Raamatun alkukieliä oppimaan!

Suomessa on mahdollista nykyään harrastaa niin monenlaista enemmän tai vähemmän hyödyllistä ja kivaa ja haastavaa...

Väitän, ettei yksikään joka on alkanut harrastaa pyhän Raamatun alkukieliä, ole sitä katunut.

Raamatun kreikan ja heprean alkeiskursseja ei varmaan ole aivan helppo löytää, mutta kyllä niitä järjestetään pitkin ja poikin Suomen maan Karkusta Tornioon.

Jotta kielen opiskelusta olisi todellista apua Raamatun lukijalle, on tietenkin opittava kreikan ja heprean kirjaimet ja saatava jonkinlainen käsitys näiden kielten sanastosta ja kieliopista.

Rimaa ei kannata asettaa liian korkealle, sillä molemmat kielet ovat erittäin vaikeita ja vaativia ja niiden todellinen hallitseminen edellyttää vuosien opiskelua.

Sen verran hankalaa että teologienkin opetusohjelmissa niitä on nykyään kevennetty ja karsittu ja vain Raamatun tutkimukseen erikoistuvat joutuvat syvemmin niihin tutustumaan.

Alkeiden oppimisen jälkeen on näet mahdolista käyttää apunaan niitä runsaita työvälineitä, joita on tarjolla sekä Raamatun heprealaisen (ja aramealaisen) että kreikankielisen alkutekstin seuraamiseksi.

Ja näin Raamatun ystävä saa uuden ja rikkaan lähestymistavan käännösongelmiin, Jumalan Sanan ilmaisujen rikkauteen ja hyvän mielen, että tulipa tuokin opittua ainakin joten kuten.



Pyhä Henki valitsi itäisen Välimeren rantamilla olevan länsi-seemiläisen heprean Vanhan testamentin ilmoituksen kieleksi.

Suomen kirkon papisto on Lutherin ajoista lähtien Raamatun hepreaa harrastanut ja monen kirkkoherran kirjahyllyssä on ollut - myös Lars Levi Laestadiuksen - heprealainen Vanha testamentti ja sanakirja tai usemapi. Gesenius aika monella varmaan sen ilmestymisen jälkeen.

Tämmöisen Raamatun näkeminen on ehkä antanut jollekin älynväläyksen "se on täyttä hepreaa!"

Vanhan testamentin kieli on juutalaisen kansan puhekieltä ja jollain tapaa ulkopuolisille tiukasti suljettu ilmoitus. (Heprea ja jonkin verran arameaa)

Jo toisella vuosisadalla ennen Kristuksen syntymää juutalaiset itse olivat pulassa tämän vanhan kielensä kanssa, ja Aleksanrian kaupungissa Egyptissä koko VT käännettiin sen ajan yleiskieleksi, "antiikin ranskaksi" eli kreikaksi.

Mutta kuinka käännös voisi olla alkutekstiin verrattava? No - ei se olekaan, mutta sanottiin että Jumalan Henki innoitti seitsemääkymmentä kääntäjää, ja näin Septuaginta (LXX) on luotettavaa Jumalan sanan käännöstä kreikaksi.



Pyhä Henki valitsi Jeesuksesta kertovien evankeliumien ja koko muun Uuden testamentin kieleksi tuon "antiikin ranskankielen" eli kreikan.

Jeesus itse ei puhunut kansalle kreikkaa - liekö edes osannut sitä - vaan arameaa. Hän on saanut varmaan lapsesta asti myös oppia Isänsä puhekieltä, hepreaa.

Uuden testamentin kieli on kansan puhumaa koinee-kreikkaa eikä tuon klassisen sivilisaation jalo ja korkeaa kreikkaa, jota esiumerkiksi Demostheneen puheet tai Platonin kirjoitukset edustavat.

Evankeliumeissa näkyy taustalla paikoin Jeesuksen oma äidinkieli: aramealaisia ilmauksia ja sanoja on pujahtanut kreikkalaisessa muodossa mukaan.

Tutkimuksessa on kovasti etsitty arameankielistä evankeliumia ja on jopa arveltu, että Matteuksen taustalla olisi arameankielinen Matteus. Vaan eip ole löytynyt.



Apostoli Paavali osasi Tarson asukkaana varmasti hyvin kreikkaa ja hän kirjoitti kirjeensä tällä "antiikin ranskalla".

Apostoli on osannut myös Pyhän maan asukkaiden puhumaa arameaa sekä rabbi Gamalielin koulussa tietysti Vanhan testamentin hepreaa.



Kun Paavalia jo oltiin viemässä sisälle kasarmiin, hän kysyi komentajalta: "Saanko sanoa sinulle pari sanaa?"

