Valkeat vaatteet

Haamulin ja maman keskustelussa on tällainen varoituksen kohta, joka mielestäni koskee kyllä meitä jokaista eikä ainoastaan Haamulia.

...........
Sinulle näyttää Raamattua lukiessasi usein käyvän samoin kuin "lukiessasi" tekstejäni. Kun luulee jonkin asian tuntevansa tarkkaan, "mitä sillä on sanottavaa", lukee sieltä koko ajan sitä, mitä on mielikuvissaan siihen sijoittanut. Ei tarvitsekaan lukea tarkemmin ja oikeasti tutkia, mitä siinä sanotaan ja mitähän tämä sittenkin mahtaa tarkoittaa, mitähän Jumala haluaakin minulle tässä sanoa.

..........
Nyt on ollut kyse siitä, miten Jumala puhuu meille Raamatun kautta. Sinä olet antanut esimerkkejä siitä, miten sinä puhut Raamatulle, kerrot, mitä Jumala sinun mielestäsi, sinun opinkäsityksesi mukaan puhuu näissä Raamatun paikoissa.

.........
maman huomautukset koskevat nimenomaan tuttuja ja turvallisia asioita, joiden kohdalla helposti käy niin, että emme enää pysähdy miettimään tai ihmettelemään vanhaa totuutta.

tämä uhkaa meitä kaikkia, sillä siten aivomme toimivat, edeten tutusta tuntemattomampaan.

koetan tällä palstalla antaa tästä esimerkin

asia on vaarallinen, sillä kuten mama tuossa sanoo, käy niin että emme pysähdy kuuntelemaan, mitä Herra sanoo

vaan selitämme oman uskonkäsityksemme mukaan Herralle, mitä Hän sanoo.


Harjavallan seurakunnan pappi Tuomo Lindgren kirjoittaa tutulta kuulostavaa tekstiä:


"Lankeemus toi mukanaan synnin ja häpeän. Ihminen piiloutui ja yritti olla jotakin muuta kuin on. Hän verhosi itsensä viikunapuun lehdillä.

Kun Jumala korjaa ihmisten särkyneen pyhyyden, hän ei jätä heitä alastomiksi. Ilmestyskirjan näyssä Jumalan valtaistuimen edessä ei ollut alastomia ihmisiä. Jumala oli pukenut heidät valkoiseen vaatteeseen.

Se vaate on Jeesuksen lunastustyössä ihmiselle hankittu pyhyys.

Syntinen ihminen saa lahjaksi pyhyyden ja vanhurskauden vaatteen.

Tuo vaate puetaan päällemme kasteessa. Siinä meidät liitetään Jeesuksen pelastustekoon.

Meidän omatekoiset ja kuraiset viikunanlehtiviritykset laitetaan syrjään ja saamme valkean vaatteen.

Saamme syntimme täydellisesti anteeksi ja meille lahjoitetaan Jeesuksen pyhyys."



Sinut on kastettu ja Jeesuksen valmistama pelastus on puettu päällesi kuin tuo valkoinen vaate.

Mutta kasteesta on kulunut jo aikaa ja synnin valta on kuitenkin voimakas ja syvempi kuin haluamme tunnustaa ja myöntää. Taivasvaatteet tahriintuvat reissussa.

Siksi ei turhaan sanota Ilmestyskirjassa, että perille päässeet pyhät ovat valkaisseet vaatteensa Karitsan veressä.

Me tarvitsemme vaatteiden valkaisua aina uudestaan ja uudestaan.

Johannekselta kysyttiin: “keitä ovat nämä valkeavaatteiset.”

Voimme vastata siihen, että he ovat niitä, jotka tiesivät tarvitsevansa vaatteidensa valkaisua, sisimpänsä puhdistusta; niitä joilla oli armon ja anteeksiantamuksen ikävä.

He olivat niitä, jotka taistelivat synnin valtaa vastaan turvautumalla Jeesukseen.

Jumalanpalvelus ja ehtoollinen on taivasvaatteiden pyykkipäivä. Täällä Kristus hoitaa ja uudistaa meitä Henkensä kautta. Tänne saa tulla ne jotka kaipaavat sitä puhtautta, jonka Jumala antaa."

Tuomo Lindgrenin Pyhäinpäivän saarnasta



Tuomo pastori kulkee tässä Raamatun kanssa samoja polkuja kuin nimimerkki Haamul nettiruukun raamattupiirissä.

Luemme tuon, nyökkäämme päätämme, näin se on, tuttua ja turvallista ja ihana on se kasteessa saatu Kristuksen vanhurskauden valkea puku ja näinhän Ilmestyskirja on esillä pastorin saarnassa.

mikä mättää?

no

tämä ei ole Raamatun mukaista opetusta, vaan Tuomo pastori laittaa omiaan Jumalan suuhun.


huomaatko miten?