Matteuksen evankeliumin 25 luvussa on Jeesuksen kuuluisa vertaus viimeisestä tuomiosta.
Tämä vertaus ei ole laisinkaan kristillinen.
Kyseessä on Jeesus Nasaretilaisen opetusta Matteuksen mukaan, jossa ei ole mitään mainintaa kristityille niin tärkeistä asioista, Jeesuksen uhrikuolema, syntien sovittaminen, pelastuksen vastaanottaminen uskolla Jumalan lupauksiin.
Kyseessä ei ole laisinkaan kristillinen vertaus.
Kirjoittanut: Haamul,
En lainkaan ymmärrä, miten yksikään rehellinen uskova pääsee yli tuosta kohdasta muistamatta lunastusta ja anteeksiantamusta.
Kirjoittanut: MikkoL
Jotta tämän väitteen voisit itse tarkistaa, laitan Jeesuksen vertauksen tähän sanasta sanaan.
Näytä minulle TÄSTÄ VERTAUKSESTA sana usko, armo, sovitus, lunastus.
Älä tuo mukaan mitään muuta Matteuksen evankeliumista tai Uudesta testamentista tai Raamatusta.
Näytä minulle TÄSTÄ VERTAUKSESTA kristillisen uskon perustavia asioita, kuten sana usko, armo, sovitus, lunastus.
jos et pysty näyttämään, niin ei sinun silti tarvitse olla kanssani samaa mieltä, että tämä ei ole kristillinen vertaus laisinkaan.
vaan juutalainen, juutalaisen rabbin syvällistä opetusta.
ei sinun tarvitse olla tästä samaa mieltä, vaan voit Selittää tämän kristillisesti.
silloin tosin hukkaat Jumalan sanan rikkauden yhteen tasapaksuun kristilliseen raamattu-soopaan.
mutta hukkaat Jumalan sanan todellisen viestin tosi hurskaasti!
nyt siis suurennuslasit käsiin ja etsimään joukolla sanoja "usko, armo, lunastus, syntien sovitus, pelastuminen ilman lain tekoja yksin uskosta Kristukseen"
tai mitään tähän viittaavaa
tässä rabbuunimme Jeesuksen sanat ovat kaikessa alastomuudessaan
Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle.
Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista.
Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen.
Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville:
'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat.
Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti.
Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.
Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa.
Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne.
Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut.
Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa.
Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.'
Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle:
'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa?
Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut?
Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?'
Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'
Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville:
'Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen.
Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa.
Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa.
Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne.
Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua.
Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.'
Silloin nämäkin kysyvät:
'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?'
Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.'
Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.
Mt 25:31-46 KR 1992
Koska esikoislestadiolaiset eivät lue Raamattua kuten se on kirjoitettu.
Heidän joukostaan on tullut musta piste Kristuksen valtakunnassa, musta piste, josta ei nouse jatkuvasti rukous ja kiitos Herralle Jeesukselle
ja laiskin tuntemani hengellinen herätysliike.
uskotaan vaan, ei tehdä mittään
sanoi Jeesus mitä sanoi - me ymmärrämme PH:n avulla sen todellisen merkityksen.
ei tartte tehdä mittään
ei saa tehdä mittään
ollaan vaan kuin ei oltaiskaan
ja uskotaan niin pirun hurskaasti että ollaan silti Jeesuksen vertauksen vanhurskaitten joukossa!
Haamul kirjoitti
"En lainkaan ymmärrä, miten yksikään rehellinen uskova pääsee yli tuosta kohdasta muistamatta lunastusta ja anteeksiantamusta."
tämä johtaa meidät juuri ja nimenomaan ongelman ytimeen!!
mitä ihmettä sillä on tekemistä tämän teksin kanssa, miten yksikään rehellinen uskova pääsee sen yli?
nyt on kyse siitä MITÄ ON KIRJOITETTU
Haamul puhuu siitä MITEN ME SEN TULKITSEMME
nämä ovat kaksi eri asiaa.
mutta kuinka voi tulkita oikein, jos ei ymmärrä ensin, mitä on kirjoitettu?
Kirjoittanut: Haamul
Kristuksen kertomat vertaukset ovat minulle aina kristillisiä vertauksia.
Oikea tulkinta tosiaan merkitsee sitä, että lukee ensin, mitä se todella tarkoittaa - ja kauhistuu.
Olen varma, että ilman lunastusta ja anteeksiantamusta en kuulu Isäni siunattuihin.
Mutta kiitos Herralle, minulla on lunastus ja anteeksiantamus.
Mutta jos jätän lukemiseni vain siihen kauhistumisvaiheeseen, unohtaen lunastuksen ja anteeksiantamuksen - mitä siitä seuraa?
Siitäkin minulla on omakohtaista kokemusta.