"Puhutko sinä kreikkaa!" ihmetteli komentaja. "Etkö siis olekaan se egyptiläinen, joka jonkin aikaa sitten nousi kapinaan neljäntuhannen murhamiehen kanssa ja vei heidät autiomaahan?"

Paavali vastasi: "Minä olen juutalainen, kotoisin Kilikian Tarsoksesta, jonka kaikki varmaankin tuntevat. Pyydän sinua, salli minun puhua kansalle."

Komentaja suostui tähän. Paavali asettui portaille seisomaan ja viittasi kädellään, ja kaikki vaikenivat.

Hän alkoi puhua heille heprean kielellä:

Apt 21:37-40 KR 1992



Jerusalemin temppelissä oli paljon väkeä ja puhekieli oli aramea.

Mutta Jumalan ilmoituksen kieli heprea osattiin myös, vaan ei tainnut jokainen Matti ja Maija sitä puhua, ymmärsi kuulemansa kyllä.

sen tähden apostolin kielen valinta oli porukalle aika jymäys:

"Veljet ja isät! Kuulkaa, mitä nyt sanon puolustuksekseni."

Väkijoukko hiljeni entisestään kuullessaan hänen puhuvan hepreaksi, ja Paavali jatkoi..."

Apt 22:1-2 KR 1992



Kreikan kielen kauneutta, ilmaisurikkautta ja syvällisyyttä en osaa kyllin kehua. UT ilmoituksen ohella se on antanut ajattelun ja ilmaisun työkalut varhaisen kristillisen kirkon isille, joiden perintö on meille niin arvokas.

Kreikkaa osattiin laajalti Välimeren itäosissa ja kauas Hindus-virran rannoille asti, jonne Alekstanteri Suuri oli makedonialaisensa ohjannut ja maita ja kansoja valtaansa alistanut (hellenistinen kulttuuri).

Varhaisen kirkon isät olivat suurimmalta osalta kreikan osaajia ja käyttäjiä (lännessä sitten latina), ja ratkaisevan tärkeä Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustuksemme on laadittu alunperin kreikaksi.



Jotka kieltä osaavat sanovat, että UT kirjojen kreikankielen välillä on suuria eroja.

Paavali on taitava kreikan kielenkäyttäjä, kuten osaamme aavistaa.

Evankeliumeissa on hiukka tätä paikallisen kielen taustaa, arameaa, mutta ne lienevät aika hyvää koinee kreikkaa, samoin Apostolien teot.

Sanovat että Ilmestyskirjan kieli on aika heikkoa - en pysty sitä arvioimaan, mutta Patmos saaren näkijä ei liene ollut tämän kielen parhaita hallitsijoita.



Ajan kuluessa Rooman valtakunnan kieli, latina, saavutti yleiskielen aseman ja siitä tuli "myöhäisantiikin englanti", valtion hallinnon, kaupunkien hallinnon ja kulttuurin lingua franca.

Kristityt uskovat, että Pyhä Henki erityisesti inspiroi Hieronymosta, joka 400-luvun vaihteessa täällä Beetlehemissä istui luostarinsa kammiossa ja osin kokosi vanha-latinalaisista käännöksistä ja osin käänsi itse koko Raamatun latinaksi.

Hieronymos ei tähdännyt Ciceron klassiseen latinaan, vaan käytti aikansa puhekieltä, "vulgaaria" latinaa - josta käännökselle tulee nimi Vulgata.

Roomalais-katolinen kirkko pitää Vulgataa pyhänä käännöksenä, jolla on Pyhän Hengen inspiraation antama arvovalta ja luotettavuus.

Tällä "kansan latinalla" myös kaukana Pohjolassa asuville viikingeille ja meille suomalaisille ensi kerran Jumalan Sanaa puhuttiin, laulettiin ja luettiin.



Martti Luther katsoi, että Jumalan Sana kuuluu jokaiselle.

hän totesi, ettei jokainen Matti ja Maija osaa latinaa ja kaikilla on oikeus kuulla Jumalan Sanaa omalla äidinkielellään ja myös oppia sitä itse lukemaan ja tutkimaan.

Näin Martti käänsi pikavauhtia Wartburgin linnassa Uuden testamentin saksaksi 1522 että jokainen torimatamikin Sanaa ymmärtäisi ja 1532 saatiin koko Raamattu Lutherin äidinkielelle.

Luther itse opiskeli innokkaasti sekä hepreaa että kreikkaa.

Käännösinnostus levisi koko Eurooppaan, ja kansankielisiä versioita alkoi ilmestyä joka kulmalla.

Kustaa Vaasan Ruotsissa Uusi testamentti saatiin jo 1526 ja koko Raamattu 1541. Suomessa saatiin Uusi testamentti Mikael Agricolan kääntämänä 1548 mutta koko Raamattu vasta 1642.


Englanninkielisessä maailmassa on taas löytynyt pyhä käännös.

Etenkin Yhdysvaltain baptistien piirissä on etsitty tukevaa jalansijaa myös käännöksen suhteen.

John Wycliffe käänsi Raamatun kansan-englanniksi 1384 - ja tiedämme kuinka kirkko hänet työstä palkitsi (Wycliffe kuoli luonnollisen kuoleman Viattomien lasten päivänä 28.12. 1384. Jan Hussin 1415 polttoroviolle määrännyt Konstantsan kirkolliskous käski kaivaa Wycliffen luut haudasta ja polttaa ne roviolla.)

William Tyndale matkusti Martti Lutherin luokse kuultuaan saksalaisesta käännöksestä. Englantilainen Uusi testamentti painettiin 1525-26. Koko Raamattu on Thomas Cranmerin johdolla tehty kuningas Henry VIII käskystä ja valmistui 1539.


Mutta nämä eivät ole "se pyhä Raamattu" joka on auktoriteetti.

Englannin kielen huippukaudella kuningatar Elisabet I ja kuningas Jaakko I aikana 1600-luvun alussa tehtiin uusi käännös, joka edustaa Shakespearen ajan hienointa englanninkieltä.

King James Bible - koko Raamattu - ilmestyi painosta vuonna 1611.

Tämä on se Pyhän Hengen inspiroima käännös, josta monet aikamme englantia puhuvat kristityt pitävät kynsin hampain kiinni hyläten myöhemmät englantilaiset käännökset, joita on todella iso liuta.



Käännöksen pyhittäminen näkyy myös Suomessa jossain määrin.

Länsi-Suomen rukoilevaisten ja esikoislestadiolaisten parissa on tiettyä rakkautta vuoden 1776 Kirkkoraamattuun ja sen juhlavaan kieliasuun.

Totta onkin, että siihen verrattuna uudemmat käännökset kuulostavat korvissamme melko arkisilta.

Toisaalta on myös totta, että Erasmus Rotterdamilaisen Textus Receptus pohjainen Biblia edustaa jo niin vanhaa kieltä, että sitä on paikoin tosi hankala ymmärtää - eräänlaista "suomi-latinaa", sinänsä pyhää kieltä.

Minusta on aivan hyvä käyttää - ja itse mielelläni käytän - Bibliaa.

sen rinnalla voi hyvin käyttää Raamatun lukemisen ja tutkimisen apuna kaikkia mahdollisia käännöksiä, mitä vaan käsiinsä saa - ja saahan niitä...



alkukielten opiskelu on aitoa luterilaisuutta!

peruskurssienkin ja oman harrastuksen avulla on mahdollista saada sen verran pohjaa heprean ja kreikan taidoille, että voi seurata keskustelua Raamatun kääntämisen hienouksista, ongelmista ja vivahteista.


joku tomppeli - ja näitä on näinä vaikeina viimeisinä aikoina paljon - ehkä sanoo

"minäkö rupeaisin kreikkaa ja hepreaa harrastamaan? sehän on hengellistä koreilua, ylpeyttä, toisten yläpuolelle asettumista, tämän maailman viisauden hapatusta ja muutenkin pahasta..."

hänelle minä sanoisin vain lyhyesti
"hevonpaskat, sinä Jan Hussin polttaja!"


,,,,,
riippumatta siitä harrastatko Raamatun alkukieliä, voit olla mukana Jumalan Sanan kääntämisen seikkailussa monin tavoin.

eräs tapa on tukea Juudean vuorimailla toimivaa Raamattukotia.

Raamattuja suunnattomat määrät Luvattuun maahan tuoneen Kaarlo Syvännön tytär Mirja Rönning toimii miehensä Hjalvarin kanssa Raamatun kääntäjien tukemiseksi.

Eripuolilta maailmaa saapuu Raamatun kääntäjiä ja käännöstyön ohjaajia Israeliin tutustumaan Raamatun maahan ja sen vaiheisiin sekä heprean kieleen.

Ihmeellisellä tavalla he ovat saaneet aidon suomalaisen hirsitalon (800 kotimaista hirttä) ja työ Raamatun kääntämisen tukemiseksi eri maissa etenee kaikessa hiljaisuudessa.

Mirjan ja Hjalvarin saamaan työhön Herran puutarhassa voit tutustua tässä

ja löydät sieltä myös yhteystiedot ja tilinumeroitakin.