lauantai 11. huhtikuuta 2009

STaLKer - Ylösnousemusruumis

Tuomaan epäilys. Caravaggio 1602-1603
Öljymaalaus kankaalla (107 × 146 cm)
Sanssouci, Potsdam


STaLKer kirjoitti:

Kiitos viestistäsi ja korjauksestasi!
Brief statement on tosiaan Pieperin pohjalta tehty. Se on hyvin selvää asiakirjan tyylistä.

"Voisitko puolestasi kertoa, mikä johti STLK ja Missouri synodin teiden erkanemiseen ja millä tavoin synodi on kirkkosi näkökulmasta luistanut oikealta tieltä?"

Siis STLK:lla ja LCMS:lla on pitkä yhteinen historia. Se alkaa aina 20-luvulta kun selvisi, että Amerikassa on "valtiosta vapaita" luterilaisia kirkkoja, jotka ovat käyttännössäkin luterilaisia eivätkä vain paperilla kuten kansankirkko jo silloin oli.
Missouri synod oli muistaakseni rahoittamassa STLK:n syntyä ja yksi STLK:n perustajapastoreista eli A. Aijal Uppala (Wegelius) olis vuoden 20-luvulla Amerikassa opiskelemassa kuuluisan herra F:n johdolla.

Toisen maailman sodan jälkeen alkoi Missouri synodissa kehitys, joka vei siihen, että siellä alettiin tinkiä kirkolle hyvin tärkeistä periaatteista. Tämä näkyi erityisesti kirkkoyhteyden ja Raamattuopin rinnalla. Solmittiin yhteyksiä liberaaleihin kirkkoihin ja sallitiin historialliskriittistä Raamatun tutkimusta, joka lähtee puhtaan naturalistisista lähtökohtaolettamuksista. Tämä kaikki riitti STLK:lle jossaim vaiheessa 60-lukua ja yhteydet pantiin poikki.

Kun Robert D. Preusin veli J. A. O. Preus pääsi Missouri synodin presidentiksi, niin alkoi positiivinen muutos, joka johti siihen, että LCMS alkoi palata juurilleen ja monet WWII:n jälkeen syntyneet ongelmat poistuivat. Tämän valossa STLK näki mahdolliseksi solmia yhteydet uudestaan kyseiseen synodiin.

Vuonna 1999 kuitenkin suhtaat menivät taas poikki kun kirkkokunnan kokous, joka oli muuten Särelän viimeinen, päätti katkkaista yhteydet sen takia, että Preusin aloittama uudistus oli pikku hiljaa vaipunut, Tällä kertaa he solmivat yhteydet Inkerin kirkkoon ja se ooli ratkaiseva teko.

Historian kirjoitin musitin perusteellla, joten se ei välttämättä ole täydellisen tarkka.
---

Onko tuo teksti ylösnousemuruumiin erosta omaasi? Mielestäni kyseessä on kyllä sama ruumis, koska Jeesuksellakin oli naulanjäljet ruumiissaan, kirkastettuna tietenkin.


Mielestäni tässä hyvin ruumiin ylösnousemuksesta

Siunattua pääsiäisen aikaa ja riemullista Vapahtajan ylösnousemuksen juhlaa!



Mikko vastaa:

Kiitos tästä selvityksestä, STLK suhteet Missouri synodin kanssa ovat siis kehittyneet kahden eri näkökulman suhteen, kirkkojen välinen yhteys (ekumenia) ja oppi Raamatusta. Jos ymmärrän oikein, STLK ei ole tahtonut pitää suhteita sellaiseen yhteisöön, joka puolestaan pitää suhteita ongelmalliseen kirkkokuntaan.

siis kirkkokunta X -> kirkkokunta Y -> kirkkokunta Z

Jos Z ei ole X kannalta hyväksyttävä kirkkojen väliseen yhteistyöhön, myöskään kirkkokunta Y ei sitä ole.



---
Olet aivan oikeassa kiinnittäessäsi huomiota niihin naulan jälkiin ja roomalaisen sotilaan lyömän keihään arpeen, jotka Jeesuksen ruumiissa oli. Vain niiden näkeminen vakuutti Tuomaan, että tämä ilmestys on todella Jeesus.

Johanneksen evankeliumi kertoo:

Yksi kahdestatoista opetuslapsesta, Tuomas, josta käytettiin myös nimeä Didymos, ei ollut muiden joukossa, kun Jeesus tuli. Toiset opetuslapset kertoivat hänelle: "Me näimme Herran." Mutta Tuomas sanoi: "En usko. Jos en itse näe naulanjälkiä hänen käsissään ja pistä sormeani niihin ja jos en pistä kättäni hänen kylkeensä, minä en usko."

Viikon kuluttua Jeesuksen opetuslapset olivat taas koolla, ja Tuomas oli toisten joukossa. Ovet olivat lukossa, mutta yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!" Sitten hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi: tässä ovat käteni. Ojenna kätesi ja pistä se kylkeeni. Älä ole epäuskoinen, vaan usko!" Silloin Tuomas sanoi: "Minun Herrani ja Jumalani!" Jeesus sanoi hänelle: "Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe."

Joh 20: 24-29 KR 1992



Jeesus tahtoi myös osoittaa, että Hän ei ole jokin henki tai aave vaan todellinen ihminen, jolla on ruumis.

Lääkäri Luukas kertoo:
Kun he vielä puhuivat tästä, yhtäkkiä Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille." He pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen. Mutta Jeesus sanoi heille: "Miksi te olette noin kauhuissanne? Miksi teidän mieleenne nousee epäilyksiä? Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. Koskettakaa minua, nähkää itse. Ei aaveella ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minussa olevan."

Näin puhuessaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa. Kuitenkaan he eivät vielä tienneet, mitä uskoa, niin iloissaan ja ihmeissään he nyt olivat. Silloin Jeesus kysyi: "Onko teillä täällä mitään syötävää?" He antoivat hänelle palan paistettua kalaa ja näkivät, kuinka hän otti sen käteensä ja söi.

Luukas 24:36-43 KR 1992


Maria Magdaleena tunnisti Jeesuksen Hänen äänestään Hyvän Paimenen kutsuessa häntä nimeltä:

Jeesus sanoi hänelle: "Mitä itket, nainen? Ketä sinä etsit?" Maria luuli Jeesusta puutarhuriksi ja sanoi: "Herra, jos sinä olet vienyt hänet täältä, niin sano, minne olet hänet pannut. Minä haen hänet pois."

Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Maria." Maria kääntyi ja sanoi: "Rabbuuni!" -- se on hepreaa ja merkitsee: opettajani. Jeesus sanoi: "Älä koske minuun. Minä en vielä ole noussut Isän luo. Mene sinä viemään sanaa veljilleni ja sano heille, että minä nousen oman Isäni ja teidän Isänne luo, oman Jumalani ja teidän Jumalanne luo."

Johannes 20:15-17 KR 1992



Emmauksen kulkijat tunnistivat Jeesuksen siitä hartaasta tavasta, jolla Hän siunasi ruoan:

He olivat jo saapumassa kylään, jonne olivat menossa. Jeesus oli jatkavinaan matkaansa, mutta he estivät häntä lähtemästä ja sanoivat: "Jää meidän luoksemme. Päivä on jo kääntymässä iltaan." Niin hän meni sisään ja jäi heidän luokseen. Kun hän sitten aterioi heidän kanssaan, hän otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja antoi sen heille. Silloin heidän silmänsä aukenivat ja he tunsivat hänet. Mutta samassa hän jo oli poissa heidän näkyvistään. He sanoivat toisilleen: "Eikö sydämemme hehkunut innosta, kun hän kulkiessamme puhui meille ja opetti meitä ymmärtämään kirjoitukset?"

Luukas 24:28-32 KR 1992


Näemme tästä, että Jeesuksen ylösnousemusruumiilla ja sillä ajallisella lihaa ja verta olevassa Aatamin ruumiilla, jonka Jumala kutoi neitsyt Marian kohdussa on yhteys keskenään.

Jotain samaa mutta myös paljon erilaista. Tunnemme nähtävästi näiden evankeliumin tekstien mukaan kyllä toisemme taivaissa, mutta voi alkukättelyssä olla hieman hiusten raapimista - jotenkin tutulta tunnut, mutta kuka sinä olet?


Paavali käyttää vertauskuvana viljan jyvää kuuluisassa 1 Kor 15 tekstissä

Samoin tapahtuu kuolleiden ylösnousemuksessa. Se, mikä kylvetään katoavana, nousee katoamattomana. Mikä kylvetään vähäpätöisenä, nousee kirkkaana. Mikä kylvetään heikkona, nousee täynnä voimaa. Kylvetään ajallinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on olemassa ajallinen ruumis, on myös hengellinen. Onkin kirjoitettu: "Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä olento." Mutta viimeisestä Aadamista tuli eläväksi tekevä henki. Ensimmäisenä ei siis ole hengellinen vaan ajallinen; vasta sen jälkeen tulee hengellinen. Ensimmäinen ihminen on maallinen, maasta lähtöisin, toinen ihminen on taivaasta. Millainen tuo maallinen ihminen oli, sellaisia ovat kaikki maalliset ihmiset, ja millainen tuo taivaallinen ihminen on, sellaisia tulevat olemaan taivaalliset ihmiset. 49 Ja niin kuin me nyt olemme maallisen ihmisen kaltaisia, niin me tulemme kerran taivaallisen ihmisen kaltaisiksi.

Sen sanon, veljet, ettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa ja ettei katoava voi saada omakseen katoamattomuutta. Nyt ilmoitan teille salaisuuden: Me emme kaikki kuole, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa. Pasuuna soi, ja kuolleet herätetään katoamattomina ja me muut muutumme. Tämän katoavan on näet pukeuduttava katoamattomuuteen ja kuolevaisen kuolemattomuuteen. Mutta kun katoava pukeutuu katoamattomuuteen ja kuolevainen kuolemattomuuteen, silloin toteutuu kirjoitusten sana:

-- Kuolema on nielty ja voitto saatu.
Missä on voittosi, kuolema? Missä on pistimesi, kuolema?

Kuoleman pistin on synti, ja synnin voimana on laki. 57 Mutta kiitos Jumalalle, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!
1 Kor 15:42-56 LR 1992

----
Samoin toivotan sinulle ja kaikille tämän blogin lukijoille riemullista pääsiäisaikaa ylösnousseen Jeesuksen seurassa!

1 kommentti:

  1. Kuvailemasi asenne kirkkoyhteydessä pitää kutakuinkin paikkansa.

    Mielestäni tässä hyvin ruumiin ylösnousemuksesta:
    http://www.luterilainen.com/index.php?option=com_content&task=view&id=404&Itemid=101

    VastaaPoista