Evankeliumi Matteuksen mukaan

Evankeliumi Matteuksen mukaan on hyvin osuva tapa sanoa, että näin Matteus kertoo Jeesuksesta.


Matteuksen teologiaa on hahmoteltu näin:

"Evankeliumin varsinaisena tarkoituksena on osoittaa, että Jeesus Nasaretilainen oli luvattu Messias — hän "josta Mooses laissaan ja profeetat kirjoittivat" — ja että hänessä kaikki muinaiset profetiat olivat toteutuneet. Jeesuksen myös esitetään selvästi olevan juuri kuningas Daavidin sukua, ja Messiaana siis tavallaan "vallanperijä".

R. T. Francen mukaan Matteuksen evankeliumi esittää muita evankeliumeja voimakkaammin Jeesuksen todellisena Israelina, ja hänen seuraajansa todellisena Jumalan kansan jäännöksenä. Näin Jumalan kansaan kuuluminen ei riipu enää kansallisuudesta tai suhteesta Jeesukseen (New Bible Commentary, Inter Varsity Press).

Evankeliumi on täynnä viittauksia Vanhaan testamenttiin, kohtiin joiden sanotaan ennustaneen juuri Jeesuksen tulon ja teot. Näitä viittauksia on Matteuksen evankeliumissa enemmän kuin missään muussa evankeliumissa — 65 kappaletta, niistä suoria sanasta-sanaan lainauksia.

Evankeliumin voi tiivistää vuorisaarnan sanoihin "En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan (lain)" (Matt. 5:17).

Evankeliumissa esiintyvä ajattelumaailma ja käytetyt ilmaisut osoittavat, että se on tarkoitettu ensi sijassa juutalaisuudesta kääntyneille kristityille, jotka elivät Palestiinassa.

Huomionarvoinen on muun muassa evankeliumissa usein esiintyvä sanonta "Taivasten valtakunta", joka ei esiinny muissa evankeliumeissa, sen sijaan että puhuttaisiin "Jumalan valtakunnasta", jota muut evankeliumit käyttävät.

On ajateltu, että se johtuu siitä, että juutalaiset ajattelivat Jumalan nimen olevan niin pyhä, ettei sitä tullut kirjoittaa.

Evankeliumi, "ilosanoma" juutalaisten Messiaan vihdoinkin koittaneesta tulosta, sisälsi myös sen ajatuksen, että Taivaan kansalaisuus vapauttaisi juutalaisen kansan pakanallisen Rooman hallinnosta.

Jotkut kriitikot ovat väittäneet, että evankeliumin jotkut kohdat ovat juutalaisvastaisia, ja että ne ovat näin muovanneet sitä kuvaa, jolla kristityt ovat nähneet juutalaiset, erityisesti keskiajalla.

Suurin osa evankeliumissa esitetyistä Jeesuksen lauseista on osoitettu suoraan juutalaisten opettajien enemmistöä vastaan, syyttäen heitä tekopyhyydestä ja juutalaisten lakien väärinymmärtämisestä."
(suomalainen wikipedia)



Huomaamme tässä kuvauksessa, että siinä ei laisinkaan käytetä apostoli Paavalin opetusta "yksin uskosta Jeesuksen tähden"

eikä viitata muuta kuin vertailumielessä muihin evankeliumeihin.

pyrkimyksenä on hahmottaa Matteuksen evankeliumin ominta sanomaa - ja näemme, millä akselilla se liikkuu.

Immanuel - olemme Jumalan kansaa, tosi Israel, kun seuraamme Jeesusta ja pidämme, mitä Hän on käskenyt meidän pitää.

Jeesuksen veri on vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi.

Jeesus on kuninkaallista Daavidin huonetta ja sukua, Hän on profeettojen lupaama Messias, Hän on Jumalan Poika ja Taivasten valtakunnan hallitsija iankaikkisesti.

Evankeliumissa Matteuksen mukaan Jeesus ei ole suinkaan poistunut jonnekin kauas tuolle puolen todellisuuden, vaan Hän on joka hetki läsnä täällä omiensa kanssa.



