin käsin! Sitä taidolla tekemään! Päämies vaatii, tuomari maksusta tuomitsee, ja mahtava puhuu julki sielunsa himon; senkaltaista he punovat.

Paras heistä on kuin orjantappura, oikeamielisin pahempi kuin teräväokainen aita.



JEESUS

Jeesus puhuu itse opetuksissaan orjuudesta.

Uudessa Testamentissa Jeesusta itseään kuvataan orjana, ihmisyhteisön alimmasta luokasta.


Orjantappurat ovat huono juttu:

Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?

Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä.
Mt 7:16

Toiset taas putosivat orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat ne.
Mt 13:7



Jeesus kehottaa radikaalein sanoin tulemaan todella suureksi Jeesuksen opetustlasten keskuudessa! varmaan aikalaisten korviin tuo on särähtänyt tosi pahasti ja jäänyt mieleen:

"Joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon teidän orjanne"
Mat 20:27



"Mutta mitä siihen tulee, että kuolleet nousevat ylös, ettekö ole lukeneet Mooseksen kirjasta, kertomuksessa orjantappurapensaasta, kuinka Jumala puhui hänelle sanoen: 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'?

Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien. Suuresti te eksytte."
Mar 12:26-27



Johanneksen evankeliumissa on tämä kuuluisaksi tullut kohta orjuudesta ja vapaudesta:

Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi".

He vastasivat hänelle: "Me olemme Aabrahamin jälkeläisiä emmekä ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka sinä sitten sanot: 'Te tulette vapaiksi'?"

Jeesus vastasi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja. Mutta orja ei pysy talossa iäti; Poika pysyy iäti. Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi."
Joh 8:31-36



Jeesus itse kohtasi pahimman mahdollisen teloituksen, mitä roomalaiset käyttivät vain orjien ja kapinallisten julkiseksi surmaamiseksi varoituksena muille.

Spartacus orjakapinan kukistumisen jälkeen 72 eKr 6000 miestä ristiinnaulittiin Via Appian tien varteen.

Jeesus teloitettiin kapinallisena "Juutalaisten kuninkaana", mutta hän sai myös kokea orjan kurjan kuoleman pilkattuna ja häväistynä ja vailla mitään ihmisoikeuksia.



Silloin maaherran sotamiehet veivät Jeesuksen mukanaan palatsiin ja keräsivät hänen ympärilleen koko sotilasjoukon.
Ja he riisuivat hänet ja panivat hänen päällensä tulipunaisen vaipan ja väänsivät orjantappuroista kruunun, panivat sen hänen päähänsä ja ruovon hänen oikeaan käteensä, polvistuivat hänen eteensä ja pilkkasivat häntä ja sanoivat: "Terve, juutalaisten kuningas!"
Ja he sylkivät häntä, ottivat ruovon ja löivät häntä päähän. Ja kun he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä vaipan, pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa ja veivät hänet pois ristiinnaulittavaksi.
Mat 27:27-31

Virsi 64
Nyt pääsi verta vuotaa,
on kruunus piikkinen.
Nyt synnit lävistävät
puhtaimman sydämen.
Katseesi sammuessa
myös päivä synkkenee,
ja huutos kaikuessa
myös taivas vaikenee.

Kun voimas, Jeesus, raukee,
pääs kuoloon kallistuu,
maan uumenetkin aukee
ja luonto kauhistuu.
Sait tuskat kaikki kantaa
edestä syntisten,
suo meidän siitä antaa
kiitokset sydänten.

Kun kuolo tuskaa tuottaa,
niin riennä auttamaan.
Myös silloin tahdon luottaa
armoosi avaraan.
Mun kuolemassa anna
rauhaasi nukkua,
pyhien joukkoon kanna,
suo autuus taivaassa.


Paul Gerhardt Arnulf Louvainilaisen tekstin (1200-l.) pohjalta 1656.
Suom. Hengellisiä lauluja ja virsiä 1900.
Virsikirjaan 1938.




Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli, joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen; hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.

Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman, niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat, ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.
Fil 2:5-11


Ihmeellinen Jeesus meillä on

Hän otti ihmisen muodon - orjan muodon

Hän kantoi synnin orjan rangaistuksen

Alensi itsensä, nöyryytti itsensä, oli kuuliainen hamaan ristin kuolemaan asti.

tästä orjaksi itsensä alentaneesta on tullut herrojen Herra ja kuningasten Kuningas!

ja Hän neuvoo samaa omilleen, jotka tahtovat suuriksi tulla

nöyrästi alentakaa itsenne kaikkien orjiksi.




PAAVALI

Kohtaamme apostoli Paavalissa aidon Rooman kansalaisen, joka elää orjuuden varaan rakentuvassa suurvaltiossa.

Saulus Tarsolainen on syntyjään Rooman kansalainen, kuten käy ilmi kun kansalaisoikeudet itselleen ostanut upseeri aikoo hänet ruoskittaa.


Tähän sanaan asti he kuuntelivat häntä; mutta silloin he korottivat äänensä ja sanoivat: "Pois maan päältä tuommoinen! Sillä ei hän saa elää."

Ja kun he huusivat ja heittelivät vaatteitaan ja viskoivat tomua ilmaan, käski päällikkö viedä hänet kasarmiin, ja saadakseen tietää, mistä syystä he niin hänelle huusivat, hän määräsi hänet ruoskimalla tutkittavaksi.

Mutta kun he olivat oikaisseet hänet ruoskittavaksi, sanoi Paavali siinä seisovalle sadanpäämiehelle: "Onko teidän lupa ruoskia Rooman kansalaista, vieläpä ilman tuomiota?"

Kun sadanpäämies sen kuuli, meni hän päällikölle ilmoittamaan ja sanoi: "Mitä aiot tehdä? Tämä mies on Rooman kansalainen."

Niin päällikkö meni Paavalin luo ja sanoi hänelle: "Sano minulle: oletko sinä Rooman kansalainen?" Hän vastasi: "Olen".

Niin päällikkö sanoi: "Minä olen paljolla rahalla hankkinut itselleni tämän kansalaisoikeuden". Paavali sanoi: "Mutta minulla se on syntymästäni asti".

Silloin ne, joiden piti häntä tutkia, lähtivät heti hänen luotaan. Ja myös päällikkö peljästyi saatuaan tietää, että Paavali oli Rooman kansalainen, kun oli sidottanut hänet.


Rooma oli rautainen oikeusvaltio, ja sotilaat tiesivät, mikä oli laki ja mitä heille tapahtuisi, jos rikkoisivat sitä vastaan. Sotilaat oikein säpsähtivät ja väistyivät kauemmas "en minä...."

Rooman kansalaisilla oli erityinen suojelu, koska he olivat pieni vähemmistö vallattujen alueiden väestöön nähden.

Apostoli Paavali hyväksyy orjuuden osana arjen elämää. Tästä kertoo meille se että hän lähetti karanneen orja Onesimuksen isännälleen Filemonille pieni kirje matkassaan.

toisaalta hän hyvin tietää, mitä orjuus merkitsee ja käyttää kirjeissään tätä vertauskuvana.


Jos olet kutsuttu orjana, älä siitä murehdi; mutta vaikka voisitkin päästä vapaaksi, niin ole ennemmin siinä osassasi.

Sillä joka orjana on kutsuttu Herrassa, on Herran vapaa; samoin vapaana kutsuttu on Kristuksen orja.

Te olette kalliisti ostetut; älkää olko ihmisten orjia.

Pysyköön kukin, veljet, Jumalan edessä siinä asemassa, missä hänet on kutsuttu.

1 Kor 7:21-24


orjalla on kristittynä täysi ihmisarvo:

Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.

Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.

Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.

Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan.

Gal 3:26-28


Orjuudesta Jumalan lapseuteen!

Mutta minä sanon: niin kauan kuin perillinen on alaikäinen, ei hän missään kohden eroa orjasta, vaikka hän onkin kaiken herra;
vaan hän on holhoojain ja huoneenhaltijain alainen isän määräämään aikaan asti.

Samoin mekin; kun olimme alaikäisiä, olimme orjuutetut maailman alkeisvoimien alle.

Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen, lunastamaan lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan.

Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä!"

Niinpä sinä et siis enää ole orja, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta.

Gal 4:1-7


olisi muuten paljon sanottavaa tästä Jumalan lapsen vapaudesta.

etenkin suomalainen luonne kärsii orjuudessa, siellä missä komennetaan ja käsketään tarkkaan mitä milloinkin tehdään ja ollaan kokoajan jonkun tarkkailun ja vaatimusten alaisuudessa.

älkää olko ihmisten orjia.


esikoiset ymmärtääkseni eivät koe olevansa neuvojen ja ohjeiden orjuuttamia, vaan vapaina lapsina tekevänsä mitä Jumala tahtoo ja seurakunta neuvoo.


Onhan kirjoitettu, että Aabrahamilla oli kaksi poikaa, toinen orjattaresta, toinen vapaasta.

Mutta orjattaren poika oli syntynyt lihan mukaan, vapaan taas lupauksen voimasta.

Tämä on kuvannollista puhetta; nämä naiset ovat kaksi liittoa: toinen on Siinain vuorelta, joka synnyttää orjuuteen, ja se on Haagar; sillä Haagar on Siinain vuori Arabiassa ja vastaa nykyistä Jerusalemia, joka elää orjuudessa lapsineen.

Mutta se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme.


Gal 4:22-26



Jumala ei katso siihen, onko ihminen tässä ajassa vapaa kansalainen vai jonkun orja:

"Palvelijat, olkaa kuuliaiset maallisille isännillenne, pelossa ja vavistuksessa, sydämenne yksinkertaisuudessa, niinkuin Kristukselle, ei silmänpalvelijoina, ihmisille mieliksi, vaan Kristuksen palvelijoina, sydämestänne tehden, mitä Jumala tahtoo, hyvällä mielellä palvellen, niinkuin palvelisitte Herraa ettekä ihmisiä,

tietäen, että mitä hyvää kukin tekee, sen hän saa takaisin Herralta, olkoonpa orja tai vapaa."

Ef 6:5-7

doulos on tässä käänetty sekä sanalla "palvelija" että lopussa kerran sanalla "orja"



Kolossalaiskirje soittaa Efesolaiskirjeen kanssa samaa tasa-arvon sanomaa Kristuksessa:

Ja tässä ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus.
Kol 3:11



Paavali lähettää Onesimuksen takaisin...


ei enää orjana, vaan orjaa enempänä: rakkaana veljenä, ylen rakkaana jo minulle, kuinka paljoa enemmän sitten sinulle, sekä ihmisenä että Herran omana!
Filemon 1:16



Jeesuksen sanojen ja hahmon sekä apostolin opetusten lisäksi orjuus mainitaan

Sillä he puhuvat pöyhkeitä turhuuden sanoja ja viekoittelevat lihan himoissa irstauksilla niitä, jotka tuskin ovat päässeet eksyksissä vaeltavia pakoon, ja lupaavat heille vapautta, vaikka itse ovat turmeluksen orjia; sillä kenen voittama joku on, sen orja hän on.
2 Piet 2:18-19

sekä Ilmestyskirjassa, kun kerrotaan kaikista ihmisistä:

"Ja maan kuninkaat ja ylimykset ja sotapäälliköt ja rikkaat ja väkevät ja kaikki orjat ja vapaat kätkeytyivät luoliin ja vuorten rotkoihin..."
Ilm 6:15 sekä 13:16

2 kommenttia:

  1. Hei Mikko! Voisiko sanoa kuitenkin jotenkin muuten kuin, että P:li hyväksyi orjuuden. Ajattelen, että kun hänen motiivinsa varmasti oli asiassa se, että Kristuksen sanoma ei tulisi pilkatuksi, että tämän tähden hän kehoitti pysymään ruodussa, vaikka varmaan tahtoi vapautta kaikille orjille?

    VastaaPoista
  2. Kommenttisi on hyvä ja osoittaa, että käsittelen isoa asiaa yksipuolisesti.

    On kuitenkin hyvin tärkeä nähdä, että Mooseksen lain mukaan ja Jeesuksen ajan Palestiinassa orjuus on itsestäänselvä instituutio.

    Monet Jerusaleminkin asukkaat myytiin orjuuteen juutalaissodan aikana ja jälkeen, kun temppeli hävitettiin.

    Orjuuden vastainen toiminta alkoi vasta aivan viime aikoina, 1700-luvun lopulla ja lähti vauhtiin 1800-luvulla etenkin Yhdysvaltain tapahtumien ja sisällissodan vuoksi.

    VastaaPoista