Vasen koukku lähdeteorialle - R.N. Whybray

Mooses laskeutuu Siinain vuorelta
Gustave Doré (1832-1883)

Nettiruuksussa on esitelty hyvin pintapuolisesti ja nopeasti Viiden Mooseksenkirjan, juutalaisten Tooran, rakennetta koskeva neljän lähteen hypoteesi.

Sen mukaan (karkeasti ottaen...)
Jahvisti J kirjoitti n 950 eKr Etelä-valtakunnassa, Juudeassa

Elohisti E kirjoitti n 850 eKr Pohjois-valtakunnassa, Israelissa

Jahvisti ja Elohisti yhdistettiin n 750 eKr. JE

Deuteronomisti D kirjoitti n 650 eKr Etelä-valtakunnassa Juudeassa (Pohjois-valtakunnan, Israelin, tuhon jälkeen)

Pappiskirja P on kirjoitettu 400-luvulla eKr pakkosiirtolaisuudesta paluun jälkeen

Viisi Mooseksenkirjaa koostuu näin lähteistä JEDP tässä järjestyksessä ja monin tavoin toimittajien muokkaamina, tekstejä on jäänyt pois, kohtia on lisätty ja muuteltu kokonaisuutta luotaessa.

Lisäksi on ollut lyhyesti maininta ns. Deuteronomistisesta historiateoksesta, joka käsittää 5 Mooseksenkirjan. Joosuan, Tuomarit, sekä Samuelin ja Kuningasten kirjat.

kaikesta tästä jokaiselle on mahdollista oppia Toorasta paljon lisää tutkimalla apuneovojen kanssa avoimen Raamatun äärellä kriittisiä kohtia, toistoja, erilaisia kertomuksia ja painotuksia.



Roger Norman Whybray (1923-1997) oli Englannin anglikaanisen kirkon pappi, joka toimi pitkään Vanhan testamentin professorina Hullin yliopistossa.

Vuonna 1987 Whybray antoi vasemman koukun tieteelliselle Vanhan testamentin tutkimukselle, joka dokumenttiteoria oli hallinnut.

Whybray totesi, että Viiden Mooseksenkirjan rakenteesta on esitetty kolme perustavaa vaihtoehtoa.

1. Yhdistelmä: teoria, jonka mukaan Toora on koottu alunperin neljästä erillisestä lähteestä, Jahvisti, Elohisti, Deuteronomisti ja Pappiskirja.

2. Lisäys: teoria, jonka mukaan oli olemassa alkuperäinen teos, johon ajan kuluessa lisättiin tai poistettiin aineistoa.

3. Fragmentti: teoria, jonka mukaan 5 Mooseksenkirjaa on koottu tekstien sirpaleista, fragmenteista.

The Making of the Pentateuch: A Methodological Study
JSOT Press, Sheffield, 1987


Tieteen menetelmiä pohtien Whybray kirjoitti tuon mainitun kirjansa, mitä on kutsuttu erääksi aikamme hienoimmaksi tieteellisen teorian kritiikiksi,

Whybray osoitti, että noista kolmesta erilaisesta teoriasta, kuinka Mooseksenkirjat ovat rakentuneet juuri tuo ensimmäinen, tutkimusta hallinnut dokumenttihypoteesi, on kaikkein epätodennäköisin!

Sekä vaihtoehdot 2. että 3. ovat yksinkertaisia, loogisia ja suhteellisen helposti tutkittavissa. (alkuteksti ja lisäykset tai kokoema katkelmia)

Dokumenttihypoteesi sen sijaan edellyttää hyvin mutkikasta ja tarkkaa rekonstruktiota muinaisen Israelin historiasta ja uskonnosta.

Hän ei vain teoriassa mutissut 1. teorian ongelmista, vaan näytti käytännön tutkimuksista, miten nämä hypoteesia tukevat väitteet ovat usein epäloogisia ja keskenään ristiriitaisia.

1. teoria ei vastaa tuohon perustavaan kysymykseen: Miksi??

Miksi neljän eri lähteen kirjoittajat varoivat toistoja, saman kertomuksen uusintaa, mutta koko teoksen toimitus hyväksyi sellaisia vinon pinon?


R.N. Whybray kirjoitti tyrmäävästi:

"Hypoteesista voidaan pitää kiinni ainoastaan sillä oletuksella, että eri lähteille on ominaista johdonmukaisuus, kun taas epäjohdonmukaisuus on ominaista redaktoreille"

vallitsevan lähdehypoteesin mukaan näet kaikki neljä, J, E, D ja P, ovat johdonmukaisia, sisäisesti yhtenäisiä ja esittävät kertomukset kerran ja vain kerran.

mutta 5 Mooseksenkirjaa on täynnä kahdennuksia, saman tapahtuman kertomista eri tavoin, sisäistä jännitettä ja ristiriitaisuutta. Tämä kaikki olisi siis toimittajien työn jäljiltä syntynyttä sekamelskaa?

helppoahan olisi persialaisajalla ollut luoda yhtenäinen, yksi johdonmukainen ja selkeä kertomus, jossa ei näkyisi tällaista neljän eri lähteen mutkikkuutta. Harmonisoitu Toora.

(niinkuin on yritetty harmonisoida neljä evankeliumia huonoin tuloksin)


pastori professori pisti tosi pahan.

koko tutkimus meni kanveesiin ja pikkulinnut yhä visertelevät.

sanotaankin, että Viiden Mooseksenkirjan rakenteen tutkimus ei ole heikkosydämisille sopiva ala...

H. H. Schmid pudotti Jahvistin pelistä, on vain Deuteronomisti

Toiset ovat pudottaneet koko lähdeteorian ja koettaneet rakentaa vaihtoehtoisen hypoteesin Mooseksenkirjojen rakenteesta, esimerkiksi yhden laatijan alkukirjan lisäyksistä (2.) tai yhteisöllisen luomisen tuloksesta

Rolf Rendtorff ja Erhard Blum katsoivat Tooran kasvaneen sirpaleista ja pudotivat pelistä sekä Jahvistin että Elohistin! (3.)

Professori Richard Elliott Friedman toimii Georgian yliopistossa ja on puolustanut lähdeteoriaa motaten Whybrayta takaisin
(Who wrote the Bible? 1987 The Bible with sources Revealed 2003)

......................
tuore nuori amerikkalainen Raamatun tohtori (2010) John Anderson kirjoittaa blogissaan minua hieman perusteellisemmin yhteenvedon siitä, kuinka Whybray tyrmäsi dokumenttihypoteesin (DH) viidestä Mooseksenkirjasta (Pentateukki):

1) DH nojaa monimutkaiseen argumenttien järjestelmään (vanha "korttitalo" argumentti)

2) DH ei pysty selittämään kaikkea Pentateukin sisältämää aineistoa. Jopa Wellhausenin oli myönnettävä, että lakikoodit eivät sovi sujuvasti kokonaisuuteen ja että raja Jahvistin ja Elohistin välillä on hämärä.

3) DH on riippuvainen tietystä näkemyksestä Israelin uskonnon kehityksestä, jota monet tutkijat eivät nykyään enään hyväksy.

4) Lähteiden vaaditaan olevan johdonmukaisia, mutta samaa ei vaadita toimittajilta. Johdonmukaisuuden vaatimus ei ota huomioon, että toistamisia voidaan käyttää myös kirjallisina tehokeinona.

5) Kahdennukset, toistot, epäjohdonmukaisuudet ovat saattaneet olla mukana jo varhain suullisen perinteen vaiheessa.


6) DH teorian olettama kertomusten leikkailu (“saksi ja liimaa” metodi) ei ole tunnettu muualta muinaisesta kirjallisuudesta ja tuhoaa kertomusten kirjallista ja esteettistä luonnetta.

7) DH antaa liikaa merkitystä kielellisille ja tyylillisille eroille ottaen huomioon, kuinka vähän tiedämme vanhasta hepreankielestä.

8 ) “Vakiot” joita vaaditaan kultakin dokumentilta (yhtenäinen tyyli, tarkoitus, teologia) ja katkeamaton kerronta ei esiinny yhdessäkään lähteessä.

9) Pakkosiirtolaisuutta edeltävät kirjoittajat eivät näytä tietävän mitään patriarkoista tai Mooseksesta herättäen epäilyjä Jahvistin ja Elohistin varhaisesta ajoituksesta Yhdistyneen kuningaskunnan ajoille (Daavid, SAlomo, Rehabeam).

10) Lukemattomat yritykset muokata lähdeteoriaa ovat vain osoitus itse hypoteesin murenemisesta.

11) Lisäys-teoria ja katkelma-teoria vaihtoehdot ovat jäänyt liian vähälle huomiolle.

joten mitä SINÄ ajattelet?

John Anderson
.......................

Chicagon julistus ja Mooseksenkirjat

palaan takaisin Chicago 1978 julistukseen.

jos joku on jaksanut kahlata mukana, niin on nähnyt, miten ihmiset ovat kohta 150 vuotta tutkineet Mooseksenkirjoja.

tutkimuksen menetelmät perustuvat juuri siihen, että niissä on virheitä, ristiriitoja, sisällöllisiä jännitteitä, erilaisia painotuksia ja näkökulmia.

eli nyt käsi sydämelle

onko Chicagon julistus "Raamatun virheettömyydestä" - kristillisen opin, ei pyhän Raamatun tutkimuksen edustajien laatima - avuksi kristillisyydelle.

eikö juuri tuollainen usko Raamatun virheettömyyteen päin vastoin sulje silmiämme, kiellä meitä tutkimasta Raamattua sellaisena kuin se on.

eihän Jumalaa voi tutkia inhimillisen tieteen menetelmin - tai jumalallista kirjaa.

mutta ihmisen kirjoituksia voi tutkia kaikessa rauhassa ihmisen menetelmin.

sitten joku sanoo, että ei me tutkita ihmisen keinoin vaan Pyhässä Hengessä luetaan ja saadaan sisäistä valoa.

vaan minä sanon heille, että metsässä olette tuon opin kanssa ja pahasti!

juuri täydessä ihmisyydessään näet Raamattu on täysin jumalallinen!

joka metsästää jumalallisia ja hylkää ihmisen on anti-kristuksen hengen ohjaama oppilas.


Ennen muuta teidän on oltava selvillä siitä, etteivät pyhien kirjoitusten ennustukset ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä. Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet.
2 Piet 1:20-21



Kelvottomat ihmiset ja petkuttajat menevät pahuudessa yhä pitemmälle, eksyttäen muita ja eksyen itse.

Pidä sinä kiinni siitä, minkä olet oppinut. Sinähän olet siitä varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut.

Olet myös jo lapsesta asti tuntenut pyhät kirjoitukset, jotka voivat antaa sinulle viisautta, niin että pelastut uskomalla Kristukseen Jeesukseen.

Jokainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään.

Näin Jumalan ihmisestä tulee täydellinen ja kaikkeen hyvään kykenevä.
2 Tim 13:13-17



Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan IHMISET ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet.
(2 Piet)

--- ihan oikeat ihmiset, lihaa ja verta kuten sinä ja minä, ajassa ja paikassa, kuten sinä ja minä.

...
JOKAINEN pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään.
(2 Tim)¨

--- tässä ei puhuta Raamatusta, vaan jokaisesta Jumalan Hengestä syntyneestä kirjoituksesta.

eihän apostoli Paavalin aikana edes ollut mitään Uutta testamenttia, ainoastaan Vanha testamentti.


Kirjoittanut: Haamul

Kirjoitat: "vaan IHMISET ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet"...

Vetoat tekstissäsi Raamattuun, mutta tuo painotuksesi (IHMISET) on mielestäni kumminkin aivan epäraamatullinen.

No, totta kai puheessa on silloin inhimillinenkin puoli mukana, kun ihmishuulten kautta on puhe tullut.

Kuitenkin mielestäni Pietarin painotus on nimenomaan se, että ihmiset ovat puhuneet PYHÄN HENGEN johtamina sen, minkä ovat JUMALALTA saaneet.

Eikö sentään ole niin, että kun joku puhuu Pyhän Hengen johtamana, ei siinä silloin ihminen puhu, vaan Herra itse ihmisen kautta.

Kirjoittanut: MikkoL

tämä on niitä kaikkein pelätyimpiä aiheita, tieteellinen historiallis-kriittinen Raamatun tutkimus.

kaikkihan tietää, että se on suoraan syvyydestä

ja että moni on mennyt uskovana poikana tai tyttönä opiskelemaan teologiaa ja usko romahtanut Raamatun opetuksen myötä.

aloitti Hengessä päätti Helsingissä

tämä on myös Chicagon 1978 julistuksen eräs näkökanta, että torjuttaisiin jumalaton Raamatun repiminen ja pysyttäisiin aivan varmalla uskon perustalla.

jos virheettömyydestä vähänkin tingitään, alkaa muitenkin luistaa...

ymmärrän että Haamul on valmis allekirjoittamaan Chicagon julistuksen Raamatun virheettömyydestä.

ja varmaan moni muukin Raamatun ystävä.

on se vaan niin murheellista, kun koetan tässä kehittää ristiretkeä Raamatun virheellisyyden ja inhimillisyyden puolesta!

Kirjoittanut: Haamul

En ole tutustunut Chicagon julistukseen niin hyvin että voisin sanoa olevani valmis sen allekirjoittamaan.

Mutta kuulen mieluummin väitettävän, että Raamattu on virheetön, kuin että se olisi vain ihmisten käsityksiä Jumalasta.

Jumala puhuu meille Raamatussa.

Uskon, että Raamattu ei ole vain ihmisten kokemusta Jumalasta, vaan tosiaankin itse Jumala puhuu meille Raamatussa.

Toki silti Raamatusta voi löytyä historiallista epätarkkuutta ja joitakin virheitä ja epätarkkuuksia, joilla ei kuitenkaan ole sellaista merkitystä, että menisin sanomaan esimerkiksi niin, että Raamattu on virheellinen, siihen ei voi luottaa.

Mutta minä en etsi enkä löydä Raamatusta historiallisia yksityiskohtia, vaan sanoman maailman Vapahtajasta.

Kirjoittanut: mama

Onkos haamul sinun mielestäsi ihan mahdotonta, että tämä Raamatunpaikka voisi kokonaisuudessaan ja yhtä aikaa pitää paikkansa?

Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet.
(2 Piet)

-profeetallinen sana
-ei ihmisten tahdosta
-ihmiset puhuneet
-Pyhän Hengen johtamina
-minkä ovat Jumalalta saaneet

"Eikö sentään ole niin, että kun joku puhuu Pyhän Hengen johtamana, ei siinä silloin ihminen puhu, vaan Herra itse ihmisen kautta"

Tuossa kuitenkin sanotaan, että ihmiset ovat puhuneet. Onko se siis sinusta virheellisesti sanottu, kun sen mieluummin korjaisit?

"Mutta kuulen mieluummin väitettävän, että Raamattu on virheetön, kuin että se olisi vain ihmisten käsityksiä Jumalasta."

Liittyyköhän tämä johonkin jossain muualla käymääsi keskusteluun? Täällä ei ole tainnut kukaan väittää Raamatun olevan ihmisen käsityksiä Jumalasta.

"Toki silti Raamatusta voi löytyä historiallista epätarkkuutta ja joitakin virheitä ja epätarkkuuksia, joilla ei kuitenkaan ole sellaista merkitystä, että menisin sanomaan esimerkiksi niin, että Raamattu on virheellinen, siihen ei voi luottaa."

Tässä tuot taas tuon pelon esiin, että jos Raamattu ei ole virheetön se ei ole luotettava. Se on sama kuin sanoisit, että Raamattu on se Jumala, johon luotan.

Jos Raamatussa olisi virheitä, ei siis Jumala olisi luotettava.

Juuri tämä on se harha, johon tuo Chikagon julistus johtaa. Raamatusta tulee Jumala, kultainen vasikka.

Ja silloin on syytäkin puolustaa jumalansa virheettömyyttä niin kauan kuin sen kykenee tekemään totuuden kustannuksella.

Kirjoittanut: Haamul

Se on just niinkuin siinä sanotaan. Ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina, ja silloin se tarkoittaa sitä, että he ovat puhuneet Jumalan Sanaa Pyhän Hengen vaikutuksesta.

Toisin sanoen: he eivät ole puhuneet omiaan. Jumala on puhunut heidän kauttaan. Ja tätä Pietari korosti, eikä sitä mitä MikkoL:n kanssa nyt tahdotte korostaa.

"Liittyyköhän tämä johonkin jossain muualla käymääsi keskusteluun? Täällä ei ole tainnut kukaan väittää Raamatun olevan ihmisen käsityksiä Jumalasta."

Ihanko totta ei ole?

Kyllä minun mielestäni on sellaista aivan selvästi väitetty, MikkoL:n ja sinun jutuissasi.

Mutta hyvä vain, jos olenkin ymmärtänyt teidät väärin.

Siis teidänkin mielestänne Jumala puhuu Raamatussa?

Kirjoittanut: MikkoL

voin vastata vain omasta puolestani - miksi tämä "teidänkin mielestänne?"

käsitykseni mukaan olet tullut nettiruukussa eräänlaiseen tienhaaraan suhteessasi Raamattuun, Haamul.

toinen tie on opillinen, Sitä edustaa Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen kirkko, joka antaa nettisivuillaan uskontunnustuksen muotoista selitystä Raamatusta. Taustalla on Missouri synodi ja Robert Preussin edustama ja käytäntöön tuoma amerikkalainen raamattufundamentalismi. Chicagon julistus 1978 on siitä puhdaslinjainen esimerkki ja se on luettavissa verkossa Pasi Turusen huolellisesti suomentamana.



opillinen suhtautuminen Raamattuun lähtee uskontunnustuksen muotoisista ilmauksista kuten

Raamattu on Jumalan sanaa
Raamattu on virheetön kaikessa mitä se opettaa ajallisesta ja iankaikkisesta
Raamattu opettaa yhtenäisellä tavalla pelastuksesta

tällaisia lausumia on syntynyt ja syntyy Raamatun kaanonissa mukanaolevien lauselmien lisäksi.

Jumalan omaisuuskansa, Israel, ei ole koskaan laatinut mitään oppia sen enempää Jumalasta kuin Raamatusta.

he tunnustavat uskoa yhteen Jumalaan Raamatun sanoin ja koettavat parhaansa mukaan noudattaa Jumalan tahtoa, joka on ilmoitettu Mooseksen laissa.

Jakamaton ekumeeninen Kristuksen kirkko ei koskaan laatinut oppia Raamatusta, mutta se on laatinut opin, dogman, pyhästä Kolmiyhteydestä, Isästä Jumalasta, Pojasta ja Pyhästä Hengestä.

Tässä opissa, Nikealais-konstantinopoliin uskontunnustuksessa, viitataan Kirjoitusten todistuksiin ydinkohdissa.

Uskonpuhdistuksen aikana ei laadittu mitään oppia Raamatusta, vaan korostettiin pyhän Raamatun arvovaltaa yli kirkolliskokousten, kirkon pyhän perinteen ja kirkon vanhimpien opetusten.


opillinen tie on sekä amerikkalaisten kreationistien että heidän suomalaisten oppilaidensa valitsema.

koska pyhä Raamattu on erehtymätön puhuessaan luonnosta, historiasta, ajallisesta ja iankaikkisesta elämästä, meidän velvollisuutemme on osoittaa, että se on virheetön.

tämä on helvetillinen kierre, joka romauttaa Jumalan Sanan arvovallan ja tekee järkeilevästä, hyvin vajavaisesti asioita ymmärtävästä ihmisestä Raamatun herran ja mestarin.

nostan hattua sille henkivallalle, joka on erikoistunut huijaamaan ja puijaamaan parhaita - vakaasti uskovia hurskaita kristittyjä, jotka koko sydämestään tahtovat olla taivaan valtakunnan kansalaisia ja kaikessa uskollisia palvelijoita.

kuinka heidät onkaan eksytetty, koska he eivät rakasta totuutta.



olet tienhaarassa ja se toinen tie on totuuden tie.

erinomaisen haastava, vaikea ja turvaton.

mieleestäni tämän palston kirjoituksissasi haamul on sanojen ja käsitteiden sekaannusta.

toistan sentähden.

sinun - ja niin monen muun Raamatulle uskollisen kristityn - edessäsi on kaksi tietä

opillinen uskonlauselmin viitoitettu tie Raamatusta, joka on Jumalan sanelema, Pyhän Hengen inspiroima, Jeesuksesta Kristuksesta todistava virheetön jumalallinen kirja.

tämä on tie, jonka portin päällä lukee "Robert Preuss - Chicago 1978".

sen toisen tien portin päällä lukee "Papyrus Rylands p52"

.........
(Jeesus vastasi: "Itse sinä sanot, että olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten tullut tähän maailmaan, että todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minua." Joh 18:37)



tämä ei suinkaan ole joku "mikon ja maman" keksintö - kaukansa siitä!

luterilainen peitistinen kansanherätys ei ole koskaan edustanut Raamattu fundamentalismia, kiitos Herran.

se on vierasta tulta, jota tuodaan erityisesti Jean Calvinin reformaation suunnalta, koska tarvitaan varma uskon perustus.



nettiruukussa on mama esitellyt Matti Väisäsen opetusta amerikkalaisesta raamattufundamentalismista

http://www.teolinst.fi/luennot/files/mv980323.html


on kurja, etteivät ihmiset viitsi lukea ja tutkia näitä kirjoituksia, joissa tarkastellaan elämämme kalleimpia asioita



........................................................
Auttaisiko meitä seuraava ajatus

Mikä on Jumalan sana?

Uskomme kaikki tähän keskusteluun osallistuvat, että Jeesus Kristus on lihaksi tullut Jumalan Sana - kuten Johanneksen evankeliumi todistaa.

Okay.. olemme kaikki suunnistamassa norpan kanssa Kinneretin järvellä 2000 vuotta sitten ja kohtaamme Kolmannen hikisen miehen.

Tämä on Jeesus.

Mitä näemme?

hikisen miehen, jonka kehon lämpötilan voimme mitata kuumemittarilla ja jonka pulssin voimme laskea (sydän hakkaa, kun on juossut turhaan). Voimme antaa nenäliinan, jolla Hän voi pyyhkiä otsalleen vuotaneen hien ja tarjota Fantaa juotavakseen.

ihminen, just sellainen kuin haamul, mama, mikko tai muut ihmiset - siis ihminen.

jotkut meistä kuitenkin ovat olleet Hänen seurassaan aikaisemmin, ja meille on Hänen sanojensa vaikutuksesta syntynyt sydämeen usko, että tämä on se luvattu Israelin kuningas, Messias, Jumalan Poika.

toiset Kinneretin suunnistajat eivät ole tällaista uskoa sydämeensä saaneet, vaan näkevät ainoastaan ihmisen.

me näemme uskomme kohteen ihmisen ja Jumalan, josta Kirjoitukset todistavat.


Chicagon julistus yrittää mahdotonta samoin kuin Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen kirkko.

eivät uskonpuhdistajat jättäneet sen tähden laatimatta uskontunnustusta Raamatusta, että siitä ei ollut riitaa ja sakemannit osasivat totisesti Kirjoitukset.

ei jakamattomasta ekumeenisesta kirkosta puuttunut erittäin eteviä Raamatun tutkijoita.

Pyhä Henki ei ole katsonut aiheelliseksi, että Kristuksen kirkossa laadittaisiin kattava määritelmä siitä, mikä Raamattu on.

se on nimittäin enemmän kuin mitä ihminen kykenee järjellään käsittämään.

eikä se ole uskomme kohde.

ei Raamattu ole uskomme kohde.


Jeesus Kristus, Raamatun Herra ja Kuningas, on uskomme kohde.

ne eivät ole sama asia!

Pappiskirja (P)

Mooseksenkirjojen neljäs lähde on nimeltään Pappiskirja (P).

Pappiskirja on Aaronin pappeutta edustava kokoelma tekstejä, sukuluetteloita ja lakeja ja käsittää erityisesti Kolmannen Mooseksenkirjan (Leviticus).

Tutkijat ovat havainneet, että siinä on viitteitä Babylonian aikaan ja se ajoitetaan Mooseksenkirjojen lähteistä viimeiseksi, Esran ja Nehemian aikaan 400-luvulle ennen Kristusta kun Vanhaa testamenttia koottiin.



jos ajoitus on oikein, Pappiskirjan laatija(t) on tuntenut JE lähteen ja Deuteronomiumin ja täydentää niiden kertomaa.

Aaron on poikaa - onhan kyseessä ilmeisesti aaronilainen papisto! Aina kun Mooses tekee jotain, Aaron on läsnä. Ei Mooseksen sauva vaan Aaronin sauva on toiminnassa.

Pappiskirjassa Jumala on jotenkin etäinen ja aika kylmäkin, valmis rankaisemaan julmasti kaikesta lainrikkomisesta. Jumala toimii papiston välityksellä pikemmin kuin suoraan.

Pappiskirjassa Jumalaa kutsutaan nimillä Elohim tai El Shaddai.



Mooseksenkirjoissa olevat pitkät sukuluettelot, leirijärjestykset, pyhäkön ja sen esineiden tarkat kuvaukset ja muu kalustoinventaario luetaan kuuluviksi Pappiskirjan aineistoon.

Kertomuksia on niukasti, mutta ne ovat varsin väkeviä, esimerkiksi

Ensimmäinen luomiskertomus 1 Ms 1:1-2:3

Vedenpaisumus 1 Ms 7

Baabelin torni 1 Ms 11

Abraham ostaa Makpelan luolan Saaran hautapaikaksi 1 Ms 23

Koorehin kapina (Datan ja Abiram) Moosesta ja Aaronia vastaan 4 Ms 16:1-40; 26:9-11; Ps 106:17.





Pappiskirjaan arvellaan kootun eri kirjureiden toimesta aineistoa, jota ryhmitellään näin

Leeviläisten suvut 4 Ms 3:5–10

väestönlasku. Kolme eri lukemaa kolmelta eri kirjurilta 4 Ms 1, 2, ja 26

Suitsutusalttari 2 Ms 30–31

pyhäkön esineet 2 Ms 35–40 liitteenä vanhempaan kuvaukseen liiton arkista

pronssilevyt alttarilla 4 Ms 16:16–17 ja 16:36–40

Lahojen pyhittäminen alttarille 4 Ms 7

Midianilaisilta saatu sotasaalis 4 Ms 31 ja 25:16–17

Kaanaan maan rajat 4 Ms 34:1–15

Deuteronomisti (D)

Tooran lähdeteoriassa käytetään sanaa Deuteronomium - toinen laki - kuvaamaan merkittävää kirjoitusten kokoelmaa, joka käsittää osia Mooseksenkirjoista ja erityisesti Viidennen Mooseksenkirjan (lat. deuteronomium).

Saksalainen Martin Noth (1902–1968) täydensi lähdeteoriaa sanomalla, että Deuteronomisti käsittää 5. Mooseksenkirjan lisäksi historiateokset Joosua, Samuelin kirjat ja Kuningasten kirjat ja on laadittu ehkä kuningas Joosian aikaan 641–609 ennen Kristusta.


Deuteronomisti (D) käsittää viidennen Mooseksenkirjan ja se eroaa monin tavoin painotuksissaan kolmesta muusta lähteestä, Jahvisti, Elohisti ja Pappiskirja.

(voisimme ehkä tässä verrata Tooran rakennetta kolme plus yksi neljän evankeliumin kolme synoptikkoa plus Johannes!)

Jumalan säätämät lait ovat kaiken esivallan yläpuolella, ja kuningas virkamiehineen on asetettu asiaa valvomaan ja hoitamaan. Leeviläinen papisto opettaa ja tulkitsee tätä lakia.

Jumalan lait ovat Luvatun maan perustuslaki ja jos Jumalan kanssa lain liitossa oleva kansa rikkoo lain, Luvattu maa otetaan siltä pois.

Jumalan tahto on täydellisesti ilmaistu laissa ja profeetat ovat Mooseksen lain tulkitsijoita ja sen rikkomusten paljastajia.



Kirjass opetetaan pyhää sotaa ja käsketään Jumalan nimessä tuhoamaan kansoja (genocide) Israelin alueelta. Sen sijaan Jumalan kansan tulee elää keskinäisessä huolenpidossa, muistaa orpoja, leskiä ja köyhiä.




5. Mooseksenkirja on kirjoitettu "Mooseksen muisteluina" ja se noudattaa varsin pitkälle Jahvistin ja Elohistin kertomusta toistaen tapahtumia ja mitä niistä on opittu.

Kertomus alkaa lain antamisesta, kymmenestä käskystä Siinain vuorella, jossa Jumala tekee liiton Mooseksen johtaman kansan kanssa. Kirja päättyy kuvaukseen Mooseksesta Luvatun maan rajoilla, Nebon vuorella, jossa hän kuolee pääsemättä Jordanin yli perille.




Nämä ovat ne sanat, jotka Mooses puhui Israelin kansalle Jordanin itäpuolella autiomaassa Sufin tienoilla, Paranin, Tofelin, Labanin, Haserotin ja Di-Sahabin seuduilla lähellä Kuolleenmeren laaksoa.

Horebilta on Seirin vuoriston tietä yhdentoista päivän matka Kades-Barneaan.

Neljänkymmenen vuoden kuluttua siitä kun israelilaiset lähtivät Egyptistä, vuoden yhdennentoista kuun ensimmäisenä päivänä, Mooses ilmoitti heille kaiken, minkä Herra oli hänen käskenyt puhua. Tätä ennen hän oli lyönyt Sihonin, Hesbonissa hallinneen amorilaisten kuninkaan, sekä Ogin, Basanin kuninkaan, jonka hallituskaupungit olivat Astarot ja Edrei.

Moabin maassa, Jordanin itäpuolella, Mooses alkoi opettaa tätä lakia.

5 Ms 1:1-5 KR 1992

Elohisti (E)

Elohisti (E) on se toinen hyvin vanha Raamatun kirjoitusten lähde, jota tutkimuksessa on paljon pyritty selvittämään. Nimi tulee siinä hepreassa käytetystä sanasta elohim, Jumala.

Elohistin tutkimus on ollut hankalaa. Nykyään on Mooseksenkirjojen lähteiden tutkijoita, jotka jättäisivät sen kokonaan pois ja puhuisivat vain Jahvisti (J)- Deuteronomium (D) - Pappiskirja (P) lähteistä.

Keskimääräinen käsitys on, että Elohisti on laddittu Pohjois-valtakunnassa, Israelissa (Efraimissa) ehkä 850 ennen Kristusta. Se olisi yhdistetty yhdeksi kirjaksi Jahvistin kanssa joskus profeetta Jesajan aikoihin 750 eKr. Tämä yhdistetty JE lähde otettiin siten persialaisajalla 400-luvulla eKr koottuun Vanhaan testamenttiin.

Elohistilla on omat tuntomerkkinsä, jotka ovat tämän suuntaista hypoteesia tukeneet. Täyttä varmuutta ei asiasta ole, koska juttu on aika hankala. Tutkimus jatkuu!

Toinen lähde auttaa ymmärtämään Genesiksen ja Exoduksen rinnakkaisia kertomuksia ja tilanteiden erilaista kuvaamista.

Tutkijat arvelevat, että Jahvisti (J) olisi Jerusalemin temppelin ja Aaronin suvun papistoon ja eteläisiin heimoihin liittyvä kirja. Elohisti (E) taas liittyisi leeviläiseen pappissukuun ja pohjoisten heimojen perinteisiin.

Tämä näkyy hauskasti esimerkiksi lähteiden suhtautumisessa Moosekseen ja Aaroniin.


myös Elohisti alkaa käyttää JHVH nimeä palavan pensaan ilmoituksen jälkeen.



Elohistin kertomus alkaa Aabrahamin ajasta.

"Iisakin sitominen" on dramaattinen Elohistin oletetussa lähteessä, sillä vaikuttaisi siltä että Abraham todellakin uhrasi Iisakin eikä lähde mainitse häntä sen koommin vaan Elohistrin kertomus jatkuu muista Abrahamin lapsista.

Jahvisti ei taas mainitse "Iisakin sitomista" ja kertoo paljonkin Iisakin elämästä. Tältä taustalta on sitten ajateltu, että kun Jahvisti ja Elohisti yhdistettiin ristiriidan ratkaisu annettiin lisäämällä kertomus kauriista.

(En henk.koht. pidä tätä oletettua kertomuksen syntyhistoriaa kovin kestävänä, mutta tämmösiä pohditaan ammattipiireissä)

eli kertomus olisi mennyt Elohistin lähteessä näin:



Kun näistä tapahtumista oli kulunut jonkin aikaa, Jumala tahtoi koetella Abrahamia ja sanoi hänelle: "Abraham!" Abraham vastasi: "Tässä olen." Ja Jumala sanoi: "Ota mukaasi ainoa poikasi Iisak, jota rakastat, lähde Morian maahan ja uhraa hänet siellä polttouhriksi vuorella, jonka minä sinulle osoitan."

Aamulla heti noustuaan Abraham satuloi aasin ja otti mukaansa kaksi palvelijaa sekä poikansa Iisakin. Pilkottuaan puita polttouhria varten hän lähti matkaan kohti paikkaa, jonne Jumala oli käskenyt hänen mennä.

Kolmantena päivänä Abraham näki paikan etäältä. Silloin hän sanoi palvelijoilleen: "Jääkää tänne ja pitäkää huolta aasista, minä ja poika menemme tuonne rukoilemaan ja palaamme sitten luoksenne." Abraham otti polttouhripuut ja antoi ne Iisakin kannettavaksi; hän itse otti tulen ja veitsen, ja sitten he jatkoivat yhdessä matkaa.

Iisak sanoi isälleen Abrahamille: "Isä!" Ja Abraham sanoi: "Niin, poikani?"

Iisak sanoi: "Tässä on tuli ja puut, mutta missä on karitsa polttouhriksi?" Abraham vastasi: "Jumala katsoo kyllä itselleen karitsan polttouhriksi, poikani."


Sitten he jatkoivat yhdessä matkaa.

Kun he tulivat paikkaan, jonka Jumala oli Abraha- mille osoittanut, Abraham rakensi sinne alttarin ja latoi puut paikoilleen. Sitten hän sitoi poikansa Iisakin ja pani hänet alttarille puiden päälle. Ja Abraham tarttui veitseen uhratakseen poikansa.

Ja Jumala sanoi "Koska sinä tämän teit etkä kieltänyt minulta ainoaa poikaasi, minä vannon itseni kautta, että siunaan sinua runsain määrin ja annan sinulle jälkeläisiä niin paljon, että he ovat kuin taivaan tähdet tai hiekanjyvät meren rannalla, ja sinun jälkeläisesi valloittavat vihollistensa kaupungit. Sinun jälkeläistesi saama siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille, koska sinä olit minun äänelleni kuuliainen."

Sitten Abraham palasi palvelijoiden luo, ja he lähtivät yhdessä Beersebaan. Ja Abraham jäi asumaan Beersebaan.



Näin kertomus menisi Elohistin lähdetutkimuksen mukaan, ja Iisakki parka olisi poltettu teurastamisen jälkeen roviolla - ihmisuhri.

Mutta tässä on meille Raamatun opiskelijoille tärkeä teologinen kohta - pyhä Raamattu on juuri sellainen, miksi Pyhä Henki on sen tahtonut.

voimme toki erilaisin menetelmin tunkeutua tekstin sisään ja olettaa tekstin takana olevista lähteistä kriittisen historiallisen tukimuksen keinoin ja saamme hyviä totuudellisia tuloksia.

Tutkijat saattavat olla aivan oikeassa, että kertomus Iisakin uhrista on myöhemmin muutettu, ja että alkuperäinen kertomus on sisältänyt ihmisuhrin.


Mutta meille "annetussa" monen redaktorin käsittelemässä tekstissä on sen oma taso ja merkityssisältö. Tekstin mukaan Iisak pelastui ja Herran enkeli kesketytti uhrin ja Aabraham surmasi oinaan esikoispoikansa sijasta.



Elohistin kuvaus Jaakobin unesta Beetelissä on rekonstruoitu näin:

....
otti siltä paikalta päänalusekseen kiven ja kävi makuulle.

12 Yöllä Jaakob näki unessa portaat, jotka ulottuivat maasta taivaaseen, ja Jumalan enkelit kulkivat niitä ylös ja alas.

Ja hän pelkäsi ja sanoi "Kuinka pelottavan pyhä tämä paikka onkaan! Tämä on varmaan Jumalan asuinsija ja itse taivaan portti."

Aamun valjettua Jaakob otti kiven, joka hänellä oli ollut päänalusenaan, pystytti sen patsaaksi ja vuodatti sen päälle öljyä.

Jaakob teki uhrilupauksen ja sanoi: "Jos Herra on minun kanssani ja varjelee minua tällä matkallani ja antaa minulle leipää syötäväksi ja vaatteita verhokseni ja jos minä saan palata turvallisesti isäni ja sukuni luo, on Herra oleva minun Jumalani.

Tästä paikasta, johon minä kiven pystytin, on tuleva Jumalan pyhäkkö. Kaikesta, mitä sinä annat minulle, minä tuon sinulle kymmenykset."


Elohistissa on havaittu pohjoisten heimojen korostamista ja erityisesti Joosefin sankaruutta.

Elohisti kertoo, mutta Jahvisti ei, Joosefin jälkeläisten heimoista ja Efraimin johtoasemasta sekä Benjaminin synnystä.

Kun Jahvisti puhuu Potifarin vaimosta, joka melkein raiskasi Joosefin - hiukan noloa sankarillemme - Elohisti korostaa Joosefia unennäkijänä, Jumalan antamien merkkien tulkitsijana.

Elohisti kertoo vaskikäärmeestä, joka oli tärkeä pohjoisille heimoille (hepr. nehustan) ja jonka kuningas Hiskia myöhemmin hävitti.

"Hän hajotti uhrikukkuloiden alttarit, murskasi kivipatsaat ja kaatoi asera-tarhat. Myös Mooseksen tekemän pronssikäärmeen hän löi palasiksi. Aina niihin päiviin asti israelilaiset olivat polttaneet uhreja tälle käärmeelle, jota kutsuttiin Nehustaniksi."
1 Kun 18:4



Johanneksen evankeliumissa Jeesus viittaa tähän esineeseen:

Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän.

Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.

Joh 3:15-16



Tutkijat arvelevat, että Elohisti on leeviläisten pappeuden innokas kannattaja ja suhtautuu erittäin kielteisesti Aaroniin.

Muistamme, että Jahvisti lähde on vastaavasti läheisesti kytketty Aaronin pappeuteen ja siten Jerusalemin temppeliin.

Elohisti kertoo yllättäen Kultaisesta vasikasta, kun Mooses on vuorella, ja kukas muu kuin Aaron pistää kansan toivomuksesta juhlamenot sonnille "katso Israel, tässä on jumalasi"

Samoin arvellaan, kun Mirjam saa nuhteita ja kätensä käy pitalista valkoiseksi, maalitauluna saattaa olla veljensä Aaron, joka on samaa mieltä.
4 Ms 12

Mooses oli ottanut vaimokseen nubialaisnaisen, ja tämän naisen takia Mirjam ja Aaron alkoivat parjata häntä. He sanoivat: "Onko Herra todellakin ilmaissut tahtonsa vain Mooseksen kautta? Eikö hän ole puhunut myös meille?" Herra kuuli heidän puheensa. Mutta Mooses oli hyvin nöyrä mies, nöyrempi kuin kukaan muu ihminen maan päällä
4 Ms 12:1-3


Egyptistä lähdöstä kerrottaessa lähteet eroavat kuvatessaan Mooseksen asennetta

Jahvistin mukaan Mooses rukoilee Jumalaa, että vitsaus loppuisi.

Elohistin mukaan Mooses uhkaa faaraota vitsauksilla.

Jahvistin mukaan faarao hyvin haluttomasti päästi heprealaiset lähtemään, muutti mielensä ja lähti takaa-ajoon.

Elohistin mukaan pääsiäisen kauhut saivat faaraon ajamalla ajamaan heprealaiset pois.


Jahvistin kertomuksessa Jumala antaa Siinailla kymmenen käskyn laintaulut.

Elohistin kertomuksessa on suuri Liiton Kirja, ja Jetro asetetaan Mooseksen apulaiseksi, samoin tuomarit kansaa johtamaan. Elohisti kuvaa, kuinka lakia myös julkisesti luettiin kansalle Siinain vuoren luona.



Tällaisella menetelmällä Wellhausenin dokumenttihypoteesiin perustavat tutkijat ovat selittäneet kahta eri kertomusta samasta tapahtumasta ja tekstin sisäisiä jännitteitä.

Kuten olen kertonut, Mooseksenkirjojen tutkimus ei polje paikallaan (enää) vaan vaihtoehtoisia selityksiä on ryhdytty tarjoamaan näiden vanhojen kirjoitusten syntyhistoriasta ja rakenteesta vuosituhannen taitteen tuntumassa.

Historiallis-kriittinen analyysi etsii myös historiallisesti todennäköistä tapahtumien kulkua ja on lentänyt jo kovin kauas teorioineen tutuista Raamatun kertomuksista.

Meille on "annettu" rakenteeltaan mutkikkaat viisi Mooseksenkirjaa ja neljä toistensa kanssa erilaista evankeliumia.

jotkut ammatikseen näitä pohtivat, toiset lukevat kuten on kirjoitettu.

kaikki rikastuvat monin tavoin Raamatun äärellä ahkeroidessaan.

vaan kukaan, joka totuutta etsii, ei pääse sieltä helpolla!

Jahvisti (J)

Valistusaikana elänyt ranskalainen lääkäri Jean Astruc (1684-1766) huomasi, että Ensimmäinen Mooseksenkirja on koottu eri lähteistä. (Ajatus jota Julius Wellhausen sitten 100 vuotta myöhemmin niin paljon syvensi ja laajensi).

Astrucin suku on alkujaan keskiajan Ranskan juutalaisia. Jeanin isän oli protestanttinen pappi, ilmeisesti hugenotti. Jean kääntyi kuitenkin katolisuuteen, joka oli varmaan virkatielle tärkää Ludwigien katolisessa Ranskassa. Hän eteni lahjakkaana nuorukaisena lääkärin uralla Montpellierissä ja sitten Pariisissa.

Koska Raamatun tutkimuksen aihe oli niin kuuma peruna - vieläkin monien kristittyjen niskakarvat nousevat pörhölleen puhuttaessa Mooseksenkirjojen rakenteesta - hän julkaisi kirjan nimettömänä guestinä Brusselissä vuonna 1753 kaukana Pariisin viranomaisista ja kirkonmiehistä.

(miksi pörhölleen - no yksinkertainen uskon käsittää, että tietenkin Mooses on itse kirjoittanut viisi Mooseksenkirjaa - sanoohan Raamattukin niin. Vai sanooko?)

"Nimettömän" Raamatun tutkijan eli Jean Astrucin tutkielman varovainen nimi on

"Conjectures sur les mémoires originauz don't il paroit que Moyse s'est servi pour composer le livre de la Génèse. Avec des remarques qui appuient ou qui éclaircissent ces conjectures."

"Oletuksia alkuperäisistä dokumenteista, joita Mooses näyttää käyttäneen kootessaan Genesiksen. Mukana on havaintoja, jotka tukevat tai valaisevat näitä olettamuksia."


Jean Astruc tutki Raamattua.

Hän ei vain uskonut katolisena kristittynä, kirkon opetusta, että se on Jumalan sanaa ja sillä hyvä, vaan - ehkä protestanttisen isänsä ja Lutherin ja Calvinin siten hapattamana - tutki Raamattua ihan itse.

Käyttäen 1700-luvun humanistien metodeita, joilla klassisen antiikin kirjallisia lähteitä tutkittiin, Astruc etsi Genesiksestä merkkejä eri lähteistä.

Kärsivällisesti hän asetti 1 Mooseksenkirjan tekstejä rinnakkaisille palstoille ja vertasi kertomuksia.

Avaimina hän käytti Genesiksessä toistettuja kertomuksia, siis joissa sama asia kerrotaan uudelleen. Hän huomasi että toisissa esiintyy Jumalan nimenä "JHWH" (Jahve) ja toisissa "Elohim" (Elohim).

Astruc huomasi kaksi eri luomiskertomusta, joista Nettiruukussakin on ollut paljon puhetta, ja esimerkiksi kaksi rinnakkaista kertomusta siitä, kuinka Abrahamin vaimo Saara vietiin vieraan kuninkaan luo.


Tällä tavoin ahertaen Raamatun äärellä Jean Astruc tunnisti Genesiksen sisällä neljä eri lähdettä, jotka laittoi neljälle eri palstalle. (ei kaksois-Raamattu eikä kolmois-UT vaan nelos-Genesis!)

Astruc arveli että Mooses on kirjoittanut alunperin neljä eri kertomusta, kuten Jeesuksen elämästä kertoo neljä eri evankeliumia.

Myöhemmin joku on sitten nivonut kaikki neljä yhdeksi kirjaksi. Näin syntyi toistoja ja ristiriitoja, joita jo 1600-luvulla oli pantu merkille (Thomas Hobbes, Barukh Spinoza).


Äskettäin Jean Astrucin kirja merkittävä Raamatun tutkimuksen historiaan liittyvä tutkielma on julkaistu uudelleen lisäten siihen johdannon ja kriittisiä huomioita:

Pierre Gilbert, Jean Astruc, Conjectures sur la Genèse, 2003.



Raamatun tieteellinen tutkimus on kuuma peruna. Jean Astruc kirjoitti Ranskan ankarassa uskonnollisessa tilanteessa hugenottivainojen riehuessa ja julkaisi tutkimuksensa salanimellä vapaammassa Brysselissä.

Jean Astruc riskeerasi lääkärin virkansa ja henkensäkin kirjoittamalla, mitä oli havainnut.

Tämä ei ole mitenkään Kristuksen kirkolle kunniaksi Ranskassa 1753.

Julius Wellhausen puolestaan työlääntyi tahmeaan kirkolliseen ilmapiiriin yliopistossaan, jossa tieteellisen Raamatun tutkimuksen rinnalla koulutettiin opiskelijoita kirkon virkaan. Erosi professuuristaan Greisfeldin yliopistossa.

Wellhausen ilmeisesti koki, että hänen on tingittävä totuudesta - eikä siihen suostunut.

kuulostaako tutulta!

nettiruukussa ei sentään ihan näin, sanotaan vaan hurskaasti että "höpö höpö"!



Julius Wellhausenin vuonna 1883 julkaisema "Prolegomena zur Geschichte Israels" käynnisti ennennäkemättömän Raamatun tutkimuksen aallon. Dokumentti-hypoteesi on hallinnut Vanhan testamentin tutkimusta aivan viimeaikoihin asti ja on syvällisesti vaikuttanut myös evankeliumien tutkimukseen.

Tämän työn tuloksena on hahmottunut tarkempi kuva Jahvisti (J) lähteestä, jonka aineistoa on tunnistettu Genesiksessä (noin puolet), Exoduksen alkupuolessa ja jonkin verran Neljännessä Mooseksenkirjassa.

Hänen arvellaan eläneen Salomon ajan tai sen jälkeisessä Jerusalemissa 900-luvulla ennen Kristusta ja näin Jahvisti on vanhimmalta ajalta tunnettu Raamatun kirjoittaja (arkeologiassa Israelin rautakausi II).

Saamme ehkä suomalaisina tuosta kaukaisuudesta pienen käsityksen, kun sanomme että Jahvisti on 3000 vuotta vanhempi kuin Kalevala.



Jahvistin teksti on ilmeisesti aika lailla särkynyt, kun se on liitetty persialaisajalla koottuun Vanhaan testamenttiin Esran ja Nehemian aikoina 400-luvulla ennen Kristusta.

Sitä ei ole lainkaan muutettu - tämä on juutalaisten suhtautuminen pyhiin Kirjoituksiin, alkuperäistä ja aitoa! - mutta siitä on ilmeisesti jätetty jaksoja pois.

Jahvistin osuus alkaa toisen luomiskertomuksen alusta 1 Ms 2:4 kun Jumala tekee ihmisen savesta ja päättyy, kun Jumala omin käsin hautaa Mooseksen maahan.

"Mooses, Herran palvelija, kuoli Moabin maassa, kuten Herra oli määrännyt. Herra hautasi hänet laaksoon, joka on Bet-Peorin lähellä Moabissa, mutta kukaan ei tähän päivään mennessä ole saanut tietää hänen hautansa paikkaa."
5 Ms 34:5-6 KR 1992


5 Mooseksenkirja, Deuteronomium - Toinen laki - on tärkeä Mooseksenkirjojen lähde.

ajatus on tässä, että Jahvistista olisi otettu sen maininta Mooseksen kuolemasta ja hautaamisesta ja tuotu aivan Mooseksenkirjojen loppuun.

tämä on teoriaa... mutta ihan hyvää semmoista!



Jahvistin kuva Jumalasta on erinomaisen väkevä ja mielenkiintoinen. Se myös herättää meissä vastakaikua ja ihmetystä, koska Jumala on niin erilainen kuin mihin olemme ajatuksissamme tottuneet.

helposti "glossaamme" näiden kohtien ohi ja emme anna Raamatun monisärmäisyyden ja moniulotteisuuden häiritä rauhaamme.

on kivampi säilyttää oppi Jumalasta kuin tutkia Raamatuita!

näin kirkkokin on ajatellut vainoten Raamatun tutkijoita siinä missä luonnontutkijoitakin ja näin monet uskovat yhä ajattelevat.


Saamme kuitenkin - kiitos juutalaisen kansan tekstiuskollisen kunnioituksen Jumalan sanaa kohtaan - katsella Israelin rautakauden ihmistä ja hänen kokemustaan Jumalasta kolmen vuosituhannen takaa.

Jahvistin Jumala on hyvin ihmisen kaltainen, antropomorfinen.

Hän käyskentelee Eedenin puutarhassa nauttien Välimeren maiden iltatuulen pehmeästä raikkaudesta.

Hän tekee nahoista vaatteet ja pukee luomansa Aadamin ja Eevan, jotka Häntä pusikossa piileksivät viikunanlehtineen ja hautaa omin käsin Mooseksen.

Jumala puhuu ihmisen kanssa mano a mano, kasvotusten, ja meinaa usein menettää malttinsa meidän jästipäiden kanssa.

Abraham käy itämaista kauppaa Jumalan kanssa Sodoman ja Gomorran kohtalosta, ja yllätymme miten pitkälle Jumala on valmis taipumaan ystävänsä pyyntöön - kunnes Abraham itse tajuaa, että johan on mätä juttu ja vaikenee.



Jahvistin kuvaama suhde Jumalaan on siis erittäin läheinen ja Hän on läsnä hyvin konkreettisesti.

Pelottavaa on äkkipikaisuus, tahto surmata ympärileikkaamaton Mooses ja majesteettinen on Jumalan ja Egyptin faaraon kohtaaminen.

Jahvistissa on mielenkiintoinen paikoin tietty "me henki" - enempikin porukkaa on paikoin liikkeellä.

Abrahamin luo Mamren tammistoon tulee kolme henkilöä, kun taas Beershevan yössä Herra yksin vie miehen teltasta ulos katsomaan tähtitaivasta.



Jahvistin ajatellaan eläneen siis etelä-valtakunnassa kun taas Elohisto (E) edustaisi pohjois-valtakuntaa, Israelia.

Jahvistilla on mukana Juudan, Simeonin, Leevin ja Ruubenin heimoilta saatua muistitietoa.

Eesausta on puhetta, Eedom nykyisen Jordanian eteläosassa, samoin Moabista ja Ammonista. Jahvisti kertoo Kuolleen meren seudun tapahtumista ja Lootista tyuttärineen.

erityisinä kirjallisina lähteinä, joita Jahvisti olisi käyttänyt on pidetty
Jaakobin siunaus 1 Ms 49:1 – 27
Kaislameren laulu 2 Ms 15:1 – 18


on toisinaan sanottu, että Mirjamin laulu olisi koko Raamatun vanhin kohta:

Naisprofeetta Mirjam, Aaronin sisar, otti käteensä rummun, ja kaikki naiset seurasivat häntä tanssien ja rumpua lyöden.

Mirjam viritti laulun:

-- Laulakaa ylistystä Herralle, hän on mahtava ja suuri: hevoset ja miehet hän mereen suisti!

2 Ms 15:20-21 KR 1992

Kirjoittanut: MikkoL, 28.01.2011 11:00

[Vastaa tähän viestiin] [Lähetä viesti kirjoittajalle] [Kommentoi] [Poista]

Professori Michael D. Coogan toimii yksityisessä roomalais-katolisessa Stonehill College joka sijaitsee Eastonissa, Massachucetts.

Coogan on piirtänyt kolme mielenkiintoista linjaa Jahvistin käsitykseen Jumalasta ja ihmisestä:

1. Ihmisen suhde maankamaraan
2. Jumalallisen ja inhimillisen maailman välinen ero
3. Ihmiskunnan turmeltuminen



1. suhde maankamaraan

Jahvistille on ominainen erityisen voimakas ihmisen ja maan tomun painottaminen. (Teema jota Haamul on usein pitänyt nettiruuksusa esillä.)

a.
"Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento."
1 Ms 2:7

- heprean adamah, maaperä, multa ja ihminen, Adam


b.

miehelle hän sanoi:

-- Koska teit niin kuin vaimosi sanoi
ja söit puusta, josta minä kielsin sinua syömästä,
niin olkoon maa sinun takiasi kirottu.
Kovalla työllä sinun on hankittava siitä elantosi
niin kauan kuin elät.
18 Maa kasvaa sinulle
orjantappuraa ja ohdaketta,
mutta sen kasveista joudut ottamaan ravintosi.
Otsa hiessä sinun on hankittava leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinut on otettu. Maan tomua sinä olet, maan tomuun sinä palaat.
1 Ms 3:17-19



c.
Herra sanoi: "Mitä oletkaan tehnyt!

Etkö kuule, kuinka veljesi veri huutaa minulle maasta?

Nyt olet kirottu etkä voi jäädä tänne, sillä tämän maan oli avattava suunsa ja otettava vastaan veljesi veri, jonka sinä vuodatit.

Kun koetat viljellä maata, se ei enää ruoki sinua, vaan sinun on harhailtava kodittomana ja pakolaisena maan päällä."
1 Ms 4:10-12



d. Nooa on maamies!

Hän antoi pojalle nimen Nooa ja sanoi:
"Tämä poika on antava meille lohtua työssämme ja vaivannäössämme, kun viljelemme maata, jonka Herra on kironnut."
1 Ms 5:29



2. Etäisyys Jumalan ja ihmsiten välillä

a.
syntiinlankeamuskertomus on kokonaisuudessaan synkkä kuvaus Jumalan ja ihmisen etäisyydestä, ihmisen pahuudesta ja pakomatkasta Luojansa luota pusikkoon.

Tässä Jahvisti on siis koko kristillisen uskon perustava hahmo. Kyseessä ei todellakaan ole mikään sivuseikka.



b. Jumalan poikien ja ihmisten tytärten seksuaalinen suhde ei ole hyvä

Kun ihmiset alkoivat lisääntyä maan päällä ja heille syntyi tyttäriä, jumalien pojat huomasivat, että ihmisten tyttäret olivat kauniita, ja he ottivat näistä vaimoikseen keitä halusivat.

Herra sanoi: "Minä en anna elämän hengen asua ihmisessä miten kauan tahansa. Ihminen on lihaa, heikko ja katoavainen. Olkoon siis hänen elinikänsä enintään satakaksikymmentä vuotta."

Siihen aikaan ja myöhemminkin oli maan päällä jättiläisiä, kun jumalien pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia. Juuri näitä olivat muinaisajan kuuluisat sankarit.
1 Ms 6:1-4



c. Baabelin torni, samaa kieltä ymmärtävien ihmisten yhteisvoima, kaikkivaltius ei ole hyvä

Herra tuli katsomaan kaupunkia ja tornia, jota ihmiset rakensivat, ja sanoi:
"Siinä he nyt ovat, yksi kansa, jolla on yksi ja sama kieli. Tämä, mitä he ovat saaneet aikaan, on vasta alkua. Nyt he pystyvät tekemään mitä tahansa.

Menkäämme sekoittamaan heidän kielensä, niin etteivät he ymmärrä toistensa puhetta."

Ja niin Herra hajotti heidät sieltä kaikkialle maailmaan, ja he lakkasivat raken- tamasta kaupunkia.

Kaupunki sai nimen Babylon, sillä siellä Herra sekoitti ihmisten kielen ja sieltä hän hajotti heidät kaikkialle maailmaan.
1 Ms 11:5-9



3. Ihmiskunnan turmeltuminen

Ihmiset - myös Jumalan omaisuuskansa - menevät ojasta allikkoon, turmelus ja pahuus vain kasvaa.


Kun Herra näki, että ihmisten pahuus lisääntyi maan päällä ja että heidän ajatuksensa ja pyrkimyk- sensä olivat kauttaaltaan pahat, hän katui, että oli tehnyt ihmisen, ja murehti sitä sydämessään.

Ja Herra sanoi: "Minä pyyhin maan päältä ihmisen, jonka olen luonut, ja ihmisen mukana karjaeläimet, pikkueläimet ja taivaan linnut, sillä minä kadun, että olen ne tehnyt."

Mutta Nooa oli Herralle mieluinen.

1 Ms 6:5-8


Tässä nyt aivan pientä johdantoa yli sata vuotta jatkuneeseen Mooseksenkirjojen lähteiden tutkimukseen ja havaintoihin Jahvistin kirjasta.

toisella palstalla olen johdatellut ikäänkuin takaapäin, Sumerista käsin, Jahvistin luo ja asettanut myytin Ninhursag ja Enkil haasteeksi niille, jotka tahtovat syventyä Genesikseen.

olen itse aivan amatööri näissä asioissa, on ihmisiä jotka saavat korkeaa palkkaa siitä että ammatikseen tutkivat ja opettavat Vanhaa testamenttia ja kirjoittavat siitä oppineita artikkeleita ja kirjoja!

heidän luokseen kehoitan, lukemaan, tutkimaan, riemuitsemaan Jumalan Sanan sanomattomista lahjoista ja löytämään Kristukseen kätkettyjä aarteita!

vielä tärkeämpää on ihan itse istua Raamatun äärellä, pyyhkäistä silmälasit puhtaaksi, kääntää pöytälamppua ja alkaa lukea - rukoillen, että Jumalan Henki johtaisi kaikkeen totuuteen, kuten Jeesus on luvannut omilleen.

Alussa...

Irakin suo-arabien asuinaluetta. Enki: "Voin nähdä hänet täältä!"

Asetetaan itsemme Raamatun vanhimman tunnetun kirjoittajan, Jahvistin, tilanteeseen.

Mooseksenkirjojen lähdetutkimuksen hypoteesin mukaan Jahvisti (joka siis käyttää Jumalasta nimeä JHVH), on yhteydessä aaronilaiseen papistoon ja on kirjoittanut Jerusalemissa (Juudeassa) ehkä noin 950-luvulla ennen Kristusta.

Jahvistin kirjaan luetaan monia eri kertomuksia, suuri osa ensimmäistä Mooseksenkirjaa ja ainakin puolet toista Mooseksenkirjaa.

Kirjassa on mahdollisesti ollut toisenlainen luomiskertomus, jonka Pappiskirjan seitsemän luomisen päivää on korvannut kun Vanhaa testamenttia koottiin Esran ja Nehemian aikaan 400-luvulla ennen Kristusta. Tutkijat sitä kovin jahtaavat.

Raamatussa Jahvistin kertomus alkaa ns. toisesta luomiskertomuksesta 1 Ms 2:4 "Siihen aikaan, kun Herra Jumala teki maan ja taivaan..."

Kirjoittajalla ei ole itsellään mitään Raamattua - hän on Raamattumme ensimmäinen tunnettu kirjoittaja ja alkaa työnsä noin 3000 vuotta sitten.



No niin koetetaas. Käytän muotoa "sinä" - joka voi olla kuka tahansa meistä tälle matkalle lähtevistä.

Istut Salomon tai Rehabeamin aikaisessa Jerusalemissa ja sinun pitäisi nyt ryhtyä kirjoittamaan Aaronin pappien ja temppelin toivomuksesta, miten kaikki alkoi.

aloituksesi on hyvä "Siihen aikaan kun Jumala teki taivaan ja maan"

se kertoo jo paljon sinun uskostasi - toisin kuin ympäröivillä kansoilla ja heimoilla, sinulla on yksi Jumala (JHVH), joka on kaiken tehnyt.

mutta mitäs nyt, kuinka tästä eteenpäin?



niinkuin Jahvistin monet muut kertomukset perustuvat lähteisiin, tässäkin - aivan alussa - sinä ehkä haet epätoivoisesti kaupunginkirjastosta jotain lähdetietoa siitä, kun kaikki alkoi.

saatamme ajatella, että Jumalan inspiraatio olisi luonut tätä tekstiä tyhjästä sinun päässäsi.

Taaksepäin katsovaa profetiaa, hengellistä näkyä, jossa visio seuraa toistaan ja kirjoitat Hengen johdatuksessa.

itse asiassa Jumala johdattaa kirjoittamistasi, ja saat suoraan ylhäältä sanat ja alat kertoa jostain ihmeellisestä puutarhasta.


tässä tapauksessa, että Pyhä Henki sinua näin käyttäisi, olisit oikeastaan vain se käsi, jossa kynä on ja Henki sitä liikuttaa ja kirjoittaa automaattisesti.

tavallaan olet vain väline, Pyhän Hengen kirjoituskone tai tekstinkäsittelijä, jota toinen naputtaa.

tällainen käsitys monella varmasti onkin siitä, miten Raamatun alkukertomus Eedenin paratiisin puutarhasta on syntynyt.

Suoraan ylhäältä, Pyhän Hengen ohjaaman ihmisen kirjoittamana, Jumalan puhdasta ilmoitusta suoraan taivaasta.

näin oli silloin, kun Jumala teki taivaan ja maan.



mutta jos luet tuon kääntämäni Ninhursag ja Enki myytin, on aivan ilmeistä, että jotain yhteistä tässä on, vaan mitä?

voisimmeko ajatella, että olet löytänyt Jerusalemin kaupunginkirjastosta kiilakirjoituksella laadittuja savitauluja, joita pidetään tosi vanhoina?

ja todellakin, nykyajan käsityksen mukaan tuo Ninhursak ja Enki ja muut sumerilaiset kertomukset ovat ihmisen ensimmäinen tunnistettava ja ymmärrettävä ääni joka kuuluu ihmiskunnan historian aamuhämärästä, yhdessä varhaisten egyptiläisten äänen kanssa.

ensimmäisen kerran ihminen kirjoittaa ajatuksiaan muistiin ja pistää pyhiä kertomuksia talteen, toiset tikulla savitauluun "nuolenpäitä" painaen, toiset "pyhiä kirjaimia ja kuvia" (hieroglyfejä) kirjoittaen.

koskaan aikaisemmin ei ihminen ole mitään kirjoittanut.

Ninhursag ja Enki on aamukasteen tuore kertomus ihmiskunnan aamunkoitosta.



ajatellaan, että sinulla on jonkinlainen taju että tämä on tosi vanhaa matskua.

1000-luvulla ennen Kristusta kirjallisuutieteen kehitys ei ehkä ollut aivan nykytasoa, mutta nämä kirjoitukset kiinnostavat sinua ja ovat ilmeisen vanhoja.

No - oletetaan että Jumalan Hengen johdossa sinulla onkin käytössä vanhalta näyttäviä - ja nyt tiedämme että ne todella ovat kaikkein vanhimpia - kirjoituksia ihmiskunnan alkuvaiheista.

Vaan sinä olet Aaronin pappien parissa ja Israelin Jumalan temppelin kaupungissa.

mitä tämä varsin suorasanainen teksti oikein on? ja kuinka se on käsiisi joutunut?



Tiedämme, että kanaanilaisilla oli kirjasto suuressa Hasorin kaupungissa joku 500 vuotta ennen Jahvistia (1400 eKr)

Siellä on ilmeisesti ollut kiilakirjoituksia sisältävä arkisto, koska sieltä löydettiin Gilgamesh eepoksen kappale.

Professori Amnon Ben-Tor (työni ohjaaja täällä Heprealaisessa yliopistossa) on kuumeisesti sitä kirjastoa etsinyt ja myös ruotsalaisia vapaaehtoisia on ollut mukana kaivamassa Haasoria.

Mikä ettei kuningas Salomon Jerusalemissa tai kamunsa kuningas Hiiramin Bybloksen kaupungissa olisi säilynyt jotain tällaista aineistoa - tuohon Jahvistin aikaan kiilakirjoitus oli ahkerassa käytössä päivän politiikassa ja arjen elämässä pitkin Lähi-itää.



no - sinä selailet savitauluja Jerkussa ja käsiisi tulee ikivanha Ninhursag ja Enkidu.

tai tavalla tai toisella muuten kuulet tämän kertomuksen Dilmunin puutarhasta ja näiden jumalten rakkauselämästä.

miten ihmeessä tämä kertomus löytää tiensä tuollaisessa puhdistetussa, kirkastetussa ja selkeässä muodossa esitettyyn kertomukseen Eedenin puutarhasta?

tämä on todella aivan ihmeellinen asia.

jos luet kääntämäni tekstin näet, miten valovuosien päässä se on Jahvistin kertomuksesta.

ja kuitenkin, jotain sävyjä, ilmauksia, suorastaan selvää sisällöllistä yhteyttä on, kuten huomaat omin silmin.

tämä on todella aivan ihmeellinen juttu, sillä Jahvistin alkukertomus ei nojaa vain yhteen sumerilaiseen lähteeseen vaan moneen.

miten immeessä??



olet löytänyt ikivanhan kertomuksen maailman alusta ja tahdot nyt Daavidin kaupungissa Jerusalemissa kirjoittaa asiasta.

otat tekstistä - Ninhursag ja Enki - aineksia, mutta tämä on aika raakaa alkuainetta, jota täytyy jalostaa. Sinun uskontosi on toisenlainen kuin mikään toinen muinaisen Lähi-idän uskonto, ja olet oppinut että on vain yksi Jumala.


Kerrot puutarhasta, gan eden, jonka sinun Jumalasi on istuttanut itään.

Oletetussa lähdekirjassasi sen sijaan puhutaan "puhtaasta kaupungista" ja saamme lukea, että siellä on temppelirakennuskin. Mainitaan ehkä kaupungit Ur ja Larsa.

Tutkijat sijoittavat Dilmunin toisinaan Bahrainiin Persian lahdelle lähinnä helmenkalastajien tähden. Mutta Ninursag ja Enki myytissä on hyvin tärkeässä roolissa suoalue ja joki ja korkea jokitörmä sekä peltojen kastelukanavat.

mitään tällaista ei ole Bahrainissa - joka on Sumerista länteen. Shatt el-Arab, Eufratin ja Tigriksen yhteinen laskujoki Persian lahdelle, sen sijaan on juuri tällaista maastoa.

Irakin suo-arabien aluetta - 5000 vuotta vanhaa ihmisen asumista!

Muokkaat siis lähteesi antamia tietoja vahvalla kädellä ja kerrot, että oli puutarha.

mutta lähteestäsi otat siitä sitten tietoa, että siellä on hyvää maasta pulppuavaa vettä.

luet myös tuon isä Enkin laituri/markkinatori (kauppakeskus, ostari) siunauksen ja toivotuksen, ja annat siitä oman versiosi kuinka Ofirin kulta on hyvää!

Elamin kuningatar Napir-Asu. Ninhursagin temppeli Susa 1400-luvulta eKr.
Löydettiin vuonna 1903, Patsas painaa 1700 kg

et kerro onko Jumala mies vai nainen. Sumerin myytissä luoja on jumalainen nainen, Ninhursag, Vuoren Herratar.

puhut vain yhdestä Jumalasta, joka tekee kaiken. Sumerilaisessa tekstissä on koko kertomus jumalten maailmasta ja jumalten toimia, monijumalinen eli polyteistinen maailma.

(tästä Laaton Antti on mukavasti sanonut, että Genensis on jumalten teurastamo)


okay

olet alussa ja alussa on Edenin puutarha ja siellä paljon raikasta vettä ja Ofirin kulta on hyvää.

tähän onnelaan tulee ongelma.

väkevällä kädellä taas korjaat ja muutat lähdettäsi.

sumerilaiset näet kertovat, että suuri jumalatar Ninhursag tulee raskaaksi ja synnyttää Dilmuniin kahdeksan eri kasvia, semmosia perusasioita kuin hedelmäpuita, vihanneksia, alfa-ruohoa (?) ja muuta puuta.

hommaa ei pilaa ihminen, Aatami ja Eeva, vaan itse tämä kovin nuorista naisista pitävä ja joella paattiaan rassaava isä Enki, joka sinne ylös joentörmälle kaislojen keskeltä näkee.

hän syö Dilmunin hedelmiä ja homma menee pieleen.

ne eivät olleet "kiellettyjä hedelmiä" vaan Enki on utelias ja miettii näiden hedelmien tarkoitusta, ymmärrystä ... hieman hyvän ja pahan tiedon tapaan.



Dilmunin pomo, rouva Ninhursag, vihastuu, että joku meni syömään hedelmiä.

Hän "kiroaa Enkin nimen" ja utelias kasvissyöjä sairastuu kahdeksasta kohdasta.

Aptu ja kettu onnistuvat diplomatian keinoin saamaan rouvan rauhottumaan, ja seksuaalisella tekniikalla Ninhursag, tulemalla raskaaksi yhdeksän päivän ajan ja synnyttämällä kahdeksan uutta lasta, jumalia ja jumalattaria, parantaa potilaan.

Enkin kylkiluusta (ti) tulee Nintu, joka on kylkiluun ja elämän Herratar.



ei tämä vetele!

luovalla tavalla käytät hyväksesi näitä teemoja, mutta kirjoitat asaiasta aivan toisella tavalla.

poissa ovat jumalten seksileikit, ihastukset ja rakastumiset. lasten synnyttämisen sen sijaan pidät kuvassa mukana.

kerrot, miten Eedenin puutarhassa, jota raikas vesi kasteli ja jossa oli paljon ihania hedelmäpuita ja muita kasveja, ihminen tehdään maan tomusta.

(Jahvistille on erityisen ominaista ihmisen ja maan suhde, siitä toisessa yhteydessä enemmän)

tämä ihminen on yksinäinen ja kaikenlaiset suvereenin Jumalan tekemät eläimet eivät auta.

Mites nainen sitten tuli? Taas käytät lähdettäsi, tämän Enkin sijalla olevan paratiisissakin napisevan Aadamin kylkiluusta tehdään elämän äiti.

kun sumerilainen Ninhursag ja muut naiset synnyttävät Dilmunissa kivuttomasti, kuin hienointa öljyä tai kermaa, Eedenistä karkoitettu Elämän äiti joutuu kokemaan kovia synnytyskipuja.



mitä tähän siis sanomme?

käytät jotenkin käsiisi saamaasi ikivanhaa lähdettä varsin vapaasti ja kuvaat alun tapahtumia monoteistina, yhteen Jumalaan uskovana, ja tuot myyttiset jumaluudet ihmisen hahmoisina Eedeniin.

eikä tässä suinkaan kaikki, vaan koko tämä myyttinen alkujaan sumerilainen ja vahvasti muokattu aines on vain rekvisiittaa itse kertomuksesi ytimelle.

huomiosi ei siellä Jerusalemissa näet niinkään ole näissä kimaltelevissa, ihmeellisissä Eedenin puutarhan kuvioissa, vaan keskityt voimallisesti Jumalan ja Hänen luomansa ihmisen, Aadamin, suhteeseen.

otat siis tietyssä mielessä teatteriisi lavastuksen - ja nyt tiedämme että tämä lavastus on ihmiskunnan varhaisin tunnettu ääni Sumerista - mutta itse jumalainen näytelmä on pääasia, ja siihen ainekset tulevat jostain muualta.

sumerilainen myytti Ninhursag ja Enki - tai jotain sitä vastaavaa - näkyy Raamatun paratiisikertomuksen taustalla, mutta puhdistettuna, muokattuna, jalostettuna ja ainoastaan avustajan roolissa pääkertomuksen puitteena.

ihmeellinen on tämä pyhä Raamattu!

Ninhursag ja Enki

Ninhursag jumalatar. Babylonian ajalta 2017-1783 eKr. Isin Larsa.
Terrakotta. 10.2 cm, Irakin museo Bagdad

1-4.
Kaupungit ovat puhtaita ja ne on omistettu sinulle.
Puhdas on Dilmunin maa.
Puhdas on Sumeri -- ja teille ne on omistettu.
Puhdas on Dilmunin maa.
Puhdas on Dilmunin maa. Neitseellinen on Dilmunin maa.
Neitseellinen on Dilmunin maa.
Koskematon on Dilmunin maa.

5-10.
Hän makasi hänen kanssaan aivan yksin Dilmunissa, paikassa jossa Enki oli maannut puolisonsa kanssa,
paikka oli yhä neitseellinen,
paikka oli yhä neitseellinen,
paikka oli yhä koskematon,
Hän makasi hänen kanssaan aivan yksin Dilmunissa, paikassa jossa Enki oli maannut Ninsikilan kanssa
paikka oli yhä neitseellinen,
paikka oli yhä koskematon,


11-16.
Dilmunissa korppi ei vielä raakkunut,peltopyy ei vielä kujertanut. Leijona ei raadellut, susi ei vienyt lampaita mukaansa, koiraa ei oltu opetettu pentujaan hoitamaan, sika ei ollut oppinut, että vilja on syötävää.

17-19.
Kun leski oli levittänyt maltaita katolle, linnut eivät vielä syöneet sieltä maltaita. Kyyhkynen ei vielä painanut päätään siipensä alle.

20-26.
Mikään silmäsairaus ei sanonut "Olen silmäsairaus"
Mikään päänsärky ei sanonut siellä "Olen päänsärky"
Yksikään vanha nainen ei sanonut siellä "Olen vanha nainen"
Yksikään vanha mies ei sanonut siellä "Olen vanha mies",
Yksikään peseytymättömässä tilassa oleva neito ei ollut ... kaupungissa.
Yksikään jokea ruoppaava mies sanonut "On tulossa pimeä"
Yksikään viestinviejä ei kiertänyt raja-alueellaan.


27-28.
Siellä ei ollut yhtään elulam-laulajaa. Koko kaupungin alueella ei valitusvirsiä laulettu laisinkaan.



29-32.
Ninsikila sanoi isälleen Enkille:
Olet antanut kaupungin.
Olet antanut kaupungin.
Mitä antamasi hyödyttää minua?
Olet antanut kaupungin, Dilmunin.
Olet antanut kaupungin.
Mitä antamasi hyödyttää minua?
Olet antanut kaupungin...
Olet antanut kaupungin.
Mitä antamasi hyödyttää minua?


33-39.
Olet antanut ......, kaupungin, jolla ei ole joelle laituria.
Olet antanut kaupungin.
Mitä antamasi hyödyttää minua?

(1 rivin osa): Kaupungin, jolla ei ole peltoja, ei vakoja
(3 puuttuvaa riviä)


40-43.
(Enki vastasi Ninsikilalle:)
Kun Utu nousee taivaalle, raikas vesi pulppuaa sinulle maasta pystyssä olevista astioista(?) Ezenin (?) rannalta, Nannan säteilevästä korkeasta temppelistä, maan alla virtaavista vesistä.

44-49.
Nouskoon vesi suuriin altaisiisi! Saakoon kaupunkisi juoda runsaasti vettä niistä!
Saakoon Dilmun juoda runsaasti vettä niistä!
Tulkoon suolavesi altaistasi raikkaan veden altaita!
Tulkoon kaupungistasi markkinoiden keskus maan laiturin luona!
Tulkoon Dilmunista markkinoiden keskus maan laiturin luona!



49A - 49P.
Tuokoon Tukrikin maa sinulle kultaa Haralista, lapis lazulia ja .......
Lastatkoon Meluha arvokasta haluttua kornelian jalokiveä, mek-puuta Maganista ja parasta abba-puuta suuriin laivoihin sinua varten!

Antakoon Marhaki-maa sinulle jalokiviä, topaaseja!

Tarjotkoon Maganin maa sinulle lujaa, vahvaa kuparia, doleriittia, u-kiveä ja kumin-kiveä!

Tarjotkoon Meren-maa sinulle omaa eboni-puutaan,... kuninkaan!

Tarjotkoon Teltta-maat sinulle hienoja monivärisiä villoja!

Antakoon Elamin maa sinulle valitsemiasi villoja lahjana!

Lastatkoon Urim, kuninkaallinen katosm kaupunki ......, sinulle suuriin laivoihin sesamin siemeniä, upeita vaatteita, hienoa kangasta!

Antakoon suuri meri sinulle rikkautensa!

Kaupungin asunnot ovat hyviä asuntoja!
Madan kylä Irakin suo-arabien alueella

49Q-49V.
Kaupungin asunnot ovat hyviä asuntoja,
Dilmunin asunnot ovat hyviä asuntoja
Sen jyvät ovat pieniä jyviä, sen taatelit ovat suuria taateleita, sen sadot ovat kolminkertaiset, sen puu on .... puuta.



50-54.
Sillä hetkellä, sinä päivänä, auringon alla, kun Utu nousi taivaalle, pystssä olevista astioista (?) Ezenin (?) rannalla, Nannan säteilevästä korkeasta temppelistä, maan alla virtaavien vesien suusta, juoksi hänelle tuoretta vettä.

55-62.
Vesi nousi maasta hänen suuriin altaisiinsa. Hänen kaupunkinsa joi niistä runsaasti vettä. Dilmun joi niistä runsaasti vettä.

Hänen suolavesi altaansa todellakin muuttuivat raikkaan veden altaiksi.

Hänen peltonsa vakoineen todellakin tuottivat hänelle viljaa.

Hänen kaupungistaan todellakin tuli markkinapaikka maan laiturin luona.

Dilmunista todellakin tuli markkinapaikka maan laiturin luona.

Sillä hetkellä, sinä päivänä, auringon alla, näin todellakin tapahtui.



63-68.
Aivan yksin Viisas, kohti Ninturia, maan Äitiä,
Enki, Viisas, kohti Ninturia, maan Äitiä
upotti falloksensa kanaviin,
upotti falloksensa kaislarantoihin,
Uljas veti falloksensa pois ja huusi "Ei yksikään mies vie minua suoalueelle"

69-74.
Enki huusi: Vannotan sinua taivaan elämän hengen nimessä. Asetu makaamaan minulle maahan suoalueella, asetu makaamaan minulle maahan suoalueella, se olisi riemullista.

Enki valutti siemennesteensä, joka oli tarkoitettu Damgalnunalle.
Hän valutti siemennesteensä Ninhursajan kohtuun ja hän tuli raskaaksi siemennesteestä kohdussaan, Enkin siemenestä.


75-87.
Mutta hänen yksi kuukautensa oli kuin yksi päivä. Hänen kaksi kuukauttaa olivat kuin kaksi päivää. Hänen kolme kuukauttaan olivat kuin kolme päivää, hänen neljä kuukauttaan olivat kuin neljä päivää, hänen viisi kuukauttaan olivat kuin viisi päivää, hänen kuusi kuukauttaan olivat kuin kuusi päivää, hänen seitsemän kuukauttaan olivat kuin seitsemän päivää, hänen kahdeksan kuukauttaan olivat kuin kahdeksan päivää, hänen yhdeksän kuukauttaan olivat kuin yhdeksän päivää.

Naiseuden kuukautena, kuin hieno
(?) öljy, kuin hieno (?) öljy, kuin paljouden öljy, Nintur, maan Äiti, kuin hieno (?) öljy, synnytti Ninnisigin.

Enki "Voin nähdä hänet täältä!"

88-96.
Ninnisig meni vuorostaan joen rantaan. Enki pystyi näkemään hänet suomaalta, hän kykeni näkemään sinne ylös, hän pystyi näkemään.

Hän sanoi palvelijalle Isimudille: Eikö tätä suloista nuorta suudeltava? Eikö tätä suloista Ninnisigia suudeltaisi?

Hänen palvelijansa Isimud vastasi hänelle: Eikö tätä suloista nuorta suudeltava? Eikö tätä suloista Ninnisigia suudeltaisi?"

Herrani purjehtii, salli minun ohjata venettä. Hän purjehtii, salli minun ohjata venettä.


Ensin hän astui jaloillaan veneeseen, sitten hän astui kuivalle maalle.

Hän tarttui hänen rintaansa ja suuteli häntä.
Enki syöksi siemenensä hänen kohtuunsa ja hän tuli kohdussaan siemenestä raskaaksi, Enkin siemenestä.

Mutta hänen yksi kuukautensa oli kuin yksi päivä, hänen kaksi kuukauttaan kuin kaksi päivää, hänen yhdeksän kuukauttaan kuin yhdeksän päivää.

Naiseuden päivänä kuin hieno (?) öljy, kuin hieno (?) öljy, kuin runsauden öljy, Ninnisig, kuin hieno (?) öljy kuin hieno (?) öljy, kuin runsauden öljy, synnytti Ninkuran.



Ninkura meni vuorostaan joen rantaan. Enki pystyi näkemään hänet suomaalta, hän kykeni näkemään sinne ylös, hän pystyi näkemään.

Hän sanoi palvelijalle Isimudille: Eikö tätä suloista nuorta suudeltava? Eikö tätä suloista Ninkuraa suudeltaisi?

Hänen palvelijansa Isimud vastasi hänelle: Eikö tätä suloista nuorta suudeltava? Eikö tätä suloista Ninkuraa suudeltaisi?"

Herrani purjehtii, salli minun ohjata venettä. Hän purjehtii, salli minun ohjata venettä.



Ensin hän astui jaloillaan veneeseen, sitten hän astui kuivalle maalle.

Hän tarttui hänen rintaansa ja suuteli häntä.
Enki syöksi siemenensä hänen kohtuunsa ja hän tuli kohdussaan siemenestä raskaaksi, Enkin siemenestä.

Mutta hänen yksi kuukautensa oli kuin yksi päivä, hänen kaksi kuukauttaan kuin kaksi päivää, hänen yhdeksän kuukauttaan kuin yhdeksän päivää.

Naiseuden päivänä kuin hieno (?) öljy, kuin hieno (?) öljy, kuin runsauden öljy, Ninnisig, kuin hieno (?) öljy, kuin hieno (?) öljy, kuin runsauden öljy, synnytti Uttun, ylevän naisen.


(lisäys teksiin tuntemattomasta lähteestä)

Ninkura synnytti puolestaan Ninimman. Hän kasvatti tyttären ja sai hänet kukoistamaan. Ninimma meni vuorostaan joen rantamalle. Enki veti venettään joen luona ja saatoi nähdä hänet siellä ylhäällä
.......

Hän katsoi Ninimmaa joen rantapenkereellä ja sanoi palvelijalleen Isimudille:
Olenko ikinä suudellut näin ihanaa neitoa? Olenko ikinä rakastellut yhtä ihanan kanssa kuin on Ninimma?"

Hänen palvelijansa Isimud vastasi: Herrani purjehtii, anna minun ohjata. Hän purjehtii, anna minun ohjata.



Ensin hän asetti jalkansa veneeseen, sitten hän astui kuivalle maalle. Hän tarttui häntä rinnasta, maaten hänen vulvansa päällä, rakasteli nuoren naisen kanssa ja suuteli häntä. Enki syöksi siemenensä Ninimman kohtuun ja hän tuli kohdussa raskaaksi siemenestä, Enkin siemenestä.



Mutta hänen yksi kuukautensa oli kuin yksi päivä, hänen kaksi kuukauttaan kuin kaksi päivää, hänen yhdeksän kuukauttaan kuin yhdeksän päivää.

Naiseuden päivänä kuin hieno (?) öljy, kuin hieno (?) öljy, kuin runsauden öljy, Ninnisig, kuin hieno (?) öljy, kuin hieno (?) öljy, kuin runsauden öljy, synnytti Uttun, ylevän naisen.



127-146.
Nintur sanoi Uttulle: Annan minun neuvoa sinua ja ota neuvoni huomioon. Anna minun puhua sinulle sanoja ja ota sanani huomioon.
Suoalueella yksi mies pystyy näkemään sinut täällä ylhäällä, pystyy näkemään sinut täällä ylhäällä

suoalueelta Enki pystyy näkemään tänne ylös, pystyy näkemään sinut. Hän iskee sinuun silmänsä!

(10 särkynyttä riviä...... Uttu, ylevä nainen ......
3 särkynyttä riviä)



147-151.
(Uttu sanoi:) Tuo kurkkuja ......, tuo omenoita, joiden varsi näkyy (?), tuo viinirypäleitä rypäleinä, ja talossani saat koskettaa vaatettani, Oi Enki, saat koskettaa vaatettani."

152-158.
Kun hän oli toisen kerran täyttämässä vedellä, hän täytti kaivannot vedellä, hän täytti kanavat vedellä, hän täytti ojat vedellä. Puutarhuri nousi ilahtuneena tomusta ja halasi häntä "Kuka sinä olet, joka ...... puutarhan?"

159-166. Enki (sanoi) ...... puutarhurille:
(4 puuttuvaa riviä)
Hän toi kurkkuja .... toi omenoita, joissa oli niiden varsi
(?), toi viinirypäleitä rypäleinä, täytti sylin.



167-177.
Enki laittoi kasvonsa houkutteleviksi ja otti sauvansa käteensä. Enki pysähtyi Uttun luona, koputti hänen taloaan (vaatien): "Avaa, avaa." (Hän kysyi): "Kuka olet?" (Hän vastasi:) "Olen puutarhuri. Salli minun antaa sinulle kurkkuja ja omenia ja viinirypäleitä maistaaksesi."

Iloiten Uttu avasti talon. Enki antoi Uttulle, ylevälle (?) naiselle, kurkkuja ......, omenoita, joissa oli niiden varsi (?), viinirypäleitä rypäleinä.



178-185.
Uttu, ylevä (?) nainen, ...... vasemmalle hänestä, heilutti käsiään hänelle . Enki kiihotti Uttua. Hän tarttui hänen rintaansa, makasi hänen vulvansa päällä, hyväili hänen kupeitaan, hyväili häntä kädellään. Hän tarttui hänen rintaansa, makasi hänen vulvansa päällä, rakasteli nuoren neidon kanssa ja suuteli häntä. Enki syöksi siemenensä Uttun kohtuun ja hän tuli kohdussa raskaaksi siemenestä, Enkin siemenestä.

186-189.
Uttu, kaunis nainen, itki: "Oi,kylkeni." Hän itki: "Oi, kehoni. Oi, sydämeni." Ninhursaja poisti siemennesteen kupeiltaan
.
(2 särkynyttä riviä)


190-197.
Hän (Uttu) kasvatti "puu" kasvin, hän kasvatti 'hunaja' kasvin, hän kasvatti 'vihannes' kasvin, hän kasvatti esparto ruohoa (?), hän kasvatti 'atutu' kasvin, hän kasvatti 'aktaltal' kasvin, hän kasvatti ...... kasvin, hän kasvatti 'amharu' kasvin.

198-201.
Enki saattoi nähdä ylös suoalueelta, saatoi nähdä sieltä ylös. Hän sanoi palvelijalleen Isimudille: "En ole ymmärtänyt näiden kasvien tarkoitusta. Mikä tämä on? Mikä tämä on?"



202-210.
Hänen palvelijallaan Isimudilla oli hänelle vastaus. "Herrani, 'puu' kasvi," hän sanoi hänelle, leikkasi sen irti ja Enki söi sen.

"Herrani, 'hunaja' kasvi," hän sanoi, veti sen ylös ja Enki söi sen.

"Herrani, 'vihannes' kasvi," hän sanoi, leikkasi sen ja Enki söi sen.

"Herrani, alfalfa ruoho (?)," hän sanoi, veti sen ylös ja Enki söi sen.

211-219.
"Herrani, atutu kasvi," hän sanoi, leikkasi irti ja Enki söi sen.

"Herrani, actaltal kasvi," hän sanoi, veti sen ylös ja Enki söi sen.

"Herrani, ...... kasvi," hän sanoi ja leikkasi sen irti ja Enki söi sen.

"Herrani, amharu kasvi," hän sanoi, veti sen ylös ja Enki söi sen.

Enki ymmärsi kasvien tarkoituksen ,sai ne tietämään sen sydämissään.



220-227.
Ninhursaja kirosi nimen Enki: "Kuolemaansa asti en katso häneen elämää antavalla silmällä."

Anuna istui alas tomuun.

Mutta kettu pystyi puhumaan Enlille: "Jos tuon Ninhursajan sinulle, minkä palkkion saan?"

Enlil vastasi ketulle: "Jos tuot Ninhursajan minulle, pystytän kaksi koivu (?) puuta sinulle kaupunissani ja sinusta tulee kuuluisa."

228-234.
Kettu voiteli ensin hänen kehonsa, ravisti turkkinsa (?), pani ensin silmämaalia (kohl) hänen silmiinsä.

(4 särkynyttä riviä)



235-246.
(Kettu sanoi Ninhursajalle:) "Olen ollut Nibrussa, mutta Enlil ....... olen ollut Urimissa, mutta Nanna ....... olen ollut Larsamissa, mutta Utu ....... olen ollut Unugissa, mutta Inana ....... etsin pakopaikkaa hänelle joka ......."
(7 särkynyttä riviä)

247-253.
Ninhursaja kiirehti temppeliin. Anuna riisui hänen vaatteensa, teki ......, tietää sen tarkoituksen ....... Ninhursaja asetti Enkin istumaan vaginansa luo.


254-263.
(Ninhursaja kysyi:) "Veljeni, mikä kohta sinussa aiheuttaa sinulle kipua?"
"Päälakeeni (ugu-dili) sattuu."

Hän synnytti Ab-un siitä.

"Veljeni, mikä kohta sinussa aiheuttaa sinulle kipua?"
"Hiuskiehkuraani (siki) sattuu."

Hän synnytti Ninsikilan siitä.

"Veljeni, mikä kohta sinussa aiheuttaa sinulle kipua?"
"Nenääni (giri) sattuu."

Hän synnytti Ningiriutudin siitä.

"Veljeni, mikä kohta sinussa aiheuttaa sinulle kipua?"

"Suuhuni (ka) sattuu."

Hän synnytti Ninkasin siitä.



264-271.
"Veljeni, mikä kohta sinussa aiheuttaa kipua?"
"Kurkkuuni (zi) sattuu."

Hän synnytti Nazin siitä.

"Veljeni, mikä kohta sinussa aiheuttaa kipua?"
"Käsivarteeni (a) sattuu."

Hän synnytti Azimuan siitä.

"Veljeni, mikä kohta sinussa aiheuttaa kipua?"
"Kylkiluuhuni (ti) sattuu."

Hän synnytti Nintin siitä.

"Veljeni, mikä kohta sinussa aiheuttaa kipua?"
"Kylkeeni (zag) sattuu."

Hän synnytti Ensagin siitä.


272-280.
(Ninhursag sanoi:) "Näiltä pieniltä, jotka olen synnyttänyt, ei mikään palkinto ole puuttuva.

Ab-u on oleva ruohon kuningas,

Ninsikila on oleva Maganin herra,

Ningiriutud on ottava vaimokseen Ninazun,

Ninkasi on oleva sitä, mikä tyydyttää sydämen,

Nazi on ottava puolisokseen Nindaran,

Azimua ottaa puolisokseen Ninjiczidan,

Ninti on oleva Kuukauden herratar,

ja Ensag on oleva Dilmunin herra."



Ylistetty olkoon isä Enki!

suomensin (nopeasti) tämän sumerilaisen alkutekstin englantilaisesta käännöksestä


© Copyright 2003, 2004, 2005, 2006 The Electronic Text Corpus of Sumerian Literature project,
Faculty of Oriental Studies, University of Oxford

Miehen kylkiluu

Saksan luterilaisen papin poika Julius Wellhausen (1844-1918) erikoistui Vanhan testamentin tutkimukseen ja halusi soveltaa siihen tieteellisiä menetelmiä.

Muistamme että myös Martti Luther oli Raamatun opettaja, professori.

Wellhausen sai vuonna 1872 viran Greifswaldin yliopistossa, mutta omantunnon syistä hän erosi tehtävästä 1882 koska siellä opetettiin tieteen lisäksi myös teologiaa valmistaen opiskelijoita papin virkaan ("papin poika on pahin"...)

Neljä vuotta ennen eroaan pappiskoulutuksesta (hän jatkoi tieteellistä työtä Marburgissa ja sitten kuolemaansa asti Göttingenissä), Wellahausen julkaisi vuonna erityisen merkittävän tutkielman "Prolegomena zur Geschichte Israels" (1878).

Tässä hän käyttää tuon ajan tieteellisen kirjallisuustutkimuksen menetelmiä erottaen neljä eri lähdettä, joista on yhdistelemällä ja toimittajien tekemin muutoksin (redaktiohistoria) koottu Vanhassa testamentissa olevat viisi Mooseksenkirjaa.

"Dokumenttihypoteesi" tai "Wellhausenin hypoteesi" on siitä lähtien ollut erittäin merkittävä elementti Tooran (opetus) eli viiden Mooseksenkirjan yliopistollisessa tutkimuksessa.

Lähteet ovat (karkeasti)

Jahvisti J (käyttää JHVH nimeä Jumalasta)

Elohisti E (käyttää Elohim nimeä Jumalasta)

Pappiskirja P

Deuteronomium D ("toinen laki" tai "lain uusinta!" 5 Mooseksenkirja ja siihen liittyvä VT kirjallisuus)


Dokumenttihypoteesi hallitsi käytännössä akateemista Vanhan testamentin tutkimusta ja sitä pidettiin suorastaan itsestään selvänä.

Tooran tutkimuksessa vallitsevan Rauhan siteen rikkoi totuudella vuonna 1987 anglikaanisen kirkon pappi Roger Norman Whybray (1923-1997).

Hän opiskeli ensin teologiaa ja ranskaa Oxfordin yliopistossa ja sai sitten professoorin Jaappanissa asti Tokiossa (1952-1965). Vuonna 1978 hän sai kotimaassaan Hullin yliopistossa VT ja heprean kielen professuurin, jota hoiti eläkeikäänsä asti.



mikäs Wellhausenin nerokkaassa ja vakkuuttavassa mallissa sitten mätti?

Vuonna 1987 W.R.N. Whybray julkaisi Mooseksenkirjojen rakenteen tutkimuksen mullistaneen teoksen "The Making of the Pentateuch: A Methodological Study", JSOT Press, Sheffield, 1987.

Ukkeli antaa tässä nyrkkeilykehässä kaksi tyrmäävää koukkua raamattutieteen rakkaalle hypoteesille:

1. Wellhausenin alkuperäinen lähdeteoria J E P D

2. Martin Noth (1902-1968) muotohistoriallinen ja traditionhistoriallinen teoria.

lopuksi Whybray antaa oikean koukun - oman tulkintansa.

tämän jälkeen alkoi uusi aikakausi Mooseksenkirjojen tutkimuksessa.

jotkut kristityt innostuivat niin paljon, että Whybry todistaa että Mooses on alkuperäinen kirjoittaja - minkä Whybry itse kiistää.


en tässä palstassa rupea tätä massiivista aihetta sen enempää selvittelemään, mutta halusin lukijan tietävän, että Mooseksenkirjojen tutkimus on vauhdikasta ja ettei viimeistä sanaa suinkaan ole vielä sanottu.



Raamatun alussa on kaksi luomiskertomusta, joissa molemmissa kerrotaan ihmisen luomisesta.

Toinen on "seitsemän luomispäivän kertomus" joka päättyy suureen sapattiin seitsemäntenä päivänä.
1 Ms 1:1-2:3. (P)

Toinen on "paratiisikertomus" joka kertoo Adamista ja Eevasta Eedenin puutarhassa ja syntiinlankeamuksesta ja se alkaa Mooseksenkirjoissa toistuvilla sanoilla "Tämä on kertomus..." (hepr. toldot).
1 Ms 2:4-3:24 (J)

vaikka ne näyttävät liittyvän toisiinsa saumattomasti, kertomukset ovat täysin erilaiset ja myös ihmisen luomista koskeva kuvaus on aivan erilainen.


Jumala sanoi:
"Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu."

Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

Jumala siunasi heidät ja sanoi heille:
"Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu."

Jumala sanoi vielä:
"Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne teidän ravintonanne. Ja villieläimille ja taivaan linnuille ja kaikelle, mikä maan päällä elää ja liikkuu, minä annan ravinnoksi vihreät kasvit."

Niin tapahtui.

Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää.

Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kuudes päivä.


1 Ms 1:26-31 KR 1992



ensimmäinen luomiskertomus on lähes "luonnontieteellinen" - Jumala luo maailman tietyssä järjestyksessä ja rytmissä, luomisen päivinä.

Viimeisenä Jumala ja Hänen seuralaisensa tekevät ihmisen.

Huomaa monikko, kun kaiken muun Jumala luo yksin!

Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme,"

Sen tarkemmin ei sanota, miten Jumala loi ihmisen.

Sen sijaan korostetaan, että mies ja nainen - siis kaksi - ovat yhdessä Jumalan kuva.

"Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät."

Huomaa, että tässä palataan yksikkömuotoon - Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen.



Siihen aikaan, kun Herra Jumala teki maan ja taivaan, ei maan päällä ollut vielä yhtään pensasta eikä edes ruoho ollut noussut esiin, sillä Herra Jumala ei ollut antanut sateen kastella maata eikä ihmistä vielä ollut maata viljelemässä. Mutta maasta kumpusi vettä, ja se kasteli maan pinnan.

Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento.

Herra Jumala istutti puutarhan itään, Eedeniin, ja sinne hän asetti ihmisen, jonka oli tehnyt.
Herra Jumala kasvatti maasta esiin kaikenlaisia puita, jotka olivat kauniita katsella ja joiden hedelmät olivat hyviä syödä, ja paratiisin keskelle hän kasvatti elämän puun sekä hyvän- ja pahantiedon puun.

1 Ms 2:5-9 KR 1992



kun Pappiskirjan ehkä 500-luvulla eKr kirjoitettu luomiskertomus asetettiin Tooran alkuun, siinä korostuu tuon ajan juutalaisuudelle pakkosiirtolaisuudessa ratkaisevan tärkeäksi noussut sapatin vietto.

kertomus on "luonnontieteellinen" ja mahdollisesti heijastelee zarathustralaista uskoa luoja-jumalaan.


Toisen luomiskertomuksen kirjoittajaa, Jahvistia, pidetään paljon vanhempana, ehkä kuningas Salomon aikainen tai sen jälkeiseltä vuosisadalta joskus 900-eKr.

Kertomus ei ole olemukseltaan "luonnontieteellinen" vaan myyttinen, mytologinen, ja se ei heijastele Persian maailmaa vaan Assyrian ja Babylonian ja etenkin Kaanaan maan kulttuurin maailmaa.



Ensimmäisessä kertomuksessa on luonnollisia asioita, on aurinkoa, taivaan vahvuutta, siementä kantavia puita, karjaeläimiä, kaloja ja lintuja ja ihminen, joka on mies ja nainen yhdessä.

Toisessa kertomuksessa vilisee myyttisiä olentoja ja ilmauksia, "Elämän puu", "Hyvän- ja Pahantiedon puu", kävelevä ja puhuva käärme, kerubi ja koko ilmapiiri Jumalan istuttamassa puutarhassa on salaperäinen.



Toisessa kertomuksessa kuvataan melko tarkoin, miten Jumala luo ihmisen.

Ihminen on maan tomusta tehty.

Heprean kielessä sana adama tulee samasta juuresta kuin edom, adam, punainen, punertava,

adama, maan tomu tai pikemmin multa, savi, on Raamatun maan eoseenisesta kalkkikivestä syntynyttä hedelmällistä punertava maata.

Edomin vuoret taas ovat Nubian punertavaa hiekkakiveä, joista heijastuva aurinko värjää joskus "Punaisen meren" Akaban/Eilatin lahdella.

Toisen luomiskertomuksen ihminen on mies, Adam (ihminen).



Luomistyön alkuvaiheessa Jumala (JHVH Elohim) istutti ensin tuon Edenin puutarhan (gan Eden hepreaksi, kreikassa persialainen sana paradisos, puutarha)

Jumala tekee puutarhan maasta (adama) ihmisen (Adam)

Jumala erityisesti puhaltaa maasta/savesta tekemänsä ihmisen sieraimiin ja näin ihmisestä tulee "elävä sielu" (heprean nefesh)

ei ole aivan yksinkertaista kääntää heprean nefesh sanaa, mitä se tässä tarkoittaa.

ihmiseen on kuitenkin puhallettu jumalallisella hengellä.



Jumala pitää luomastaan ihmisestä hyvän huolen, ja istuttaa puutarhaan kaikenlaisia ihania hedelmiä tämän syödä.

Jumala istuttaa puutarhaan "Elämän puun" jonka merkitys selkenee myöhemmin kertomuksen edetessä.

Jumala myös saattaa ihmisen kiusaukseen, koettelemukseen, ja istuttaa puutarhaan sitä varten Hyvän- ja Pahantiedon puun, josta myös kuulemme myöhemmin lisää.

mutta Ihminen (Adam) ei oikein viihdy tässä ihanassa paikassa, hän on yksinäinen!

ja niin hyvä Jumala tuo kaikenlaisia eläimiä, lemmikkieläimiä ja muita, hänen seurakseen.

vaan yksin oot sinä ihminen, kaiken keskellä yksin.

no johan!

ei mikään riitä tälle tyypille, ihmiselle!



Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä.

Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma."

Herra Jumala sanoi: "Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään. Minä teen hänelle kumppanin, joka sopii hänen avukseen."

Ja Herra Jumala muovasi maasta kaikki villieläimet ja kaikki taivaan linnut ja vei ne ihmisen luo nähdäkseen, minkä nimen hän kullekin antaisi. Ja jokainen elävä olento sai sen nimen, jolla ihminen sitä kutsui.

Näin ihminen antoi nimet kaikille karjaeläimille, kaikille linnuille ja kaikille villieläimille. Mutta ihmiselle ei löytynyt sopivaa kumppania.


1 Ms 2:15-20 KR 1992



kertomuksessa kerrotaan hyvin kauniisti ihmisen yksinäisyydestä.

Jumala yrittää parhaansa, mutta ei vaan löydy sopivaa kumppania.

haussa on "Minä teen hänelle kumppanin, joka sopii hänen avukseen."

Heprean ilmaus on tässä aika hankala (ezra kenegdo) "apu joka on häntä vastaan"

rabbit sanovatkin viisaasti, että jos mies (ihminen) pitää hyvää huolta vaimostaan, tästä tulee hänelle apu. Muuten vaimosta tulee hänelle vastus!


Silloin Herra Jumala vaivutti ihmisen syvään uneen ja otti hänen nukkuessaan yhden hänen kylkiluistaan ja täytti kohdan lihalla.

Herra Jumala teki tästä kylkiluusta naisen ja toi hänet miehen luo. Ja mies sanoi:

-- Tämä se on! Tämä on luu minun luustani ja liha minun lihastani. Naiseksi häntä sanottakoon: miehestä hänet on otettu.

Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että he tulevat yhdeksi lihaksi.

Ja he olivat molemmat alasti, mies ja hänen vaimonsa, eivätkä he tunteneet häpeää.


1 Ms 2:21-25 KR 1992



Nainen luodaan aivan toisella tavalla kuin ihminen.

Jumala tekee ihmisen (adam) ensin, muovaten hänet maasta ja puhaltaen häneen elämän hengen, niin että hänestä tulee "elävä sielu".

Nainen, mikä hän sitten onkin, tehdään toisin.

Ihminen vaivutetaan syvään uneen (ensimmäinen anestesia) ja Jumala ottaa hänestä yhden kylkiluun (zela).

Tästä luusta Jumala sitten rakentaa naisen (isha) ja täyttää ihmisen kylkeen jäänen kolon lihalla.

Kun ihminen herää syvästä unesta Herra Jumala tuo hänen luokseen kylkiluusta tehdyn olennon.

Ihminen ilahtuu ja antaa myös hänelle nimen, kuten kaikille Jumalan häntä varten luomille eläimille - "miehetär" (isha) koska miehestä (ish) hänet on otettu.



SETA:n arvoja tunnustava voi repiä hiuksensa lukiessaan toista luomiskertomusta.

Ensimmäinen luomiskertomus sen sijaan sopinee kaikille miehen ja naisen tasa-arvoa korostaville - mies ja nainen ovat yhdessä Jumalan kuva.

Toisessa kertomuksessa nainen on jotain aivan muuta olemusta kuin ihminen, hänet on tehty miehen kylkiluusta ja ihmistä varten "avuksi, joka on hänelle sopiva"

kumppaniksi.

ja ihminen riemastuu tästä hyvän Jumalan luomistyöstä ja yhtyy häneen luomisjärjestyksessä (mies ja vaimo, perhe) ja molemmat ovat iloisesti nakupelleinä Jumalan puutarhassa ilman häpeää.



Ensimmäinen luomiskertomus on asiallinen, luonnontieteellinen..

ja niinkuin luonnontiede, se jättää meidät kylmäksi.

aha, joo, vai niin, ai että näin, no sehän mukavaa... kiitos vaan tiedosta..


toinen luomiskertomus on asiaton, mytologisia hahmoja vilisevä, tarunomainen, haastava ja niin ärsyttävä - etenkin jos sattuu olemaan nainen.

(Maria Jotuni, Miehen kylkiluu)

toinen luomiskertomus on täynnä jännitteitä ja se haastaa miettimään sekä Jumalan ja ihmisen välistä suhdetta että ihmisen ja naisen välistä suhdetta.

eläinkuntakin siinä saa roolinsa ihmisen yksinäisyydessä.

ja puutarhan hoitaminen ja varjeleminen..

ja paljon paljon muuta..

toinen luomiskertomus suorastaan tulvii merkityksiä


mutta miksi ihmeessä juuri kylkiluu (hepr. zela)

"Mies antoi vaimolleen nimeksi Eeva, sillä hänestä tuli kaikkien ihmisten kantaäiti"
1 Ms 3:20

Eeva on heprean kielen Havva, ja tarkoittaa "elämä"

Eeva, elämän äiti.

vaan miksi miehen kylkiluusta tehty?



Raamattuun uskovat ovat olleet varsin epäileviä luonnontieteen havaintoja kohtaan.

Miehen kylkiluu on tästä oiva esimerkki.

Lutherin aikalainen, Brusselissä syntynyt Andreas Vesalius (1514-1564) on ihmisen anatomian tutkimuksen isä.

Vesaliuksen kirjoittama De humani corporis fabrica libri septem (Seitsemän kirjaa ihmisen ruumiin rakenteesta) on anatomian tutkimuksen peruskirja siinä missä Lyellin Principles of Geology perusti geologian ja Darwinin Origins of the Species perusti biologisen evoluution ja genetiikan tutkimuksen.

ja turpaan sai Vesalius uskovilta siinä missä Lyell ja Darwin myöhemmin (ja Mary Schweitzer tänään!)

meni mokoma laskemaan, että sekä miehellä että naisella on 24 kylkiluuta.

kristityt sanoivat, että eihän näin voi olla - Raamattu sanoo että Adamilta (mieheltä) puuttuu yksi kylkiluu.

eivät vaivautuneet mennä havainnoimaan, laskemaan että montako...

usko virheettömään Raamattuun näet riittää



Raamattu on hyvin ihmeellinen kirja ja liihoittelevan linnun tavoin se hipaisee valtavan suuria asioita.

monia ihmisiä loukkaa ajatus siitä, että Raamatun kirjoitukset olisivat ajassa ja paikassa kirjoitettuja.

heidän mielestään Raamattu on pyhä kirja, kuten Koraani, jonka Jumala on kirjoittanut "senkrecht von oben" - suoraan ylhäältä Karl Barthin sanoja käyttääkseni.

vertikaalinen ilmoitus kuin jostain toisesta taivaallisesta todellisuudesta.

mutta Raamattu itse korostaa horisontaalista suuntaa - laskee Herran Jeesuksen sukupuuta taaksepäin Daavidin kautta Abrahamin kautta aina Adamiin asti.



Jeesus ei tule "senkrecht von oben" niinkuin joku UFO keskellä kreikkalais-roomalaista maailmaa.

Jeesus tulee ihmiskunnan sisältä, sen juurista, sen hämärästä aamuruskosta.

Apostoli Paavali korostaa tätä erityisesti - että on vanha Adam, vanha ihminen ja on uusi Adam, uusi ihminen. (Room)

on lihallinen ihmisen ruumis ja on hengellinen ihmisen ruumis (1 Kor)

ihmisen alkuperän salaisuudet ovat yhä tieteen saavuttamattomissa - osaamme kyllä biologisesti kuvat sikiön vaiheet siittiön ja munasolun kohtaamisesta eri asteiden kautta naisen kohdussa kunnes tuo ihana ihmislapsi syntyy.

vaan emme me oikeasti tiedä siitä juuri mitään...


Raamatun Henki hipaisee näitä menneitä - Sumeria, Akkadia, Mitanniaa, Hurreja, Heettiläisiä, Babyloniaa, Persiaa, Kreikkaa, Roomaa...

vasta 1800-luvun alussa Napoleonin armeijan mukana olleet tutkijat räjäyttivät eurooppalaisten silmien eteen faaraoiden Egyptin loiston ja Champollion opetti meidät heidän kirjoitustaan lukemaan.

vasta 1800-luvun puolivälissä Layard ja muut räjäyttivät eurooppalaisten silmien eteen Assyrian ja Babylonian loiston ja kiilakirjoitusta opittiin pian lukemaan.

sieltä löytyi tuo vielä vanhempi Sumerin sivilisaatio, jonka vasta 1900-luvun Woolleyn kaivaukset Urisssa todella toivat silmiemme eteen.

vasta 1900-luvulla Ugaritin kaivaukset toivat silmiemme eteen kanaanilaisen kulttuurin loiston.

kaikista näistä Raamattu on kertonut hiljaa, salaperäisenä kuin sfinksi, kunnes tuli aika niistä enempi puhua!



Toinen luomiskertomus koskettaa Sumerin kulttuuria uskomattoman kauan sitten, neljännellä vuosituhannella ennen Kristusta.

siis lähes Aatamin aikaan Raamatun sukutaulujen mukaan.

miehen kylkiluu antaa tästä erinomaisen esimerkin.

kylkiluun koko tarina on suhteellisen monimutkainen ja hankala ja koetan tarjoilla sen tässä pähkinänkuoressa.

kyseessä on sumerilainen luomismyytti Ninhursag ja Enki, jonka tunnemme Mesopotamiasta löydetyistä kiilakirjoituksista.



Ninhursag jumalatar istutti kauniin puutarhan, joka oli täynnä ihania hedelmäpuita ja kasveja. Puutarhan nimi on edinu (heprean eden, kreikan paradisos).

Ninhursag antoi puolisolleen, jonka nimi on Enki, tehtäväksi huolehtia puutarhan kastelusta ja estää villieläimiä sitä vahingoittamasta.

Adapa otti puutarhasta - vastoin Ninhursagin tahtoa - seitsemän hedelmää ja antoi ne Enkille syötäväksi. Enki tuli näistä sairaaksi ja eri kohdat hänen ruumiissaan aiheuttivat kipua.

Ninhursag hoiti sitten Enkin kuntoon, käsitellen jokaisen kipupisteen erikseen.



Enki sanoi, että hänen kylkiluuhunsa sattuu. Ninhursag otti kivun ja teki siitä jumalattaren nimeltä Ninti.

Nimessä on sumerin kielen kaksi sanaa - Nin (rouva, lady) ja Ti.

Ti merkitsee sekä "kylkiluu" että "elämä"

Ninti on siten "Kylkiluun rouva" tai "Elämän rouva"

Ninhursag jumalatar oli itse sumerilaisille kaiken elävän äiti - arvonimi, jonka toinen luomiskertomus antaa Eevalle.



kuten sanoin, yksinkertaistan hyvin monimutkaista ja tärkeää asiaa pyhän Raamatun tutkimuksessa ja paratiisikertomuksen yhteyksissä Sumerin kulttuuriin.

- jos jotain epäilyttää tämä Ti asia, niin muistettakoon Niiniven kirjastosta löytynyt muinainen savitaulu, jossa kerrotaan vedenpaisumuksesta ja arkista.

niin selvästi Ensimmäiseen Mooseksenkirjaan liittyvä savitaulu kerrassaan häkellytti 1870-luvun englantilaisia ja oli aivan etusivujen uutinen Lontoon lehdissä.


emme nyt kuitenkaan saa kiiruhtaa väittämään, että Raamatun kertomus paratiisista on kopio sumerilaisesta myytistä.

tämä olisi täysin virheellinen ja erheellinen selitys.

kuka tahansa voi lukea alkuperäisen Ninhursag ja Enki myytin ja tajuaa heti, miten se edustaa jotain aivan toisenlaista maailmaa - paljon paljon vanhempaa ja meille oudompaa kuin meille niin tuttu - ja tuntematon - Genesis.



erityisen huikeaa ja merkillepantavaa on se, että tuo sanaleikki TI - kylkiluu, elämä - ninti, kylkiluun lady, elämän lady - toimii vain sumerin kielessä.

hepreassa on näille kaksi aivan eri sanaa, zela, kylkiluu ja khay elämä.

miten tämän tekisin selvemmäksi.

koetin tuossa ratkoa eilen suomalaista kuvaristikkoa - päjrään niiden helppojen kanssa jotenkin - ja siinä oli vihjeenä

"kiltein"

no mikä ihme tuo voisi olla kun tilaa oli vain kuudelle kirjaimelle?

söpöin, nätein, sivein, ... njaah.

no, vastaus oli lopulta "skotti"

eli suomen sana kiltti ja englannin sana kilt (skotin hame) hauskasti tässä svengasivat



miehen kylkiluu on siis hyvin mahdollisesti periytymää sumerilaisesta kulttuurista, jossa ihmisen luominen kuvataan hyvin toisella tavoin jumalaten rakkausleikeissä.

siellä on tämä "ti" kylkiluu, elämä leikki ja Ninti tehdään Enki miehen kylkiluustam joka pippasi.

sanaleikin merkitys on säilynyt Raamatussa, Eeva on miehen kylkiluu ja elämän äiti

mutta itse kielessä se ei toimi lainkaan.

joten on tässä riittänyt hiusten raapimista.



. no sanos mikko sitten, onko ensimmäinen nainen tehty miehen kylkiluusta?

- no mikon käsityksen mukaan ensimmäinen luomiskertomus antaa meille "luonnontieteellisen" kuvan siitä, miten Jumala on luonut maailman

toinen luomiskertomus ei ole luonnontieteelinen, vaan jumalallinen satu, myytti, eksistentiaalinen kertomus joka kuvaa Jumalan ja ihmisen, miehen ja naisen, suhdetta ja jonka hirmuinen voima on juuri siinä, että se on myyttinen.



samoin on tänään

luonnontiede voi antaa jonkinlaista kuvausta ihmisen polveutumisesta elämän suuresta puusta nisäkkäiden haaran kädellisten haarasta ja eroamisesta simpansseista joskus 5 miljoonaa vuotta sitten ja silleen.

mutta kuka on ihminen?

siihen ei luonnontieteellä ole mitään sanottavaa, yksi elämänmuoto tällä maapallolla.

vastauksen antaa mytologia, kansantarut, korkeamman tason kirjauskonto, filosofia...

tässä äänten moninaisuudessa Raamatun luomiskertomukset ovat olleet erinomaisen vaikuttava ja tehokas jumalallinen viestintä.

ja yhä ovat!



aha! jaha! mikko ei usko että Adam ja Eeva ovat historiallisia henkiliöitä!

ja niin alkaa tämä taas tuttu tarina

meillä on Totuus ja Raamatun on taivuttava siihen, mitä me tiedämme ja uskomme.

sen sijaan että joku istuisi mikon kanssa ihmettelemään, mitä Raamattu itse meille kertoo ja ilmoittaa

totuudessa.

Oppilas ja opettaja

mitä se on?
se on sitä, että mikko sanoo "tämän olen oppinut, vaan paljon on vielä minulla tässä oppimista... toivon mukaan siellä perillä sitten saan kokonaiskuvan"


Viisauden kutsu

Viisaus huutaa kaduilla,
antaa toreilla puheensa kaikua,
meluisten katujen kulmissa se kutsuu, kuuluttaa asiansa markkinapaikoilla:

"Kuinka kauan te tyhmät hellitte tyhmyyttänne,
pitkäänkö, kerskujat, kerskutte,
hullut vihaatte tietoa?

Kääntykää minun puoleeni, minä opetan teitä, saatan teidät tuntemaan opetukseni ja tietoni.


"Minä kutsuin teitä, mutta te ette siitä
piitanneet,
minä uhkasin teitä, eikä kukaan kavahtanut.

Yhtäkään neuvoani ette ole ottaneet varteen,
opetukseni ei ole kelvannut teille.

Niinpä minä nauran, kun teidän käy huonosti,
pilkkaan, kun tulee aika jota kauhistutte,

kun pelko tulee yllenne kuin rajuilma
ja onnettomuus iskee tuulispäänä,
kun osaksenne tulee ahdinko ja vaiva.


Silloin te huudatte minua, mutta minä en vastaa,
etsitte minua, ettekä löydä.

Te vihasitte tietoa,
ette halunneet totella Herraa,

te vähät välititte, kun teitä neuvoin,
ette antaneet arvoa ohjeilleni.

Niinpä saatte syödä tekojenne hedelmät,
niellä kurkun täydeltä juonianne.

Uppiniskaisuus on tyhmälle tuhoksi,
huolettomuuteensa hullu kuolee.

Mutta joka minua kuulee, on turvassa, hänen ei tarvitse pelätä mitään pahaa."

Sananlaskut 1:20-33 KR 1992