Kirjoittanut: MikkoL
Raamatun rikkaus on aivan valtava ja se on raikas ja paljon suurempi kuin ihmisajatukset.
sinä tahdot ymmärtää Jumalan Sanan ja teet siitä sellaisen tasku-raamatun, jonka jokainen käsittää ja joka on kristillisen opin mukainen - siis kuten sinä sen luterilaisena lestadiolaisena ymmärrät.
mutta jos annamme Jeesuksen vertauksen olla sitä mitä se on - se ei ole nimittäin pääsiäisen jälkeinen kristillinen vertaus - niin istumme Rabbuunin jalkain juureen oppimaan uutta, mitä tuoretta mannaa opetuslapset tänään Sanasta saavat osakseen.
sen sijaan että opetamme Jeesukselle, miten Hänen olisi tuo vertaus pitänyt sanoa - kristillisesti.
niin että me emme ole mittään emmekä tee mittään
ja kuitenkin olemme uskon kautta vanhurskaita.
tai muuta meille lapsesta asti tuttua
eihän nyt Raamatusta voisi mitään uutta oppia!
vain sitä, minkä jo tiedämme, vanhaa mannaa eilispäivältä.
Kirjoittanut: Haamul
Se on orjuuden ies. Mutta Jeesukseen uskova ei ole syntynyt Siinain liiton lapsena. Kristus on vapauttanut meidät orjuuden ikeestä ja tehnyt Jumalan lapsiksi.
Gal. 4:ssä Paavali puhuu kahdesta liitosta. Se on vertauskuvallista puhetta.
Siis se, mihin viittasin orjuuden ikeellä, oli tietysti oman edellisen viestini viimeinen lause. Eli se omakoht. kokemus.
En jaksa enkä tahdokaan enää jäädä sinne aikaan ennen pääsiäistä. Meidän Herramme on jo ylösnoussut!
http://www.youtube.com/watch?v=DlmlCadZ7qU
Nyt tiedän sen:
ilman tuskiaan
en pääsis eloon iäiseen,
vaan hyljättynä
Isän eestä
joutuisin poistumaan.
Kirjoittanut: MikkoL
"En jaksa enkä tahdokaan enää jäädä sinne aikaan ennen pääsiäistä. Meidän Herramme on jo ylösnoussut!"
Haamul
Aamen, totisesti on noussut kuolleista.
...
tiedän että et tahdo lukea Jumalan Sanaa niinkuin on kirjoitettu, vaan niinkuin sen täytyisi olla kirjoitettu.
hakien muualta Raamatusta kristillisen sisällön Matteuksen evankeliumin aidosti juutalaiseen vertaukseen viimeisestä tuomiosta.
pyrin tässä vain tuomaan esiin tämän, miten sinä ja niin monet muut Jumalan lapset Raamattua lukevat.
ei niinkuin on kirjoitettu.
ja sen mukana menettävät niin suuret viisaudet ja aarteet, jotka Kristus itse tahtoisi jakaa omilleen.
Opettaa meitä avoimen Raamatun äärellä.
sillä vanhaan mannaan tulee matoja - ja niin on essuille totisesti käynyt.
Aamulla oli maassa leirin ympärillä runsaasti kastetta, ja kun kaste oli haihtunut, oli autiomaassa jotakin hienoa ja rapeaa, ohutta kuin kuura maan pinnalla.
Tämän nähdessään israelilaiset kyselivät toisiltaan: "Mitä tämä on?" He eivät näet tienneet, mitä se oli.
Mooses sanoi heille: "Se on leipää, jonka Herra on antanut teille ruoaksi.
...
Mooses sanoi heille: "Kukaan ei saa jättää siitä mitään huomiseksi."
Jotkut eivät kuitenkaan totelleet Moosesta vaan jättivät sitä jäljelle seuraavaksi aamuksi, mutta siihen tuli toukkia ja se alkoi haista.
Mooses vihastui heihin.
2 Ms 16:13-15,19-20 KR 1992
Kirjoittanut: Haamul,
Sitä sanoisin vanhaksi matoiseksi mannaksi, jos vain vanhana juutalaisena juttuna Jeesuksen vertauksen lukisimme.
Matt. 13:
10 Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja sanoivat hänelle: "Minkätähden sinä puhut heille vertauksilla?"
11 Hän vastasi ja sanoi: "Sentähden, että teidän on annettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta heidän ei ole annettu.
12 Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
13 Sentähden minä puhun heille vertauksilla, että he näkevin silmin eivät näe ja kuulevin korvin eivät kuule, eivätkä ymmärrä.
14 Ja heissä käy toteen Esaiaan ennustus, joka sanoo: 'Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.
15 Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.'
16 Mutta autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja teidän korvanne, koska ne kuulevat.
17 Sillä totisesti minä sanon teille: monet profeetat ja vanhurskaat ovat halunneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet.
Kyllä minä ymmärrän sillä tavalla, että vertausten kohdalla nimenomaan se oikea tulkinta on todellista Jeesuksen sanojen kuulemista.
Kirjoittanut: MikkoL
Vihdoinkin pääsemme tässä asian ytimeen.
1.
"Sitä sanoisin vanhaksi matoiseksi mannaksi, jos vain vanhana juutalaisena juttuna Jeesuksen vertauksen lukisimme."
oletko koskaan kuullut jonkun toisen papin kertovan tai esikoisten saarnaajan kertovan, että Jeesuksen vuorisaarna tai vertaus viimeisestä tuomiosta ei ole kristillinen?
ei ihan vanhaa mannaa... vaan tuore näkökulma Jumalan sanan oppimiseen
niinkuin on kirjoitettu
ei niinkuin me sen tulkitsemme
2.
"Kyllä minä ymmärrän sillä tavalla, että vertausten kohdalla nimenomaan se oikea tulkinta on todellista Jeesuksen sanojen kuulemista."
tämä on erinomaisen selkeästi sanottu
sanot tässä hyvin juuri se, mitä ymmärtääkseni myös mama on metsästänyt eri keskusteluissanne
varmuudeksi tahdon toistaa, että et todellakaan ole kristikunnassa yksin tämän ymmärryksesi kanssa ja jos monta kertaa Nettiruukussakin Martti-setä on tullut avuksesi.
Vuorisaarna Matteuksen evankeliumissa on Jeesuksen kuuluisin puhe ja esimerkiksi Leo Tolstoin elämässä todellinen peruskallio.
Se on täysin universaali, Jeesus asettaa ihmisen pyhän Jumalan tahdon eteen sellaisella tavalla, että joka sen kuulee sen korvat soivat!
unohtumaton puhe
tutkijat ajattelevat, että evankelista Matteus on sen tahallaan vuorelle asettanut - tämä on se toinen Mooses, josta Kirjoitukset puhuvat.
(Luukkaalla on "kenttäsaarna")
kun luemme Matteusta niinkuin on kirjoitettu
ei se tietenkään tarkoita, että joudumme lupumaan kristillisestä uskosta!
sinähän Haamul kysyit mamalta, miten hän aikoo selvitä viimeisestä tuomiosta ilman lunastusta ja armoa
...
nyt ei ole laisinkaan kysymys Haamulin tai maman uskosta.
he ovat kristittyjä ja luottavat kaikessa Jeesukseen Kristukseen ja lukevat koko Raamattua.
...
kyse on siitä, mitä Matteuksen evankeliumissa on kirjoitettu
objektiivisesti
...
miten me Jeeuksen vertauksen sitten ymmärrämme on aivan toinen asia
...
väitämme näköjään täällä vain minä ja mama, että kristillinen tulkinta
Laupiaasta samarialaisesta (Kristus on samarialianen, me olemme rikoksen uhri),
Vuorisaarnasta (armojärjestyksenä)
Viimeisestä tuomiosta (ei koske uskovia)
tallaa jalkoihin Jumalan pyhän sanan ja korvaa sen ihmisten hurskailla selityksillä.
Kirjoittanut: Haamul
"nyt ei ole laisinkaan kysymys Haamulin tai maman uskosta.
he ovat kristittyjä ja luottavat kaikessa Jeesukseen Kristukseen ja lukevat koko Raamattua." (MikkoL)
Sanotpa mitä tahansa, niin kyllä puhe on uskovan uskosta mitä suurimmassa määrin, kun uskovaa syytetään Totuuden vastustamisesta ja Jumalan Sanan vääristelystä ja aika ajoin muistutetaan, että tuollaista on, kun ei kulje elävän Jeesuksen seurassa.
Eihän Jeesus tosiaan voi vertauskuvallisesti olla Laupias Samarialainen, kuten Hän ei voi olla Kivikään, tai Kallio. Sama logiikka. Eläköön johdonmukaisuus ennenkaikkea.
Viis siitä, että Jeesus itse sanoo puhuvansa tuossakin Matt. 25:ssä VERTAUKSIN.
Anteeksi, sitähän Hän ei tehnytkään. Ei Matt. 25:ssä. Ei Hän siinä tosiaan käytä sanaa vertaus.
Kirjoittanut: MikkoL
sillä, seuraako Haamul elävää Jeesusta vai ei, ei ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa, mitä Matteuksen evankeliumiin on kirjoitettu pyhässä Raamatussa.
sillä, onko mamalla Pyhä Henki vai ei, ei ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa, mitä Matteuksen evankeliumiin on kirjoitettu pyhässä Raamatussa.
sillä, onko mikkoL edes kristitty ei ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa, mitä Matteuksen evankeliumiin on kirjoitettu pyhässä Raamatussa.
nämähän kaikki ovat "ei mittään" jostain maailman ääriltä Suomesta (ainakin syntyisin...)
...
kuka tahansa, muslimi, hindu, ateisti, akrobaatti, esikoinen, evankelinen, anglikaani, paavi Bendediktus XVI itse
voi lukea, mitä Matteuksen evankeliumissa on kirjoitettu.
sillä, onko X syntynyt uudelleen ylhäältä vai ei, ei ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa, mitä Matteuksen evankeliumiin on kirjoitettu pyhässä Raamatussa.
Jumalan sana ja sen tulkinta ovat kaksi eri asiaa.
pyhä Augustinus oli myös - kuten kirkkoisät Origenes ja Luther ja nimimerkki Haamul - laupiaan samarialaisen vertauksen kristitty tulkki.
hän lisäsi siihen, mitä olemme jo kuulleet, myös että "meni Jerusalemista alas Jerikoon" on vanhasta Jerusalemista kuuhun, joka symbolisoi uutta elämää tämän elämän jälkeen.
miksi pyhä Augustinus tulkitsi, että Jeriko on taivaalla kumottava kuu?
koska heprean kielessä Jerah on kuu ja Augustinus ajatteli, että Jeriko tulee juuresta Jerah.
nykyään tiedämme, että näin ei ole vaan että sana Jeriko on esihistoriallista Jordanin laakson alueella puhuttua kieltä, emmekä tiedä lainkaan, mitä sana Jeriko tarkoittaa.
mutta Augustinukselle Jeriko-kuu oli vielä yksi Lutherin mainitsema mehevä lisä itse tekstiin.
arvelisin, että jos mikko-pastori jossain seurakunnassa saarnaisi, että Vuorisaarna ja vertaus viimeisestä tuomiosta eivät ole kristillistä julistusta
valitusta voisi mennä tuomiokapituliin.
ajatus on niin radikaali - vaikka se on tietysti totta
elihän Jeesus täällä lihassa yli kolmekymmentä vuotta,opiskeli, opetti ja julisti Jumalan sanaa Israelin kansalle, jota varten Hänet on tänne lähetetty.
Kirjoittanut: Haamul
Kristillinen julistushan on nimenomaan Jumalan Sanaa. Ellei se ole sitä, niin se ei ole Jumalan Sanaa. Itse asiassa Jumalan Sana on nimi, jolla Kristusta kutsutaan. Ja hänestä myös Kirjoitukset kertovat.
Kristilliseksi julistukseksi minä kyllä laskisin kaiken, mitä Jeesus puhui. Enkä esim. vain sitä, mitä Hän puhui ristiinnaulitsemisensa jälkeen.
Kirjoittanut: MikkoL
koetan selittää
"kristillinen julistus" tarkoittaa Haamulille sitä luovuttamatonta totuutta, että Jeesus Kristus on sovittanut kaikkien ihmisten synnit ja saamme uskossa ottaa vastaan Krsituksen Golgatalla tekemän täydellisen teon.
Haamulille kristillinen julistus on sitä, että Jeesus on se Laupias samarialainen, joka meidät lain lyömät syntiset hoitaa
X:lle kristillinen julistus on sitä, että ihminen syntyy uudelleen siinä armonjärjestyksessä, josta Vuorisaarna puhuu
Haamulille kristillinen julistus on sitä, että viimeisellä tuomiolla auttaa ainoastaan uskon kautta vastaanotettu armo.
...
mikään näistä ei tee oikeutta Matteuksen evankeliumille (Vuorisaarna, Viimeinen tuomio) eikä Luukkaalle (laupias samarialainen)
siis Jumalan sanalle.
ne ovat Haamulin kristillistä tulkintaa Jumalan sanasta.
TULKINTA ON ERI ASIA KUIN TEKSTI
Kirjoittanut: Haamul
Lieneekin tullut jo aika selväksi: minusta on täysin yhdentekevää, onko joku Jeesuksen esittämä vertaus jonkun kehittämän uskontotieteellisen määritelmän mukaisesti kristillinen vai ei. Itse omassa raamatuntutkinnassani määrittelen asian niin, että kaikki, mitä Jeesus sanoo, on Kristillistä. Joka sana.
Tulkinta on eri asia kuin teksti. Totta.
Mutta onhan selvää, että vertauksesta saadaan viesti selville vain osaamalla tulkita se.
Esim. lausahdus"Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista" - mitä opimme tästä?
Lukekaamme suoraan niinkuin on kirjoitettu, ilman mitään omia tulkintojamme.
Opimme, että lauseen kirjoittaja uskoo ketun osaavan puhua. Tai on ainakin ollut kuulevinaan ketun puhuvan. Tai on luullut jotakuta ihmistä ketuksi. Ja joka tapauksessa se, joka tuon lausahduksen on sanonut, on kuullut jonkun sanovan, että pihlajanmarjat ovat happamia. Yms. tällaisia johtopäätöksiä voidaan tehdä. Voidaan jopa asiayhteyksistä yrittää ajoittaa tapahtunutta: luultavasti se ei tapahtunut ainakaan alkukesällä. Mutta sitäkään ei tuo lausahdus kerro. Muualtahan me sen tiedämme, että pihlajanmarjat kypsyvät syksyksi.
Mutta se, mitä lausahduksen sanoja varsinaisesti tahtoo sanomisellaan sanoa, jää ymmärtämättä täysin, ellei käsitä kyseen olevan vertauksesta, joka edellyttää tulkintaa.
Kirjoittanut: MikkoL
totta virkot.
"Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista" on sananparsi, joka käyttää kielikuvia.
ja analysoit mielestäni oikein sen kirjaimellista tulkintaa.
tässä sen sijaan on ongelman ydin:
"Mutta se, mitä lausahduksen sanoja varsinaisesti tahtoo sanomisellaan sanoa, jää ymmärtämättä täysin, ellei käsitä kyseen olevan vertauksesta, joka edellyttää tulkintaa."
Laupias samarialainen on vertaus - ja siten verrattavissa "happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista"
on siksi koetettava ymmärtää, mitä Jeesus vertauksella tahtoo sanoa.
"kristillinen tulkinta" on se, jota Haamul edustaa.
hyvässä seurassa, kristillisen kirkon arvostamat opettajat Martti Luther, pyhä Augustinus, kirkkoisä Origenes.
ja kuitenkaan se ei anna meille oikein Jeesuksen vertauskuvan sisältöä, vaan "kristillistää" ja siirtää painopisteen kokonaan muualle, kuin mihin tekstityhteydestä ja sisällöstä päätellen Jeesus itse pyrki tuolla vertauksella.
toki on ihanaa että meillä on Laupias Samarialainen, joka itse esimerkillään näyttää, mistä puhuu.
Jeesuksen sanat ja teot eivät ole ristiriidassa, niinkuin meidän ihmisten kohdalla niin usein on.
"mene ja tee sinä samoin"
ja taas kuulemme "taa, tee, tii, too, tuu (tyy, tää, töö)"
eikä tarvitse mihinkään mennä eikä mitään tehdä, vaikka Jeesus kuinka käskisi.
eikö niin!
Kirjoittanut: Nosce te
Tässähän kettu voi olla vaikka Jumala ja pihlajanmarjat ihmisiä.Siis kielikuvat ovat yhteydessä mielenkuvituksiin.Eikö olekin hauskaa.
Kirjoittanut: MikkoL
mitä Jeesus tuossa vertauksessa sanoo melkoisen selvin sanoin, sitä yritin kertoa lapsille pyhäkoulussa.
kukaan ei ole sanonut, että opetin lapsille väärin.
mutta se mitä sanon on kuitenkin aivan eri asia kuin mitä Haamul opettaisi vertauksesta laupiaasta samarialaisesta pyhäkoululapsille.
Nosce te "Siis kielikuvat ovat yhteydessä mielenkuvituksiin."
näinhän asia on, kuinka mielemme, aivoituksemme toimivat
ja kuinka Jumalan Sanan miekka paljastaa aivoituksemme...
juutalaisella kansalla on mielestäni hieno vastaus, miksi Raamattua ei käännetä vaan luetaan vanhalla heprealla
heille Toora on kuin alasin, josta lekan lyödessä lentää oikein kipinäsade ajatuksia, tulkintoja, merkityksiä
mutta kaiken tämän tulee olla aidosti kyseisestä Jumalan sanan kohdasta lähtevää kipinöintiä
Herra Jeesus antaa tästä itse syvällisen esimerkin
Palava pensas teksti
Hän ei tulkitse pensasta "se oli Kristus" tyyliin, eli kuten Paavali tulkitsi kallion, joka seurasi kansaa vaelluksella.
vaan löytää kertomukseseta jotain aivan uskomattoman syvällistä, jossa riittää pohtimista ihmisen eliniäksi
Sitten Jeesuksen luo tuli saddukeuksia*, jotka kieltävät ylösnousemuksen. He esittivät hänelle kysymyksen:
"Opettaja, Mooses on säätänyt näin: 'Jos jonkun veli kuolee ja jättää jälkeensä vaimon mutta ei lasta, tämän miehen tulee ottaa veljensä vaimo ja hankkia jälkeläinen veljelleen.'
Oli seitsemän veljestä. Vanhin heistä otti vaimon ja kuoli jättämättä jälkeläisiä. Silloin toinen otti lesken, mutta hänkin kuoli jälkeläisiä jättämättä. Samoin kävi kolmannen ja kaikkien seitsemän: heiltä ei jäänyt jälkeläisiä. Viimeisenä kaikista kuoli nainen. Kun he ylösnousemuksen päivänä nousevat kuolleista, kenen vaimo hän silloin on? Hänhän on ollut kaikkien seitsemän vaimo."
Jeesus vastasi heille:
"Te kuljette eksyksissä, ja mistä syystä? Koska ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.
Kun noustaan kuolleista, ei oteta vaimoa eikä mennä vaimoksi. Ylösnousseet ovat kuin enkelit taivaassa.
Ja kun nyt puhumme kuolleiden herättämisestä -- ettekö ole Mooseksen kirjasta lukeneet kertomusta palavasta pensaasta? Siinä Jumala puhuu Moosekselle ja sanoo: 'Minä olen Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala.' Ei hän ole kuolleiden Jumala, vaan elävien.
Te olette pahasti eksyksissä."
Mk 12:18-27 KR 1992
Kirjoittanut: Haamul
"Herra Jeesus antaa tästä itse syvällisen esimerkin
Palava pensas teksti
Hän ei tulkitse pensasta 'se oli Kristus' tyyliin, eli kuten Paavali tulkitsi kallion, joka seurasi kansaa vaelluksella.
vaan löytää kertomukseseta jotain aivan uskomattoman syvällistä, jossa riittää pohtimista ihmisen eliniäksi" (MikkoL)
Onhan se tietysti jotenkin ymmärrettävissäkin, että Herramme Jeesus tulkitsee VT:tä pikkuisen eri taidolla kuin me. Ja ehkä ansiokkaammin kuin Paavalikin.
"Mene ja tee sinä samoin, äläkä läpise Paavalin tavoin tyhjänpäiväisiä" - et ehkä tätä tarkoita, vaikka siltä minusta kuulostatkin.
"mihin tekstiyhteydestä ja sisällöstä päätellen Jeesus itse pyrki tuolla vertauksella",
Kun MikkoL kertoo, mihin Jeesus pyrki tuolla vertauksella, se on MikkoL:n tulkinta asiasta. Se on sitä siitä huolimatta, että MikkoL vetoaa tekstiyhteyteen ja sisältöön.
Nimenomaan tuota tekstiyhteyttäkin olen kyllä itsekin miettinyt, paljonkin.
Siinähän on edellä se 10 neitseen vertaus. Se on vahva vertaus juuri siitä, miten usko ratkaisee. Sillä jopa ne viisaat nukkuivat yljän huudon kuuluessa.
Sitten on se leiviskävertaus. Leiviskävertausta lukiessa ei pidä kokonaan unohtaa 10 neitseen vertausta. Kaikki 10 nukkuivat. Se, että lampussa oli valmiina öljyä, ratkaisi. Leiviskävertaus ei ole tarkoitettu karkottamaan uskovilta lapseuden henkeä ja ajamaan heitä orjallisesti (muka) palvelemaan Jumalaa.
Leiviskävertauksenkin takana on sama ajatus: ilman uskoa on mahdotonta tehdä mitään Jumalalle otollista. Lapseuden Hengen vallassa ei tarvitse sanoa: "minä tiesin sinut kovaksi mieheksi, seli-seli".
Eikä viimeisen tuomion kuvaus muuta tätä asiaa, että usko on edelleen se, joka pelastaa.
Tuo leiviskävertaus on kyllä hyvin samantyyppinen kuin tuo viimeisen tuomion kuvaus, nimittäin myös siinä on kahdenlaista väkeä: Herralle kelpaavaa ja Herralle kelvotonta. On niin, että kaikki liha on kuin ruoho, ja ruohoa on kansa - tämä on evankeliumia! - tomu on tomua mutta vain Herran Sana kestää iankaikkisuuteen asti. Miksi tämä on ilosanomana julistettu, kuten Pietari väittää? Miksi? Koska ilman Vapahtajaa olemme pelkkiä savimajoja, eikä meillä ole mitään tulevaisuutta iankaikkisessa elämässä. Mutta Vapahtajassa meillä on kaikki, kun uskomme Häneen. Pelkällä uskolla omistettuna meillä on Hänessä kaikki. Hän antaa meille rauhan, sillä HÄN on tehnyt meidän tekomme. Hän on ottanut väärät tekomme kantaakseen ja Hänen ansiotaan on kaikki hyvät tekomme. Muusta emme saa rauhaa. Lue Jes. 26 ja erityiseti jae12. Uskon levosta käsin teemme, mitä teemme. Tietenkin kartamme pahaa ja teemme hyvää niin paljon kuin ehdimme. Näin tulisi ainakin tehdä. Mutta Herra Jeesus on meidän Elämämme.
Evankeliumin perustotuus on se, että kelpaamme Herralle yksin uskosta, Vapahtajan tähden. Tätä perustotuutta vastaan ei Jeesus taatusti puhu yhdessäkään puheessaan. Jos joku lukee tuota viimeisen tuomion tilanteesta Matt.25 jotain sellaista, hän lukee väärin.
Kirjoitin:
Tietenkin kartamme pahaa ja teemme hyvää niin paljon kuin ehdimme. Näin tulisi ainakin tehdä. Mutta Herra Jeesus on meidän Elämämme.
Täsmennän vielä. Näin tulisi olla uskovien laita. Että me teemme hyvää kaiken aikaa. Eikä pahan tekeminen ole tullut yhtään luvallisemmaksi kuin se on koskaan ollut. Silti uskoville Jeesus on kokonainen Elämä, josta ei yhtään hyvää tekoa puutu.
"mutta se mitä sanon on kuitenkin aivan eri asia kuin mitä Haamul opettaisi vertauksesta laupiaasta samarialaisesta pyhäkoululapsille" (MikkoL)
En sanonut, että esimerkkiopetuksessasi lapsille oli sinänsä mitään vikaa.
Oli siinä tietysti se korostus, mitä en lapsillekaan tyrkyttäisi. Eli mielestäni siinä jäi hiukkasen päälle sellainen ehtolause: "tee niin, niin saat elää".
Lapset osaavat kyllä tulkita tuon juuri niinkuin se on: "Lapset saavat elää Isän lapsina, kun tekevät niinkuin Isä käskee"
Siispä ainakin itse tuollaisessa opetustilanteessa varmasti kertoisin, että vaikka te varmasti toisinaan hairahdutte, olette silti Taivaan Isälle aina rakkaita. Ja korostaisin huomattavasti tuon vertauksen hengellistä merkitystä - sitä, että Jeesus on se, joka hoitaa (elämän) matkalla saadut haavat, Hän on se, jolla on valta antaa synnit anteeksi, ja Hän on itse armo ja laupeus jokaista hairahtunutta lasta ja myös aikuista kohtaan. Ja toki muistuttaisin, että samalla tavalla meidänkin tulee olla auttavaisia, anteeksiantavaisia ja kärsivällisiä toinen toistamme kohtaan.
Kirjoittanut: MikkoL
kiitos että vastasit pyhäkoulun kysymykseeni Laupiaan samarialaisen vertauksesta
edellä kirjoitat
"Evankeliumin perustotuus on se, että kelpaamme Herralle yksin uskosta, Vapahtajan tähden.
Tätä perustotuutta vastaan ei Jeesus taatusti puhu yhdessäkään puheessaan.
Jos joku lukee tuota viimeisen tuomion tilanteesta Matt.25 jotain sellaista, hän lukee väärin."
Haamul
Olemme avoimen Raamatun äärellä ja tutkimme Matteuksen evankeliumia, mutta viittaat kuitenkin olennaisesti katekismukseen, luterilaiseen oppiin.
"Evankeliumin perustotuus on se, että kelpaamme Herralle yksin uskosta, Vapahtajan tähden."
Tahdomme kaikki uskoa näin, kuin kirjoitat - kysymys ei ole nyt opillisesta keskustelusta.
lauseesi nimittäin perustuvat Uuden ajan alun Saksasta 1500-luvulta tulevaa opillista tekstiä laista ja evankeliumista, jota ei sellaisena löydy laisinkaan neljästä evankeliumista.
kun tahdomme lukea evankeliumia sen omista lähtökohdista käsin, avaimena ei välttämättä pitäisi olla 1500-vuotta myöhäisempi teologinen asiakirja, esimerkiksi Augsburgin tunnustus.
Augsburgin tunnustusta pitää arvostella Raamatun valossa - näin saksalaiset uskonpuhdistajat itse tahtoivat.
että he ilmaisevat oikein Jumalan ilmoituksen keskeistä totuutta, on arvioitava Jumalan ilmoituksella.
Pidetään erillään toisaalta opillinen "evankeliumi" sellaisena, kuin luterilaisten kirkkojen tunnustukset sen esittävät "lain ja evankeliumin" ymmärtämisenä.
ja toisaalta "evankeliumit" eli Matteus, Markus, Luukas ja Johannes.
pidetään erillään neljä evankeliumia, niin että kuulemme niiden oman äänen tarkasti, emmekä sotke niitä keskenään toisiinsa.
näin pääsemme syvemmin tuntemaan Matteuksen luonnetta, Markuksen ja Luukkaan yhteyksiä ja eroja, Johanneksen kotkan lentoa.
ja pidetään näistä erossa Apostolien teot ja Uuden testamentin kirjeet, jotta osaisimme niitäkin lukea mahdollisimman läheltä niiden omaa sanomaa kuullen.
vertauskuvana voimme ajatella esimerkiksi linnun sulkaa, jonka rakenne käy sitä selvemmäksi, mitä tarkemmin ja lähempää sitä katselemme.
pyrkiessämme oppimaan tuntemaan Jumalan pyhää sanaa, Raamattua, sen kirjojen omat erityispiirteet, painotukset, merkitysyhteydet ja muut ominaisuudet käyvät selvemmin nähtäviksi.
tällä tiellä löydämme yhä uusia asioita Raamatusta, ja samalla syvenevä Jumalan sanan tunteminen johtaa meitä myös lähemmäs Jeesusta Kristusta, joka on Raamatun Herra ja Kuningas.
sen sijaan jos asetamme esimerkiksi Matteuksen evankeliumin lukemisemme perustaksi opin tällä tavoin:
"Evankeliumin perustotuus on se, että kelpaamme Herralle yksin uskosta, Vapahtajan tähden.
Tätä perustotuutta vastaan ei Jeesus taatusti puhu yhdessäkään puheessaan.
Jos joku lukee tuota viimeisen tuomion tilanteesta Matt.25 jotain sellaista, hän lukee väärin."
Haamul
asetamme silmillemme "opilliset silmälasit" ja näemme sitten kaiken siinä valossa.
riippumatta siitä, onko Matteuksen evankeliumissa näin kirjoitettu.
totuus on, että Matteus 25 vertaukset lopunajoista, vertaus 10 neitsyestä, vertaus leivisköistä ja vertaus viimeisestä tuomiosta, ei yksikään sisällä tätä ajatusta:
"Evankeliumin perustotuus on se, että kelpaamme Herralle yksin uskosta, Vapahtajan tähden."
Kirjoittanut: Haamul
Perustelen usein oppi-isä Lutherin hyvillä raamatunselityksillä asioita, joita väitän.
Silti kyse ei ole "opillisten rillien" käytöstä tarkoittamassasi mielessä (viitaten Lutheriin ym.), koska itse Raamattu todistaa toisaalla ja kauttaaltaan luettuna, että yksin armosta pelastutaan, yksin Jumalan nimen kunnian tähden ja Hänen sen päätöksensä nojalla, jonka Hän on jo aikojen alussa päättänyt Poikansa kautta toteuttaa.
Eikä Raamattu riitele itsensä kanssa, eikä Jeesus edes vertauksissaan riitele sitä vastaan, mikä kirjoitettu on.
Ja tuo tapasi (maman säestämänä) suhtautua tähän tulkintatapaan, joka on linjassa yleisesti tunnetun kristillisen tulkinnan kanssa, on mielestäni aivan mahdoton.
Jos kristikunta tähän asti on päätynyt tulkitsemaan niin, että viimeisellä tuomiolla uskovat tuomitaan armolla ja laupeudella,
mikä on vaihtoehtosi?
Tämäkö: Usko Herraan Jeesukseen henkilökohtaisena Vapahtajanasi ei pelastakaan, vaan sen lisäksi et ole saanut jättää yhtäkään lähimmäisenrakkauden käskyä täyttämättä.
?
Nimittäin ilman kristillistä armotulkintaa Jeesuksen puhe ihan sellaisenaan jättää kaikki kuulijat lain ja tuomion alle.
Ei yksikään rehellinen uskova voi päästä yli viimeisen tuomion vertauksesta, ellei hän muista lunastusta ja anteeksiantamusta.
On totta, että Matt. 25:n vertaukset sellaisinaan luettuna (ilman Lohduttajan, Pyhän Hengen avaamia silmiä) eivät sisällä ajatusta lunastuksesta ja anteeksiantamuksesta.
Mutta uskovalta ei sovi vaatia sellaista lukutapaa.
Sellainen vaatimus on aivan jumalaton.
Kirjoittanut: MikkoL
otin tämän asian - usko Matteuksen evankeliumissa - esille vielä toisella palstalla.
Uudessa testamentissa on neljä eri evankeliumia, koska Lohduttaja, Pyhä Henki, on nähnyt hyväksi että Kristuksen kirkolla on neljä evankeliumia.
Niitä ei voi hyntätä yhteen yhdeksi kertomukseksi, vaan ne eroavat monin tavoin toisistaan - kukin on yksilö, omine aineksineen, painotuksineen, tekstin mukaan ottamisineen tai pois jättämisineen.
kun sitten Kristuksen kirkko pohtii opin asioita - miten tullaan Jumalan lapseksi?
Raamatun moninainen todistuksen sinfonia on häkellyttävä.
koko tuo kiista esikoisuudessa "milloin Pyhä Henki vuodatettiin opetuslapsiin" johtuu siitä, että Johannes ja Apostolien teot kertovat asiat eri tavalla.
niitä ei voi eikä saa änkätä yhteen - näin on kirjoitettu ja tämän epävarmuuden ja ristiriitaisuuden kanssa joudumme elämään.
erityisen tärkeä on ymmärtää Jeesuksen ja Paavalin välinen ero Uudessa testamentissa.
tämä on hyvin suuri juopa, joka on johtanut monenlaiseen keskusteluun.
Haamul käyttää Paavalin kieltä tulkitessaan Matteusta - mikko parka koettaa saada häntä pitämään nämä erillään silloin, kun keskustellaan Raamatusta.
olemaan tarkkana kuin porkkana.
näin Raamatun oma sisäinen rikkaus saa meille avautua ja opettaa meitä
sen sijaan että me opillisesti ja Hengen valaisemina sanoisimme, mitä sinne on kirjoitettu.
vaikka ei olisikaan.
Kirjoittanut: Haamul
Entä jos on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti