2. korinttilaiskirjeen välikatkelma

"Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä? Voivatko Kristus ja Beliar olla yhtä mieltä? Mikä voi liittää uskovan sellaiseen, joka ei usko? Miten jumalien kuvat soveltuvat Jumalan temppeliin? Mehän olemme elävän Jumalan temppeli, niin kuin Jumala on sanonut:

-- Minä asetun heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan. Minä olen oleva heidän Jumalansa ja he minun kansani.

Siksi Herra sanoo:

-- Lähtekää pois heidän joukostaan
ja erotkaa heistä
älkääkä koskeko mihinkään saastaiseen,
niin otan teidät vastaan
ja olen oleva teidän Isänne, ja te olette minun poikiani ja tyttäriäni. Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias.

Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle."

2. Kor. 6:14–7:1

Beliar, joka on johdettu hyödyttömyyttä, mitättömyyttä tarkoittavasta heprean sanasta belija'al, on tässä Jumalan vastustajan nimitys.
KR 1992



Tätä välikatkelmaa eivät kaikki tutkijat pidä apostoli Paavalin itsensä kirjoittamana.

Muuten 2. Korinttilaiskirje on aidointa Paavalia ja tuo hänet esiin hyvin henkilökohtaisella tavalla.


Raamatussa on viittauksia ainakin neljään korinttilaisille lähetettyyn kirjeeseen:

Ensinnäkin meillä on Uudessa Testamentissa

1. Korinttilaiskirje
2. Korinttilaiskirje


"Varoituskirje" korinttilaisille on meille tuntematon. Paavali mainitsee sen 1 Kor 5:9:

.......
Sanoin kirjeessäni teille, että teidän ei pidä olla tekemisissä siveettömästi elävien kanssa. En tarkoittanut tämän maailman siveettömiä enkä ahneita, riistäjiä tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän pitäisi lähteä kokonaan pois maailmasta.

Nyt täsmennän vielä: jos jotakuta sanotaan veljeksi mutta hän on siveetön tai ahne, epäjumalanpalvelija, pilkkaaja, juomari tai riistäjä, älkää olko tekemisissä hänen kanssaan. Älkää edes aterioiko tällaisen kanssa.

Ei kai minun asiani ole tuomita ulkopuolisia? Ettehän tekään tuomitse muita kuin omaan piiriinne kuuluvia.

Ulkopuoliset tuomitsee Jumala. "Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha."

1 Kor 5:9-13



"Ankara kirje" tai "Kyynelten kirje" jonka apostoli mainitsee 2 Kor 2:3-4 ja 2 Kor 7:8



Päätin näet, että vierailuni teidän luonanne ei tällä kertaa saa aiheuttaa mielipahaa. Jos minä pahoitan teidän mielenne, eihän silloin kukaan voi saada minuakaan iloiseksi, paitsi se jolle olen tuottanut surua.

Juuri tästä kirjoitinkin, jottei minun tarvitsisi tullessani pahoittaa mieltäni niiden vuoksi, joista minun pitäisi saada iloa. Luotin siihen, että minun iloni on teidänkin ilonne. Kirjoitin teille suuressa tuskassa, sydän raskaana ja kyynelsilmin, mutta en aiheuttaakseni teille surua, vaan osoittaakseni, kuinka suurta rakkautta tunnen erityisesti teitä kohtaan.


2 Kor 2:3-4 KR 1992



Vaikka tuotin kirjeelläni teille mielipahaa, en sitä kadu.

Jos minua kaduttikin, kun näin teidän pahoittaneen siitä mielenne vähäksi aikaa, olen nyt iloinen -- en siksi, että te tulitte surullisiksi, vaan koska murheenne sai teidät muuttamaan mielenne. Murheenne oli Jumalan mielen mukaista, ja niinpä emme aiheuttaneet teille mitään vahinkoa.

Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, jota ei tarvitse katua, sillä se johtaa pelastukseen. Maallinen murhe sen sijaan tuottaa kuoleman.

Näettehän, millaista intoa tuo Jumalan mielen mukainen murhe on luonut teihin, miten se on saanut teidät puolustautumaan, suuttumaan ja pelkäämään, ikävöimään meitä ja päättäväisesti rankaisemaan syyllistä. Olette kaikin tavoin osoittaneet olevanne tässä asiassa viattomia.

Minä en kirjoittanut teille sen enempää vääryyttä tehneen kuin vääryyttä kärsineenkään vuoksi, vaan jotta teille itsellenne Jumalan edessä kävisi selväksi, kuinka vakavasti te todella olette minun puolellani. Tämä on meitä rohkaissut.

2 Kor 7:8-13 KR 1992



"Varoituskirje" edeltää Ensimmäistä Korinttilaiskirjettä

"Kyynelten kirje" on ilmeisesti kirjoitettu ensimmäisen ja toisen kirjeen välisenä aikana. Apostoli ei ainakaan mainitse sitä 1 Korinttilaiskirjeessään.


Paavalin kirjeiden tutkijat ovat jotkut ehdottaneet, että 2 Kor 10-13 - jossa kirjeen sisältö ja tyyli muuttuu yllättäen - olisi tästä "Kyynelten kirjeestä". Jossain vaiheessa se olisi tullut mukaan 2 Korinttilaiskirjeen tekstiin.

Enemmistö tutkijoista taitaa nykyään kuitenkin ajatella, että tuo apostolin ankaraa kyynelin kirjoitettu kirje Korinttin kristityille ei ole säilynyt.

Vastaavasti on ajateltu, että "Varoituskirje" olisi juuri tämä 2. Korinttilaiskirjeen välikatkelma 6:14-7:1.

Tämäkään teoria ei ole saanut laajaa kannatusta, ja välikatkelmaa pidetään yleisemmin jonkun muun kirjoittamana tekstinä, joka on tullut mukaan 2 Korinttilaiskirjeeseen.


Kolmas Korinttilaiskirje

Tämä kirjoitus on apostoli Paavalin nimissä ja on mukana varsin varhaisessa "Paavalin teoissa". Niinkin korkeasti arvostettu kirkkoisä kuin Efraim Syyrialainen piti sitä autenttisena.

3. Kor on vastaus "Korinttilaisten kirjeeseen Paavalille" ja korjaa 1. ja 2. Korinttilaiskirjeen aiheuttamia väärinkäsityksiä.

Erityisesti siinä on puhetta apostolin sanoista:

Sen sanon, veljet, ettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa ja ettei katoava voi saada omakseen katoamattomuutta.
1 Kor 15:50

Tätä kohtaa käytettiin gnostilaisissa piireissä kieltämään ruumiin ylösnousemus.



"Korinttilaisten kirje Paavalille" kuvaa Simon Maguksen opetuksia:

Jo pitkään oli kaupungissa harjoittanut noituutta muuan Simon, joka väitti olevansa jotakin suurta ja piti Samarian kansaa ihmetyksen vallassa. Kaikki, pienimmästä suurimpaan, juoksivat hänen perässään ja sanoivat: "Hän on Suuri Voima, Jumalan voima." Häntä kuunneltiin, koska hän jo pitkän aikaa oli noitatempuillaan hämmästyttänyt ihmisiä.

Mutta kun ihmiset kääntyivät uskomaan Filipposta, joka julisti hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksesta Kristuksesta, he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.

Jopa Simon itse uskoi, ja hänet kastettiin. Hän pysytteli sitten Filippoksen seurassa, ja nähdessään ne suuret ihmeet ja voimateot, joita Filippos teki, hän oli hämmästyksestä suunniltaan.

Apt 8:9-13 KR 1992

Kirjoittanut: MikkoL, 23.03.2011 10:21

[Vastaa tähän viestiin] [Lähetä viesti kirjoittajalle] [Kommentoi] [Poista]

Kirjeen mukaan Simon Magus opetti, että

- Jumala ei ole kaikkivaltias

- ylösnousemusta ei tapahdu

- Kristus ei ole lihaksi tullut Jumala

- enkelit ovat tehneet maailman

---
Suomen kirkon papistostakin taitaa löytyä - saati sitten kansan parista - melkoinen joukko ihmisiä, jotka - jos totta puhutaan - uskovat näin.

(paitsi tuo enkelien, demiurgien, juttu - varmaan jotkut aikamme kristityt ajattelevat, että maailma on kehittynyt itsekseen ateistisen materialismin tai Hegelin idealismin tavoin)

Kolmas Korinttilaiskirje vastaa näihin väitteisiin bysantin ajan Syyriassa, mutta Kristuksen kirkko sen yleisesti torjui.



Näin olemme nähneet, että nykyisen UT eksegetiikan mukaan apostoli Paavalin Toinen kirje Korinttilaisille on kyllä suurimmaksi osaksi apostolin ominta tekstiä.

Siinä on välikatkelma, joka sisältönsä ja ilmaustensa takia on todennäköisesti jonkun muun kuin Paavalin laatima.

2 Kor on hieman rakenteellista outoutta, joka osoittaa, että se ei ole 1 Kor tai Roomalaiskirjeen tapaan alusta loppuun säilynyt.

Alkuperäisen kirjeen kirjoittamisen jälkeen papyrusten kanssa on voinut olla jotain sählinkiä josta tulee tämmöistä saksimisen ja liimailun tuntua.

Mielestäni nämä eivät millään tavalla vähennä 2 Korinttolaiskirjeen arvoa, vaan tekevät siitä omalla tavallaan myös Raamatun johdanto-opin näkökulmasta mielenkiintoisen.