Suomeksi Matteuksen evankeliumia voit opiskella esimerkiksi

* SLEY:n raamattuluennot: Evankeliumi Matteuksen mukaan
* Radioraamattukoulu: Evankeliumi Matteuksen mukaan
* Olavi Peltola: Evankeliumi Matteuksen mukaan

nämä sivut ovat apuna myös raamattupiireille, joissa tahdotaan yhdessä syventyä oppimaan evankeliumia Matteuksen mukaan.






SLEY:n raamattuluennot sivulla on piispa Bo Giertzin (1905-1998) yleinen johdanto Matteuksen evankeliumin kirjoittajaan, kirjoitusaikaan, kieleen jne. ja evankeliumin sanoman pohdintaa jae jakeelta.

Otan esimerkiksi osan Bo Giertzin pohdinnasta Immanuel kohdasta



"Joosef tahtoi suojella kihlattuaan tältä ja aikoi siksi järjestää eron kaikessa hiljaisuudessa.

Silloin hän näki unessa enkelin, joka sanoi, että Maria oli viaton ja että hänen lapsensa oli saanut alkunsa toisella tavalla kuin mikään muu lapsi maailmassa.
Joosefin oli sen tähden otettava vaimonsa tykön­sä ja annettava lapselle nimi Jeesus, koska tämä Jeesus "on vapahtava kansansa heidän synneistänsä".

Tämän lauseen merkitys on suomeksi (ja kreikaksi) käsittämätön, mutta hepreaksi ja arameaksi täysin selvä. Nimi Jeesus (sama kuin Joosua tai Jeesua Vanhassa testamentissa) näet merkitsee "Herra vapahtaa".

Nimet merkitsivät juutalaisille enemmän kuin meille. Niihin sisältyi usein tunnustus tai tunnuslause. Niiden katsottiin ilmaisevan kantajansa sisintä olemusta. Siksi jo Jeesus‑nimeen liittyi Jumalan julistus ja lupaus."



"Erityinen merkityksensä on myös sanoilla "vapahtava kan­sansa heidän synneistänsä".

Se, että Messias pelastaisi ja vapauttaisi kansansa, oli yleinen juutalainen usko. Mutta hänen uskottiin tekevän sen kukistamalla kansan viholliset.

Enkelin sanat antavat Messiaasta toisenlaisen kuvan, sen, jonka Matteus tulee evankeliumissaan esittämään. Se on kuva kärsivästä Vapahtajasta, joka tulee vainotuksi ja hyljätyksi, mutta joka juuri sillä tavoin hankkii kansalleen syntien anteeksiantamuksen."



"Matteus sanoo kaiken tämän tapahtuneen, jotta kirjoitukset kävisivät toteen. Sitten hän viittaa Jesajan sanoihin neitsyestä, joka on synnyttävä pojan (Jes. 7:14).

Hän käyttää Vanhan testamentin kreikkalaista käännöstä, joka oli juutalaisilla yleisesti käytössä (ja josta käytetään nimeä Septuaginta).

Hepreankielisessä tekstissä käytetään "neitsyestä" sanaa, joka voi merkitä sekä neitsyttä että nuorta naista. Eräissä raamatun­käännöksissä on Jesajan kirjan kohdassa käytetty sanontaa ”nuori nainen", kun taas Matteuksen evankeliumissa puhu­taan Septuagintan tapaan neitsyestä."



"Jatkossa tulemme toistuvasti kohtaamaan sen ajatuksen, että kirjoitukset (siis Vanha testamentti) ovat saaneet täyttymyksensä Kristuksessa.

Matteus siteeraa ja tulkitsee tällöin useasti kirjoituksia tavalla, joka saattaa meistä vaikuttaa kaukaa haetulta. Mutta se tapa lukea ja selittää Raamattua oli siihen aikaan yleisesti käytössä.

