Hieronymos kardinaalinael Greco 1610-14
Robert Lehman kokoelmat
nimimerkki mama kirjoitti:
Tuosta Riekkisen uskosta jään miettimään, että eikö hän siis usko ruumiin ylösnousemukseen.
Tällöinhän Raamatun merkitys jäisi vain tuon julistuksen tasolle. Vain Raamatun sanoma elää, ei Jeesus?
Eli tiivistettynä:
Jeesus ei syntynyt neitsyestä, ei ollut Jumalan poika, hänet ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin ja sinne jäi, hautaan. Sanoma elää!
Siis petosta koko uskomme.
Öööh. Toivottavasti ymmärrän Riekkistä väärin!
STaLKer kirjoitti:
Itsekin olen tuon hänen pienen kirjansa lukenut ja jäi sellainen mielikuva, että siinä olisi viljelty ainakin teologista non-realismia eli, että esim. Jeesuksesta käytetyt nimitykset kuten "Jumalan Poika" eivät välttämättä tarkoita, että Hän oli todellisuudessa Jumalan Poika vaan, että Hän oli erityinen henkilö opetuslapsille ja he halusivat ilmaista asian tällaisilla hienoilla arvonimillä
Mikko kommentoi:
Myös Matti Väisänen sai piispa Riekkisen kirjasta "Pieni kirja Jeesuksesta" vaikutelman, että kirjoittaja ei puhu ruumiin ylösnousemuksesta.
Marcus Tullius Cicero (106-43 eKr)Cicerolainen vai kristitty
Akateemisessa maailmassa opettavat raamatuntutkijat, kansainvälisissä konferensseissa puhuvat, tieteellisissä julkaisuissa kirjoittavat ihmiset joutuvat toimimaan tieteellisten kriteereiden mukaan ja edustamaan tutkimusta, joka on hovikelpoista tieteen temppeleissä. Uraputki on muuten helposti melko lyhyt ja kapea. Näissä kuvioissa ei Jumalalla ole sijaa, koska Hän ei ole tieteen tutkittavissa. Tutkimus on siten luonteeltaan ateistista silloinkin, kun kohteena ovat Raamatun kirjoitukset.
Monet tutkijat omaksuvat tieteellisen ympäristön maailmankatsomuksen ja heistä tulee eräässä mielessä Ciceron oppilaita. Tuo kuuluisa roomalainen senaattori suhtautui varsin skeptisesti aikansa roomalaiseen uskontoon ja ihmekertomuksiin ja antoi napakan määrittelyn "mitä voi tapahtua tänään on voinut tapahtua muinoin".
E. P. SandersPaul and Palestinian Judaism: A Comparison of Patterns of Religion (1977)
Siis oma todellisuutemme on se happotesti, jolla kaikkea todellisuutta, mennyttä ja tulevaa, arvioimme. Jos joku kävelee tänään Kinneretin päällä, Jeesuskin on voinut niin tehdä. Jos viisi leipää ja kaksi kalaa riittävät tuhansille kuulijoille ja jää vielä kaksitoista vakallista ylikin niin Jeesuskin on niin voinut tehdä. Jos tuuli tottelee ihmistä, niin Jeesuskin on voinut tyyntää myrskyn Kinneretillä.
Eli jos ihmisiä herää kuolleista tänään, niin Jeesuksen on voinut herätä kuolleista.
Huomaat varmaan tuon päätelmän kompastumisen Jeesukseen, kulmakiveen. Sehän lähtee liikkeelle homogeenisestä todellisuudesta, ihmiskunnasta, jonka keskuuteen ei ole tullut Jumalan Sana lihaksi.
Mutta Ciceron testillä voisimme sanoa toisinkin päin:
jos Jumalan Sana on tullut lihaksi kerran Beetlehemissä, niin se voi tulla lihaksi meidänkin sydämissämme uskon kautta.
jos Jeesus Kristus on noussut kuolleista ruumiillisesti kerran kaukana vieraalla maalla kivisellä kummulla kuoltuaan meidän tähtemme, niin meilläkin on toivo herätä ruumiin ylönousemukseen.
jos Jeesus Kristus on luvannut kerran tulla takaisin, niin Hän kyllä tulee.
Kysymys on pohjimmiltaan siis uskosta ja epäuskosta, sillä tiede ei pysty ylösnousemusta kokeellisesti tutkimaan.
Tieteen näkökulmasta on erittäin epätodennköistä, että Jeesus nousi kuolleista uudessa ylösnousemusruumiissa.
sellaista nimittäin on tapahtunut hyvin harvoin ihmiskunnan historiassa
Hieronymos kertoi hurjasta painajaisesta, jonka hän koki Beetlehemissä kääntäessään Raamattua latinaksi. "Sinä olet cicerolainen etkä kristitty"
Nämä ovat todellakin vaihtoehdot - joko Cicero on oikeassa tai Kristus.
Gehennan laakso Jerusalemin eteläpuolella tänäänEksegetiikan dosentti Matti Myllykoski on esitellyt väitöskirjassaan
suomalaisille teorian, jonka mukaan Jeesusta ei pantu kalliohautaan
vaan hänen ruumiins heitettiin rikollisten tapaan Gehennan laaksoon.
Ylösnousemus on tässä suhteessa aivan ratkaiseva tapahtuma. Jeesuksen hauta joko oli tyhjä tai sitten Jeesus mätäni sinne.
Kyseessä on aivan selkeä ja yksinkertainen koko kristillisen uskon polttopiste - puutarhan takana olevaan kallioon hakattu pieni kammio, johon lasketaan roomalaisen hallinnon julmasti runtelema kuollut mies.
Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa on Raamatun opettajia, jotka rohkeasti tunnustavat epäuskoaan - emeritys professori Heikki Räisänen tuli kuuluisaksi Suomen Kuvalehden haastattelusta, jossa hän sanoi yksikantaan että hauta ei ollut tyhjä.
Eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski on saanut mainetta väitöskirjallaan, että ehkä edes mitään hautaa ei ollut, vaan Jeesuksen ruumis löyhkäsi Gehennan laakson kaatopaikalla valkoista kalkkia päällään matojen tappamiseksi.
Kirkkomme tilanne on vielä sellainen, että kumpikaan näistä raamatuntutkijoista ei julkisen tunnustuksensa tähden ole saanut eikä tule saamaan johtavaa asemaa kirkon hallinnossa tai arvostettua piispan hiippaa.
Mutta juuri Helsingin - ja jonkinverran Turun - teologisista tiedekunnista kirkko on etsinyt ja valinnut piispan tehtäviin akateemisesti menestyneitä lahjakkaita miehiä, joitain myös eksegetiikan alalta kuten professori Aimo T. Nikolainen, josta tuli Helsingin hiippakunnan piispa.
Uuden testamentin tutkija Wille Riekkinen ei ole julkisesti esittänyt näkemystään siitä, oliko tuo Jerusalemin puutarhassa ollut hauta tyhjä vai ei.
Näin hänelle ei ole muodostunut ongelmaa myöskään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa ja kuten aiemmin mainitsin hänestä oli viime vaaleissa tulossa arkkipiispa.
Tämä tietynlainen epäselvyys on helposti poistettavissa siten, että piispa julistaa iloisesti tänäkin pääsiäisenä "Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti" ja tunnustaa kristillisen kirkon kanssa "minä uskon Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemuksen ja iankaikkisen elämän"
Asia on sillä selvä!
---
Haluan uudelleen vielä toistaa, että Jeesus ei noussut haudasta takaisin tähän ajalliseen inhimilliseen ruumiiseen, jossa Hän olisi sitten vanhana kuollut ja kuopattu kuten Lasarus tai Paavali.
Jumala ei antanut Poikansa nähdä katoavuutta.
Tässä on hyvin terävä raja, johon akateeminen yliopistollinen tämän maailman lainalaisuuksia Ciceron lauseen tavoin kunnioittava tiede jää.
Koska on kyse jostain paljon enemmästä kuin kuolleen heräämisestä.
Kyseessä on Paavalin sanoin kuoleman voittaminen!
yksikään tiedemies ei tieteensä nimissä voi kuin tuhahtaa moiselle hullutukselle. Kuoleman voittaminen? Kaikkihan me kuolemme.
Empiirinen tutkimus ei yletä tutkimaan sitä, herättääkö Jeesus sinut kuolleista viimeisenä päivänä.
Se on uskon asia.
Kuopion savolaisittain hymyilevästä hiippakunnasta, sinne kokoontuneesta teologien ja oppineiden joukosa, ei minusta tällä hetkellä säteile kuoleman voittamisen riemu ja ylösnousemuksen aamun raikas tuuli.
enempi sellaista spongilaisuutta ja Ciceron viisautta.
hyvin, hyvin mielelläni olen väärässä tämän asian suhteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti