Etanan ennustus

Esikoinen ja kuopus löysivät etanan

"Etana, etana näytä sarves, onko huomenna pouta!"

näinhän meistä joku on lapsena kesällä niljakasta etanaa kehoitellut säätä ennustamaan paljastaen "sarvensa".

"vai sataako lunta ja rakeita
kun maassa on hyinen routa"

voisimme jatkaa maaliskuussa.

siis missä kuussa?

Tammikuu

Tammi tarkoittaa napaa, akselia, keskipuuta. (ruots. stam) Tämä kuu jakoi vaikean talviajan kahtia ja on siten keskellä. Se on talven keskus.

Helmikuu

Suojasään jälkeen äkkipakkasella syntyy jäähelmiä. Tästä myös kuukauden nimitys.

Maaliskuu

Johdettu maa-sanasta. Maaliskuussa näkyy jo vähän maata lumen alta, mistä nimitys. Tätä tukevat ympäri Suomen tunnetut erilaiset sananparret: Maaliskuu maata näyttää.

Huhtikuu

Huhta tarkoittaa kaskea, silloin lähdettiin kaatamaan suuret havupuukasket, jotka poltettiin myöhemmin. Muoto huhti on muodostunut samalla tavalla kuin esim. silmä>silmivesi.

Toukokuu

Toukokuun merkitys on selvä nykyihmisellekin. Se on yhä edelleenkin toukotöiden kuukausi.

Kesäkuu

Ei tarkoita alun perin kesää, vaan tässä yhteydessä on kyse kesantokuukaudesta. Länsisuomalaisissa murteissa suvi on kesä ja kesä on kesanto. Vanhassa talonpojan työkalenterissa piti kesannoksi jätetty pelto kyntää tässä kuussa eli piti tehdä kesänajo.

Heinäkuu

Heinätyöt tehdään tässä kuussa.

Elokuu

Elonleikkuu alkaa elokuussa. Kuukauden nimenä on joskus ollut myös mätäkuu ja kylvökuu. Kylvökuu siksi, että silloin kylvettiin ruis, mutta vielä mm. 1600-luvullakin on kuukauden nimenä ollut myös mätäkuu.

Syyskuu

Syyskuu syksyn tuo.

Lokakuu

Kuukauden luonnetta kuvaavat vanhat nimet loka-, lika-, ja ruojakuu.

Marraskuu

Marraskuu on kuoleman kuukausi, maa on martaana. Marras kuuluu samaan sanaperheeseen kuin mm. muinaisintian marta, joka tarkoittaa kuolevaa ihmistä, latinan mors ja ranskan mort=kuolema.

Joulukuu

Vielä 1600- ja 1700-luvuillakin kuukauden nimenä oli talvikuu, jolloin talvi alkoi. Mutta sitä mukaa kuin joulun merkitys on kasvanut, on se antanut nimen koko kuukaudelle. Muinaisruotsin jól, nykyruotsin jul on nimen antajana joululle.

Kirlah. Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto. Otava. Keuruu 1989.


..........
nyt siis tiedämme, että Suomen kansan vanhan vuodentiedon mukaan maaliskuussa pitäisi maan alkaa näkyä lumen alta.

ja jo lapsina osasimme ennustaa tulevaa säätä jututtamalla ukko-etanaa (tästä ihmeelisestä otuksesta myöhemmin lisää)

Jeesus kiinnitti huomiomme tähän taitoomme havainnoida luonnonilmiöitä ja ennustaa huomisen säätä


Hänellä oli siitä tällaista asiaa:

Iltarusko Israelissa

evankeliumi Matteuksen mukaan kertoo:

Jeesuksen luo tuli fariseuksia ja saddukeuksia, jotka halusivat panna hänet koetukselle ja pyysivät häntä näyttämään merkin taivaasta.

Mutta Jeesus vastasi heille: "Illalla te sanotte: 'Tulee kaunis ilma, kun taivas ruskottaa', ja aamulla: 'Tänään tulee ruma ilma, sillä taivas on synkän ruskottava.' Taivasta te kyllä osaatte lukea, mutta ette aikojen merkkejä.

Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii merkkiä, mutta ainoa merkki, joka sille annetaan, on Joonan merkki."

Hän jätti heidät siihen ja lähti pois.

Mt 16:1-4 KR 1992

Israelissa tuuli tuo lännestä sadepilviä

evankeliumi Luukkaan mukaan kertoo:

Jeesus sanoi sitten kansalle:

"Kun te näette pilven nousevan lännestä, sanotte heti: 'Tulee sade', ja niin tuleekin. Tai kun tuulee etelästä, te sanotte: 'Tulee helle', ja niin tulee.

Te tekopyhät! Maan ja taivaan ilmiöt te kyllä osaatte tulkita, kuinka sitten ette tätä aikaa?

"Miksi te ette jo itse ratkaise, mikä on oikein?

Kun olet vastapuolesi kanssa menossa oikeuteen, tee matkalla kaikkesi, että pääsisit sovintoon hänen kanssaan. Muuten hän raahaa sinut tuomarin eteen, ja tuomari luovuttaa sinut vartijalle, joka panee sinut vankilaan. Usko minua: sieltä sinä et pääse, ennen kuin olet maksanut kaiken viimeistä lanttia myöten."

Lk 12:54-59 KR 1992


Etana

ensin vielä hieman tuosta Ennustavasta Etanasta ja sen sarvista, joita lapsina katselimme - pojat uteliaina ja tytöt joskus hieman kirkaisten, kun paljas jalka sellaisen saunapolulla tapasi.


"Etana. ryhmä keuhkokotiloiden (Stylommatophora) joukkoon kuuluvia maanilviäisiä. Etanat ovat pehmeäruumiisia kuorettomia tai kuorellisia eläimiä. Liikkumista varten etanalla on limaa erittävä anturajalka. Etanalla on kaksi paria tuntosarvia. Silmät sijaitsevat pidempien tuntosarvien päissä.

Liittyvät sanat:
ukkoetana, siruetana, viinitarhaetana

etananvauhti"
(Sivistyssanakirja)


Suomalainen wikipedia kertoo:

Kotilot (Gastropoda) ovat suurin nilviäisluokka. Perinteisesti se on jaettu kolmeen alaluokkaan ja jopa 40 000–60 000 lajiin. Kotiloilla on vahva jalka, jonka aaltomaisten lihassupistusten avulla ne liikkuvat, silmät ja yksi tai kaksi paria tuntosarvia. Kotiloilla on yleensä kuori, jonka muoto vaihtelee suuresti. Kuori on kalsiumkarbonaattia, joten kuorelliset kotilot voivat elää vain alueilla, joilla ainetta esiintyy. Kuorettomien kotiloiden kuori on surkastunut ja jäänyt vaipan sisään. Kotiloita elää niin meressä, makeassa vedessä kuin maalla (keuhkokotilot). Kotiloista löytyy niin kasvissyöjiä, raadonsyöjiä, kuin petojakin. Australialaiset keilakotilot, jotka saalistavat myrkkypiikillään, voivat olla vaarallisia ihmiselle. Tyhjää merikotilon kuorta kutsutaan nimellä näkinkenkä.

Pienimmät kotilot ovat millimetrien kokoisia, suurimmat yli metrin.

Kotiloita on hyödynnetty ravintona kauan, ja nykyään niitä pidetään usein gastronomisena herkkuna. Nykyisin kotiloita pidetään myös terraarioissa lemmikkeinä, joista suosituin on akaattikotilo.


Kotilot ravintona

Ravintona käytettävistä kotiloista käytetään yleensä "etana"-nimitystä. Tämä on hieman virheellistä, sillä etana viittaa muulloin kuorettomiin kotiloihin, kun taas syötävät kotilot ovat yleensä kuorellisia.

Nykyään suositellaan, että etanoita ei ruokittaisi kahteen vuorokauteen ennen niiden valmistamista ruoaksi, siltä varalta, että etana olisi syönyt jotain ihmiselle myrkyllistä kasvia.


Historia

Kautta historian etanoiden syönti on vaihdellut muotivirtausten mukaan. Roomalaiset pitivät etanoita hyvinkin suuressa arvossa. Heillä oli jopa etanatarhoja, joissa etanoita lihotettiin syöttämällä niille viiniä ja leseitä.

Suurin osa keskiajasta etanoita syötiin, vaikka eivät ne mikään erityinen ylellisyysruoka olleetkaan.

Varhaisin tunnettu jälkipolville säilynyt etanaresepti on ranskalainen ja vuodelta 1390. Platina mainitsee, että etanoiden valmistus alkaa niiden puhdistamisesta. Vähintään vuorokauden ajan etanoille pitää syöttää maitoa tai vettä, jotta niiden suolisto saadaan puhdistetuksi. Sitten etanat keitetään ja pestään huolellisesti. Tämän jälkeen niihin hierotaan viinietikkaa ja suolaa ja pestään jälleen. Siten ne kieritellään jauhoissa ja keitetään kiehuvassa öljyssä tai rasvassa. Kun ne asetetaan tarjolle, niiden päälle ripotellaan tuoretta minttua, pippuria, valkosipulia ja sahramia ja pirskotellaan päälle hieman verjuisea.

http://suomisanakirja.fi/etana



mistähän tuo meidän etana sana tulee - kummallinen... kuten monet suomenkieliset ilmaisut.

englantilaisten slug, ruotsalaisten snäcka, saksalaisten Schnecke



Ukkoetana (Limax cinereoniger) on Euroopan suurin maaetana.

Koko ja ulkonäkö

Ukkoetana voi kasvaa jopa 18-senttiseksi. Lajin tunnistaa helposti kokonsa ja vaaleiden selkäjuovien perusteella.

Levinneisyys

Ukkoetanoita tavataan Suomessa noin Tornion korkeudelle saakka. Sitä tavataan myös melkein kaikkialla muualla Euroopassa, paitsi ei Islannissa eikä Espanjan eteläosissa.

Elinympäristö

Ukkoetanat viihtyvät enimmäkseen metsissä, eivät niinkään puutarhoissa kuten jättietanat. Etenkin sateisina ja sumuisina aikoina ne saattavat kuitenkin liikkua epätavallisissakin paikoissa.

Ravinto

Ukkoetanat syövät lähinnä lahonneita lehtiä ja sieniä, joten ne eivät juurikaan aiheuta tuhoa ihmisten viljelyksille, kuten eräät muut etanalajit.

http://suomisanakirja.fi/ukkoetana



Jeesuksen sanat evankeliumeissa

suomen kansan sanontoja -

”Etana, etana, näytä sarves, onko huomenna pouta” - mikä lie sarvien salaisuus! (ehkä joku osaisi selittää,en tiedä)


sen sijaan tämä sanonta tuo mieleen Jeesuksen sanat

”Aamurusko sadetta, iltarusko poutaa”.

muistatko kumpi evankeliumi, Matteus vai Luukas, viittaa tähän ennustukseen Jeesuksen ajan Palestiinassa?

ne nimittäin viittaavat erilaisiin sääennustuksiin kansanparissa.



Sääennustus on erinomainen opas meille evankeliumien rakenteisiin ja sisältöön ja miten suhtaudumme tähän moninaisuuteen.

luonteeltaan skeptikko tai kristittyjen tyhmyyttä pilkkaava voisi sanoa

"hei hölmöläiset, katsokaa nyt itse, Jeesuksen suuhun on pantu aivan eri sanat ja aivan eri tilanteissa ja ne tulkitaan aivan eri tavoin Matteuksessa ja Luukkaassa."

johtopäätöksenään, että kumpikaan ei pidä paikkaansa eikä mikään pidä paikkaansa ja heittäkää moinen roskakirja elämästänne sivuun.

tottahan heidän toteamuksensa ovat, vaan johtopäätös on väärä.

kristitty, joka on vaivautunut Raamattuansa lukemaan ja sen ääressä painiskelemaan kaikenlaisen asian kanssa, ei moisesta epäuskoisesta pilkasta hätäänny.


Jeesuksen sanojen osuudesta evankeliumeissa on joku antanut hauskan vertauksen - ne ovat kuin sattumia, lihapaloja sopassa.

Synoptiset evankeliumit ovat sitä lientä, Matteus, Markus ja Luukas, ja evankelistat koettavat olla mitenkään koskematta näihin sanoihin.

Mutta liemet ovat erilaiset ja Jeesuksen sanat ovat evankeliumeissa eri yhteyksissä.

Tässä kohtaa esimerkiksi Luukas antaa etana-esimerkin sään ennustamiseseta ja "ajan ymmärtämisestä", ymmärtäkää nyt itsekin jotain!

Nämä Jeesuksen sanat "suostu pian sopimaan riitapuolesi kanssa" Matteus asettaa sen sijaan Vuorisaarnaan (Mt 5:25-26).


Mutta myös sään ennustamisen merkit ovat erilaiset

Matteuksella on tuo suomalaisillekin tuttu

"Illalla te sanotte: 'Tulee kaunis ilma, kun taivas ruskottaa', ja aamulla: 'Tänään tulee ruma ilma, sillä taivas on synkän ruskottava.'
Mt 16:2-3

Luukkaassa Jeesuksen sanat sen sijaan viittaavat Pyhän maan ilmaston erityisiin oloihin - lännessä on Suuri meri (Välimeri) ja sieltä tuuli tuo talvisaikaan tullessaan sadepilvet.

Etelässä on autiomaa, josta tuleva tuuli tuo mukanaan kuumaa ilmaa, suorastaan hellettä.

Jeesus sanoi sitten kansalle:

"Kun te näette pilven nousevan lännestä, sanotte heti: 'Tulee sade', ja niin tuleekin. Tai kun tuulee etelästä, te sanotte: 'Tulee helle', ja niin tulee.
Lk 12:54-55


skeptikko kysyy "no mitä Jeesus sitten sanoi, puhui iltaruskosta vai etelätuulesta"

"jos iltatuuli viestin tuoda vois..."

tähän arvelisin että nimimerkki norppa sanoisi iloisesti

"ei tuohon aikaan ollut ketään videokameralla tai nauhurilla tallentamassa eikä pikakirjoituksella pistämässä muistiin, mitä Jeesus sanoi.

tämä on suullista perimätietoa, muistitietoa siitä, mitä Jeesus puhui. Toinen muisti tuon sananlaskun, tuo muisti tuon toisen ja kumpikin käsittää Jeesuksen tarkoituksen hieman eri tavoin."

no joku pilkkaaja sanoo "siinäs näette, ei mitään uskottavuutta ole tekstillä..."

johon mikkoL sanoo "tämä on se Pyhän Hengen tarkoittama taso, joka meillä on Uudessa testamentissa. Totuudessa luemme ja huomaamme nuo erot, ja hyödynnämme kumpaakin perinnettä ja evankelistojen ymmärtämistä hengelliseksi rikkaudeksemme. siis emme yritä tunkeutua tekstin taakse, vaan otamme Jumalan sanan sellaisena kuin se meille kanonisessa Uudessa testamentissa tarjoillaan."

,.. ja kumpikin sääennustus pitää paikkansa, iltarusko ja etelätuuli.

etanasta en mene sanomaan - vaikka Suomen kansa näin hauskasti ukkoetanaa on jo muinaisina aikoina jututtanut.


hetkinen

mites nää ruskot vielä menikään?

suomalaiset sanovat
"Aamurusko sadetta, iltarusko poutaa”.

Jeesus sanoo?