Nykyajan tieteellinen tutki­mus pitää itsestään selvänä, että on pyrittävä selvittämään, mitä Raamatun kirjoittajat itse tarkoittivat sanoillaan.

Juuta­laiset ‑ ja heidän tavallaan Jeesus ‑ olivat vakuuttuneita siitä, että Jumala puhui näissä sanoissa ja oli kätkenyt niihin mittaamattomia rikkauksia, jotka voitiin löytää tarkan tutki­misen avulla.

"Kirjoitusten tutkiminen" merkitsi sen tähden eri kohtien vertailemista, Raamatun suurien yhteyksien tark­kaamista ja aikaisempiin ja myöhempiin tapahtumiin viittaa­vien kohtien löytämistä.

Tekstin kaikkiin yksityiskohtiin pe­rehdyttiin ja syvennyttiin, otettiin huomioon sekä opittu ääntämistapa että kirjoitettu teksti, joka muodostui pelkistä konsonanteista ilman vokaalimerkkejä ja joka sen vuoksi soi mahdollisuuden toisenlaisiin ääntämistapoihin ja uusiin mer­kityksiin."



"Tässä kohdassa on eräs esimerkki tällaisesta lukutavasta.

Jesaja sanoo, että neitsyen (tai nuoren naisen) pojan nimi on oleva Immanuel.

Matteuksen mukaan tämä ennustus täyttyi, kun Marian poika sai nimen Jeesus.

Tämä johtopäätös on järjetön, ellei ‑ Matteuksen lailla ‑ olla selvillä siitä, että molemmat nimet sanovat samaa, tai pikemminkin että Jumala on sanonut samaa molemmissa tapauksissa.

"Herra pelastaa" merkitsee näet juuri sitä, että "Jumala on meidän kanssamme".

Se Jumala, jonka pitäisi olla meitä vastaan, osoittaa ottaneensa meidän hävityn asiamme omakseen lähettäessään Poikansa meille Vapahtajaksi. Hän tulee meidän luoksemme eikä enää milloinkaan hylkää meitä.

Tämä ajatus tulee vastaan kaikkialla Matteuksen evankeliumissa aina viimeiseen jakee­seen asti, jossa Jeesus sanoo: "Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
Bo Giertz Matteuksen evankeliumi




näin siis sangen totuudellinen piispa Bo Giertz - varmaan muistamme, että hän oli nuoruudessaan ollut ateisti.

nettiruukun keskustelua ajatellen piispa Giertz on lähellä Haamulin linjaa:

"Juuta­laiset ‑ ja heidän tavallaan Jeesus ‑ olivat vakuuttuneita siitä, että Jumala puhui näissä sanoissa ja oli kätkenyt niihin mittaamattomia rikkauksia, jotka voitiin löytää tarkan tutki­misen avulla.

"Kirjoitusten tutkiminen" merkitsi sen tähden eri kohtien vertailemista, Raamatun suurien yhteyksien tark­kaamista ja aikaisempiin ja myöhempiin tapahtumiin viittaa­vien kohtien löytämistä."

assosioiden, sanoja tarkkailen, Raamatun ja kristillisen uskon koko sisältöä hahmottaen...



maman linja on ollut enempi tämä:

"Nykyajan tieteellinen tutki­mus pitää itsestään selvänä, että on pyrittävä selvittämään, mitä Raamatun kirjoittajat itse tarkoittivat sanoillaan."


---
kumpaa tahansa Raamatun tulkinnan tietä edetään, on joka tapauksessa muistettava piispan sanat:

"Tekstin kaikkiin yksityiskohtiin pe­rehdyttiin ja syvennyttiin, otettiin huomioon sekä opittu ääntämistapa että kirjoitettu teksti, joka muodostui pelkistä konsonanteista ilman vokaalimerkkejä ja joka sen vuoksi soi mahdollisuuden toisenlaisiin ääntämistapoihin ja uusiin mer­kityksiin."

siis tarkkana kuin porkkana, niin pyrittäessä ymmärtämään mitä Matteus itse sanoo

kuin luettaessa Matteusta Raamatun ilmoituksen ja kristillisen opin kokonaisuudesta käsin



on erityisen hienoa huomata, että piispa Giertz antaa juuri tämän keskeisen kantoaallon Matteuksen evankeliumille

Jumala kanssamme, Immanuel

ja yhdistää myös suuren kaaren evankeliumin loppuun "minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti"



toisaalta, pahankurinen kun olen, laittaisin piispa Giertzin ja Haamulin tilille Jumalan sanan väärentämisestä.

Tämä on aitoa Matteusta:

"Herra pelastaa" merkitsee näet juuri sitä, että "Jumala on meidän kanssamme". Se Jumala, jonka pitäisi olla meitä vastaan, osoittaa ottaneensa meidän hävityn asiamme omakseen lähettäessään Poikansa meille Vapahtajaksi. Hän tulee meidän luoksemme eikä enää milloinkaan hylkää meitä. Tämä ajatus tulee vastaan kaikkialla Matteuksen evankeliumissa aina viimeiseen jakee­seen asti, jossa Jeesus sanoo: "Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."


Kirjoittanut X

Sitten täytyy olla ainakin vielä kolmas linja, se jolla voitetaan sieluja.

Jolla toteutetaan lähetyskäskyä saarnaten parannusta ja syntienanteeksiantamusta.

Silloin puhutaan laulun sanoin: Hänestä, joa vetten päällä kulki, joka meren tyynnytti...

Kirjoittanut: MikkoL

tämä sen sijaan ei ole aitoa Matteusta!

"Enkelin sanat antavat Messiaasta toisenlaisen kuvan, sen, jonka Matteus tulee evankeliumissaan esittämään. Se on kuva kärsivästä Vapahtajasta, joka tulee vainotuksi ja hyljätyksi, mutta joka juuri sillä tavoin hankkii kansalleen syntien anteeksiantamuksen."
Bo Giertz

...
tarkoitan kohtaa "Enkelin sanat antavat Messiaasta toisenlaisen kuvan, sen, jonka Matteus tulee evankeliumissaan esittämään."

kun ei.

"Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä."

enkeli ei sano mitään siitä, miten Jeesus pelastaa kansansa sen synneistä.



no - vapaana Jumalan lapsena minä turvallisesti arvostelen itseäni paljon viisaampaa hengenmiestä, arvostettua piispa Bo Giertziä ja myös Haamulin tulkintoja.

vapaana Jumalan lapsena arvostele sinä minua, jos niin tahdot!

sana on vapaa ja niin olemme mekin, emme kenenkään orjia, kiitos Herran!



Rovasti Olavi Peltola antaa kotisivuillaan napakan yleiskuvauksen Matteuksen evankeliumista.

Aluksi Peltola antaa saman näkökulman evankeliumien lukemiseen, jota mikkoL on nettiruukussa korostanut:

Tarkoituksemme on opiskella kolmea ensimmäistä evankeliumia sillä tavoin, että luku luvulta seuraamme evankeliumien kerrontaa vain Markuksen kohdalla. Tätä evankeliumikirjaa pidetään vanhimpana. Matteus ja Luukas kertovat pääpiirtein samat asiat kuin Markuskin lisäten oman aineistonsa.

Näitä evankeliumeja opiskelemme muutamien niille tyypillisten teemojen avulla.

Näin toivomme saavamme esiin Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien ominaispiirteet ja sen millä tavalla kukin evankeliumi kuvaa Jeesusta Kristusta.



Peltola ei pyri yhdistämään synoptikkojen (syn opsis, sama näkökulma) sanomaa, vaan kuuntelemaan Markusta, Matteusta ja Luukasta tarkaten evankeliumien omia painotuksia ja näkökulmia.

Varoitan että tällainen evankeliumien lukeminen ei ole yhden viestin lukemisen asia - pikemmin koko elämän kestävä haaste, oppia Jumalan Sanaa yhä paremmin tuntemaan.

seuraavakasi rovasti - kävellen varovasti - antaa Matteuksen sisällön pääpirteissä


"Matteuksen evankeliumi voidaan jakaa sen sanomaa ajatellen kolmeen pääosaan:

1. Jeesuksen tulo maailmaan Jumalan lähettämänä Messiaana (luvut 1-2).

2. Messiaan palveleva toiminta maailmassa (3-25).

3. Messiaan nöyryytys ja korottaminen (26-28)."



"Luvuissa 3-25 voimme havaita viisi jaksoa, joissa kerronta ja puheet vuorottelevat ja joista kukin päättyy samantapaisiin kirjoittajan yhteenvetoihin: 7:28; 11:1; 13:53; 19:1 ja 26:1.

Näihin jaksoihin sisältyy Jeesuksen viisi suurta puhetta.

Jeesuksen viittä puhejaksoa onkin verrattu viiteen Mooseksen kirjaan ja niiden on nähty julistavan, että Jeesus on koko Mooseksen lain eli viiden Mooseksen kirjan täyttymys (vrt. Matt 5:17)."



Nämä viisi jaksoa ovat:

1. Kertomusosa:
Jeesuksen palvelutyön alku Galileassa (Matt 3:1-4:25)

Puheosa:
Vuorisaarna (5:1-7:29)


2. Kertomusosa:
Jeesuksen palvelutyön arvovalta (8:1-9:35)

Puheosa:
Lähetyspuheet (9:36-10:42)


3. Kertomusosa:
Valtakunta ja sen tuleminen (11:1-12:50)

Puheosa:
Vertaukset valtakunnasta (13:1-52)

4. Kertomusosa:
Uuden yhteisön elämää (13:53-17:27)

Puheosa:
Suurimpana ja vastuullisena oleminen valtakunnassa (18:1-35)

5. Kertomusosa:
Ristiriitoja ja täyttymys (19:1-24:3)

Puheosa:
Loppu tulee (24:4-25:46)


Näemme että rovasti Peltola on erinomainen Raamatun opettaja, selkeä ja ytimekäs.

Viisi Mooseksenkirjaa, Matteuksen evankeliumin viisi suurta jaksoa -
kuinka hieno ajatus!

Peltola sanoo, että Jeesus on Tooran täyttymys

viittasin myös ajatukseen, joka on esitetty että Matteuksessa Jeesus on toinen Mooses, se luvattu profeetta.

viittasimme myös ajatukseen, että Matteuksessa on Siinain vuori - Vuorisaarna ja Nebon vuori - nimetön Galilean vuori, jossa ne 11 saivat kohdata Ylösnousseen.



Näin Olavi Peltola hahmottelee Matteuksen evankeliumille ominaisia näkemyksiä:

"SANOMA

Opiskelemme Matteuksen evankeliumin sanomaa viideltä eri näkökulmalta.

1. Vanhan testamentin kirjoitukset täyttyvät Jeesuksessa.

2. Jeesuksen messiaanisuuden salaisuus

3. Jeesuksen opetuksen keskuksessa oli sanoma taivasten valtakunnasta.

4. Sanoma ristiinnaulitusta Messiaasta

5. Jeesuksen ylösnousemus ja lähetyskäskyt

Olavi Peltola: Matteuksen evankeliumi



Tervemenoa Peltolan raamattukouluun näitä viittä asiaa oppimaan ja Matteuksen evankeliumia tutkimaan!



Otan tähän esimerkin osan rovasti Peltolan opetuksesta Matteuksen evankeliumin sanomassa Jeesuksen kärsimyksestä. Koko teksti on luettavissa hänen kotisivullaan - rahatta ja aivan ilmaiseksi.

-------
"Miksi Jeesuksen piti kärsiä?

Matteuksen evankeliumissa ei ole montakaan suoraa mainintaa siitä, miksi Jeesuksen piti kärsiä.

Asia selviää meille Uuden testamentin kirjeissä, joista monia luettiin seurakunnissa ennen nykyisen muodon saaneita evankeliumeja. Varmaankin ensimmäisen sukupolven juutalaiset kristityt sovelsivat Jes 53:n sanoja Herran palvelijasta juuri Jeesuksen kärsimykseen."

-- kommentti: tämä on hyvin tärkeä totuus, että Matteuksen evankeliumissa ei juuri selitetä Jeesuksen kärsimystä.

saamme toki lukea Paavalia ja Jesaja 53 ja kaikkea muuta Raamatun kokonaisessa ilmoituksessa. ei se ole kielletty.

mutta kun tahdomme Matteukseen tutustua, kuunnellaan mitä evankeliumi itse sanoo.

tämä ei nimittäin ole apostolin Paavalin kirje, syvällinen tutkielma Jeesuksen kuoleman merkityksestä ihmiskunnalle.



Peltola kiinnittää huomiomme seuraaviin Matteuksen kohtiin (lisään numeroinnin asian selventämiseksi):

1.
Evankeliumin alussa tulee kuitenkin jo esiin Jeesuksen varsinainen tehtävä tässä maailmassa. Enkeli ilmoitti Joosefille, että Marian lapselle on annettava nimi Jeesus. Nimi merkitsee, että tämä pelastaa kansansa heidän synneistään (Matt 1:21).

2.
Jeesuksen tuloa valmistavan Johannes Kastajan herätykselle luonteenomainen piirre oli se, että kansa tunnusti syntinsä (3:6).

3.
Jeesus sanoi halvaantuneelle sanat, jotka vain Jumala voi sanoa sovitusuhria ennakoiden: "Sinun syntisi annetaan anteeksi" (9:2).

4.
Jeesuksen tehtävä on kutsua syntisiä eikä omasta mielestään hurskaita (9:13).

5.
Hän oli syntisten ystävä (11:19),

6.
joka on tullut etsimään ja pelastamaan juuri sitä, mikä on kadonnut (18:11).

7.
Taivaallinen Isä ei halua, että yksikään vähäisistä joutuisi hukkaan (18:14).

8.
Jesajan profetia mukaisesti Jeesus ei huuda eikä riitele, ei muserra murtunutta ruokoa eikä sammuta savuavaa lampunsydäntä (12:19-20).



"Jeesuksen syvällinen opetus siitä, mikä varsinaisesti saastuttaa ihmisen, osoittaa syntien anteeksiantamuksen olevan ihmisen syvimmän tarpeen.

Ulkopuoleltamme tuleva ei saastuta, vaan se, mikä lähtee sydämestä.

Jokaisen ihmisen sydämestä lähtee tänäänkin pahoja ajatuksia, murhaa, aviorikoksia, siveettömyyttä, varkautta, vääriä todistuksia ja herjauksia (Matt 15:17-20).

Siksi myös Matteuksen mukaan Kristuksen seurakunnan kallioperustaan kuuluu sekä sitoa että vapauttaa syntinen maan päällä ja se pätee myös taivaassa (16:19; 18:18; Joh 20:23).

Olavi Peltola: Matteuksen evankeliumi




Tämä on vain osa rovastin varovasta opetuksesta, ja näyttää kuinka tarkkaa ja huolellista työtä Olavi Peltola on tehnyt evankeliumin äärellä.

Jos luet hänen opetustaan, pidä toisessa ikkunassa auki Matteuksen evankeliumi KR 1992 ja lue jokainen viittaus rukoillen Pyhän Hengen läsnäoloa ja hengellistä opetusta ja viisautta.

että saisit opetuslapsen korvat kuulla, mitä Henki seurakunnalle sanoo!

ja ole hurjana arvostelemassa rovastia, missä ei kävele varovaisesti vaan poikkeaa totuudesta - jos sellaisen kohdan huomaat.



Esimerkiksi mikä tässä mättää?

O. Peltola Matteuksen evankeliumista:

Jeesus antoi henkensä lunnaiksi

Kahdessa kohtaa Matteuksen evankeliumia Jeesus mitä kirkkaimmin ilmoittaa kärsimisensä varsinaisen tarkoituksen.

Jeesus sanoi, ettei Ihmisen Poika tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta (Matt 20:28).

Siinä on ilmoitettu meille koko ristinsanoman ydin.

Toisen kerran asia tulee kirkkaasti esiin tutuissa ehtoollisen asetussanoissa: "Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi" (26:28).

Siinä on iankaikkinen elämä ja autuus.

Kristillinen seurakunta on voinut nähdä myös Juudaksen sanoissa "kavalsin viattoman veren" (27:4) viittauksen Jeesuksen virheettömänä uhrikaritsana (2 Moos 12:5).

Temppelin väliverhon kahtia repeäminen (27:51) on tapahtuma, joka julistaa, että meillä on Jeesuksen veren kautta täysi oikeus astua sisälle kaikkeinpyhimpään (Hepr 10:19-20).

Olavi Peltola: Matteuksen evankeliumi




vinkki: minusta tässä ei mätä mikään.

mutta ehkä sinä huomaat jotain hämminkiä, epäraamatullisuutat tai Matteuksen väärin tulkintaa, mitä minä en tässä jostain syystä havaitse.

koetelkaa kaikki, pitäkää se mikä hyvä on!

..........

joo, Jerusalemin temppelin monet uhrit ovat Matteuksen evankeliumin todellisuutta.

niihin Jeesus itsekin viittaa Matteuksessa.

erityisesti tuo ehtoollisen asettaminen, Jeesuksen veri.

... sen sijaan Hengen johdatus, pyhä elämä, voima ja lihan ristiinnaulitseminen eivät ole silleen Matteuksen maailmaa vaan enempi apostoli Paavalin maailmaa


Kirjoittanut: Haamul
MikkoL. Viitaten viestiisi 05.03.2011 08:38

En kyllä näe tuossa oikeastaan mitään kauheaa ristiriitaa.

Enkeli puhuu Pyhästä Hengestä syntyvästä Pojasta, joka hankkii vapautuksen kansallensa. Enkeli ei sano miten, mutta juuri siinä, että hän jättää sen kertomatta, voisikin olla se juttu, mihin Giertz ehkä viittaa.

Enkelin viestistä voi helposti tulla se mielikuva, että koska lapsi syntyy Pyhästä Hengestä (mikä lie ollut silloinkin ennenkuulumatonta), tuon henkilön täytyy olla näyttävällä tavalla suuri ja voittoisa alusta alkaen. Ja enkeli ei pikkusormellaankaan viittaa tuon pojan osaksi tuleviin syyttömänä kärsimisiin ja häpeälliseen ristinkuolemaan - ja näistähän Matteus tulee sitten evankeliumissaan kuitenkin kertomaan.



Anteeksi! Perun viimeisen viestini. Luin näet väärin, että Giertz olisi kirjoittanut: "Enkelin sanat antavat Messiaasta toisenlaisen kuvan, KUIN sen, jonka Matteus tulee evankeliumissaan esittämään".

Näinhän se ei mennyt. Kuin sanan lisäsin vahingossa itse.

Kirjoittanut: MikkoL

joo, iloitsin tuosta Bo Giertzin tekstin löytämisestä, koska se tuo selkeyttä kivalla ja positiivisella tavalla keskusteluun siitä, miten Raamattua luemme ja ymmärrämme ja myös siitä erityisestä tavasta, miten kirkossa - ja juutalaisuudessa - Raamattua on luettu kautta aikojen.

Kirjoittanut: Nosce te

Taivasten valtakunnan ymmärtämistä kysyttiin opetuslapsilta.Matt. 13.51.
Taivasten valtakunta näyttää olevan peitetty vertausten sisään.
Opetuslapset niitä kuitenkin sanoivat ymmärtävänsä.

Täällä on muuten Laestadiuksen selitystä nuotasta joka laskettiin mereen ja joka keräsi kaikenlaisia kaloja.