Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa.
1 Kor 13:4-6 KR 1938
Luemme tutut sanat apostoli Paavalin ensimmäisestä kirjeestä korinttilaisille.
Nämä länsimaisin toisiinsa liitetyt kirjaimet muodostavat sanoja. Sanat puolestaan muodostavat lauseita.
Suomalaisina emme vain ymmärrä lauseiden kirjaimellista merkitystä vaan mieleemme tulee henkilöstä riippuen monenlaisia ajatuksia ja yhteenliittymiäkin.
Henkilö 1 yhdistää lauseen välittömästi apostoli Paavalin kuuluisaan hymniin rakkaudesta. Mieleen tulee Maijan ja Pekan häät juhannuksena, jossa pappi alttarilta luki tämän ja kuinka kaunis olikaan suvi ja miten onnelliselta nuoripari näytti!
Henkilö 2 on juuri pohtinut armon ja uskon asiaa, kuinka totuuden valo paljastaa synnin ja kuinka armon mereen se saadaan hukuttaa Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Jumalan rakkaus!
Henkilö 3 on saanut kokea, kuinka naapuri iloitsee vääryydestä voitettuaan kiista-asian valheellisin todistein. Hänen mielessään on vahvasti näiden sanojen kohdalla tuo kokemus, että ei tämä naapuri minua tosiaan rakasta vaan iloitsee vääryydestä.
Henkilö n...
listaa voisi jatkaa, sillä Raamatun syvällisen sanoman äärellä monenlaiset asiat tulevat mieliin ihmisten elämäntilanteistakin riippuen.
Koska kirjoitukset luovat assosiaatioita, mielleyhteyksiä, herättävät tunnemuistojakin, on tärkeää että toisinaan pysähdymme pyhien Kirjoitusten äärellä ja kysymme, mitä tässä tekstissä sanotaan.
Koetamme laittaa sivuun kaiken sellaisen tekstistä nousevan elämän ja ajatuksen, joka sinänsä on oikein ja hyvin ja varmasti myös terveen kristillisen opin mukaista.
Koetamme riisua tulkintamme silmälasit niinpaljon kuin mahdollista, ja lukea tekstiä sellaisena kuin se on.
Eihän tämä koskaan oikein 100% onnistu, kun sellainen alkuymmärrys meillä tahtoo olla.
Mutta niin on parhailla tiedemiehilläkin, jotka luonnon kirjaa lukevat - esikäsitys asioista, joka vaikuttaa lukemiseen.
Kunnes joku lapsi tulee ja ehkä sanoo ettei keisarilla ole vaatteita.
Patu luki tarkasti mikkoL tekstiä ja huomasi "pienen virheen" - mikko ei huomannut että pienellä ja isolla kirjaimella on eroa kun puhutaan elektronivolteista.
Ja niin hän pystyi antamaan palautetta ja korjaamaan virheellisen lukutavan. MeV ei ole sama kuin meV.
Tehdään kaikki nyt yhtä tarkkaa kirjaimellista työtä nyt apostoli Paavalin kirjeen kohdalla, jos sopii.
kyse ei näet ole jonkin nettiruukun alustajan hailahtelevista ajatuksista, vaan pyhästä Jumalan Sanasta ja sen keskeisestä sanomasta ensimmäisessä korinttilaiskirjeessä.
Ja heti jotain kalskahtaakin korvaamme
"ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa"
1 Kor 13:6 KR 1938
tämä on kielellisesti hankala lause ja merkitykseltään epäselvä.
alkuosa 1 Kor 13:6a on selkeä rakkaus "ei iloitse vääryydestä"
mutta 1 Kor 13:6b "iloitsee yhdessä totuuden kanssa" on huonoa suomea.
miten niin "iloitsee totuuden kanssa"?
kun sanomme suomenkielellä "hän iloitsee yhdessä X:n kanssa" niin miellämme, että Maija iloitsee yhdessä Matin kanssa.
eli suomeksi tuo tarkoittaa että X iloitsee ja iloitsemme hänen kanssaan.
"iloitsee yhdessä totuuden kanssa" sisältää luonnollisen kielikorvamme mukaan merkityksen, että totuus iloitsee jostain ja rakkaus iloitsee yhdessä tämän iloitsevan totuuden kanssa.
Se onkin jo aika hankala ajatus ja herättää lisää kysymyksiä.
Mutta mites tämä Otto Mannisen käännöskomitean kukkanen oikein on muihin käännöksiin ja alkukieleen verrattaessa?
löytyisikö sieltä selkeyttä, mitä apostoli Paavali itse on tarkoittanut noilla sanoilla.
Ne on meille kreikankielen koinee murteella Uudessa testamentissa tallennettu hänen kirjeestään Kreikkassa Korintin kanavan luona olevan satamakaupungin sangen karismaattisille kristityille.
Litzeniuksen Antti käänsi
Rakkaus on kärsivällinen ja laupias. Ei rakkaus kadehdi, ei rakkaus ole tyly, ei hän paisu:
Ei hän käytä itsiänsä sopimattomasti, ei omaansa etsi, ei hän vihaan syty, ei hän pahaa ajattele,
Ei hän vääryydestä iloitse, mutta hän iloitsee totuudesta:
1 Kor 13:4-6 KR 1767
"Rakkaus iloitsee totuudesta."
Selkeää suomea ilman koukeroita.
Olemme jo tottuneet siihen, että KR 1992 tahtoo silotella rosoiset kielelliset kohdat ja antaa Jumalan Sanaa kirkkokansalle ymmärrettävällä aikamme kielellä.
Niin tässäkin
Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa.
1 Kor 13:4-6 KR 1992
"iloitsee totuuden voittaessa"
...
Aha!
KR 1992 ei käännä Biblian tavoin yksinkertaisesti "iloitsee totuudesta", joten jokin kielellinen ongelma tässä piilee!
Ehkä sanot, mikkoseni mitä nipottelua tämä on?
Monet isät ja isänisät ja äidit ovat menneet autuuteen elettyään koko elämänsä Biblian kanssa.
Eivät he ole koskaan joutuneet pähkäilemään, mitä vaikeutta muka on "rakkaus iloitsee totuudesta"
Mitä me semmosta nykyään sitten kaivelemme.
Olepas rehellinen kerrankin!
Ethän sinä tätä ole kaivellut etkä huomannut, ennenkuin luet nettiruukun raamattupiirin alustusta.
Totta vai ei?
Iloitsetko totuuden kanssa, totuudesta, totuuden voittaessa vai vääryydestä tässä kohdin?
Ei ollut internet verkkoja ja monia raamatunkäännöksiä tarjolla näin helposti siihen aikaan kun isoisä öljylampun osti tai hänen isoisänsä pirtissä päreen valossa Paavalia luki!
nyt on.
Ehkä vastaat "no onhan sitä verkossa kaikenlaista"
ja kuitenkin mietit että ei tämmöinen nipottaminen jonkun sanan äärellä ole hengellisesti rakentavaa.
tiedämme kaikki, mitä Paavali tarkoittaa ja se siitä, turhaa jauhamista.
vähän niinkuin sanoisimme Patulle, meV tai MeV sama tuo... (tosin silloin iloitsemme vääryydestä, että on virhe)
saamme iloita Raamatun äärellä ja käyttää kaikkea, mitä meille on annettu sen tutkimiseen.
ja onhan meille annettu ja lisää annetaan.
saamme myös yhdessä rukoilla "Totuuden Henki, johda sinä meitä, etsiessämme... teitä"
... valkeuden, ei pimeyden
ja iloita, kun Pyhä Henki meitä johdattaa kaikkeen totuuteen Jumalan Sanan äärellä.
ihan armosta ja lahjaksi.
kun meillä vain on avoimet korvat kuulla, mitä Henki seurakunnalle sanoo.
no niin.
Biblia, no problemo.
Manninen, tunnetusti tarkka ja kömpelö käännös, outo ilmaus "iloitsee yhdessä totuuden kanssa"
Uusi kirkkoraamattumme 1992 selittelevä ja avulias Aatu vaikeissa paikoissa
"iloitsee totuuden voittaessa"
mitäs alkutekstissä on?
οὐ χαίρει ἐπὶ τῇ ἀδικίᾳ, συγχαίρει δὲ τῇ ἀληθείᾳ·
ou khairei ... ei iloitse
adikia ... a ensin alussa kieltäen, kuten a-teisti, a-nomisti
dikia ... oikeus, moraalinen oikeintekeminen, vanhurskaus
eli adikia on tämän vastakohta, epävanhurskaus, vääryys, väärinteko, epäoikeudenmukaisuus
dikaiosynee
δικαιοσύνη
sana vanhurskaus, jossa tuo dikia juuri on mukana on tietenkin hyvin keskeinen käsite Uuden testamentin kirjeissä
δικαιόω
samasta juuresta dikaioo
vanhurskauttaa
Augsburgin tunnustus esimerkiksi toteaa "Tämän uskon Jumala lukee edessään kelpaavaksi vanhurskaudeksi"
viitaten Roomalaiskirjeeseen (Room. 3:21 ss; Room. 4:5)
Nyt Jumala on kuitenkin laista riippumatta tuonut ilmi vanhurskautensa, josta laki ja profeetat todistavat.
Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat.
Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi.
Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi.
Näin Jumala on osoittanut vanhurskautensa.
Pitkämielisyydessään hän jätti menneen ajan synnit rankaisematta, mutta nyt meidän aikanamme hän osoittaa vanhurskautensa: hän on itse vanhurskas ja tekee vanhurskaaksi sen, joka uskoo Jeesukseen.
Room 3:21-26 KR 1992
Kun Jumala tekee vanhurskaaksi sen, joka uskoo Jeesukseen.
Tästä ihmisestä tulee ihminen, jonka itse Jumala on tehnyt vanhurskaaksi.
Ei mikään sisäinen niksaus, jota maailma ei näe.
Vaan Jumalan armo ja laupeus ja rakkaus näkyvät tämän ihmisen olemuksessa, elämässä ja hyvissä teoissa.
Koska hänet on Jumala tehnyt vanhurskaaksi.
vai riidelläänkö tästä nyt?
tapellaan vaan!
"Rakkaus ei iloitse vääryydestä"
sisältää siis alkukielessä vivahduksen "rakkaus ei iloitse epävanhurskaudesta, epäoikeudenmukaisuudesta"
okay...
kannatti varmaan tuokin käydä katsomassa, kreikan kieli on sisältörikkaampaa ja vivahteekkaampaa kuin pimeän Pohjolan suomi
ei Pyhä Henki kreikkaa suotta valinnut evankeliumin alkukieleksi.
no entäs tuo b-osa?
syng-khairei de te aletheia
hmmm.. ruosteinen kielitaitoni jättää tässä kyllä noiden prepositioiden ja sijamuotojen kanssa minut pulaan.
lukijoiden joukosta varmaan löytyy tämän paremmin osaajia.
mutta tuossa on kyllä aivan selvästi
khairei ... iloitsee
ja sen edessä kreikankielen etuliite syn-
ännästä tulee ängä eli syngkhairei
iloitsee yhdessä...
totuudesta, totuuden kanssa...?
jospa joku koineen paremmin taitava antaisi tuohon vastauksen!
Litzenius, Manninen ja KR 1992 lähtivät kilpajuoksuun 1 Kor 13:6 kanssa
Manninen voitti. Taas.
jos kyseessä on kielen tarkkuus, meV vai MeV.
jos kyseessä on kielen ymmärrettävyys Biblia voittaa.
jos kyseessä on selitys, KR 1992 voitti.
riippuu siis raadista, mikä valitaan.
vai otetaanko kaikki kolme käännöstä, tilanteesta riippuen?
Miten ihmeessä tässä tarvitaan näin paljon selitystä ja tulkintaa? Eikö sen pitäisi olla itsestään selvää ihmiselle, jolla on omatunto, että valhe on ristiriidassa rakkauden kanssa ja sillä siisti.
VastaaPoista