Jerusalemin muurien pohjoispuolella oleva Puutarhahautaantaa jonkinlaisen käsityksen millainen Jeesuksen hauta oli.
Pyhän Haudan kirkko muurien sisäpuolella osoittaa, missä se sijaitsi.
Raamattu on Jumalan Sana, joka tuli lihaksi Beetlehemissä 2000 vuotta sitten ja joka ristiinnaulittiin Golgatan keskimmäiselle ristille Jerusalemissa Pontius Pilatuksen aikana ehkä 33 jKr.
Jeesus kuoli ja Hänet haudattiin puutarhan perällä olevaan kalliohautaan.
Tutkikoon tiede kaikin voimin ja keinoin näitä tapahtumia. Eksegetiikka, Rooman aikahistoria, kulttuurihistoria, kirjallisuustiede, luonnontieteet, arkeologia, uskontotiede ja teologia ja muut! Kaikki työkalut esiin tutkimaan kaikin mahdollisin tieteen keinoin tätä ihmeellistä Herodesten aikaa Palestiinan provinssissa, Galileassa, Juudeassa ja Samariassa ja muualla Välimeren rannoilla.
Pontius Pilatuksen nimi löydettiin Kesarean amfiteatteristaIsrael Museum
Kuka oli Pontius Pilatus? Siitä vaan, tieteen kaikki menetelmät ja numismatiikkakin mukaan töihin selvittämään.
Kaifaan ossuari. Israel museumKuka oli Kaifas ja koottiinko hänen luunsa tuohon ossuariin? Missä on Hakeldama? Milloin Jeesus asetti ehtoollisen?
Hommaa riittää sukupolvesta toiseen maailman loppuun asti. Raamattua ei ammenneta tyhjiin.
Vaan sitten tulee vastaan raja, jota tiede ei pysty ylittämään.
On niin murheellista, että esimerkiksi emeritus professori Heikki Räisänen tai dosentti Matti Myllykoski eivät tätä rajaa tunnusta ainakaan julkisuudessa.
He antavat sen käsityksen, että menestyksellisen kansainvälisen akateemisen uransa ja kriittisen tieteen nimissä he voivat sanoa, ettei Uuden testamentin tarkan tutkimuksen perusteella ole mahdollista, että Jeesus nousi kuolleista.
He ajattelevat kuuluisan roomalaisen senaattori Ciceron tavoin, että mikä on mahdollista tänään oli mahdollista silloin.
Tänään ei nousta kuolleista, joten ei silloinkaan.
Joukkohautaan
Tohtori Myllykoski arveli väitöskirjassaan, että ehkä Galilean mies viskattiin tuon ajan tavan mukaan rikollisten ruumiiden tavoin Gehennan kaatopaikalle. Evankeliumien pääsiäiskertomuksilla kun ei ole yhtään mitään historiallista arvoa!
Tätä markkinoidaan tieteenä, koska se ei edellytä mitään uskoa. Ehkä, kuka ties, miksei niinkin, skepsis elää, haisee ja hengittää!
Die letzten Tage Jesu I: Markus und Johannes, ihre Traditionen und die historische Frage. väitöskirja 1991.
Myllykoski, Matti: Jeesuksen viimeiset päivät. Helsinki: Yliopistopaino, 1994.
Myllykoski on Uuden testamentin eksegetiikan dosentti, teologisen tiedekunnan kirjaston informaatikko ja toisinajattelija. Viisi vuotta sitten hänen saksankielisen väitöskirjansa popularisoitu suomennos synnytti kulttuurisodan, jossa kirkonmiehet ampuivat kovilla. Jeesuksen viimeiset päivät -kirja kyseenalaisti evankeliumien tarinoiden totuuksia ja epäili Jeesuksen joutuneen ristiinnaulitsemisen jälkeen joukkohautaan. Tutkimuksen piirissä asiat eivät olleet uusia, mutta kaikelle kansalle niitä ei olisi saanut kertoa.
"Olin vähän naiivi, kun kuvittelin, että tutkija voi nostaa esiin ongelmia ja esittää niistä omat johtopäätöksensä avoimesti keskusteltaviksi", Myllykoski sanoo.
"Minua kritisoitiin siitä, että olin esittänyt olettamuksia faktoina. Mutta uskonnon ja kirkon kentässähän tämä on nimenomaan lähtökohta. Jokainen saarna on olettamusten esittämistä faktoina."
Ylioppilaslehti 18/99
Nuoren lupaavan tutkijan nöyrää pohdiskelua...
Järisyttävä uusi havainto! Kaksituhatta vuotta on uskottu virheellisesti Uuden testamentin dokumenttien yhtenevä todistus, että Jeesuksen ruumis pantiin kalliohautaan.
Nyt saapuu suomalainen nuori tiedemies valamaan kannuksiaan ja kertoo, miten asia ehkä mahdollisesti todellisuudessa oli - kaksituhatta vuotta sitten.
En ole huomannut, että tämä mullistava tieto olisi saavuttanut suurempaa huomiota kansainvälisessä Uuden testamentin tutkimuksessa. Kriittiset tutkijat eivät ole vakuuttuneita tämän Helsingin yliopistossa tehdyn opinnäytteen oletuksista.
Lähellä kuolemaa - kokemus Lähellä kuolemaa, takaisin elämään?
Jotkut onnettomat taas koettavat vakuuttaa Lasaruksen tyyppisin esimerkein, että onhan olemassa todisteita käymisestä kuoleman rajan tuolla puolen ja kuolleiden heräämisestä taas eloon.
Totta - en epäile että näin on tapahtunut useinkin.
Tämä linja johtaa ajatukset ihan vikaan. Juuri sellaiseen kuolleen heräämiseen takaisin tähän kuolevaan ruumiiseen, josta apostolinen todistus on kaukana. Ymmärrämme, että Lasaruksenkin aika koitti tulla kuolla toisen kerran ja tulla haudatuksi ja käärinliinoihin käädityksi ilman että Jeesus häntä sieltä ulos haki Martan ja Marian lohdutukseksi.
Tutkikoon lääketiede ja psykologia ja kaikki muu tiede näitä tapauksia, jotka ovat salaperäisiä ja mielenkiintoisia.
Mutta niillä ei ole yhtään mitään tekemistä Jeesuksen ylösnousemuksen kanssa.
Pyhän haudan kappeli sisältä, Jerusalemmoskovalaistyylinen rakennus paikalla,
jossa Keskiajalla tuhottu hauta alunperin sijaitsi
Aapostolit todistavat, että Jeesus elää ja käveli ylösnousemusruumiissaan seinien läpi lukittuun huoneeseen. Katosi Emmauksessa ruokapöydästä.
Ei Jeesus noussut uudelleen henkiin siten, kuin me tiedämme ihmisen elävän, palatakseen mätänevään ruumiiseensa!
Sillä ei Jeesus Nasaretilainen herännyt kolotukseen käsissään haudan viileydessä ja lähtenyt sieltä hiuksista verta pyyhkien käärinliinojen läpi läiskimään haavoitetuin jaloin!
Apostolit todistavat, että Jeesus nousi kuolleista ja he näkivät Hänet. Eivät kaikki mutta ainakin ne viisisataa.
Ja kuitenkin Hän heidän nähtensä otti ja söi. Ei mikään haamu vaan ihan todellinen ruumis, joka on noussut taivaaseen.
Tämän tosiasian oivaltaminen, että Jeesus ei palannut tähän elämään, on yllättävän iso juttu. Ihmiset on jotenkin sokaistu luulemaan, että Jeesus palasi henkiin ruumiiseensa ja että tästä voisi tieteellisesti olla jotain mieltä.
Sokea piste meillä.
Emme muista apostolien todistusta Ylösnousseesta emmekä tajua, että tässä aika ja iäisyys leikkaavat toisensa.
Epäuskoisina kuvittelemme tämän oman näkyvän ja näkymättömän maailmankaikkeutemme tietoineen sisältävän koko todellisuuden.
Kuten oli sanonut, kolmantena päivänä Jeesus nousi kuolleista. Hän elää tänään, nyt, halliten Isän Hänelle antamaa Taivasten valtakuntaa, joka on täällä maan päällä pyhien ihmisten sydämissä, sisällisesti teissä.
Tyhjä hauta
Tieteellä ei ole apostolien julistukseen mitään sanomista, sillä hauta on tyhjä. Voimme valehdella juutalaisten tapaan, että opetuslapset varastivat ruumiin. (Voimme keksiä dosentti Myllykosken tavoin toisen teorian, että iso boa käärme meni hautaan ja söi ruumiin - sillä jos lähteillä ei ole tutkimukselle mitään arvoa, keksitään sitten mitä "todennäköisesti" tapahtui.)
Vakavalla tieteellisellä tutkimuksella ei ole mitään menetelmiä ylittää Puutarhahaudan rajaa ja tutkia, mitä tapahtui Jeesukselle pätäsiäisaamuna. Jeesus, esikoisena kuolon uneen nukkuneista, ylitti tuon väkevän rajan, jota tiede ei voi ylittää.
Raamattu julistaa, että Jeesus on esikoinen ja kerran kaikki ihmiset ylittävät tuon rajan. Kun suuri pasuuna soi! Se tulee olemaan melkoista musiikkia, ylösnousemuksen aamun vaskien juhlava pauhu.
Apostoli Paavali sanoo kirjeessään korinttilaisille, että Jeesus, joka nousi haudasta, ei "palannut henkiin" pukeutumalla uudelleen kuolevaiseen ruumiiseemme. Kuin viljan jyvä tuo ajallinen ruumis kuoli ja Kristus sai uuden hengellisen ruumiin apostoli Paavalin opetuksen mukaan.
Paavalin kautta taivaallinen sanoma
Joku ehkä kysyy: "Millä tavoin kuolleet herätetään? Millainen ruumis heillä silloin on?" Mikä järjetön kysymys! Eihän se mitä kylvät tule eläväksi, ellei se ensin kuole. Ja kun kylvät, et kylvä tulevaa kasvia vaan pelkän siemenen, vehnänjyvän tai jonkin muun kasvin siemenen. Mutta Jumala antaa sille sellaisen varren kuin hän on nähnyt hyväksi, jokaiselle siemenelle sellaisen kuin sille kuuluu. Ei kaikkien elollisten ruumis ole samanlainen, vaan ihmisellä on oma ruumiinsa, nelijalkaisilla omansa, linnuilla omansa ja kaloilla omansa. On taivaallisia ja maallisia ruumiita, mutta taivaallisten loisto on aivan toisenlainen kuin maanpäällisten. Auringolla on oma loistonsa, kuulla omansa ja tähdillä omansa, ja toinen tähti loistaa toista kirkkaammin.
Samoin tapahtuu kuolleiden ylösnousemuksessa. Se, mikä kylvetään katoavana, nousee katoamattomana. Mikä kylvetään vähäpätöisenä, nousee kirkkaana. Mikä kylvetään heikkona, nousee täynnä voimaa. Kylvetään ajallinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on olemassa ajallinen ruumis, on myös hengellinen. Onkin kirjoitettu: "Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä olento." Mutta viimeisestä Aadamista tuli eläväksi tekevä henki. Ensimmäisenä ei siis ole hengellinen vaan ajallinen; vasta sen jälkeen tulee hengellinen. Ensimmäinen ihminen on maallinen, maasta lähtöisin, toinen ihminen on taivaasta. Millainen tuo maallinen ihminen oli, sellaisia ovat kaikki maalliset ihmiset, ja millainen tuo taivaallinen ihminen on, sellaisia tulevat olemaan taivaalliset ihmiset. Ja niin kuin me nyt olemme maallisen ihmisen kaltaisia, niin me tulemme kerran taivaallisen ihmisen kaltaisiksi.
Sen sanon, veljet, ettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa ja ettei katoava voi saada omakseen katoamattomuutta. Nyt ilmoitan teille salaisuuden: Me emme kaikki kuole, mutta kaikki me muutumme, 52 yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa. Pasuuna soi, ja kuolleet herätetään katoamattomina ja me muut muutumme. Tämän katoavan on näet pukeuduttava katoamattomuuteen ja kuolevaisen kuolemattomuuteen. Mutta kun katoava pukeutuu katoamattomuuteen ja kuolevainen kuolemattomuuteen, silloin toteutuu kirjoitusten sana:
-- Kuolema on nielty ja voitto saatu.
Missä on voittosi, kuolema? Missä on pistimesi, kuolema?
Kuoleman pistin on synti, ja synnin voimana on laki. Mutta kiitos Jumalalle, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!
Olkaa siis vahvoja ja järkähtämättömiä, rakkaat veljeni, ja tehkää aina innokkaasti Herran työtä. Tietäkää, ettei Herra anna teidän työnne mennä hukkaan.
Kaste ja ylösnousemus - tieteen rajojen tuolla puolen
Tähän apostoli Paavalin kautta annettuun jumalalliseen ilmoitukseen päättyy inhmillisen tieteen ja tutkimuksen mahdollisuudet.
Ihmisen kristillisen kasteen hetki tai Jeesuksen kokema pääsiäisaamu silloin kerran Jerusalemissa ovat molemmat tulevan maailman kirkkautta, josta tiede ei pysty sanomaan yhtään mitään. Sillä ne eivät ole tästä maailmasta niinkuin Hänen kuninkuutensa ei ole tästä maailmasta.
Kuten ortodoksit riemullisesti veisaavat pääsiäisenä:
Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti!
Palmusunnuntaina 5.4. 2009 Jerusalemissa
Mikko Louhivuori
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti